Kuvassa Tiina Strand, Henri Mäkinen, Jarmo Kuitunen, Lassi Hirvonen ja Eeva Keränen. Kuvaajana Matti Rantanen.
ISH 2019 -messuilla 11.-15.3.2019 vieraili noin 190 000 kävijää 161 maasta tutustumassa uusimpiin innovaatioihin ja alan kehitykseen. Messuilla oli 2532 näytteilleasettajaa 57 maasta esittelemässä uusia tuotteitaan. Kansainvälisyys on kasvanut, 66 prosenttia näytteilleasettajista ja lähes 48 prosenttia kävijöistä tuli Saksan ulkopuolelta.
Messujen kaikki 12 hallia, joista useissa on useampi kerros, olivat täynnä tuotteita ja palveluita. Antaa kyllä huiman kuvan siitä, miten paljon LVI-tekniikkaa valmistetaan Suomen ulkopuolella. Valtavan suuria, upeita osastoja isolla miehityksellä – myös pieniä, toimivia osastoja, esim. Wiitta Oy:n ja LVI-Pörssin yhteisosasto.
Olimme M. Helpiön/Vakka-Suomen LVI-yhdistys, VakkaLVIn/Suomen LVI-liiton yhteisellä matkalla 40 hengen ryhmällä. Paljon oli vanhoja tuttuja, mutta myös uusia kasvoja. Kuitusen Jarmolla oli mukana nuoria suunnittelijoitaan. Jarmo myös tuttuun tapaansa oli miettinyt tarkkaan jo etukäteen, mitä aikoivat kiertää ja he haastattelivat kohteensa perusteellisesti. Käsittääkseni messuilla tehdään hyvin myös kauppaa ja tavataan liikekumppaneita.
Kaksi messupäivää ehdimme kiertää lähes kaikki hallit läpi. Vierailimme myös REHVAn osastolla hallissa 10 ja osallistuimme hetken REHVAn seminaariinkin Frank Hovorkan SRI-esitystä kuuntelemaan.
Tuotteita on kehitetty, värimaailmaa esimerkiksi hanoissa ja painikkeissa lisätty. Yksi pieni hauska yksityiskohta olivat pohjalaiskuvioiset lattiakaivon kannet. Älyä ja digitaalisuutta on tullut lisää tuotteisiin, mikä helpottaa myös laitteiden huoltoa ja säätöä.
Kaiken kaikkiaan ISH-messut antaa selkeän, mahtavan kattauksen tarjonnasta ja ennen kaikkea sen laajuudesta. Ja ISH on hyvä verkostoitumiskanava, täällä tapaa tuttuja ja näkee laajemmin tuoterepertuaaria kuin ikinä Suomen messuilla. ISH tuo näkyvyyttä myös yrityksille; ainakin Wiitta Oy:n Wille Viittanen kertoi olevansa erittäin tyytyväinen messuihin; olivat olleet mukana jo monta kertaa.
Seuraavat ISH-messut ovat 22.-26.3.2021.
Tiina Strand Toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Ohjekorttien tavoitteena on antaa perustietoa aiheeseen perehtymiselle PPP-mallia harkitseville julkisen sektorin toimijoille sekä muille hankemallista kiinnostuneille tahoille.
Kommentoi tällä lomakkeella 19.4.2019 mennessä. Suomen LVI-liitto kokoaa kommenteista lausunnon.
Ohjekortissa “PPP-mallin yleiskuvaus” käsitellään PPP-mallin keskeistä käsitteistöä, pääpiirteitä ja niihin liittyviä ominaisuuksia. Tämän ohjekortin tavoitteena on antaa perustietoa aiheeseen perehtymiselle PPP-mallia harkitseville julkisen sektorin toimijoille sekä muille hankemallista kiinnostuneille tahoille. Ohjekortissa “PPP-palvelusopimusrunko” kuvataan PPP-mallin palvelusopimuksen keskeiset kohdat.
Sopimusrungon kommenttisarakkeessa esitetään taustoja, perusteluja ja vaihtoehtoisia toimintamalleja esitetylle PPP-sopimusrungolle. PPP-mallin yleiskuvauksen ohjeluonnoksen kuvat tullaan viimeistelemään julkaisuvaiheessa. Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjekorttiehdotusten asiasisältöön.
PPP-mallilla tarkoitetaan yksityisrahoitteista kumppanuusmallia, jolla pääasiallisesti julkinen sektori hankkii tietyn liikenne-, toimitila-, tai muun julkiseen toimintaan liittyvän palvelun, johon sisältyy investointikohteen (esim. toimitilan) suunnittelu, rakentaminen, rahoitus ja pitkäaikainen ylläpito tulosperusteisella (tyypillisesti kohteen käytettävyyteen perustuvalla) sopimuksella, jossa yksityinen palveluntuottaja vastaa sille sopimuksella siirretyistä,
hankkeeseen liittyvistä vastuista ja riskeistä. Tämän ohjekortin tavoitteena on antaa perustietoa aiheeseen perehtymiselle PPP-mallia harkitseville julkisen sektorin toimijoille
sekä muille hankemallista kiinnostuneille tahoille.
Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit osallistuivat 13.3.2019 Oras Groupin yritys-ja tuote-esittelytilaisuuden. Aihe kiinnosti yhteensä kuuttatoista yhdistysten jäsentä.
Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat Oraksen uutuustuotteisiin ja muutenkin alalla tapahtuneeseen nopeaan kehitykseen. Alustuksen piti myyntiedustaja Ari Korhonen Oras Oy:stä
Oras Group muodostuu kahdesta strategisesta liikeyksiköstä, Oras ja Hansa.
Oras on tunnettu aikaisemmin lähinnä perinteisistä, laadukkaista ns. perushanoista. Laajenemisen myötä on tullut tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota muotoiluun, sisustuksellisuuteen, ergonomiaan, erityiskäyttöolosuhteisiin jne. Myös elektroniikan integrointi vesikalusteisiin on tuonut aivan uusia käyttötapoja sekä uusia veden ja energiansäästömahdollisuuksia.
Keittiöhanoissa etusijalla on mukavuus ja käytännöllisyys, mutta yhä enenevässä määrin myös sisustuksellisuus. Huolto- ja kunnossapitomielessä yksi ja sama sisäosa tuo merkittäviä etuja ja kustannussäästöjä. Em. yksityiskohdalla on myös positiivinen vaikutus valmistuskustannuksiin.
Pesuallashanoissa muotoilulla on merkittävä rooli käyttömukavuutta ajateltaessa. Sisustuksellisuus ja esteettisyys ovat myös voimakkaasti esillä tässä hanaryhmässä. Tästä on hyvänä esimerkkinä aivan uusi värivaihtoehto eli ruusukulta, joka vetoaa ennen kaikkea nuorempiin hanankäyttäjiin.
Suihkuhanoissa erilaiset suihkusetit ja ”terapiahanat” ovat saaneet hyvän vastaanoton ja yleistyneet vauhdilla myös laitoskäytössä. Terapia-efekti saadaan aikaiseksi lämpötilaa vaihtelemalla halutun säätökäyrän mukaisesti.
Health-tuoteryhmän hanat ovat tarkoitetut ammattikäyttöön ja niissä työergonomia on ollut suunnittelun lähtökohtana.
Care-tuoteryhmä on suunnattu erityisesti lapsille ja vanhuksille , joilla on toiminnan rajoituksia, sekä heidän avustajilleen.
Elektroniset hanat tarjoavat hygieenisen ja vettä säästävän vaihtoehdon esim. julkisiin tiloihin. Energiansyötön tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun tulee paneutua huolella, jotta käyttö- ja huoltokustannukset eivät nousisi tarpeettomasti. Usein suoritettu paristojen vaihto aiheuttaa käyttöhäiriöitä ja nostaa huoltokustannuksia merkittävästi.
Älypuhelimeen ladattavalla Oras App-sovelluksella voidaan säätää, huoltaa ja seurata älyhanojen eri parametreja. Myös Bluetooth yhteyttä voidaan käyttää erityisen haastavissa tilaratkaisuissa esim. bidee-suihkujen ohjaamisessa langattomasti.
Kaikissa edellä esitellyissä hanoissa käytetään asentajaystävällistä 3S-Installation kiinnitysjärjestelmää, joka nopeuttaa ja helpottaa asennusta monesti varsin ahtaissa tiloissa.
Lopuksi esittelyssä viimeisimmät uutuudet Optiman, Signan, Alessi Swan ja Estetan
Optima–keittiöhana on käytännöllinen hybridi, jossa on joustava juoksuputki. Juoksuputkessa on kaksi spray-toimintoa, jotka helpottavat mm. uunipeltien pesua. Hanan älykäs pesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti neljän tai kahdentoista tunnin kuluttua.
Signaa on saatavana sekä keittiöihin että kylpyhuoneisiin. Se on muotoiltu kauniisti. Valikoimassa on sekä kosketusvapaan toiminnon tarjoavia hybridimalleja että perinteisiä vipuhanoja. Etuosassa on digitaalinen lämpötilanäyttö, joka varoittaa vilkkumalla veden lämpötilan ylittäessä 42 astetta Kosketusvapaan toiminnon ansiosta käsienpesu on helppoa ja hygieenistä. Keittiöhanan sisäänrakennettu astianpesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti tietyn ajan kuluttua, jolloin vesivahingon riski pienenee merkittävästi.
Alessi Swan by Oras on hana, jonka muodon suunnittelu on saanut voimakkaasti vaikutteita luonnosta. Sen juoksuputki muistuttaa joutsenen kaulaa. Muuten hanan toiminnat ovat nykyaikaisen elektronisia ja ohjelmoitavia.
Esteta taas on termostaattinen sadesuihku juoksuputkella, jonka päällä on turvalasista tehty hylly. Tumma lasi on sisustuksellinen elementti nykyaikaisessa kylpyhuoneessa.
Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen tarkkaavaisena esitystä seurannut kuulijakunta siirtyi nauttimaan iltapalaa. Ruokapöytäkeskusteluista saattoi aistia lievän hämmennyksen, sillä niin nopea ja merkittävä on kehitys ollut hanarintamalla. Hanojen älykkäät toiminnot saivat osakseen jopa lievää ihmettelyä ja kritiikkiäkin, sillä tällaisen hanan korjaamiseen ei enää riitä perinteinen LVI-koulutus. Lisäksi todettiin nykyaikaisesta vesihanasta tulleen sisustuselementin.
Henrik Sjögrén Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja, SuLVIn hallituksen varajäsen
Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta.
Säätiö LVY sr:n hallitus päätti myöntää Kristian Martinille tunnustuspalkinnon 1 000 € hienoista suorituksista ja huikeasta menestyksestä REHVAn opiskelijakilpailussa huhtikuussa 2018 (voitto) ja kansainvälisessä opiskelijakilpailussa lokakuussa 2018 (toinen sija). Tunnustuspalkinnon Martinille luovuttivat 12.3.2019 Säätiö LVY sr:n puheenjohtaja Tapio Kanerva ja Säätiön asiamies, Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand.
Ehdota omaa opinnäytetyötäsi REHVAn opiskelijakilpailuun
FINVAC pyytää ehdotuksia kansalliseen opinnäytetyökarsintaan 31.3.2019 mennessä. Euroopan LVI-yhdistysten liitto, REHVA järjestää vuosittain eurooppalaisen opiskelijakilpailun. Ehdotetuista opinnäytetöistä valitaan huhtikuun aikana yksi, joka lähetetään REHVAn opiskelijakilpailuun 2019. Lue lisää.
Tue LVI-alan tutkimustyötä lahjoituksin
Voit myös itse tukea LVI-alan tutkimustyötä tekemällä lahjoituksen Säätiö LVY:lle. Säätiö voi ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia. Lahjoittaja voi myös neuvotella säätiön kanssa lahjoituksensa suuntaamisesta haluamalleen LVI-talotekniikan koulutuksen tai tutkimuksen alueelle. Näin lahjoitus ja sen tuella tehtävä tutkimustyö edistävät juuri sitä aluetta, joka on lahjoittajalle tärkeä. Lue lisää.
SuLVIn suunnittelijapäivässä keskitytään jokaista LVI-suunnittelijaa koskeviin ajankohtaisiin asioihin, käytännön kautta. Aamupäivän aikana Ari Järvinen (HVK/Digipooli), kertoi työn alla olevasta rakennusten digiturvallisuusohjeistosta, LVI-tekniikan professori Risto Kosonen käsitteli puheenvuorossaan nZEB- talotekniikan mahdollisuuksia kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, ja Mirja Tiitinen (Energiateollisuus ry) kertoi kiinteistön hukkalämmön myynnistä energiayhtiölle.
Totuttuun tapaan yleisön oli mahdollista esittää luennoitsijoille kysymyksiä viestiseinän kautta. Julkaisemme nyt Ari Järviselle, Risto Kososelle ja Mirja Tiitiselle yleisön esittämät kysymykset ja heidän antamansa vastaukset niihin. Katso myös SuLVIn suunnittelijapäivän esitykset. Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 12.2.2020!
Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli
Ottaako ohjeisto kantaa datan omistajuus kysymykseen? Eli kuka omistaa (tai kenen pitäisi omistaa) kiinteistöistä kerättävän datan?
Ari Järvinen, Huoltovarmuuskeskus ja Digipooli: Digiturvallisuus on huomioitava kaikissa järjestelmissä.
Jos missään muualla tai muussa hankkeessa ei ole määritetty datan omistajuutta, niin asiaa tultaneen lähestymään niistä lähtökohdista, joiden mukaan kiinteistönpidossa tarpeelliseksi katsottavan tiedon tallentaminen perustuu kiinteistön omistajan oikeutettuun etuun, ja että muodostuva rekisteri on henkilörekisteri. Rekisteröidyn oikeudet tai niiden osittainen rajoittaminen (nk. unohdetuksi tuleminen) ovat tekijöitä, jotka on käsiteltävä huolella. Juridisesti haastava asia.
Rakennuksen digiturvallisuuden tasot 1-4, missä määritellään? Ei vielä julkaistu? muutama sana mitä voisi olla?
Tässä hieman siitä, minkälaiset ylätason määritelmät voisivat olla: Perussuojaus (DT1) matalille riskeille Tähän tasoon kuuluvien kiinteistöjen ja rakennushankkeiden digiturvallisuuden toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan riittäväksi arvioitava turvallisuus kohteissa, joiden turvallisuuden suhteen ei erityisiä vaatimuksia ole esitetty.
Perussuojaus on alkuinvestoinneiltaan edullinen.
Tehostettu perussuojaus (DT2) kohtalaisille riskeille
Tähän tasoon kuuluvien kohteiden digiturvallisuutta on tehostettu perussuojausta vahvistamalla. Turvanäkökohdat huomioidaan perusteellisemmin. Tämän tason kohteissa digiturvateknisten ratkaisujen alkuinvestointikustannus on suurempi kuin perussuojauksessa, mutta tehostettu perussuojaus antaa kustannussäästöjä kohonneen turvatason, muunneltavuuden ja luotettavuuden osalta.
Erityissuojaus (DT3) korkeille riskeille
Tämän tason hankkeille on ominaista digiturvallisuuden olennainen osuus kohteen toteutuksessa. Toimenpiteet vaativat digiturvallisuuden erityistä huomiointia jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kustannusvaikutukset sekä tekniikan aiheuttamat välilliset vaikutukset on hyväksytty hankeohjelmavaiheessa. Sovellettuna tämä taso toimii vaihtoehtona sellaisissa hankkeissa, joissa täyssuojaukseen ei kiinteistön erityisominaisuuksien tai muiden syiden vuoksi voida päästä.
Täyssuojaus (DT4) kriittisille riskeille
Täyssuojausta edellyttäviin hankkeisiin sisältyy laajamittaisia digiturvallisuusvaatimuksia ja ne kuuluvat hankkeeseen olennaisesti.
Tämän luokan toimenpiteet edellyttävät digiturvallisuuden ja sen eri elementtien korostettua huomioon ottamista ja digiturvallisuuden osuus hankkeesta on merkittävä. Suojaustoimien alkuinvestointikustannukset ovat merkittävät: tilaajalle on voitava tarjota riittävästi ratkaisuvaihtoehtoja kustannustietoineen lopullista toteutustavan valintaa varten.
Kuinka tekeillä olevassa ohjeistuksessa otetaan huomioon olemassa oleviin rakennukseen tarjottaviin palveluihin ja ratkaisuihin liittyvä digiturvallisuusvaatimus? Esim. lämmityksen etähallintapalvelut taloyhtiöille.
Uudis- ja korjausrakentamisen suhteen ei tehdä eroa, koska erona ovat lähinnä kaapelireitit yms., jotka uudiskohteessa voidaan suunnitella vapaammin. Muuten digiturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallintamahdollisuudet ovat hyvinkin yhteneviä.
Moottoriventtiilistä johto irti ja käsin ajaa auki jos rau alkaa vallattomasti ajaa venttiiliä.
Käsiohjaukselle siirtyminen on yksi keino ottaa tilanne hallintaan. Jos häiriötilanne kestää pidempään, niin esim. ao. kohteen historian perusteella luotu taulukko ulkolämpötila vs. asetusarvo helpottaa pienellä ylilämmöllä patteripiiriin ajoa.
nZEB- talotekniikan mahdollisuudet kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto
Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto: talotekniikalla on merkittävä rooli energiatuotannon päästöjen vähentämisessä.
Teknologioita on kehitetty viime vuosina mm. faasimuutos ja kemiallisia varastoja. Kuitenkin niiden kustannushyöty ei ole ollut vielä riittävä verrattuna vesivarastoon.
Lämmön varastointi maaperään / pohjaveden virtaukset.
Lämmitämmekö Itämerta?
Maaperän ominaisuudet vaikuttavat luonnollisesti varastoinnin hyötysuhteeseen. Maaperän ominaisuudet tulee ottaa huomioon, kun varastointiratkaisuja suunnitellaan.
Kiinteistön hukkalämmön myynti energiayhtiölle sekä kytkennät, Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry
Voitaisiinko kaukolämpöverkkojen avaamista edistää hallinnolliselta kannalta tekemällä lämmöntuotannon liittämiseen samanlaiset prosessit ja suunnitteluohjeistukset kuten K1 on tehty kaukolämpöön liittymiseksi?
Mirja Tiitisen (Energiateollisuus ry) puheenvuoro kirvoitti runsaasti kysymyksiä.
Keräämme ET:ssä kokemuksia toteutetuista kohteista. Kun olemme saaneet koottua tietoja ja malleja hyvistä ja toimivista käytännöistä, niitä tullaan julkaisemaan esimerkkeinä. Kaikki lisätieto on meille erittäin hyödyllistä.
Onko selvitystöitä tehty millaisia edellytyksiä kaukolämpöverkkojen lämpötilatasoja olisi nykyisellään mahdollista alentaa ilman merkittäviä muutoksia asiakkaan tai verkkojen osalta?
Suomessa ei ole tehty (tiettävästi) laajempaa selvitystä aiheesta. Etenkin Ruotsissa asiaa tutkitaan laajemmin, vaikkakin suurin tutkimuspanos on kohdistettu uusien alueiden matalalämpöjärjestelmiin. Seuraamme ruotsalaisten tutkimuksia ja hyödynnämme niitä. Asiaa toki pohditaan myös täällä meillä. Tavoitteena on pudottaa kaukolämpöverkon lämpötiloja hallitusti niin, että asiakkaille ei aiheuteta äkkinäisiä lisäkustannuksia.
Verkon avaaminen ja lämpötilatason lasku mahdollistaisi verkkojen käytön energiavarastona.
Lämmön varastointia tutkitaan ja pilotoidaan yhtiöissä. Vuorokausitason varastointi on jo monilla yhtiöillä käytössä, pitkäaikaisvarastointi odottaa vielä uutta teknologiaa. Verkon lämpötilatason lasku on pitkän aikavälin tavoite. Kaukolämpöverkon voi sanoa jo nyt olevan avoin: kolmasosa kaukolämpöyhtiöiden myymästä lämmöstä on kolmannen osapuolen tuottamaa. Kaukolämpöyhtiöt ovat sitoutuneet kartoittamaan ja mahdollisuuksien mukaan, taloudelliset, tekniset reunaehdot huomioiden, hyödyntämään kaukolämpöverkkonsa alueella tarjolla olevia ylijäämälämpöjä.
Uudet verkostokokonaisuudet (siis ensiö) kannattanee tehdä matalammalla lämpötilalla, onko arviota mikä se voisi olla?
Taloudellista kannattavuutta matalalämpöverkoille ei ole vielä löytynyt. Uudet ratkaisut ovat toistaiseksi useimmiten valitettavasti osoittautuneet sekä asiakkaalle että kaukolämpöyhtiöille perinteistä tapaa kalliimmiksi. Hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuus voi muuttaa tilannetta.
Miksi tämän muiden vastaavien hankkeiden markkinointi ja vaatimus asiantuntevuudesta siirretään usein LVI-suunnittelijalle? Riittääkö LVI-suunnittelijan resurssit?
Kaksisuuntaisen kaukolämpökytkennän suunnittelu rakennuksessa on LVI-suunnittelijan työtä. Rakennuttajien pitää olla valmiita maksamaan LVI-suunnittelijalle tästä lisätyöstä. Suunnittelija toki tehdään yhteistyössä kaukolämpöyhtiön kanssa, jotta ratkaisu ottaa huomioon molempien osapuolien tekniset ja taloudelliset reunaehdot.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja muutenkin energiatehokkuuden parantamiseksi olisi merkittävä vaihtoehto ydinvoimaloiden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmössä. Joskus yli 10 v. sitten tätä selvitettiin, pitäisikö selvittää uudelleen?
Aiheesta (pienydinvoima) on valistumassa ”state-of-the art” selvitys, raportin julkaisu on maaliskuun lopussa.
Matalalämpöverkkoon syötettävä energia hajautetusti vähentää tuotantolaitoksen roolia, minkä verran, tutkittu?
Selvitetty varmasti paikallisesti kaukolämpöyhtiöissä, mutta ei koko maan kattavasti. Jokainen verkko on erilainen, joten vaikutukset ovat aina paikallisia.
Onko nettomittarointi mahdollista?
Lämpöenergiamittari tarvitaan sekä ostetulle että myydylle lämmölle erikseen: lämpöenergiamittari ei pysty mittaamaan kuin yhteen suuntaan virtaavan veden virtausta. Mahdollinen nettolaskutus on kaukolämpöyhtiöissä päätettävä asia.
Mihin Vesi tai Maa-lämpöpumppu olisi suositeltavaa liittää kaukolämpökohteessa? Paluupuoli on energiatehokkain.
Kaukolämpöjärjestelmän näkökulmasta energiatehokkainta on kytkeä asiakkaan ylijäämälämpö kaukolämmön menopuolelle. Paluupuolelle lämpöä syötettäessä ylijäämälämpö nostaaa tuotantolaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa, joka heikentää kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta: savukaasupesurin lämmöntalteenoton hyötysuhde heikkenee, yhteistuotantovoimalaitoksen sähkön tuotannon määrä pienenee, paluuputken lämpötilahäviöt kasvavat. Vaikutukset ovat kuitenkin kaukolämpöverkkokohtaisia, joten mahdollisesta kytkennästä kannattaa aina keskustella paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa.
Ovatko paikalliset energiayhtiöt sitoutuneet tuleviin kytkentämalleihin?
ET voi ainoastaan suositella kytkentämalleja ja toimintatapoja, jokainen kaukolämpöyhtiö tekee omat päätöksensä. Olosuhteet ovat erilaisia eri verkoissa, joten välttämättä ET:n esittämät mallit eivät kaikille ole toimivimpia. Tavoitteena on, että ET:n mallit ovat toimivia, kustannustehokkaita ja eri osapuolten hyödyt tasapuolisesti huomioivia. Tällä pyritään varmistamaan se, että mahdollisimman moni kaukolämpöyhtiö niitä hyödyntäisi.
Hämeenlinnan LVI-yhdistyksen helmikuun tapaaminen ja kokous pidettiin poikkeuksellisessa ja mielenkiintoisessa ympäristössä.
Yhdistyksen jäsenillä oli tällä kertaa mahdollisuus päästä tutustumaan moderniin palolaitokseen naapurikunnassamme Janakkalassa. Tilaisuuteen saapui mukavasti jäseniä paikalle.
Aluksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoi palomiesten arjesta ja itse asemasta. Puheenvuoron jälkeen oli vuorossa tutustumineen asemaan.
Nykyaikainen paloasema poikkeaa aika paljon siitä mitä aikaisemmin on totuttu näkemään. Asemalla on erikseen määritetyt puhdastilat, joihin ei mennä suoraan ”keikalta”. Kaluston ja miesten puhdistus ja huolto tapahtuvat erillisessä tilassa, jossa on myös letkunkuivaustornin korvaava letkujen pesu/kuivaus/koepaineistuslaite. Paloasemalta löytyvät myös modernit tilat henkilökunnalle mukavine oleskelutiloineen, sekä täysin varusteltu kuntosali. Perinteinen palomieshissi on muistettu ottaa mukaan, tankoa pitkin pääsee suoraan kuntosalilta keikalle. Kierroksen jälkeen oli vielä vuorossa Sewatek Oy:n esitys palokatkoista sekä maittavat tarjoilut.
Antti Heinonen Puheenjohtaja Hämeenlinnan LVI-yhdistys HäLVI
Pahoittelemme harmillista sekaannusta jäsenlaskutuksessamme. Järjestelmävirheen vuoksi osalle jäsenyhdistystemme jäseniä on lähtenyt virheellinen jäsenlasku 28.2.2019.
Kaikille jäsenille on postitettu uusi jäsenlasku 4.3.2019. Tämä lasku korvaa aiemman, virheellisen laskun.
Jos olet ehtinyt jo tehdä maksusuorituksen ensimmäisen laskun mukaisesti, maksa erotuksena jäävä summa 4.3.2019 lähetetyn laskun viitenumerolla.
Jos olet saanut kaksi samanlaista laskua suuruudeltaan, etkä ole vielä tehnyt maksusuoritusta, käytä jälkimmäisen, 4.3.2019 lähetetyn laskun viitenumeroa.
Jos olet saanut kaksi samanlaista laskua suuruudeltaan ja olet jo tehnyt maksusuorituksen ensimmäisen jäsenlaskun perusteella, voit hävittää jälkimmäisen, 4.3.2019 lähetetyn laskun.
Jos sinulla on kysymyksiä, otathan yhteyttä sulvi(at)sulvi.fi – puhelinpalvelumme saattaa olla ruuhkautunut.
Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit järjestivät 20.2.2019 tiedotus- ja koulutustilaisuuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 22 yhdistysten jäsentä.
Aihe on hyvin ajankohtainen ja voisi jopa sanoa, että asialla alkaa olla kiire. Lainsäädäntö ja määräykset ovat olleet valmiina jo melko pitkään, mutta täytäntöönpano on viivästynyt erimerkkisistä syistä luvattoman kauan. Nyt takaraja on lähellä, sillä jätevesien käsittelyn tulisi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä vastata nykyisen lain vaatimuksia.
Isolla osalla haja-asutusalueiden kiinteistöjä jätevesien käsittely perustuu vielä vuoden 1961 vesilakiin. Jätevedet johdetaan niissä jonkinlaisen kaivorakenteeseen perustuvan saostuksen kautta maastoon. Saostuskaivon pohjalle laskeutuva liete tyhjennetään imuautolla yleensä vasta kaivon tulviessa tai kerran vuodessa.
Vanhoihin kiinteistöihin jätevesien käsittelyn uudistaminen on kallista ja usein teknisesti myös haastavaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja nykyaikaisia laite- ja komponenttivaihtoehtoja hyödyntäen se on täysin mahdollista.
Viranomaisilta neuvoja ongelma- ja poikkeustilanteissa
Tilaisuudessa alustuksen piti vastaava jätevesineuvoja Päivi Karhunen ja hän keskittyi lähinnä määräyksiin ja jätevesilainsäädäntöön. Hänen viestinsä oli, että ympäristönsuojelumääräyksiä tulee noudattaa muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa kaikissa ongelma- ja poikkeustilanteissa.
Paikalliset olosuhteet saattavat merkittävästi vaikuttaa tehtävään tekniseen ratkaisuun. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kaava- ja pohjavesiolosuhteet, tontin koko ja muoto, maaperän laatu, talon rakenneratkaisut jne.
Päivin alustuksen jälkeen seurasi vilkas keskustelu ja tehtiin myös vaikeita kysymyksiä. Välillä juotiin kahvia ja jatkettiin keskustelua.
Pienen virkistäytymistauon jälkeen jatkettiin hieman teknisemmässä hengessä Henrik Sjögrenin esitellessä eri laite- ja varustetoimittajia sekä heidän tuotteitaan. Tässä osiossa kerrattiin mm. jätevesiin liittyvää terminologiaa käymällä läpi Jäteveden ABC, käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyn periaatteita, imeytys- ja suodatuskenttien perusratkaisuja, pienpuhdistamoja ja erilaisia kuivakäymälä ratkaisuja.
Hyvällä suunnittelulla ratkaisu löytyy
Loppukeskustelussa todettiin, että vanhoissa kiinteistöissä jätevesien erottelu on monesti lähes mahdotonta, mutta hyvällä suunnittelulla tähänkin löytyy kyllä ratkaisu. Paljon on vielä tehtävää ja kaikkien osapuolten tulee ”ryhdistäytyä” tämän tärkeän ympäristökysymyksen kuntoon saattamiseksi. Toteutusta, valvontaa ja lupaprosesseja tulee kaikkia tehostaa aikataulussa pysymiseksi.
Henrik Sjögrén Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja, SuLVIn hallituksen varajäsen
Rakennuksen tietosuojaan ja –turvaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvien RT-ohjekorttien laatiminen on aloitettu Rakennustietosäätiö RTS sr:n perustamassa toimikunnassa.
Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on jo pitkään hyödynnetty hyvinkin monipuolisesti rakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja omistamisessa.
Tavoiteltaessa kustannustehokkuutta ja alhaisia ilmastovaikutuksia koko rakennuksen elinkaaren aikana digitaalisten järjestelmien ja digitaalisen turvallisuuden hallinta korostuvat entisestään. Digitalisaatioon liittyvien uhkien ja riskien hallinnassa on kuitenkin parantamisen varaa.
Tavoitteena on laatia rakennusten digiturvallisuuden hallintaan ja parantamiseksi seuraavat RT-ohjekortit:
• Tilaajan ohje rakennushankkeeseen ryhtyvälle tavoiteasettelun tueksi
• Suunnittelijan ohje eri suunnittelualueiden ja -vaiheiden tueksi
• Kiinteistönpidon ohje kiinteistöhallinnon, -liiketoiminnan ja ylläpidon tueksi.
Ohjekorttiehdotukset lähetetään ennen julkaisua kattavalle lausuntokierrokselle.
Ohjekortit tullaan julkaisemaan Rakennustiedon kortistoissa ja Sähköinfon ST-kortistossa kuluvan vuoden 2019 aikana.
Toimikunnassa ovat mukana HVK Digipooli (Teknologiateollisuus), Sähköinfo Oy, Integrio Oy, Eou-palvelut Oy, Senaatti-kiinteistöt, Rakennusteollisuus RT ry, ISS-palvelut Oy, Rakli, Suomen kiinteistöliitto ry ja Rakennustieto.
Lisätietoja antavat:
Ilkka Friman, tuotepäällikkö, Rakennustieto Oy
ilkka.friman(at)rakennustieto.fi 0207 476 424
Antti Nyqvist, valmiuspäällikkö, Digipooli, Teknologiateollisuus ry
antti.nyqvist(at)teknologiateollisuus.fi 040 861 9446
Ari Järvinen, KyberGuide
ari.jarvinen(at)eou-palvelut.fi 040 736 4253
Uutista muokattu 21.2. lisätty toimikuntaan Suomen kiinteistöliitto ry.
Kuvituskuva, kuvan rakennukset eivät liity juttuun.
TM Rakennusmaailma julkaisi 11.02.2019 artikkelin “Selvitys yllätti: Vanhojen kaupunkitalojen energiatehokkuus on erinomainen”, jossa selitetään Helsingin vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta paksujen umpitiiliseinien massalla.
”Helenin datasta tehdyissä päätelmissä on oiottu mutkia reippaasti”, toteaa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori, Suomen LVI-liitto SuLVIn puheenjohtaja Risto Kosonen.
”Vanhoissa rakennusmääräyksissä oli määritelty massiivisuudelle erilaiset U-arvot. Tosin jo tuolloin 1980-luvun puolivälissä epäiltiin, etteivät ne ole kohdallaan. VTT päätyi rakennuttamaan kaksi koetaloa, joista tehnyt mittaukset osoittivat, ettei eroa ole”. Rakennuksen vaipan ominaisuuksista on jo siis olemassa kokemusperäistä aineistoa. ”Toki massiivisuudella on muita vaikutuksia, mutta se on asia erikseen. Massiivisuus ei vaikuta kulutukseen tässä artikkelissa esitetyllä tavalla. Kulutusjakauma on yhtä kuin ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja vaippa (ikkunoineen). Vaikka vaippaan vaikutettaisiin, on yhä jäljellä kaksi muuta tekijää. Eivät termodynamiikan lämpösäännöt ole muuttuneet”, Kosonen jatkaa.
”Vanhoissa keskustan rakennuksissa on ominaiskulutus pieni muun muassa koska massoittelu ja ulkoseinäpinta-alaa on suhteellisen vähän tiiviin korttelirakenteen takia, ilmanvaihto on pientä (1/h) ja rakennuksissa asuu usein vanhoja ihmisiä pienissä talouksissa ja lämpimän käyttöveden kulutus on pientä”, Kosonen selittää artikkelin päätelmiä.
Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa
Energiatehokkuus- ja energiatodistusasetusten kouluttaja ja asiantuntija Mika Vuolle toteaa lyhyesti saman. ”Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa. Energiatehokkuus on tuotoksen ja panoksen suhde. Helenin kokoamasta datasta ei voida tehdä päätelmää energiatehokkuudesta, vaan luvuista näkee myydyn energiamäärän Helenille ilmoitettua rakennus-m3 kohden”, toteaa Vuolle ja jatkaa ”Ulkoseinän osuus kokonaislämpöhäviöistä, joka on siis yhtä kuin vaipan johtumislämpöhäviöt, vuotoilman lämpöhäviöt ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt yhteensä, on kerrostaloissa noin 10 %. Eli jos ulkoseinän U-arvo kaksikertaistuu niin kokonaislämpöhäviö kasvaa suunnilleen 10 %”.
Vuolle viittaa 2009–2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. ”Lyhyesti kerrottuna tutkimuksessa todettiin, että ostoenergia pienenee eristystason parantuessa”.
Artikkelissa viitataan Tuusulaan 2001 rakennettuun asuinkerrostaloon. ”En tunne kyseistä hanketta, en voi sanoa. Mutta kun mennään mittaamaan kohdetta, täytyy selvittää myös käyttäjiä ja käyttötottumuksia”, toteaa Vuolle.
Artikkelissa kerrotaan myös eurooppalaisista hankkeista, mutta niitä ei tarkenneta. Suomen LVI-liiton asiantuntijat pyytävätkin kyseisistä hankkeista lisätietoa, jotta tutkimustapaan ja tuloksiin voidaan tutustua tarkemmin.
Tuotteita on kehitetty, värimaailmaa esimerkiksi hanoissa ja painikkeissa lisätty. Yksi pieni hauska yksityiskohta olivat pohjalaiskuvioiset lattiakaivon kannet. Älyä ja digitaalisuutta on tullut lisää tuotteisiin, mikä helpottaa myös laitteiden huoltoa ja säätöä.
