Tag Archive for: Rakennustieto

Kommentoi menetelmäohjetta rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaan

Kommentoi tällä lomakkeella 22.11.2019 mennessä tai suoraan sähköpostitse osoitteeseen epd(at)rakennustieto.fi. Viimeinen vastauspäivä on silloin 28.11.2019.

RTS EPD menetelmäohjeessa (PCR – Product Category Rules) määritellään millä tavoin ympäristöselosteita jatkossa laaditaan Suomessa. Ympäristöselosteita käytetään mm. hiilijalanjäljen laskennan lähtötietoina. Ohje-ehdotuksessa käsitellään jonkin verran myös taloteknisiä järjestelmiä ja tuotteita mm. kaukolämpöä ja muoviviemäreitä.

Huomioi, että tämä versio ei korvaa jo voimassa olevaa menetelmäohjetta, jota käytetään yhdessä EN15804+A1 kanssa. Toimikunta antaa selosteen laatijoille kolmen vuoden siirtymäajan uuden RTS PCR:n käyttöönottoon. Tänä aikana selosteita voidaan laatia molempien RTS PCR:n mukaisesti.

Lyhyesti

Rakennusmateriaaleille ja tuotteille tehtävät ympäristöselosteet, kuten RTS EPD, esittävät tuotteiden raaka-aineiden hankinnan, tuotteen valmistuksen, käytön ja loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset.

Verifioidussa eli kolmannen osapuolen todentamassa ympäristöselosteessa esitetään puolueetonta tietoa rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista. Ympäristöselosteessa esitetään mahdollisimman yksinkertaisesti tuotteen tiedot ja laskennalliset ympäristövaikutukset. Ympäristöselosteet muodostavat pohjan rakennustasolla tapahtuvalle rakennusten arvioinnille, jossa otetaan huomioon koko elinkaari.

RTS EPD voidaan laatia rakentamisessa käytettävälle raaka-aineelle, valmisteelle, tuotteelle, tuoteryhmälle, tuoteyhdistelmälle, rakennusosalle tai tekniselle laitteelle. EPD:t voidaan laatia samalla tavalla sekä talon, LVIS, RAU- että infrarakentamisen tarpeisiin. RTS EPD voi olla

  • tuotespesifinen (yksi tuote, yksi valmistuspaikka tai yksi tuote, monta valmistuspaikkaa)
  • tuotetyyppikohtainen (samankaltaisia tuotteita, yksi/monta valmistuspaikkaa/valmistajaa).

Ohje-ehdotus
Alkuperäinen lausuntopyyntö

 

Kommentoi rakennuksen digitaalista turvallisuutta käsitteleviä ohje-ehdotuksia

Kommentoi tällä lomakkeella 2.12.2019 mennessä.

Lähetä kommenttisi verkkolomakkeen kautta määräaikaan mennessä. Kommentin ei tarvitse olla virkakielellä laadittu tai valmista säädöstekstiä. Liiton asiantuntija kokoaa jäsenten kommentit lausunnoksi ja toimittaa ne oikein muotoiltuna, yhteisenä lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Rakennusten digitaalinen turvallisuus RTS 19:50 Suunnittelijoiden ohje

Ohjeessa käsitellään rakennushankkeen (uudis-, muutos- tai korjausrakentamisen) suunnittelijoiden kannalta niitä talotekniikan tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka on huomioitava rakennuksen elinkaaren aikana. Ohjeessa esitetään myös keinoja talotekniikan tieto- ja kyberturvallisuusriskien hallintaan. Ohje tarkoitettu rakennushankkeeseen osallistuville suunnittelijoille.

Digitalisaation laajempi hyödyntäminen mahdollistaa mm. uusia energia-aktiviteetteja, kuten kysyntä- ja kulutusjoustot, sekä kiinteistönpidossa enemmän mittaustietoon kuin kalenteriin ja aistinvaraisiin havaintoihin perustuvan huolto- ja saneerausohjelman. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollisuus säästää elinkaarikustannuksissa, jakaa käyttökustannukset oikeudenmukaisemmin sekä pienentää kiinteistöstä aiheutuvia ympäristöja ilmastovaikutuksia. Digitalisaation hyödyt ovat merkittävät suhteessa
sen vaatimiin investointeihin.

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä. Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden  hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä kiinteistölle tai sen osille talotekniikka järjestelmien suojauksen tasot (DT1–4) suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaisesti ja huolehdittava suositusten toteutumisesta. Tilaajan on otettava kantaa myös hankkeen suunnitelmatietojen käsittelyn tietoturvavaatimuksiin ja käytäntöihin. Digiturvatason lisäksi on tietosuojasäännösten vuoksi päätettävä, millä perusteilla mahdolliset tila-, huone- ja huoneistokohtaiset olosuhdetiedot rekisteröidään kiinteistönpidon tarpeisiin, jos niitä ylipäätään kerätään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän apuna olevien suunnittelijoiden tehtävänä on löytää ne tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka toteuttavat tilaajan määrittämät taloteknisen suojauksen tasot sinä elinkaaren aikana, joka tavoitteena on huomioiden järjestelmien ja komponenttien tyypilliset elinkaaret. Rakennuksen elinkaaressa käytönaikaisen kiinteistönpidon tehtävänä on ylläpitää määritettyjä talotekniikan suojaustasoja huolehtimalla laitteiden, järjestelmien ja sopimusten ajantasaisuudesta sekä kiinteistönhuoltohenkilöstön osaamisesta poikkeamien käsittelyssä ja tietosuojan ja -turvallisuuden noudattamisessa.

RTS 19:50 ohjekorttiluonnos
Liite 1
Liite 2

Rakennusten digitaalinen turvallisuus RTS 19:51 Kiinteistönpidon ohje

Digitalisaation laajempi hyödyntäminen mahdollistaa mm. uusia energiaaktiviteetteja, kuten kysyntä- ja kulutusjoustot, sekä kiinteistönpidossa enemmän mittaustietoon kuin kalenteriin ja aistinvaraisiin havaintoihin perustuvan huolto- ja saneerausohjelman. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollisuus säästää elinkaarikustannuksissa, jakaa käyttökustannukset oikeudenmukaisemmin sekä pienentää kiinteistöstä aiheutuvia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Digitalisaation hyödyt ovat merkittävät suhteessa sen vaatimiin investointeihin.

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä. Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa.

Rakennuksen talotekniikkajärjestelmien digitaalinen turvallisuus on omistajan vastuulla. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on määrittää kiinteistölle tai sen osille talotekniikan suojauksen tasot (DT1–4) suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaisesti ja huolehdittava niiden toteutumisesta. On myös otettava kantaa hankkeen suunnitelmatietojen käsittelyn tietoturvavaatimuksiin ja käytäntöihin. Digitaalisen turvallisuustason lisäksi on tietosuojasäännösten vuoksi päätettävä, millä perusteilla mahdolliset tila-, huone- ja huoneistokohtaiset olosuhdetiedot rekisteröidään kiinteistönpidon tarpeisiin, jos niitä ylipäätään kerätään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän apuna olevien suunnittelijoiden tehtävänä on löytää ne tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka mahdollistavat määritellyt taloteknisen suojauksen tasot sinä elinkaaren aikana, joka tavoitteena on huomioiden järjestelmien ja komponenttien tyypilliset elinkaaret.

Rakennuksen elinkaaressa käytönaikaisen kiinteistönpidon tehtävänä on ylläpitää määritettyjä talotekniikan suojaustasoja huolehtimalla laitteiden, järjestelmien ja sopimusten ajantasaisuudesta sekä kiinteistönhuoltohenkilöstön osaamisesta poikkeamien käsittelyssä ja tietosuojan ja -turvallisuuden noudattamisessa.

RTS 19:51 ohjekorttiluonnos

Oheisaineisto

Rakennusten digitaalinen turvallisuus. Tilaajan ohje
Rakennusten digitaalinen turvallisuus_Liite_1_DT_taulukko (Excel)
Digitaalinen turvallisuus tilaajan ohje Liite 2

Kommentoi RYL-ehdotuksia LVI-järjestelmien yleisistä vaatimuksista ja ilmastointijärjestelmistä

Tutustu ehdotuksiin ja kommentoi

Yleistä TalotekniikkaRYL päivityksestä

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYLin eri osat valmistellaan niitä varten nimetyissä työryhmissä. Työryhmiin pyydetään ja valitaan edustajia kunkin osan kannalta keskeisiltä taloteknisen rakentamisen eri osa‐alueilta. Tavoitteena on, että eri osapuolet pääsevät jo valmisteluvaiheessa työstämään yhteisesti sisältöä.

TalotekniikkaRYLiä laaditaan vaiheittain ja ensimmäiset lausunnolle lähtevät osat ovat Yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset (ns. G0‐luku TateRYL 2002:ssa) ja 21.3 Ilmastointijärjestelmät. Myöhemmin loppuvuoden 2019 aikana lausunnolle laitetaan Vesi‐ sekä viemärijärjestelmiä käsittelevät luvut.

Rakennustieto toivoo mahdollisimman paljon kommentteja ja lausuntoja TalotekniikkaRYL‐ehdotuksiin, jotta lopputulokselle saadaan mahdollisimman laaja yhteinen hyväksyntä ja konsensus.

TalotekniikkaRYL 2019 yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset

Tässä osassa esitetään kaikkia LVI‐järjestelmiä koskevat yleiset laatuvaatimukset. Kun LVI‐töitä  koskevissa asiakirjoissa viitataan jonkin LVI‐järjestelmää koskevan osan yksityiskohtaiseen laatuvaatimukseen, myös yhteisen osan 20 vaatimukset ovat aina voimassa osa‐ ja lukukohtaisten yleisten vaatimusten lisäksi.

Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä, jotka liittyvät tuotteisiin, järjestelmien ja tuotteiden vaatimiin tiloihin, työn suoritukseen, sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen.

TalotekniikkaRYL 2019 yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset (pdf)

TalotekniikkaRYL osa 21.3 Ilmastointijärjestelmät

Tässä osassa esitetään ilmastointijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että LVI-työselostus voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina TalotekniikkaRYL yhteisen osan 20 LVI-järjestelmien yleiset vaatimukset kanssa.

Kun LVI-töitä koskevissa asiakirjoissa viitataan tämän osan yksityiskohtaiseen laatuvaatimukseen, myös osaja lukukohtaiset yleiset vaatimukset ovat voimassa. Lisäksi yhteisen osan 20 vaatimukset ovat aina voimassa.

TalotekniikkaRYL osa 21.3 Ilmastointijärjestelmät (pdf)

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Kommentoi RT-ohjekorttiehdotuksia viemäreiden sisäpuolisesta saneerauksesta

Rakennustietosäätiö RTS sr on lähettänyt lausunnolle ohjekorttiehdotukset, jotka käsittelevät viemäreiden sisäpuolista saneerausta. Tilaajan ohjekortissa käsitellään aihetta siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Valvojan ja suunnittelijan ohjekortissa käsitellään aihetta hieman kattavammin siten, että saneeraushankkeissa päästään tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin.

Kommentoi ja kerro ajatuksesi 23.9.2019 mennessä tällä lomakkeella ja me koostamme kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi.

Tilaajan ohjeesta

Viemäreiden sisäpuolisissa saneerausmenetelmissä vanhat viemäriputket saneerataan sukittamalla, massaamalla tai pinnoittamalla. Perinteiseen putkiremonttiin verrattuna sisäpuoliset viemärisaneerausmenetelmät ovat yleensä edullisempia, sillä rakennusteknisiä töitä tarvitaan merkittävästi vähemmän. Kuntotutkimus on hyvä perusdokumentaatio suunnittelijalle ja urakoitsijalle niin putkiremonttia suunniteltaessa kuin myös urakkatarjousvaiheessa.

Tilaajan ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta ja siihen liittyviä alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Lue lisää.

Valvoja ja suunnittelija

Valvojalla ja suunnittelijalla on tärkeä rooli sisäpuolisen viemärisaneeraushankkeen läpiviennissä. On suositeltavaa, että suunnittelija olisi mukana hankkeessa alusta loppuun. Valvojan mahdollisimman varhainen mukaantulo on myös eduksi.

Ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta asiantuntijoille avaamalla alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että päästään kokonaisuutena tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin saneeraushankkeissa. Lue lisää.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Kommentoi InfraRYLin vesihuoltorakenteet-osan lukuja

Kommentoi InfraRYL:n infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten työnosa –lukuja pääryhmästä 30 000 Järjestelmät. Lausuntoa pyydetään jäte- ja hulevesiviemäreiden sekä vesijohtojen luvuista.

Lähetä kommenttisi kirjoittaen tai liitetiedostona tällä lomakkeella 30.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle.

Alkuperäinen materiaali Rakennustiedon lausuntopyyntösivuilla. Jos haluat Word-tiedostot luvuista, saatte ne tuotepäällikkö Katri Metsomäeltä, katri.metsomaki(at)rakennustieto.fi.

Kommentoi 2.9.2019 mennessä: ilmastoa, ilmastonmuutosta ja ilmastotietoista suunnittelua käsittelevät RT-ohjekorttiehdotukset

Ilmastolla on suuri vaikutus materiaalien kestävyyteen, mikä tulee huomioida rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Kasvillisuus vaikuttaa paikallis- ja pienilmastoon, mitä voidaan hyödyntää monin tavoin suunnittelussa.

Rakennustietosäätiö RTS pyytää kommenttejanne neljään ohjekorttiin. Kerro mielipiteesi tällä lomakkeella 2.9.2019 mennessä ja koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustietosäätiölle.

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle on osa Ilmastotietoinen suunnittelu RTohjesarjaa, joka kattaa neljä itsenäistä ohjekorttia.

Kortissa tarkastellaan ilmasto- ja sääilmiöitä Suomessa rakentamisen
ja rakennetun ympäristön näkökulmasta. Ohjekortti on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille. Aiheena ovat ilmaston tekijät Suomessa, ilmaston vaikutus materiaaleihin, kasvillisuuden ja vesistöjen vaikutus ilmastoon, sekä listaus lisäkirjallisuudesta.

RTS 19:20 ohjekorttiehdotus. Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle ohjekorttiehdotus (pdf)

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä -ohjekortissa tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä keinoja sen hillintään ja siihen sopeutumiseen rakennetussa ympäristössä. Ohjeet on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille.

Kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja sen hillitsemistä alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla (rakennuksen hiilijalanjälki, energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot jne..). Lisäksi kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla.

RTS 19:21 ohjekorttiehdotus. Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (pdf)

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö -ohjekortissa tarkastellaan paikallisilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista sekä muuttuvan ilmaston ja sään vaikutuksiin varautumista keinoin alue- ja yhdyskuntasunnitteussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille.

Ilmastotietoinen suunnittelu huomioi alueen paikallis- ja pienilmasto-olosuhteet ja pyrkii vaikuttamaan niihin suotuisasti. Ennustetut muutokset ilmastossa huomioidaan ja niihin pyritään sopeutumaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena suunnittelu monimutkaistuu, kun tavoitteet voivat olla osin ristiriitaisia sään äärevöityessä. Esimerkiksi helteiden lisääntyessä varjostus ja ilman liikkuminen korostuvat, korkean rakentamisen tuodessa oman
lisänsä huolellisine tuuliolosuhteiden tutkimisineen.

Ilmastotietoisella suunnittelulla pyritään pienentämään ilmastonmuutoksesta koituvia äärevöityvän sään vaikutuksia ja luomaan kestävää ja miellyttävää asuin- ja toimimisympäristöä. Puisto voi viilentää paahteista kaupunkia jopa kilometrin etäisyydellä. Sateiden lisääntyessä viherkatot ja piha-alueiden käsittely auttavat hulevesien hallinnassa.

RTS 19:22 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö (pdf)

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu -ohjekortissa tarkastellaan pienilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista ja muuttuvan ilmaston vaikutuksiin varautumista rakennussuunnittelussa ja siihen liittyvässä piha- ja korttelitason suunnittelussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille ja ohjekortti tarjoaa käytännön ohjeita rakennusten ja niiden lähiympäristön suunnitteluun.

Pienilmastolla tarkoitetaan havaittavissa olevien, koettuun miellyttävyyteen vaikuttavien valo-, lämpö-, tuuli- ja kosteusolosuhteiden yhteisvaikutusta. Ilmastotekijöitä, joihin pyritään vaikuttamaan tai sopeutumaan, ovat

  • aurinko: luonnonvalo, ylilämpeneminen, säteilyrasitus
  • tuuli ja ilmanlaatu
  • sade, sisältäen kosteusrasituksen, hulevedet, tulvat, lumen ja liukkauden.

RTS 19:23 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu (pdf)

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustietosäätiön sivuilla.

Kommentoi 16.8.2019 mennessä: Rakennuksen digitaalinen turvallisuus

Rakennuksen digitaalinen turvallisuus, tilaajan ohjeessa käsitellään tilaajan (rakennuksen omistajan, haltijan tai muun rakennushankkeeseen ryhtyvän) näkökulmasta talotekniikan
tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka on huomioitava rakennuksen elinkaaren aikana, sekä keinoja talotekniikan tietoja kyberturvallisuusriskien hallintaan. Tähän ohjekorttisarjaan sisältyvät vastaavat ohjeet myös suunnittelijoille sekä kiinteistönpidosta vastaaville tahoille.

Kommentoi rakennuksen digitaalisen turvallisuuden tilaajan ohje-ehdotusta tällä lomakkeella 16.8.2019 mennessä. Koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustiedolle.

Ohjekorttiehdotukseen on muun muassa koottu:

  • Lait, säädökset ja direktiivit
  • tärkeimmät niistä standardeista ja ohjeista, joita rakennusten talotekniikan digiturvallisuuteen liittyy.

Ohje-ehdotus: Rakennusten digitaalinen turvallisuus. Tilaajan ohje (Pdf)

Koska riskejä voidaan käsitellä eri tavoin ja eri organisaatioilla on erilaisia riskinsietokykyjä, luvussa on esitetty neljä yleisesti käytettävissä olevaa digiturvallisuuden tasoa (DT1–4) helpottamaan tavoiteasettelua ja suojaustason ilmoittamista. Ohjeen sähköisen version liitteenä on taulukko, josta eri osa-alueiden DT1–4 vaatimukset käyvät ilmi.

Liite: taulukko Rakennuksen digitaalinen turvallisuus (Excel)

Yleisesti rakennuksen digiturvallisuudesta

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä.

Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa.

Keskeisimmät riskit

Tietosuojaan ja -turvaan kohdistuvien riskien lisäksi rakennuksen sisäolosuhteisiin, energiankulutukseen ja moniin toimintoihin voidaan kohdistaa kybervaikutus, jolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan hyvinkin monipuolisesti ja laajasti rakennuksen käytettävyyteen, käyttäjiin ja kustannuksiin.

Rakennuksen käyttäjiin voidaan kohdistaa toimintakykyyn ja jopa terveyteen kohdistuvia vaikutuspyrkimyksiä ilmastoinnin ja valaistuksen ohjauksen kautta ja näin aiheuttaa käyttäjälle merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

 

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustiedon sivuilla.

Artikkelia tarkennettu 31.7.2019.

Kommentoi elinkaarihankkeen sopimusmalleja

Rakennustieto pyytää lausuntoja otsikon RT-ohjekorttiehdotuksista. Näiden ohjekorttien pohjalta laaditaan myös täytettävät sopimuslomakkeet Sopimuslomake.Net -palveluun.

Elinkaarihankkeiden markkinoiden kasvaessa ja kehittyessä on tilaajien, palveluntuottajien ja alan keskeisten järjestöjen edustajien toimesta nähty tarpeelliseksi luoda Kira-alalle yhtenäiset sopimusmallit. Uusien sopimusmallien tavoitteena on yhtenäistää sopimusten rakennetta kuitenkin mahdollistaen hankekohtaiset tarkennukset.

Sopimusmalliehdotukset

Elinkaarihankkeen puitesopimusmalli RTS 19:34

Elinkaarihankkeen sopimusmalli RTS 19:35

Kommentoi tällä lomakkeella

Kommentoi ehdotuksia tällä verkkolomakkeella 24.8.2019 mennessä.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Taustatietoja

Sopimusmallien laatimisen yhteydessä on pidetty työpaja alan toimijoiden kesken ja huomioitu työpajan tuloksena saadut palautteet ja kehittämisideat. Uusi sopimusmalli pohjautuu pääosin Asianajotoimisto Krogeruksen aikanaan laatimaan ja useammassa eri elinkaarihankkeessa viimeisen 7 vuoden aikana testattuun, kehiteltyyn ja hyväksi havaittuun sekä toimivaan sopimuspohjaan. Taustalla on myös aikanaan Kuntaliiton, RAKLIn, Rakennusteollisuus RT:n, palveluntuottajien ja sopimusjuristien laatima palvelusopimus-malli.

 

 

Kommentoi uimahallisuunnittelun tehtäväluetteloita

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne seuraavista tehtäväluetteloiden ohjekorttiehdotuksista:

Parhaillaan on valmisteilla myös uimahallihankkeiden rakennesuunnittelun ja laatoitustöiden valvonnan tehtäväluettelot, jotka ovat tulossa lausunnolle syksyn 2019 aikana.

Lähetä kommenttisi 14.6.2019 mennessä tällä lomakkeella SuLVIn lausuntoa varten. Asiantuntijamme Jorma Railio koostaa kommenttinne lausunnoksi. Lyhytkin kommentti ja muutama lause merkitsevät, joten kannustamme kommentoimaan!

Alkuperäinen lausuntopyyntö.

Kommentoi InfraRYLin työnosalukuja: Kaukolämpöjohdot ja Maakaasuputkisto

Rakennustiedon InfraRYL -hankkeessa päivitetään infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten pääryhmän 30 000 Järjestelmät lukuja.

InfraRYLien päivitystyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistämään vaatimuksia sekä poistamaan päällekkäisyyksiä. Poistettuja kohtia ei ole jätetty näkyviin, mutta muuttuneet kohdat on huomiovärjätty.

Nyt pyydämme teidän kommenttejanne seuraaviin lukuihin:

34100 Kaukolämpöjohdot
34400 Maakaasuputkisto

Kirjoita kommenttisi täällä 9.5.2019 mennessä, Suomen LVI-liitto kokoaa kommenttinne lausunnoksi Rakennustiedolle.

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.