Tag Archive for: Rakennustieto

Kiinteistöjärjestelmät-ohjekortissa annetaan perustietoja suurissa kiinteistöissä käytettävistä lämpöpumppuihin perustuvista poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmistä ja Pientalot-ohjekortissa pientaloissa käytettävistä poistoilmalämpöpumppujärjestelmistä. Ohjekortit on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille sekä LVI-urakoitsijoille.

Lähetä kommenttisi meille ja kokoamme jäsenten kommentit yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle. Voit myös kommentoida suoraan Rakennustiedon lausuntopyynnöt -sivustolla.

Lähetä kommenttisi liiton yhteistä lausuntoa varten tästä linkistä 11.12.2020 mennessä.

Poistoilmalämpöpumput pientaloihin

Ohjekortti on tarkoitettu LVI-suunnittelijoille ja -urakoitsijoille. Ohjekortti sisältää ohjeistuksen poistoilmalämpöpumpun toimintaan (lämmön talteenotto, kylmäpiirin toiminta on/off -kompressorilla ja kylmäpiirin toiminta invertteriohjatulla kompressorilla), poistoilmalämpöpumppujärjestelmän suunnitteluun (uudisrakennuksessa, perusparannuskohteessa sekä sähkö ja tiedonsiirto ja asennustila).

Ohjeessa on myös poistoilmalämpöpumpun kytkennät muihin järjestelmiin, kuten ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, tuloilman viilennys ja käyttövesi. Ohjeessa käsitellään järjestelmän käyttöönotto, toimintakokeet, säätö, käytönopastus ja luovutus sekä yleisimmät ongelmatilanteet. Lopuksi otetaan kantaa toiminnan seurantaan ja huoltoon.

Tutustu ohjekorttiehdotukseen tästä.

Poistoilmalämpöpumput kiinteistöjärjestelmiin

Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille sekä LVI-urakoitsijoille. Ohjekortissa käsitellään kiinteistön poistoilmalämpöpumppujärjestelmän toiminta ja suunnittelu. Suunnittelussa käsitellään hankesuunnittelu, mitoitus, LTO-putkisto, asennustila sekä sähköjärjestelmät, tiedonsiirto ja etäohjaus

Lisäksi käsitellään kiinteistön poistoilmalämpöpumpun kytkennät muihin järjestelmiin, kuten ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys ja viilennys sekä käyttövesi. Ohjeessa käsitellään käyttöönoton vaiheet: urakoitsijan omatarkastukset, toimintakokeet, säätö, käytönopastus, luovutus sekä toiminnan seuranta ja järjestelmän viritys. Lopuksi käydään lävitse yleisimmät ongelmatilanteet.

Tutustu ohjekorttiehdotukseen tästä.

 

Henrik Björke työskentelee Rakennustiedon Talotekniikkatiimissä projektipäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat TalotekniikkaRYLin päivitys sekä erilaiset ohjekorttiprojektit. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa TalotekniikkaRYLin lämmitys- ja jäähdytysosien päivitys sekä erottimia koskevan ohjekortin päivitys.

RYL on yhdessä sovittu hyvä rakennus- ja kiinteistöpidon tapa

RYL, eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, ovat alan yhdessä sopimia hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan kuvauksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

”Ohjekortit ovat ohjeita, eivätkä ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Esimerkiksi mitoitusohjeet voivat olla tiukemmat kuin mitä määräykset tai asetukset vaativat, jos toimikunnissa koetaan sen parantavan työmaalla syntyvän lopputuotteen laatua. Ohjekortteja voidaan tehdä myös tiettyä toimijaa varten, esimerkiksi suunnittelijalle, urakoitsijalle, rakennuttajalle tai tilaajalle”, kertoo Henrik.

“Tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuusosat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021”, kertoo Henrik.

TalotekniikkaRYL julkaistaan vuonna 2021

TalotekniikkaRYL:in päivityshanke on ollut pitkä projekti. ”Tiedonkeruun lähtökohta on valita kokenut ja aiheeseen mahdollisimman hyvin perehtynyt käsikirjoittaja. Käsikirjoitusta käsitellään sitä varten perustettavassa toimikunnassa, johon pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti kokeneita asiantuntijoita tilaajan, urakoitsijan, suunnittelijan, valvojan ja tuotevalmistajan edustajista. Suurin haaste meille on sopivien käsikirjoittajien ja toimikunnan jäsenten löytäminen”, Henrik kuvailee prosessia.

TalotekniikkaRYL julkaistaan sähköisessä RYL-palvelussa loppuvuodesta 2021. RYL-palvelu on käytettävissä tietokoneella ja mobiililaitteilla. RYL-palvelu mahdollistaa mm. materiaalin jatkuvan päivittämisen, jolloin TalotekniikkaRYL voidaan pitää helpommin ajan tasalla.
TalotekniikkaRYListä on valmiina jo joitakin osia, ja tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuus osat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021. ”Haluaisin myös muistuttaa, että olemme kiitollisia yksittäisestäkin kommentista”, kannustaa Henrik. ”Jos haluaa tai ehtii kommentoida vain pientä osaa lausuttavasta materiaalista, sekin on erittäin tervetullutta.”

Suomen LVI-liitto kehittää kommentointia

Suomen LVI-liitto suunnittelee ottavansa 2021 vuoden alussa käyttöön uusia työkaluja, joiden avulla jäsenyhdistysten jäsenten on aiempaakin helpompi kommentoida lausuntokierroksella olevia ehdotuksia. Samalla avataan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua yhteisiin hankkeisiin ja työryhmiin avoimemmaksi prosessiksi.

”Kenellä tahansa on mahdollisuus vaikuttaa toimikunnan käsittelemän ja hyväksymän käsikirjoituksen sisältöön lausuntokierroksella. Me toivotamme LVI-alan asiantuntijoita lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan alan yhteiseksi hyväksi”, rohkaisee Henrik.

Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Marko Pulliainen toimii Rakennustiedon talotekniikkatiimin vetäjänä ja vastaa LVI-kortiston sisällöstä. ”Tällä hetkellä suurin osa ajastani kuluu TalotekniikkaRYL-päivityksen kanssa, lisäksi työn alla on joitain ohjekorttiprojekteja muun muassa lämpöpumppuihin liittyen”, Marko kertoo.

Ohjekortit ja yleiset laatuvaatimukset

Nykyisin kaikkia Rakennustiedon julkaisemia ohjekortteja kutsutaan RT-ohjekorteiksi. RT-tietoväylän LVI-kortistossa julkaistaan sellaiset ohjekortit, joiden sisältö on suunnattu puhtaasti esimerkiksi LVI-suunnittelijoille tai -urakoitsijoille tai joiden sisältö on muuten tarpeellista LVI-kortiston tilaajille.

RT tietoväylän arkistosta löytyy kaikki historian aikana julkaistut ohjekortit. Eli eri aikakausien ohjeistuksia, ja muun muassa vanhat Rakentamismääräyskokoelman osat löytyvät RT tietoväylän arkistosta.

Ohjekortit ovat nimensä mukaisesti ohjeita, ne eivät ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Niissä esitetään hyvän rakennustavan mukaisia ratkaisuja rakentamisalalle. Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä puolestaan esitetään rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

Toimikunta laatii kortista ehdotuksen kommentoitavaksi

Marko Pulliainen vastaa LVI-kortiston sisällöstä.

Yksittäiset RT-ohjekortit laaditaan niitä varten perustettavissa toimikunnissa. Toimikuntaa muodostettaessa pyritään riittävän laajaan asiantuntijoiden määrään toimikunnan tehtävän vaatimalla tavalla. Toimikuntatyössä on mukana satoja alan asiantuntijoita. Osaaminen ja asiantuntemus tulee siis niiltä henkilöiltä, jotka osallistuvat RT-ohjekorttien käsikirjoittamiseen tai toimikuntatyöhön.

RT-ohjekortit lähetetään aina myös lausuntokierrokselle, jolloin kaikilla on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa ohjekorttien sisältöön. LVI-aiheisten ohjekorttien lausuntokierroksista pyritään tiedottamaan suoraan eri tahoja tai esimerkiksi SuLVIn uutiskirjeiden kautta.

Isoimpana haasteena on sopivien käsikirjoittajien sekä asiantuntijoiden löytäminen RT-ohjekorttien laadintaan. Asiantuntijoilla on myös usein sangen paljon kuormaa omien yritystensä töissä, eikä aika aina saata riittää toimikuntatyöhön osallistumiseen.

Palaute ja kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä

Rakennustiedossa tuotetaan kattavasti tietoa rakennusalan tarpeisiin, ja avuksi tähän tarvitaan laajasti osaamista ja osallistujia myös LVI-alalta. Otan mielelläni vastaan yhteystietoja henkilöiltä, jotka haluaisivat osallistua tiedontuotantoon alan yhteiseksi hyväksi. Myös palautetta nykyisistä sisällöistä tai ehdotuksia uusista ohjekorttiaiheista voi antaa. LVI-kortistossa on ohjekortteja, jotka kaipaavat päivitystä tai niissä on ainakin osittain vanhentunutta tietoa. Huomioita tällaisista ohjekorteista voi vapaasti ilmoittaa minulle.

 

Marko Pulliainen
Rakennustieto
marko.pulliainen(at)rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiö RTS sr on puolueeton ja yleishyödyllinen säätiö, joka omistaa Rakennustiedon. Säätiön tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiötä ja sen toimintaa ohjaavat hallitus ja edustajisto, jossa koko rakennus- ja kiinteistöala on edustettuna 55 järjestön ja yhteisön kautta.
Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Tietopalveluita ja alan kirjallisuutta tuotetaan rakentamisen, infran, talotekniikan, sisustamisen ja kiinteistönpidon tarpeisiin sekä alan ammattilaisille että kuluttajille. Rakennustiedosta löytyvät ajankohtaiset rakennusalan säännökset, ohjeet ja tuotetiedot sekä vastaukset rakentamisen teknisiin ongelmiin. (Lähde Rakennustieto.)

Rakennustieto on lähettänyt kommentoitavaksi ohje-ehdotuksia:

  • Uimahallin pääsuunnittelun tehtäväluettelo
  • Pääsuunnittelun tehtäväluettelon PS18 soveltaminen
  • Uimahallin arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo
  • Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelon ARK18 soveltaminen
  • Uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo, Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelon TATE18 soveltaminen.

Tehtäväluettelot sisältävät uimahallihankkeen pääsuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot, jotka on tarkoitettu uimahallihankkeen pää-, arkkitehti- ja taloteknisen suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Uimahallien tehtäväluettelokokonaisuuteen liittyvä ja ehdotuksissa mainittu ohjekortti Uimahallit, Tilaajan ohje on myös parhaillaan lausuntokierroksella ja lausuntoja voi antaa 3.7.-31.8.2020.

Ohjekorttiehdotus uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo (pdf)

Anna kommenttisi yhteistä lausuntoa varten tästä linkistä.

Tämä uimahallihankkeeseen tehty, taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloon TATE18 perustuva tehtäväluettelo on tarkoitettu uimahallihankkeen taloteknisen (LVI-, RAU-, SÄH-) suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Liitteessä 1 on esitetty tässä tehtäväluettelossa esiintyvien suunnittelualojen (TATE, LVI, SÄH, RAU) taloteknisen suunnittelun tehtävät.

Ohjeessa esitetään asunto-osakeyhtiön korjaushankkeen tyypilliset vaiheet ja niihin liittyvät keskeiset toimet. Ohje on tarkoitettu isännöitsijöille, asunto-osakeyhtiöiden hallituksille, suunnittelijoille, valvojille, urakoitsijoille, ja muille korjaushankkeisiin osallistuville.

Korjaushankkeen hankesuunnittelu on kaikissa toteutusmuodoissa samankaltainen, mutta sen jälkeen hankkeiden vaiheistukset, vastuut, tehtävät ja riskit poikkeavat eri toteutusmuodoissa. Tässä ohjekortissa on esitetty yleisimmän eli kokonaisurakan periaatteellinen vaiheistus ja tärkeimmät päätökset asunto-osakeyhtiön näkökulmasta.

Kommentoi tällä lomakkeella 2.8.2020 mennessä.

Tutustu ohje-ehdotukseen (pdf)

Rakennustieto pyytää kommenttejanne pääsuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun päivitetyistä tehtäväluetteloista.

Lyhyesti: Pääsuunnittelun tehtäväluettelo PS18 RTS 20:04

Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talonrakennushankkeen pääsuunnittelun tehtävät ja niiden tulokset. Luetteloon sisältyvät pääsuunnittelijan lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet ja niiden hoitamiseksi tarvittavat tehtävät. Tehtävät on luokiteltu suunnittelun toteutuksen kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. Tehtäviä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävärajaus muuhun rakennushankkeen toimintaan perustuu muihin tilaajan hankkeessa käyttämiin tehtäväluetteloihin. Hankkeen muut suunnittelijat ja asiantuntijat on esitetty Hanketietokortissa HT18 (RT 10-11283). Tehtäväluettelo liitetään suunnittelusopimukseen, jossa se on sopimusliitteenä sitova. Tutustu ohjekorttiehdotukseen.

Lyhyesti: Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo ARK18 RTS 20:05

Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talonrakennushankkeen arkkitehtisuunnittelun tehtävät ja niiden tulokset. Tarvittavat tehtävät ja niiden suorittajat määritellään hankekohtaisesti. Tehtävät on luokiteltu suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. Tehtäviä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävärajaus muuhun rakennushankkeen toimintaan perustuu muihin tilaajan hankkeessa käyttämiin tehtäväluetteloihin. Hankkeen muut suunnittelijat ja asiantuntijat on esitetty Hanketietokortissa HT18 (RT 10-11283). Tutustu ohjekorttiehdotukseen.

Alkuperäinen lausuntopyyntö.

Kommentoi uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA-suunnitteluohjeita (RTS 20:3 Uimahallien LVIA-suunnittelu). Ohjekortissa käsitellään yleisten uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA-suunnittelua ja se on tarkoitettu uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA-suunnittelijoille.

Kommentoi tällä lomakkeella 30.4.2020 mennessä ja me kokoamme kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle.

Kommentoitava ohjekorttiehdotus (RTS 20:3) (pdf)

Lyhyesti

Suurien kosteus- ja lämpökuormien vuoksi LVIA-tekniikalla on tärkeä tehtävä uimahalleissa lämpö- ja kosteuskuormitusten aiheuttamien rakennevaurioiden estämisessä.

Uimahalleissa yleisesti esiintyvät LVIA-tekniset järjestelmät ovat

  • vesi- ja viemärijärjestelmät
  • lämmitysjärjestelmät
  • ilmanvaihto-/ilmastointijärjestelmät
  • siivouksen painepesujärjestelmät
  • rakennusautomaatio, käsittäen vedenkäsittelyn automaation liitynnät
  • jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmät (LTO) suihku- ja huuhteluvesistä
  • lämmön syöttö allasveden lämmityslaitteille.
    Lisäksi on muita mahdollisia LVIA-teknisiin järjestelmiin liittyviä laitteita/järjestelmiä.

Uimahallin suunnitteluryhmässä erityisesti rakenteiden tiiveydestä, lämmöneristysominaisuuksista, palorajoista, vedeneristyksistä, märkätilojen viemäröinneistä (lattiakaivot ja kaadot). Kotelorakenteista suunnittelijoiden täytyy neuvotella keskenään.

Tutustu ohjekorttiehdotuksen tekstiin, esimerkkikuviin ja esimerkkikytkentöihin ja kommentoi 30.4.2020 mennessä.

 

Kommentoi ohje-ehdotusta tällä lomakkeella 3.2.2020 mennessä.

Ohje-ehdotus rakennusten savunhallinnasta ja savunpoistolaitteistojen kunnossapidosta (pdf)

Lyhyesti

Ohjekorttiehdotuksessa käsitellään rakennusten savunhallintaa, siihen liittyviä laitteistoja ja niiden ylläpitoa. Ohje on tarkoitettu rakennusten ylläpidosta vastaaville tahoille.

Rakennuksen savunhallinnan tarkoituksena on henkilöiden turvallisen poistumisen turvaaminen palotilanteessa, pelastushenkilöstön pelastus- ja sammutustyön helpottaminen sekä omaisuus- ja ympäristövahinkojen vähentäminen. Savunhallinta käsittää turvalliset poistumisreitit, passiiviset rakenteelliset järjestelyt kuten palo-osastoinnin, savulohkot ja -sulut sekä aktiiviset tekniset järjestelmät kuten savunpoisto- ja sammutuslaitteet. Savunhallinnan luotettava toiminta lainsäädännön edellyttämällä tavalla turvataan savunhallintalaitteistojen asianmukaisella ja säännöllisellä tarkastuksella ja ylläpidolla.

Ohjekortissa kuvataan rakennuksen savunhallinnan toimintaperiaatteet ja huomioon otettavat asiat erityisesti savunpoistolaitteistojen huollon suunnittelussa ja ylläpidossa.

Ohjekortissa ei käsitellä paineistukseen ja suuntapainepuhallukseen liittyvien laitteiden ylläpitoa eikä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen erityismenettelyyn liittyvien savunpoistolaitteistojen ylläpitoa, joka on järjestettävä kohdekohtaisesti
riskinarviointiin perustuen.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää kommentteja ja lausuntoja RYL-ehdotuksiin:

RTS 19:55 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Vesijärjestelmät
RTS 19:56 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Viemärijärjestelmät

Kommentoi tällä lomakkeella 3.1.2020 mennessä.

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYL Osa 21.2 Viemärijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen viemärijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä.

Ohjeessa käsitellään viemärijärjestelmien ja niihin liittyvien tuotteiden yleiset vaatimukset, viemärivesien käsittely sekä äänitasot. Tutustu tarkemmin.

TalotekniikkaRYL osa 21.2 Vesijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen vesijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina osan 20‐järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset kanssa. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä. Tutustu tarkemmin.

Ohjekortissa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet.

Kommentoi tällä lomakkeella 5.12.2019 mennessä.
RTS 19:38 Ohje-ehdotus Lämpöenergian kausivarastointi.

Lyhyesti

Ohjeessa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet. Ohje on suunnattu rakennushankkeeseen ryhtyville ja hanke- tai esisuunnitteluvaiheesta vastaaville tahoille.

Johdanto

Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Yksi keino vähentää energian tuotantoa on hyödyntää ylijäämäenergioita tai jätelämpöä tehokkaammin. Ylijäämä- ja jätelämmöt kannattaa hyödyntää kuten muukin jäte tai prosessien sivuvirtoina syntyvä uusiokäytettävä raaka-aine. Erilaiset varastointiteknologiat, joissa maankamaraa hyödynnetään, ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia lämpöenergian varastointiin. Maankamaraa voidaan hyödyntää lämmityksen ohella myös tilojen jäähdyttämiseen.

Lämpöenergian kausivarastointi tukee monella tapaa kiertotalousajattelua. Varastointi tehostaa jo syntyneen tai tuotetun lämpöenergian hyödyntämistä, ja se lisää uusiutuvan energian osuutta energiatarpeen kattamisessa. Kausivarastoinnista voidaan hyötyä myös energian hinnan vaihdellessa: Energian markkinahinnan ollessa alhainen, energiakaivoihin kannattaa ladata lämpöä. Markkinahinnan noustessa voidaan lämpöä purkaa kaivoista vähentäen ostoenergian tarvetta.

Lämpöenergian varastoinnin kannalta kasvavina kehityssuuntina voidaan nähdä älykkäiden ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet, kiinnostus ylijäämälämpöjen hyödyntämiseen ja varastoinnin skaalautuvuus niin matalan lämpötilan pien- tai kerrostalokohteisiin kuin megaluokan korkean lämpötilan teollisuuskohteisiin. Tulevaisuudessa älykkäät ja avoimet
energiajärjestelmät – niin sanotut 5. sukupolven kaukolämpö- ja kylmäverkot – voivat sisältää varastointiratkaisuja, joilla tasapainotetaan tuotantoa ja mahdollistetaan kysyntäjoustoa.

Kiinteistökohtaisten varastointijärjestelmien ohella voidaan rakentaa kortteli- ja aluekohtaisia varastoja esimerkiksi kaukolämpöverkkojen yhteyteen. Suuret aluevarastot voivat mahdollistaa suuruuden ekonomian tuomat hyödyt, kun varaston volyymi kasvaa suhteessa sen ulkovaipan alaan. Näin varastosta karkaa suhteessa vähemmän lämpöä hukkaan ympäröivään maankamaraan. Uudenlaisten energiaratkaisujen
yleistymistä voidaan tukea lainsäädännön päivityksillä, kestävällä kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla.

Uusiutuvan energian tarjonta ja tarve eivät useinkaan kohtaa. Tämä yhteensopimattomuus on mahdollista ratkaista energian varastoinnilla. Kesäajan ylijäämä-, hukka- ja ilmaislämpö voidaan laittaa varastoon kesäkauden yli (kausivarastointi) ja ottaa uusiokäyttöön, kun lämmöntarvetta syntyy.

Lue lisää: alkuperäinen lausuntopyyntö

Tag Archive for: Rakennustieto

Rakennusten energiaseminaari järjestetään 7.5.2025 Pikku-Finlandiassa, Helsingissä. Seminaarin pääteemana on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja sen implementointi. Rakennusten energiaseminaarissa kohtaavat jälleen rakentamisen, suunnittelun ja konsultoinnin alan ihmiset. Seminaari on täsmäisku kaikille rakennusalan ammattilaisille, joiden työhön energiakysymykset liittyvät. On hyvä tietää, mitä energia-asioissa vaaditaan, osataan ja tehdään nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaarisivulle →

Mitä energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano tuo tullessaan?
Mitä uudet energiamääräykset tuovat työarkeemme?

Rakennusten energiaseminaarin ohjelma jakautuu neljään sessioon.

Ensimmäisessä sessiossa kuulemme, missä EPBD:n implementoinnissa mennään.

Toisessa sessiossa keskitytään siihen, miten pääsemme kohti päästötöntä rakennuskantaa niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Session päättää kiinnostava paneelikeskustelu, jossa kuulemme energiatehokkuusmääräysten ja hiilijalanjälkisääntelyn vaikutuksista eri sektoreille.

Kolmannessa sessiossa keskitymme uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja energian varastoimiseen rakennuksissa.

Rakennusten energiaseminaarin viimeisessä sessiossa “työnnämme kädet saveen”. Ajankohtaiset caset kertovat konkreettisesti energiansäästöön tähtäävien toimenpiteiden tuloksista.

Rakennusten energiaseminaarin ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa 3.3. seminaarisivulla.

Rakennusten energiaseminaarissa etsitään energiaratkaisuja

Keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi etsitään kuumeisesti. Mitkä ovat teidän ratkaisujanne? Tuokaa ne seminaarivieraiden tietoisuuteen Rakennusten energiaseminaarin tapahtumakumppaniständillä.

Seminaarivieraat toimialoittain (pdf)
Seminaarivieraat ammattinimikkeittäin (pdf)

Seminaarin yhteydessä järjestetään tuttuun tapaan myös näyttely. Näyttelymyynti on jo täydessä vauhdissa. Varaa paikkasi pikimmiten täältä!

Tervetuloa Rakennusten energiaseminaarin 2025 tapahtumakumppaniksi!

Tarjoamme teille mahdollisuutta tapahtumakumppanuuteen, joka sisältää:

  • näkyvän, peruskalustetun näyttelyosaston tapahtuman keskiössä
  • näkyvyyden seminaarin esitysaineistoissa ja tapahtumasivulla
  • Tapahtumakumppani-bannerit yrityksen markkinointiviestinnän käyttöön
  • Pääsyn näyttelyn keskustelualustalle, myös ennen tapahtumaa ja sen jälkeen
  • 2 seminaariosallistujaa

Lisätietoja Rakennusten energiaseminaarista tapahtuman verkkosivuilta.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-liitto SuLVI ry sekä VVS Föreningen i Finland rf.