Hyväksytty 25.10.2024
SUOMEN LVI-LIITON SÄÄNNÖT
1. NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen LVI-liitto SuLVI ry, josta myöhemmin käytetään nimitystä liitto, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2. TARKOITUS JA TOIMINTA
Liiton tarkoituksena on toimia rekisteröityjen lämpö-, vesi- ja ilmastointiteknisten yhdistysten ja LVI-alaan liittyvien sidosryhmien perustamien yhdistysten, joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi, keskusjärjestönä ja edistää alan kehitystä maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto edistää lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan ja näiden sidosryhmien toimialalla toimivien henkilöiden aatteellista järjestäytymistä, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja näyttelytoimintaa sekä pyrkii yhteistoimintaan samoja tarkoitusperiä edistävien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. Liiton tarkoituksena ei ole hankkia taloudellista etua siihen osallisille. Liitto voi tarkoitusperiensä toteuttamiseksi panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä, omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä harjoittaa kustannustoimintaa ja yhdistyslain 5 §:n mukaista ansiotoimintaa. Liitto on puoluepolitiikasta riippumaton.
3. JÄSENYYS
Liiton jäseneksi voi liittyä vähintään viidentoista edellä mainitulla toimialalla toimivan henkilön perustama rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka on puoluepolitiikasta riippumaton ja toimii liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi. Uuden jäsenyhdistyksen ottamisesta päättää hallitus. Jos hallitus on hylännyt jäsenanomuksen, ratkaisee asian, jos uusi yhdistys haluaa sen sinne viedä, lopullisesti seuraava liiton kokous, josta käytetään nimitystä liittokokous.
Jäsenyhdistyksen pitää pysyä rekisteröitynä yhdistyksenä ollessaan liiton jäsenyhdistys.
Jos jäsenmäärä jäsenyhdistyksessä tippuu alle 15 henkilöjäsenen, on yhdistyksen kahden vuoden määräajassa selvitettävä mahdollisuus yhdistyä toisen jäsenyhdistyksen kanssa tai kasvattaa henkilöjäsenmääräänsä vähintään 15 henkilöjäseneen. Jäsenyhdistyksen on pidettävä liitto ajan tasalla selvitystyön etenemisestä.
Henkilöjäseniä liitossa voi olla kunniapuheenjohtaja – vain yksi kerrallaan – ja kunniajäsenet, joita voi olla samanaikaisesti enintään kymmenen (10).
Liitolla voi olla kannatusjäseniä. Kannatusjäseneksi pääsee oikeuskelpoinen yhteisö tai henkilö, jonka hallitus hyväksyy. Kannatusjäsenellä ei ole äänivaltaa.
4. YHTEISTOIMINTAJÄSENET
Liiton hallitus voi ottaa yhteistoimintajäseniksi oikeustoimikelpoisia yhteisöjä ja henkilöitä, jotka haluavat tukea liiton pyrkimyksiä. Yhteistoimintajäsenellä ei ole äänivaltaa.
Yhteistoimintajäsenyys on jatkuva, kunnes se kirjallisesti irtisanotaan. Eroamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon kuluvan kauden marraskuun loppuun mennessä. Eroava yhteistoimintajäsen on velvollinen maksamaan kyseisen vuoden jäsenmaksunsa. Eroaminen astuu voimaan seuraavan vuoden alusta.
Liiton hallitus voi päätöksellään erottaa yhteistoimintajäsenen maksamattoman jäsenmaksun perusteella tai jos yhteistoimintajäsen toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai aiheuttaa toiminnallaan haittaa liitolle tai sen jäsenyhdistykselle.
5. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSENET
Kunniapuheenjohtajaksi voi liitto hallituksen esityksestä liittokokouksen päätöksellä kutsua erityisen ansiokkaalla tavalla liiton puheenjohtajana toimineen henkilön. Esityksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti osallistunut liiton toimintaan. Esityksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
6. EROTTAMINEN JA EROAMINEN
Hallituksen esityksestä voi liittokokous, jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ehdotusta kannattaa, erottaa jäsenyhdistyksen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai muutoin toimii vastoin liiton tarkoitusperiä.
Jäsenyhdistyksen eroamisilmoitus on jätettävä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisena tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenyhdistyksen on suoritettava liitolle kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille kuuluvat.
7. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSUT
Liittokokouksessa päätetään jäsenyhdistyksen jäsenten jäsenmaksut liitolle sekä liiton kannatus- ja yhteistoimintajäsenten jäsenmaksut.
Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille, kannatus- ja yhteistoimintajäseninä oleville yhteisöille ja henkilöille.
Jos jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen on maksanut yhtäjaksoisesti jäsenmaksua 35 vuotta ja on täyttänyt 65 vuotta, voi hän anoa liiton hallitukselta liiton jäsenmaksun puolitusta ja jäsenyhdistyksen hallitukselta jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolitusta.
Jos molemmat samassa postiosoitteessa asuvat avio-/avopuolisot ovat liiton jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä, toinen puoliso voi anoa liiton hallitukselta alennettua liiton jäsenmaksua (= perhejäsenmaksu).
Liiton kunniapuheenjohtaja ja liiton kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksusta.
Jäsenyhdistyksen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua liitolle liiton kunniapuheenjohtajan ja liiton kunniajäsenen tai niiden jäsenyhdistyksen jäsenten osalta, jotka liiton hallitus on jäsenyhdistyksen anomuksesta vapauttanut jäsenmaksuvelvollisuudesta siitä syystä, että jäsenen maksukyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta.
8. JÄSENYHDISTYKSEN MUUT VELVOITTEET
Jäsenyhdistyksen tulee toimittaa liitolle
– joulukuun 31. päivään mennessä jäljennökset syyskokouksen pöytäkirjasta
– tammikuun 31. päivään mennessä tiedot alkaneen vuoden toimihenkilöistä ja luettelo niistä henkilöistä, jotka hallitus on erottanut tai katsonut eronneeksi maksamattomien jäsenmaksujen takia
– huhtikuun loppuun mennessä jäljennökset kevätkokouksen pöytäkirjasta ja edellisen vuoden vuosikertomuksesta
– jäsenyhdistyksen tulee muutoinkin pitää liitto tietoisena toimialueensa LVI-alan tapahtumista
– jäsenyhdistyksen on toimitettava sääntönsä ja niiden muutokset tiedoksi liitolle
9. ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA
Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy seuraavasti edellisen kalenterivuoden päättyessä olleiden sellaisten jäsenyhdistysten sellaisten jäsenten yhteismäärän perusteella, joista jäsenmaksu on maksettu, jotka on vapautettu jäsenmaksusta sääntöjen mukaisesti tai sääntöjen mukaan jäsenmaksuvelvollisuutta ei ole:
Enintään 50 jäsentä 1 ääni
51-100 jäsentä 2 ääntä
101-150 jäsentä 3 ääntä
151-200 jäsentä 4 ääntä
201-300 jäsentä 6 ääntä
301-500 jäsentä 8 ääntä
501-1000 jäsentä 10 ääntä
yli 1000 jäsentä 15 ääntä
Hallitus vahvistaa jäsenyhdistyksen äänimäärän liittokokousta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä olleen jäsenmäärän mukaan. Jäsenyhdistys saa asettaa liittokokoukseen yhden edustajan ja tälle varaedustajan kutakin ääntä kohti. Jokaisella edustajalla tai tämän estyneenä ollessa hänen varaedustajallaan on yksi ääni. Kannatus-, yhteistoiminta- ja kunniajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.
10. LIITTOKOKOUS
Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus.
Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Liittokokous pidetään vuosittain syys-marraskuussa hallituksen määräämänä aikana ja paikassa.
Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, vähintään viisi jäsenyhdistystä tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Jäsenten pyynnöstä pidettävä ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta.
Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja jäsenyhdistysten ilmoittamille edustajille sekä muille liiton jäsenille kirjallisesti tai sähköisesti jäsenen ilmoittamalla osoitteella kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kutsussa. Liittokokouksessa puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan jompikumpi liiton varapuheenjohtajista.
VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT:
1 Kokouksen järjestäytyminen: kokouksen avaus, puheenjohtajan toteaminen, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan vaali, läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2 Hyväksytään esityslista
3 Valitaan tarvittavat valiokunnat
4 Esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös, vertailu talousarvioon ja tilintarkastuskertomus/toiminnantarkastuskertomus edelliseltä toimikaudelta
5 Päätetään vuosikertomuksen hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
6 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille
7 Valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi (2) liiton varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
8 Valitaan tilintarkastusyhteisö tai kaksi (2) tai yksi (1) liiton tilintarkastajaa ja yksi (1) liiton toiminnantarkastaja, ja näille varamiehet kaksivuotiskaudeksi
9 Määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä sääntöjen kohdan 11 mukaan
10 Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja näille varamiehet erovuoroisten tilalle kaksivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia ei voida valita hallitukseen. Eronneiden tilalle valitaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen.
11 Valitaan joka toinen vuosi hallituksen varsinaisista jäsenistä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi
12 Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi ja määrätään samalla liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kokouspalkkioiden suuruus
13 Päätetään liiton edustajista osakkuusyhtiöissä
14 Käsitellään muut hallituksen esityslistassa esittämät asiat tai jäsenyhdistyksen hallitukselle vähintään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta tekemät esitykset, joista hallituksen on esitettävä lausuntonsa kokoukselle ja esitys on lausuntoineen liitettävä kokouskutsuun.
11. LIITON HALLITUS
Liiton hallitukseen, jonka tehtävänä on huolehtia liiton toiminnasta, kuuluu vähintään 6 ja enintään 12 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä, joiden tulee olla jäsenyhdistyksen jäseniä.
Hallitukseen valitaan jäsenet kahdeksi vuodeksi. Noin puolet hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Kaksi vuotta hallituksen jäsenenä toiminut henkilö voidaan valita uudelleen kaksivuotiskausiksi, mutta hallituksen jäsenen keskeytymätön toimikausi ei saa ylittää kuutta vuotta.
Hallitus valitsee toiminnanjohtajan ja määrää hänen toimenkuvansa ja palkkionsa.
12. HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai milloin 1/3 hallituksen jäsenistä sitä vaatii ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen kokous kutsutaan koolle hallituksen määräämällä tavalla vähintään viikkoa ennen kokousta.
13. LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin sekä varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja tai muu hallituksen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.
14. TOIMIELIMET JA OHJESÄÄNNÖT
Käytännöllisten asiain hoitoa varten hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat sekä vahvistaa näille ohjesäännöt. Toimikunnat toimivat hallituksen valvonnassa.
15. LIITON TOIMI- JA TILIKAUSI
Liiton toimikausi on kalenterivuosi. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja hallituksen on toimitettava tilinpäätösasiakirjat tarkastukseen huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomuksen on oltava valmis ja hallituksen hyväksymä ennen liittokokouskutsujen lähettämistä.
16. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan liittokokouksen päätös, jossa sääntöjen muuttamista on puoltanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
17. LIITON PURKAMINEN
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävät päätökset, joissa liiton purkamista on puoltanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu, sen varat on käytettävä viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan tai talotekniikan edistämiseen Suomessa.