LVI-Golfin SM Juhlakilpailu 6.9.2019

Ilmoittautuminen LVI-Golfin SM Juhlakilpailuun avataan 27.5.2019.

Järjestyksessään 30. LVI-Golf järjestetään Sea Golf Rönnäsin maisemissa, Porvoon ja Loviisan välimaastossa. Tapahtuman puuhamiehinä toimivat Kalevi Hyvärinen ja Tapio Kanerva. Sea Golf Rönnäs on molemmille entuudestaan tuttu. ”Kerran tai kaksi kesän aikana tulee vierailtua Rönnäsin luonnonläheisissä maisemissa. Kenttä on leppoisa puistokenttä, jossa meri on läsnä, vähintäänkin maisemien ja rannikkomaisemien muodossa. Sinällään väylät eivät ole, paria väylää lukuunottamatta, kosketuksissa mereen”, kertoo Tapio. ”Tyypillinen puistokenttä, hyvin hoidettu ja selkeät väylät”, kehuu myös Kalevi.

Juhlavuoden tapahtuma käynnistyy jo edellisenä iltana 5.9.2019 Golf-klubin ravintolassa juhlavalla illallisella. Illan aikana palkitaan LVI-Golfin historiassa ansioituneita henkilöitä, nautitaan hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta. Illan päätteeksi klubilta on bussikuljetus Porvoon hotelli Seurahoville. ”Kilpailumaksuun sisältyy greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffetlounas, torstain juhlaillallinen ruokajuomineen sekä edellä mainitut bussikuljetukset”, kertovat järjestäjät.

Kalevi Hyvärinen on järjestämässä LVI-Golfia jo viidettä kertaa.

Mikä golfissa viehättää

LVI-alalla on yllättävän paljon golfin harrastajia. Miksi, sitä ei kumpikaan miehistä osaa selittää. Hyödyt ovat kuitenkin selkeät. ”Yhteinen harrastus lisää yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä alalla toimivien välillä”, toteaa Tapio. ”Ja golf on erinomainen ulkoilumuoto! Kun kierros kuluttaa keskimäärin 1500 kcal ja viikossa pelaa 3-4 kierrosta, ei muuta tarvita. Pelin kiehtovuus piilee siinä, että jokainen kierros on erilainen. Jos luulee jossakin vaiheessa osaavansa, niin kyllä sen luulon palauttaa maanpinnalle seuraavat lyönnit. Lisäksi peli on sosiaalinen ja kasvattaa itsehillintää”, kehuu Kalevi, jolla on menossa nyt kymmenes kausi golfin parissa.

Tapio Kanerva on organisoinut FläktGroup Finlandin golf-kisoja jo kymmenen vuoden ajan, ja nyt ensimmäistä kertaa LVI-Golfia.

Tapio on jo kokeneempi kenttien kiertäjä. ”Suoritin Green Cardin 17 vuotta sitten. Aluksi golffarin urani melkein hyytyi, kunnes ystäväni sai minut uudelleen innostumaan vuonna 2007. Sen jälkeen olen pelannut vaihtelevan määrän kierroksia vuosien varrella, kuitenkin reilusti yli sadalla eri kentällä. Golf merkitsee minulle ystävyyttä, luonnonläheisyyttä, kauniita maisemia, liikuntaa, verkostoitumista, mielenhallintaa. Golfissa kiehtoo lajin vaikeus. Koskaan ei ole valmis, on niin paljon muuttujia. Kun tulee huonoja lyöntejä, voisin lopettaa koko lajin, mutta muutama onnistunut suoritus saa rakkauden lajiin palaamaan”.

Varaa majoituksesi pian ja hyödynnä sopimushintaiset etusi

Ilmoittautuminen LVI-Golfiin avataan 27.5.2019 ja se päättyy 30.8.2019 klo 15. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään tasoitus ja järjestäjät jakavat osallistujat sen mukaisesti tasaisiin joukkueisiin. ”Hotelli Seurahovilta on aamulla bussikuljetus Sea Golf Rönnäsiin. Kilpailuinfo järjestetään klubilla klo 9:15 ja yhteislähtö klo 10:00. Etäisimmille lyöntipaikoille on kuljetus”, kertoo Kalevi.

Osallistujilla on mahdollisuus myös varata sopimushintainen auto pelipäivälle ja harjoituskierros torstaille halutessaan. Hotelli Seurahovista, Porvoosta on varattu huoneita ryhmähintaan. ”Aivan golf-kentän kupeessa on myös Rönnäs Seaside Resort, josta voi tiedustella mökkimajoitusta. Jos on niistä kiinnostunut, kannattaa tehdä varaus pikaisesti”, kehottaa Kalevi.

LVI-Golfin SM Juhlakilpailu 6.9.2019

  • Kilpailumaksu Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille 75 €, muille 100 €.
  • Kilpailumaksuun sisältyy greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffetlounas, torstain juhlaillallinen ruokajuomineen sekä bussikuljetukset.
  • Mahdollisuus sopimushintaiseen harjoituskierrokseen torstaina sekä autoon pelipäivänä. Varaukset tunnuksella LVI-Golf 2019 puh. 0207 86 26 96.
  • Varaa sopimushintainen majoitus hotelli Seurahovista 5.8.2019 mennessä tunnuksella SuLVI Golf 2019.
  • Ilmoittaudu 30.8.2019 klo 15:00 mennessä

Ilmoittautumissivusto avataan 27.5.2019.

Kommentoi pätevyyteen liittyviä käsitteitä 23.5.2019 mennessä

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön.

Pätevyyskäsitteisiin toivotaan nyt kommentteja. Kommentoi sanastoluonnosta SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella 23.5.2019 mennessä. Kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita, eikä niiltä edellytetä virallista muotoa – SuLVIn asiantuntija kokoaa kommenttinne viralliseksi lausunnoksi lausuntopyynnön tekijälle.

Tutustu sanastoluonnokseen (alk. s. 4)

Voit myös kommentoida suoraan. Silloin pyydämme lähettämään sanastoa koskevan lausunnon tällä lausuntopohjalla (huom. tallennusmuoto on pdf. Pyydä halutessasi Word-tiedosto sähköpostitse anne.valkama(at)sulvi.fi) Sirpa Suhoselle osoitteeseen sirpa.suhonen(at)tsk.fi 27.5.2019 mennessä.

Taustalla

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Työ laajentaa vuonna 2016 julkaistua Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeistä sanastoa ja lisäksi päivittää joitain aiemmin määriteltyjä käsitteitä.

Valtionhallinnon tehtävänä on sovittaa yhteen rakennetun ympäristön erilaisia sanastotarpeita ja viedä tulokset osaksi rakennetun ympäristön tietoalueen sanastoa (ks. Sanastot-työkalu, rakennettu ympäristö). Yhteinen käsitteistö tukee kaikenlaista viestintää olipa sitten kyse viranomaisviestinnästä tai arkisista vuorovaikutustilanteista. Sanasto tukee myös kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa. Lisäksi sanastoa käytetään muun muassa lainsäädännön ja direktiivien valmistelussa. Erityisesti tavoitteena on tukea parhaillaan käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistustyötä.

Nyt lausunnolla on 53 pätevyyteen liittyvää käsitettä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Sanastotyö tehdään työryhmissä, joihin osallistuu kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologeja. Pätevyyteen liittyvien käsitteiden lausuntoluonnoksen laatineeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet:

  • Juha-Pekka Maijala, rakennusneuvos, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
  • Katja Outinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Minna Perähuhta, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Leena Salmelainen, valvontajohtaja, Turun kaupunki / Rakennustarkastusyhdistys RTY ry
  • Pia Selroos, erityisasiantuntija, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
  • Sirpa Suhonen, sanastoprojektin terminologi, Sanastokeskus TSK

Pätevyyteen liittyvien käsitteiden sanastoprojektia on koordinoinut FISE Oy, ja sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn on rahoittanut ympäristöministeriö. Työssä on ollut mukana myös Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry.

Kommentoi ympäristöministeriön ohjetta rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, ns. kosteusasetus) tuli voimaan 1.1.2018. Asetuksessa esitetään vain velvoittavia säännöksiä. Tämän vuoksi jo asetusvalmistelun yhteydessä todettiin tarve ohjeistavalle lisätiedolle. Kosteusasetukseen liittyen on nyt valmisteltu ohjeluonnos, jossa selostetaan ja taustoitetaan asetuksen sisältöä.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella 17.6.2019 mennessä Suomen LVI-liiton lausuntoa varten. Voit kommentoida vain jotakin osaa, muutama lausekin riittää. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten kommentit lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Ohjeluonnos rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)

 

Alkuperäinen lausuntopyyntö ympäristöministeriön lausuntopalvelussa.

Suomen LVI-liitto pyrkii parantamaan rakentamisen laatua modernin teknologian avulla

Suomessa ollaan huolissaan rakentamisen laadusta. Suomen LVI-liitto SuLVI ry haluaa kehittää rakentamisen laatua. Tähän tavoitteeseen päästäkseen SuLVI tarjoaa jäsenilleen Kotopron dokumentointijärjestelmää, johon on valittu mittatilaustyönä dokumenttipohjia juuri SuLVIn jäsenistöä varten.

Rakentamisen laatu puhututtaa

Suomen LVI-liitto haluaa edistää rakennusten terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä sekä alan kotimaisten että ulkomaalaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenaan varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

–Rakentamisen laadussa on tällä hetkellä tekemistä ja parantamisen varaa. Asia on tärkeä ja siihen on ehdottomasti puututtava. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja energiatehokkaita, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Työn tehostamista ja laadun parantamista teknologian avulla

Jotta rakentamisen laatua voidaan nostaa, täytyy toteutusten takana olla asiantuntevat ja ammattitaitoiset henkilöt. Rakennukset vaativat myös säännöllistä ja asianmukaista huoltoa ja kunnossapitoa. Teknologia on osa tulevaisuuden rakentamista ja laadukasta ja tehokasta työskentelyä rakennustyömailla.

Lisätäkseen rakentamisen laatua ja tehtyjen toimenpiteiden jäljitettävyyttä Suomen LVI-liitto laajentaa jäsenpalvelujaan Kotopron dokumentointi- ja tiedonkeruualustalla. Moderni ja täysin selainpohjainen alusta valikoitui liiton jäseneduksi, sillä järjestelmän muokattavuus takaa liiton jäsenistölle sopivat ratkaisut.

–Kotopron järjestelmä on osa työn tehostamista ja laadun parantamista. Palvelun on tarkoitus auttaa jäseniä tekemään asioita paremmin ja samalla helpommin. On mukava tarjota jäsenistölle etu, joka tuo toimintaan aidosti jotain lisää, kertoo Strand.

–Yhteistyö Suomen LVI-liiton kanssa tuntuu luontevalta, sillä tavoitteemme ovat pitkälti samankaltaiset. Myös Kotopro haluaa edistää työskentelytapaa, jossa rakentaminen tapahtuu kerralla kunnolla ja laadukkaasti. Kotopron ansiosta tehtyjä töitä voidaan myös vaivattomasti ja järjestelmällisesti tarkastella vielä kymmenien vuosienkin päästä, ja se helpottaa rakennuksien huoltotöitä, kommentoi Kotopron toimitusjohtaja Samuli Suomala.

Lisätietoja

Kotopro Oy, toimitusjohtaja Samuli Suomala, 0400 518 501, samuli.suomala(at)kotopro.fi

Kotopro Oy on kotimainen yhteisöllinen tiedonkeruualusta, jolla dokumentointi sujuu ilman ylimääräisiä välivaiheita. Kotopro toimii kaikilla päätelaitteilla ja sitä voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla nostamaan tekemisen laatua ja ketteryyttä. Kotopron järjestelmällä on yli 30 000 käyttäjää.

Yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuksia, joita työssä ei välttämättä kohtaa

"Parasta yhdistystoiminnan hallitustyöskentelyssä” Kuva 9.4.2019 Tampereen LVI-yhdistyksen kokoustilassa Talvilassa.

Sami Ventä muistelee, että oli jäsen jo Metropoliassa opiskellessaan, muttei jäsenyydessään kovinkaan aktiivinen – Talotekniikka-lehti kattoi tuolloin kaiken kaivatun. ”Todellinen herääminen yhdistystoimintaan antoi odottaa itseään aivan viime vuosiin”, kertoo Sami nyt. ”Muutettuani Tampereelle olin Helsingissä neljä vuotta asunut vaasalainen, jolla ei ollut Manseen minkäänlaisia yhteyksiä. Yhdistystoiminta oli siis helpoin ja nyt ajatellen paras tapa tutustua alan toimijoihin ja alueen talotekniikkapiireihin oman työ organisaation ulkopuolella.”
Yhdistyksen jäsenyys myös mahdollistaa asioita, joita Sami ei voisi saavuttaa työorganisaatiossaan. ”Yhdistyksen kautta tapaan ennen kaikkea niitä kollegoita, joita en muuten tapaisi ja tilanteen mukaan saatamme käydä hyvinkin yksityiskohtaisia keskusteluita jostain todella kapeasta LVI:n aiheesta suurella LVI-porukalla, jossa keskustelijat ovat eri työorganisaatioista ja näkevät asiat omien vakiintuneiden käytäntöjensä läpi.”

Uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia

Pari vuotta muuttonsa jälkeen, Tampereen LVI-yhdistyksen syyskokouksessa, Sami ryhtyi kyselemään tarkemmin hallituksen toiminnasta sekä omista mahdollisuuksistaan osallistua siihen. Seuraavalla kaudella häntä esitettiin uudeksi hallituksen jäseneksi. ”Olin siis asettanut itseni ehdolle ilman suurempia odotuksia yhdistyksestä ja ymmärsin että yhdistyksellä ei minustakaan suurempia odotuksia ollut.”

Ensimmäiseen hallituksen kokoukseen osallistuminen jännitti. ”Ennen kaikkea tunnelma. Odotin, että porukka olisi jäykkää, mutta sen sijaan kokouksiamme leimaa nauru, joka ei meinaa loppua. Muodollisuutta toki on, mutta puheenvuoroja ei tarvitse jakaa, vaan voimme yhdessä keskustella asioista. Mietin myös, että tehtävät kuormittaisivat paljon, mutta käytäntö on osoittanut, ettei keneltäkään vaadita määräänsä enempää ja määrän jokainen voi määritellä itse.”

Samilla on myös selkeä syy hallitukseen haluamiselle. ”Työnantajani on mittavankokoinen organisaatio, joten en työssäni osallistu esimerkiksi strategiseen suunnitteluun. Yhdistyksessä innostukseni ja kasvava osaamiseni otetaan lämpimästi vastaan ja pääsemme yhdessä valjastamaan ajatukset suoraan yhdistyksen kehittämiseen. Ja ennen kaikkea kyltymätön mielenkiintoni toiminnan kehittämiseen saa yhdistystoiminnassa hyvää ponnistusalustaa. Saan myös arvokasta kokemusta hallitustyöskentelystä – asioiden järjestelystä, kehittämisestä ja muutoksen toteutumisen seuraamisesta.”

Henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen lisäksi Samilla on myös aito halu kehittää yhdistyksen toimintaa ja varmistaa sen jatkuvuus. ”Haluan lisätä TaLVIn tunnettuutta ja luoda paremmat edellytykset järjestää entistäkin parempaa toimintaa. Yhdistyksen sidosryhmille ja kumppaneille haluan näyttää, että yhteistyö kanssamme on yhteisten etujen mukaista ja edullinen väylä merkittävälle markkinalle, eli yhdistyksen jäsenille. Opiskelijoille ja nuoremmille tieteenharjoittajille haluan toimia tukena ja ikään kuin isoveljenä, henkilönä, jolta voi alaan liittyen pienellä kynnyksellä kysyä asioita. Vanhemmille tieteenharjoittajille haluan näyttää, että TaLVI voi uudistua ja luoda merkittävää ammatillisesti kiinnostavaa toimintaa ja virkistymistä”, Sami listaa.

Tiedostuspäällikkönä mielikuvaa ja suuntaa muokkaamassa

Kun Sami tuli valituksi TaLVIn hallitukseen, avoinna oli kaksi toimea, sihteeri ja tiedotus. ”Olin vielä hieman epävarma niin yhdistyksestä kuin itsestänikin, joten lupauduin tiedotuspäälliköksi”, Sami kertaa. Tiedotuspäällikön tehtävät lähtivät hiljalleen liikkeelle, jäsenpostituksen kehittämisellä ja sovellusten päivittämisellä. Sami on ottanut tehtäväkseen erityisesti toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen.

”Yritän muuttaa mielikuvia toiminnasta. Pyrin tekemään kaikista tapahtumistamme julkaisun somessa tai yhdistyksen nettisivuilla. Uskon, että näin toimien kannustamme liittymään ja aktivoimme ”nukkuvia” jäseniämme. Yhtenä näkyvyyttä lisäävänä toimena olemme tilanneet haalarimerkit uusille opiskelijajäsenille. Niitä ryhdymme jakamaan nyt seuraaville AMK-opiskelijoille.”

Samin mielestä yhdistystoiminnan ei kuuluisi olla harvojen valittujen riemua. ”Jokin aika korvaani osui jälleen lausahdus, että hallitus järjestää yhdistykselle toimintaa. Tämä on mielestäni täysin väärin. Yhdistys koostuu jäsenistä – jäsenet yhdessä ovat yhdistys”, Sami pohtii. ”Mielestäni toimintaa täytyy kääntää siten, että jäsenet järjestävät toimintaa. Hallitus tarvittaessa auttaa järjestelyissä ja luo puitteet.” Tämän mielikuvan muuttamiseen hän haluaakin seuraavaksi paneutua.

Janne on yhdistystoimintaan kaivattu aktiivinen ja nuori jäsen

Verkostoituminen ja sen hyödyt ovat merkittävä syy liittyä oman alan yhdistystoimintaan. Kuvassa keskellä ylhäällä Janne Koskela, Lahden LVI-yhdistyksestä.

Kymmenen vuotta sitten Janne Koskela päätti opiskella LVI-asentajaksi, sillä ala oli suosittu ja työtilanne lupaava. Jo ammattiopintojen aikana kiinnostus alaan kasvoi entisestään ja usean vuoden LVI-asentajatöiden jälkeen Janne jatkoi ammattikorkeakouluun.
Nyt hän viimeistelee opintojaan ja työskentelee LVIA-suunnittelijaharjoittelijana Vahanen Talotekniikassa, Lahden toimipisteessä. Juuri työpaikalla kollega vihjaisikin, että paikalliseen LVI-yhdistykseen kaivattaisiin nyt aktiivisia, nuoria jäseniä. Hetken harkittuaan Janne täytti jäsenhakemuslomakkeen.

”Pidän yhdistystoiminnassa tärkeänä erityisesti verkostoitumista”, Janne kertoo. ”Suomen LVI-liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat oivan mahdollisuuden talotekniikan eri sektoreilla työskentelevien uusien ihmisten tapaamiseen. Myös jäsenien ammatillista kehittymistä tuetaan yhdistyksessä monin eri tavoin.”

Samalla vauhdilla hallituksen jäseneksi

Lahden LVI-yhdistys on tunnettu alkuvuosista lähtien erityisesti matkailevana yhdistyksenä. Jannen ensimmäinen kosketus yhdistykseen ja sen toimintaan tapahtuikin perinteisellä syysretkellä, sillä kertaa suunnaten Italian Parmaan. ”Matkan aikana usein keskusteluissa nousi esille nuoren väen aktivoiminen yhdistystoimintaan. Keskusteluiden myötä etenin myös LaLVIn hallituksen jäseneksi.”

”Kuten jo mainitsin, pidän verkostoitumista tärkeänä yhdistystoiminnassa. Yksi verkostoitumisen muotohan on tänä päivänä sosiaalisen median palvelut eli tuttavallisemmin some. Tehtäviäni hallituksessa on muun muassa olla päivittämässä LaLVIn some ja kotisivut siihen kuntoon, että yhdistyksen viestintää saadaan entistä monikanavaisemmaksi. Näin saataisiin nykyisiä jäseniä aktivoitua toimintaan mukaan sekä uusien jäsenien kynnystä liittyä yhdistykseen laskettua. Tavoitteenani, kuten myös koko hallituksella, onkin saada aktivoitua nykyisiä ja uusia jäseniä mukaan toimintaan.”

Ennakkoluulot karisevat

Kysymykseen mahdollisista ennakkokäsityksistä Janne myöntää, että toki hänellä oli epäilyksiä niin hallitustyön laajuudesta kuin omasta yhdistystoiminnan osaamisestaankin. ”Ennakkokäsitykset ovat karisseet matkan varrella. Hallituksessa tehtäviin perehdytään ja niitä jaetaan tasaisesti kaikille siten, ettei tehtävien työtaakka kasva kenellekään kohtuuttomasti. Täten toimiminen hallituksessa on antoisaa ja mukavaa. Yhteistyötä pidetäänkin tärkeänä asiana koko Lahden LVI-yhdistyksen toiminnassa, sillä yhdessä näitä hommia tehdään.”

FINVAC – väylämme Eurooppaan

Siru Lönnqvist. Kuva: Piritta Porthan/Talotekniikka-Julkaisut Oy

Suomen LVI-liitto SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. FINVAC on puolestaan kansainvälisten järjestöjen SCANVACin, REHVAn ja ASHRAEn jäsen.

”FINVACin hallitus uudistui maaliskuun lopuilla”, kertoo toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist. ”Hallituksessa jatkavat Jorma Säteri (SIY), Tuomo Niemelä (LIVI) sekä minä ja Mikael Nystedt (VSF). Uusina jäseninä aloittivat SuLVIa edustavat Risto Kosonen ja Jussi Kummu. Puheenjohtajana jatkaa Olli Seppänen ja hallituksen ulkopuolisina asiantuntijoina Tiina Strand (SuLVI) ja Mervi Ahola (SIY)”.

Toimeksiantoja sekä ympäristöministeriöstä että REHVAlta

Edessä on kiireinen kevät, sillä toimeksiantoja on saatu niin Suomen ympäristöministeriöltä kuin eurooppalaiselta LVI-järjestöjen katto-organisaatiolta REHVAltakin.
”Keräsimme ympäristöministeriön toimeksiannosta palautetta ilmanvaihdon mitoituksen oppaista, Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaasta sekä asetuksesta uuden rakennuksen sisäilmastolle ja ilmanvaihdolle. Saimme hyviä kommentteja sekä palautekyselyn että käytyjen keskusteluiden kautta”, Siru kiittää.

Palauteseminaari järjestetään syyskuun lopussa ja raportti on toimitettava ympäristöministeriölle marraskuun loppuun mennessä, joten seuraavaksi työryhmät ryhtyvät päivittämään mitoitusoppaita ja tekevät yhteenvedot asetuksen ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaan täsmennys- ja kehitystarpeista.

”Suurimmaksi osaksi oppaista saamamme palaute on ollut positiivista. Asetuksen osalta moni kokee yhä, että aiempi tilanne, jolloin ohjeet olivat rakennusmääräyksen yhteydessä, oli helpompi. Tämä kuitenkin antoi ohjeille ikään kuin korkeamman statuksen. Uusien asetusten tavoite oli yhtenäistää ja helpottaa työtä antamalla myös lisää vapautta suunnitteluun. Käytännössä kompasteluita on kuitenkin tullut, mutta onhan tilanne vielä suhteellisen uusi”, Siru tiivistää.

REHVA puolestaan kartoittaa tietoja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) myötä tulevien vaatimusten ja laatukriteerien taustaksi. ”Ensimmäinen kartoitus koski IV-tarkastuksia ja niiden erilaisia toteutustapoja eri EU-maissa. Toisessa kyselyssä aiheena on nk. Building renovation passport. Tämä olisi vapaaehtoinen, energiatodistuksia täydentävä dokumentti, joka ohjeistaisi pitkän aikavälin vaiheittaista korjaussuunnitelmaa rakennuksille, tavoitteena parantaa rakennuksen energiatehokkuutta”.

Toukokuussa CLIMA, REHVAn kokous ja opiskelijakilpailu

Edessä on myös REHVAn vuosikokous CLIMA -konferenssin yhteydessä. ”Vuosikokouksen yhteydessä myös eri työryhmät tapaavat toisiaan. Meitä on lähdössä melko vakiintunut ydinryhmä paikalle, kukin osallistuu oman vastuualueensa tapaamisiin”. Siru kehuu kokousta ja keskusteluita merkittäväksi kokemukseksi ja toivoo lisää henkilöitä edustamaan FINVACia. ”Eurooppalaisen kattojärjestön kokouksiin osallistuminen on aivan samoin yhdistystoimintaa kuin oman paikallisen yhdistyksen toimintaan osallistuminenkin”.
Yhtenä odotettuna kohokohtana on REHVAn opiskelijakilpailu, jossa Suomea edustaa Aleksi Mäki, työllään Demand response of space heating using model predictive control in an office building. ”Työssä on analysoitu kysyntäjoustoa mallipohjaisella menetelmällä ja lisäksi optimointia hyödyntäen. Se myös liittyy samaan projektiin ja aihealueeseen kuin edellisvuonna kilpailun voittaneen Kristian Martinin työ”.

SCANVAC palkitsee keväällä nuoren tutkijan

REHVAn kokouksen yhteydessä kokoontuvat myös Pohjoismaiden LVI-järjestöjen liiton, SCANVACin edustajat omaan vuosikokoukseensa. Vuosikokouksessa valitaan seuraava hallitus ja suunnitellaan tulevan vuoden yhteistä toimintaa. Keskeisimmät tapahtumat ovat vuonna 2020 järjestettävä RoomVent (Torino, Italia) sekä 2021 järjestettävä Cold Climate HVAC (Tallinna, Viro). ”Lisäksi jaamme tänä keväänä nuoren tutkijan palkinnon”, kertoo Siru, joka toimii myös SCANVACin toiminnanjohtajana. ”Ehdotuksia pyydettiin kaikista pohjoismaalaisista yliopistoista ja toivon, että pääsemme kokouksemme jälkeen julkistamaan palkinnonsaajan nimen”.

FINVAC – The Finnish Association of HVAC Societies
SCANVAC – Scandinavian Associations of HVAC Engineers
REHVA – Federation of European Heating and Airconditioning Associations

Kommentoi InfraRYLin työnosalukuja: Kaukolämpöjohdot ja Maakaasuputkisto

Rakennustiedon InfraRYL -hankkeessa päivitetään infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten pääryhmän 30 000 Järjestelmät lukuja.

InfraRYLien päivitystyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistämään vaatimuksia sekä poistamaan päällekkäisyyksiä. Poistettuja kohtia ei ole jätetty näkyviin, mutta muuttuneet kohdat on huomiovärjätty.

Nyt pyydämme teidän kommenttejanne seuraaviin lukuihin:

34100 Kaukolämpöjohdot
34400 Maakaasuputkisto

Kirjoita kommenttisi täällä 9.5.2019 mennessä, Suomen LVI-liitto kokoaa kommenttinne lausunnoksi Rakennustiedolle.

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Kiinteistö- ja rakentamisen alan koulutuksen täytyy olla laadukasta ja opiskelupaikkojen määrältään vastattava tuleviin haasteisiin

Suomen LVI-liitto jakaa huolen alan koulutuksen laadusta, aloituspaikkojen määrästä sekä alan vetovoimaisuudesta ammattiaan valitsevien parissa. Olemme muun muassa mukana LVI-alan järjestöjen yhteishankkeessa, joka työskentelee juuri näiden asioiden parantamiseksi.

Maaliskuussa 2019 julkaistu ROTI-raportti nostaa kiinteistö- ja rakentamisen alan yhdeksi aiheeksi koulutuksen ja kehityksen tärkeyden. ”Opiskeluaikoja on lyhennetty kaikilla koulutusasteilla, mikä on johtanut opintosisältöjen tiivistämiseen. Opiskelijoilla ei ole yhtä kattavaa teoriapohjaa työelämään siirtyessään kuin aiemmin”, raportissa todetaan.

Työmäärä on lisääntynyt ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan vähetessä

OAJ:n ja Haaga-Helian Kiviä ja keitaita 2 -kyselytutkimus osoitti suoraan, että ammattikorkeakoulujen opettajilta puuttuu aikaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa todetaan, että ”ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut jo kahdeksan vuoden ajan, eikä ensi vuodenkaan budjettiesitys vastaa kulujen nousua. Lisääntynyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on lisännyt työmäärää, mutta opettajia on entistä vähemmän” ja että ”opettajan antaman opetuksen määrä on tipahtanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia”.

Suomen LVI-liitto toimii tiiviissä yhteistyössä alan ammattikorkeakouluopettajien kanssa ja tapaamme heitä säännöllisesti. Alan opettajien motivaatio on korkea ja osaaminen erittäin hyvällä tasolla. Mutta kuten edellä osoitettu on, heidän työmääränsä on lisääntynyt merkittävästi toiminnan rahoituksen laskiessa. Tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön.

Kansainväliset tavoitteet ja kansalliset tarpeet edellyttävät osaavaa työvoimaa

Tulevan hallituksen toivomme reagoivan nopeasti alan opetuksen resurssien riittävyyden ja ammatillisen osaamisen laadun varmistamiseen. Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennusten talotekniikka on merkittävässä roolissa. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen ja rakentamisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Lisäksi suomalaisen rakennuskannan korjausvelaksi arvioidaan jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Suurin peruskorjausten tarve on tulossa 1960-1980-lukujen rakennuksiin. Arviolta viidennes omakotitaloista vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon osaamista ja työvoimaa alalle.

Tiiviissä yhteistyössä LVI-suunnittelijoiden kanssa

Sami Salmela luotsaa äänekoskelaista Jakotecia, joka tuotteistaa talotekniikan esivalmisteisia tuotejärjestelmiä kytkentävalmiiksi kokonaisuuksiksi. ”Tätä työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä LVI-suunnittelijoiden kanssa”, Salmela kertoo. ”Etukäteen tuotteistetuilla, toistettavissa olevalla ratkaisulla voidaan vaikuttaa huomattavasti esimerkiksi E-lukuun, hiilijalanjälkeen sekä toteutusten läpimenoaikoihin – ja tuoda tätä kautta koko prosessin lisäksi merkittävää kustannusetua myös elinkaarikustannuksiin – aina kiinteistön omistajille saakka”.

Kokonaisuuden hallinnalla kilpailuetua

Salmelan mukaan esivalmisteisten tuoteratkaisuiden huomioiminen jo hankesuunnitteluvaiheessa tuottaa LVI-suunnitteluratkaisussa hankkeen kannalta myös parhaan kokonaistaloudellisuuden. ”LVI-suunnittelijat voivat varmistaa teknisen tason, tehokkaan tilankäytön ja laatutavoitteet asiakkailleen jo suunnittelupöydällä”.

Asuntojen keskikoko on pienentynyt ja varsinkin kerrostalorakentamisessa on talotekniikan määrä per neliö lisääntynyt. ”Toisin sanoen talotekniikan hinta per neliö nousee. Me olemme kehittäneet tuotteistuksen kautta kustannustehokkaampia, tilaoptimoituja, liitoksia vähentäviä ja vuotojen havaittavuutta parantavia putkistoreititysratkaisuja”.

Kehitystyö jatkuu

Tuotevalmistuksen aloittivat Pekka Salmela ja Eino Huimasalo Äänekoskella vuonna 1992. ”Tuolloin kaivattiin tasalaatuisuutta rakentamisen lämpö -ja käyttövesiratkaisuiden toteutuksiin ja siitä tämä alkoi”, kertoo Sami, joka on ollut tuotteistuksessa mukana alusta alkaen ja ryhtyi Jakotecin toimitusjohtajaksi yrityksen perustusvuonna 2006. ”Tavallaan tässä on vettä jo toisessa polvessa”, hän veistelee.

Samalla hän kiittelee vuosien varrella asiakkailta saatua palautetta ja hyviä ideoita. “Näin tämä prosessi on hioutunut asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja tällaisella ihmisläheisellä kehitystyöllä jatketaan jatkossakin”.
Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Jakotec on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.