Uusitut ilmanvaihdon mitoitusoppaat palauteseminaari 14.10.2019

FINVAC on tehnyt kaksi opasta Ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihto asetuksen (2017) tueksi. Oppaat ovat korvanneet vanhan D2:n liitteen 1 taulukot.
Sisäilma ja ilmanvaihto -opas, käsittelee ilmanvaihtotekniikkaa ja korvaa vanhan D2:n teknisen ohjetekstin. Oppaat ohjaavat määräystason ilmanvaihdon suunnitteluun, parempaakin saa toki tehdä, esimerkiksi Sisäilmastoluokitusta apuna käyttäen.

Pyysimme kevään ja kesän aikana kommentteja ilmanvaihdon säädösten ja oppaiden parantamiseksi, ja järjestämme nyt palauteseminaarin, jossa esitellään mm. oppaisiin tehdyt muutokset.

Seminaari järjestetään maanantaina 14.10.2019 klo 12-16 ympäristöministeriön Pankkisalissa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu seminaariin 4.10.2019 mennessä. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen pakollinen.

 

Palautteen keräsi ympäristöministeriön toimeksiannosta FINVAC, jonka muodostavat Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen i Finland (VSF) ja LIVI. Hankkeessa on lisäksi mukana Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka ry.

 

MiLVIn syyskausi alkoi tutustumisella Etelä-Savon Pelastuslaitokseen

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat Mikkelin paloasemalla.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 12.9.2019 Mikkelin paloasemalla ja tutustuivat Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimintaan, tiloihin ja kalustoon. Esittelijöinä toimivat palopäällikkö Isto Heikkinen ja palomestari Jarno Laikola.

Etelä-Savon Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö ja kalusto on sijoitettu Jääkärinkadulla sijaitsevalle Mikkelin paloasemalle ja hallinnon kymmenen työpistettä kadun toisella puolella olevaan Tuman rakennukseen. Etelä-Savon Pelastuslaitos on yksi Suomen kahdestakymmenestäkahdesta alueellisesta pelastuslaitoksesta ja siellä työskentelee yhteensä noin kaksi sataa henkilöä ja jos huomioidaan myös pelastustoimintaan osallistuva sopimushenkilöstö, nousee henkilömäärä noin 690 henkilöön. Paloasemia on yhteensä kolmekymmentäneljä, joista Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki toimivat 24/7.

Vuonna 2018 Etelä-Savon Pelastuslaitoksella oli yhteensä 2985 tehtävää, joista

  • tulipaloja 364
  • liikenneonnettomuuksia 601
  • vaarallisten aineiden onnettomuuksia 89
  • ihmisten pelastamisia 105
  • eläinten pelastamisia 56

Pelastuslaitokset panostavat myös paljon ennaltaehkäisevään työhön eli ohjaukseen, valistukseen ja neuvontaan valvonnan määrän jatkuvasti vähentyessä. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi työhön kuuluu myös väestön varottamiseen liittyviä tehtäviä.

Paloasemakierroksella tutustuttiin eri tilanteisiin räätälöityihin ajoneuvoihin sekä niiden kalustoon ja varusteisiin. Silmiinpistävää oli kaluston monipuolisuus, eriomainen kunto ja hyvin looginen sijoittelu ajoneuvoihin sekä esimerkillinen järjestys. Ajoneuvot on varusteltu hyvin nykyaikasella viesti- ja tietoliikennekalustolla. Yhteydenpidon tärkeyden suurissa vahingoissa saattoi aistia tämän kaluston runsaslukuisuudesta ja teknisestä tasosta.

Palomestari Jarno Laikolan opastamana tutustuttiin myös kaluston huoltoon, huoltotiloihin ja –laitteisiin. Erikoistyövälineiden huolto vaatii myös tiloilta tiettyjä poikkeavia ratkaisuja ja luovuutta. Sammutusletkujen pesu- ja kuivauslaitteet ovat hyvin massiivisia ja vain tähän tarkoitukseen soveltuvia laitekokonaisuuksia. Vaarallisia kemikalioita sisältävät pesuvedet otetaan erikseen talteen ja hävitetään muualla.

Varsinaisen paloasemarakennuksen IV-toteutus on jaettu kahteen osaan. Toimisto- ja sosiaalitiloilla on oma ilmanvaihtokone ja ajoneuvo- ja huoltotilojen ilmanvaihto hoidetaan toisella koneella. Viimeisenä tutustumisosiona oli miehistön ”huoltotilat” eli ruokailu- ja lepotilat. Tilat ovat puhtaat, valoisat ja hyvin varustellut.

Vierailun päätteeksi pidetyissä kiitospuheissa todettiin, että toivottavasti näkemäämme kalustoa ei tarvita meidän kodeissa tositilanteissa, mutta tosiasiassa keskimäärin joka päivä palaa jossain kodissa tai työpaikalla Etelä-Savon Pelastuslaitoksen vastuualueella. Kiitos Brankkarit, teette hyvää työtä!

Teksti ja kuvat:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys

Lahden LVI-yhdistyksen syysretki Saksaan

Lahden LVI-yhdistys vieraili Viessmannin tehtaalla.

Lahden LVI-yhdistyksen perinteinen syysretki suuntautui tänä vuonna Saksaan. Matkan päämäärä oli Allendorfissa sijaitseva Viessmannin tehdas. Matkaan osallistui noin kaksikymmentä yhdistykseen kuuluvaa LVI-alan ammattilaista.

Starttasimme jo ajoissa torstaiaamuna kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa Liikenne Lakkapään tilausajolla, leppoisissa tunnelmissa kuulumisia vaihdellen. Helsinki-Vantaalta matkamme jatkui lentokoneella Saksan suurimmalle lentokentälle, Frankfurt am Mainille, jossa meitä oli vastassa Pasi Hirvijärvi Viessmann Oy:stä. Lentokentältä jatkoimme bussikuljetuksella suoraan kohti tehdasta.

Viessmann ja kestävä kehitys

Tehdasvierailu aloitettiin maittavalla lounaalla, jonka jälkeen lähdimme Pasin ja paikallisen tehtaan edustajan johdolla tutustumaan itse tehtaaseen. Neljän tunnin tehdasvierailun aikana ehdimme paitsi nähdä tehtaan tuotantoa, myös kuulla Viessmannin historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, sekä yrityksen arvoista, kuten kestävästä kehityksestä.

187 metriä korkea Main Tower sijaitsee aivan Frankfurtin keskustassa.

Ennen kaikkea oli hienoa nähdä ja kuulla yrityksen konkreettisista teoista ja suunnitelluista päätöksistä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi aina 2000-luvun alusta näihin päiviin ja jatkossa pitkälle tulevaisuuteen. Tehdaskierroksen jälkeen päivä päätettiin Viessmannin järjestämään illalliseen Marburgin kaupunkiin.

Syysretken viimeiset päivät vietettiin Frankfurtissa ja sen läheisyydessä, jossa tutustuimme kaupunkiin muun muassa jokiristeilyllä Main-joella, sekä lintuperspektiivistä lähes 200 metriä korkeasta pilvenpiirtäjästä Main Towerista, jonka huipulla sijaitsee näköalatasanne. Ja kuuluuhan syysretkeen tietysti tutustuminen paikalliseen viinitilaan.

Weingut Schloss Vollradsin viinitilalla.

Tänä vuonna suunnattiin Rheingaun Oestrich-Winkelin alueelle eli Rieslingin viinivaltakuntaan, jossa tutustuimme yhteen Saksan vanhimmista viinitaloista Weingut Schloss Vollradsiin, jossa on viljelty viiniä jo vuodesta 1330 alkaen von Greiffenclaun aatelisuvun toimesta.

Kiitos Viessmann! Kiitokset myös kaikille matkaan osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Janne Koskela
Lahden LVI-yhdistys

Energiatodistuksen lyhyt oppimäärä

Rakennusten energiatehokkuuden tärkeys ilmastonmuutoksen torjunnassa aletaan pikkuhiljaa tunnistaa, mutta edelleen on vallalla sekä vääriä käsityksiä että vastaamattomia kysymyksiä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on kokonaisuus, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Euroopan unionin alueella. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rakennuksen energiatehokkuuden määritteleminen, joka tapahtuu laatimalla rakennukselle energiatodistus.

Energiatodistusta varten käydään paikan päällä

Energiatodistuksia laativat energiatodistusten laatijoiksi pätevöityneet talotekniikka-, energiatekniikka- ja rakennusalan ammattilaiset. Laatija käy kiinteistössä paikan päällä, vain uudisrakennuksissa laskelmat tehdään suunnitelmien ja piirustusten perusteella. Uudisrakennuksen laskelmat tarkistetaan ja päivitetään vastaamaan toteutunutta lopputarkastuksen yhteydessä.

Todistusta varten kiinteistössä tarkistetaan esimerkiksi ulkovaipan tiiveys, käytössä oleva tekniikka sekä kiinteistön lämmitystapa.
– Energiatodistuksen voi ajatella ikään kuin rakennuksen tuoteselosteena, jossa asiantuntija avaa rakennuksen tekniset ominaisuudet energiatehokkuuden kannalta, Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

Energiatodistus on kuin rakennuksen tuoteseloste

Energiatodistus määrittää kiinteistön energialuokan ja antaa vinkkejä sen energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä kautta kiinteistönomistaja säästää ympäristön lisäksi myös rahaa.
Energiatodistuksen hinta on Motivan tutkimuksen mukaan olemassa olevalle pientalolle noin 300–400 euroa ja rakennusluvan yhteydessä uudisrakennukselle noin 150–200 euroa. Investointina energiatodistus maksaa itsensä kiinteistön kustannustehokkuuden paranemisella takaisin, Könkön arvion mukaan lähtötilanteesta riippuen noin 1–10 vuodessa. Sen jälkeen syntyy säästöä.

Toimenpiteet tärkeysjärjestykseen

Energiatodistuksen laatija laskee rakennukselle E-luvun ja määrittää energiatehokkuusluokan. Laskelma perustuu kiinteistön teknisten ominaisuuksien pohjalta tehtyyn laskennalliseen energiankulutukseen. Energiatodistus vertaa siis toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia. Todistukseen merkitään kuitenkin myös kiinteistön käyttäjien energiankulutus, jos se on luotettavasti tiedossa.

Energiatodistuksen laatija voi antaa kiinteistönomistajalle myös vinkkejä esimerkiksi kiinteistön energianlähteen vaihtamisesta tai vesikaton uusimisesta. Könkön mukaan toimenpiteet ja niiden kustannukset kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen ja jakaa tuleville vuosille.

– Esimerkiksi 15 vuotta vanhoja ikkunoita ei kannata ehkä uusia ensimmäiseksi, jos kiinteistön öljykattila on peräisin 1960-luvulta, Könkö sanoo.

Säädöt kohdilleen

Kiinteistöjen energia- ja kustannustehokkuus saattaa parantua jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteellä, kuin laitteiden säädöillä. Esimerkiksi ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vedon tunnetta ja sen täytyy toimia oikeilla ilmamäärillä. Kulutukseen ja mukavuuteen tasaisen sisälämpötilan kautta vaikuttava lämmönsäätöautomatiikkakin voi olla säädetty väärin.

– Ja jos esimerkiksi vesikiertoisten järjestelmien huonekohtaisissa säädöissä termostaatit ovat tiensä päässä ja anturit putoilevat, se vaikuttaa suoraan kulutukseen ja asumismukavuuteen.

Joidenkin asuntojen myynti-ilmoituksissa lukee edelleen, ettei kiinteistöllä ole lain edellyttämää energiatodistusta. Siihen on laadittu sanktiomenettely, mutta ensisijaisesti kiinteistönomistajat yritetään saada ymmärtämään energiatodistuksen hyödyt ilman sanktioitakin.

– Energiatodistus on aidosti hyvä juttu. Se kannattaa nähdä ohjekirjana rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle, eli kustannusten leikkaamiselle sekä etuna rakennusta myydessä – osoittavathan tehty tilannekatsaus ja sen pohjalta toteutetut tai suunnitellut parannukset hyvää huolenpitoa omasta omaisuudesta, Könkö summaa.

Tämä tiedote on julkaistu ePressi-palvelussa 9.9.2019.

Yhteistyössä kohti energiatehokasta rakennuskantaa Euroopassa

Unkarista kotoisin oleva Anita Derjanecz johtaa eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn toimintaa. ”Kun minut palkattiin alun perin projektipäällikön tehtäviin, oli se hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä ensimmäistä kertaa REHVAan palkattiin henkilö, jolla ei ollut teknillistä koulutusta”, Anita kertoo.

Derjaneczilla on kuitenkin hyvin vaikuttava tausta. Hän toimi Unkarissa aluekehityksen tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, joista viimeiset neljä osastonjohtajana ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Hänellä on tutkinnot kulttuuriantropologiasta ja kielitieteistä sekä maisterintutkinto aluekehittämisestä. Sen lisäksi hän on suorittanut opintoja muun muassa immateriaalioikeuksien hallinnasta ja innovaatiojohtamisesta.

Työskennellessään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa hän tutustui Zoltán Magyariin, joka on muun muassa unkarilaisen ÉTE:n (LVI-asiantuntijoiden yhdistys) varapuheenjohtaja. Magyar oli tuolloin myös REHVAn hallituksen jäsen ja rohkaisi Anitaa hakemaan REHVAssa avoinna ollutta tehtävää.

Teknillisen koulutustaustan puute ei suinkaan ole ollut haaste, vaan jopa etu, Anita kertoo. ”REHVAn päätehtävä on levittää ammatillista informaatiota ja työ vaatii erityisesti projektinhallinnan osaamista. Olemme menestyneet hyvin, sillä REHVAlla on nyt useita merkittäviä projekteja. Verrattuna tilanteeseen seitsemän vuotta sitten olemme lisänneet merkittävästi läpimenneiden ehdotusten määrää Euroopan Unionin komissiossa.”

REHVAn kautta vaikutamme Euroopan unionin alueen lainsäädäntöön

REHVAn toiminnanjohtamisen lisäksi Derjanecz edustaa organisaatiota EU-tasolla sekä muiden vastaavien järjestöjen parissa. Yhdessä teknologia ja tutkimus -komitean (TRC) puheenjohtajan Jarek Kurnitskin kanssa he koordinoivat ja seuraavat REHVAn vaikuttamista. He kokoavat REHVAn jäsenliittojen, kuten suomalaisen FINVACin sekä asiantuntijoiden antamat kommentit lausunnoksi, jonka REHVAn hallituksen täytyy vielä hyväksyä ennen julkaisua. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) päivitys.

REHVA osallistuu useisiin eurooppalaisiin energiatehokkaita, älykkäitä ja terveellisiä rakennuksia tutkiviin ja kehittäviin projekteihin. ”Käytännön tehtävissä toimivat Matteo Urbani, Giulia Marenghi sekä Andrei Litiu, itse osallistun strategisesti merkittävimpiin projekteihin”, Anita kertoo.

Derjaneczin mielestä REHVAn tulee kehittyä aiempaakin vaikuttavammaksi asiantuntijaksi ja luoda lisäarvoa myös uusille järjestöille, joita syntyy jatkuvasti. ”Olemme tällä hetkellä tiedon välittäjiä, luomme oppaita ja opintomateriaaleja. Seuraavaksi meidän tulee osallistaa jäseniämme projekteihin. Nyt syksyllä aloitamme uuden projektin U-CERTin kanssa ja seitsemän jäsenliittoa tulee olemaan mukana. Projekti tähtää käyttäjälähtöiseen energiatehokkuuden arviointiin ja sertifiointiin, joka edesauttaa rakennusten energiatehokkuuden standardisointia EU-maissa.”

REHVA on tiedonvälittäjä ja luo tärkeitä verkostoja

EU-projekteihin osallistuu useita erilaisia organisaatioita. ”Täytyy muistaa, että roolimme ja vahvuutemme on olla ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ei esimerkiksi koordinoija tai tutkija. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten yliopistojen verkostostamme, sillä niillä on yleensä tieteellisen osaamisen lisäksi kyky ja mahdollisuudet hallinnoida projekteja. Yliopistojen lisäksi pyrimme aina osallistamaan alan yrityksiä: valmistajia ja konsultteja, jotta voimme varmistaa, että kehitteillä olevat ratkaisut ovat myös markkinakelpoisia. On mielestäni myös tärkeää mainita, että usein jäsenorganisaatioillamme ei ole kokemusta tai kapasiteettia toimia EU -projekteissa. Monet osallistuvat ensimmäisiin EU-projekteihinsa juuri REHVAn kautta”, Anita huomauttaa lopuksi.

REHVA vaikuttaa moni eri tavoin. Suurin osa jäsenistä ja uutiskirjeiden tilaajista saavat ensikäden tietoa alaan vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Myös REHVAn järjestämät seminaarit ja workshopit ovat merkittävä mahdollisuus päästä kuulemaan suoraan EU:n lainsäätäjiä itseään.

Sekä EU:n että kansallisen tason lainsäätäjät ovatkin avainkohderyhmä. ”Euroopan Unionin komissio tunnistaa meidät keskeisenä sidosryhmän edustajana, joten REHVA kutsutaan aina tapahtumiin tai konsultoimaan, kun kyse on esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudesta”, Anita kertoo. Konkreettisena esimerkkinä REHVAn työstä hän mainitsee SRI:n (suomeksi älyratkaisuvalmiusindikaattorin) kehitystyön. ”Tapasimme hiljattain Suomessa Aalto-yliopistolla, professori Risto Kososen vetämässä asiantuntijatapaamisessa, jossa käsittelimme kriittisiä pisteitä ja suosituksia käytännön tutkimustulosten perusteella.”

Merkittävin projekti ei välttämättä kehitä teknologiaa vaan laatua

Kysyttäessä merkittävimmästä EU-projektista tähän mennessä, Anita epäröi tovin. ”On vaikea arvioida merkittävintä projektia, sillä ne ovat monitahoisia, lähestyen tehtäviä eri näkökulmista. Projektit kuten hybridGEOTABS ja TRI-HP ovat keskittyneet kehittämään hybridilämpöpumppujen teknologiaa, kun taas PROF-TRAC projekti keskittyi lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) koulutukseen.”

Anitalle itselleen mikä tahansa projekti, joka vaikuttaa Euroopan alueen rakennuskantaan parantaen niiden energiatehokkuutta ja samaan aikaan varmistaen mukavat ja terveelliset sisäolosuhteet, on erityisen tärkeä. ”Eikä niissä välttämättä ole kysymys teknologian kehittymisestä, vaan pikemminkin prosessi- ja laadunhallinnan varmistamisesta ja siitä, että eri sidosryhmät kuten insinöörit, arkkitehdit, suunnittelijat, tilaajat ja omistajat ymmärtävät toisiaan ja toimivat yhteistyössä.”

Tutustu käynnissä oleviin projekteihin REHVAn sivuilla

 

Kommentoi RT-ohjekorttiehdotuksia viemäreiden sisäpuolisesta saneerauksesta

Rakennustietosäätiö RTS sr on lähettänyt lausunnolle ohjekorttiehdotukset, jotka käsittelevät viemäreiden sisäpuolista saneerausta. Tilaajan ohjekortissa käsitellään aihetta siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Valvojan ja suunnittelijan ohjekortissa käsitellään aihetta hieman kattavammin siten, että saneeraushankkeissa päästään tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin.

Kommentoi ja kerro ajatuksesi 23.9.2019 mennessä tällä lomakkeella ja me koostamme kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi.

Tilaajan ohjeesta

Viemäreiden sisäpuolisissa saneerausmenetelmissä vanhat viemäriputket saneerataan sukittamalla, massaamalla tai pinnoittamalla. Perinteiseen putkiremonttiin verrattuna sisäpuoliset viemärisaneerausmenetelmät ovat yleensä edullisempia, sillä rakennusteknisiä töitä tarvitaan merkittävästi vähemmän. Kuntotutkimus on hyvä perusdokumentaatio suunnittelijalle ja urakoitsijalle niin putkiremonttia suunniteltaessa kuin myös urakkatarjousvaiheessa.

Tilaajan ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta ja siihen liittyviä alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Lue lisää.

Valvoja ja suunnittelija

Valvojalla ja suunnittelijalla on tärkeä rooli sisäpuolisen viemärisaneeraushankkeen läpiviennissä. On suositeltavaa, että suunnittelija olisi mukana hankkeessa alusta loppuun. Valvojan mahdollisimman varhainen mukaantulo on myös eduksi.

Ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta asiantuntijoille avaamalla alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että päästään kokonaisuutena tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin saneeraushankkeissa. Lue lisää.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

Rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on ennen työskentelyn aloittamista oltava veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin.

Rekisteristä on aiemmin voitu poistaa henkilöiden tietoja vain henkilön oman pyynnön perusteella. Näin rekisteriin oli vuoteen 2018 mennessä kertynyt noin puolentoista miljoonan henkilön tiedot.

Viime vuonna veronumeroa käsittelevään lakiin Verohallinnolle lisättiin oikeus poistaa veronumerorekisteristä henkilöitä, jotka eivät sinne enää kuulu. Verohallinto poisti siten helmikuun lopulla veronumerorekisteristä 900 000 henkilöä. Merkitseväksi tekijäksi otettiin se, onko työntekijän tietoja ollut Verohallinnolle lähetetyillä työntekijäilmoituksilla viimeisen kahden vuoden aikana.

Jos epäilet, että tietosi poistettu veronumerorekisteristä, tarkista tietosi. Jos et löydä tietoasi, voit ilmoittautua rekisteriin uudelleen. Veronumerosi ei muutu.

Veronumero – ohje rakennusalan työntekijöille ja työnantajille

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

LVI-suunnittelu hyötyisi kotitalousvähennyksestä

LVI-suunnittelija tuo rakennukseen säädettävyyttä, käytettävyyttä, mukavuutta sekä kustannus- ja energiatehokkuutta. Suomen LVI-liitto ehdottaakin, että leikkausten sijaan kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin.

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin 40 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Kun rakennusten lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät mitoitetaan energiatehokkaiksi ja kohdilleen, säästyy sekä rahaa että energiaa. Tässä LVI-suunnittelulla on merkittävä rooli.

Suomen LVI-liitto ehdottaakin, kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Suunnittelija valitsee ja mitoittaa rakennuksen LVI-järjestelmät kohdilleen. Kun verotus kannustaisi ammattisuunnittelijan käyttämiseen, saisimme rakennuksiimme parempaa
energiatehokkuutta, käytettävyyttä, toimivuutta ja sisäilmaa. Kustannustehokkuuden kautta investointi suunnittelijaan myös maksaa itsensä ajan kanssa takaisin.

– Ammattilaisen avulla oikeat ratkaisut saadaan oikeaan paikkaan ja kokonaisuudet toimiviksi, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVIn Samuli Könkö.

Kuntotutkimuksesta suunnitteluun

LVI-suunnittelun lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin voisi hyväksyä laajemmin myös rakennusten kuntotutkimukset. Ne kulkevat suunnittelun kanssa ikään kuin parivaljakkona: kun rakennuksen kunto ja sen tarvitsemat toimenpiteet ovat tiedossa, remontin pystyy aikatauluttamaan ja rytmittämään oikein.

Ilman suunnitelmia lopputulos ei välttämättä toimi toivotulla tavalla ja luvatut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.

– Pahin tilanne on tehdä remontti ilman mitään suunnitelmia. Se voi sattumalta onnistua hyvinkin, mutta usein remontti ei silloin mene niin kuin on ajateltu. Jälkeenpäin asioita on vaikea korjata, jos mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Varsinkin, jos urakastakaan ei sovita kunnolla, Könkö sanoo.

Kokonaisuus hallintaan

LVI-suunnittelijoita käytetään paljon uusissa rakennuksissa, ja tietyt isommat peruskorjaustyöt edellyttävätkin suunnittelijoita ja työnjohtajia. Kotitalousvähennyksen laajentamisesta hyötyisi siksi eniten korjausrakentaminen.

– Ammattisuunnittelijan käyttö on hyödyksi vähänkin isommassa remontissa, kuten järjestelmien uudistamisessa tai maalämmön rakentamisessa, Könkö kertoo.

Asiantunteva osaaminen näkyy siis rakennuksen laitteissa ja olosuhteissa. Ja kun tekeminen on huolellisesti suunniteltua, myös urakoitsijan työ helpottuu.

– Suunnittelija huomioi rakennuksen kokonaisuuden, jolloin jokaista palikkaa ei toteuteta erikseen. Nykyään monissa rakennuksissa on useampia järjestelmiä, kuten aurinkosähköä ja hybridijärjestelmiä. Niiden on tärkeää toimia kokonaisuutena.

 

Artikkeli julkaistu ePressissä 16.8.2019

Kommentoi InfraRYLin vesihuoltorakenteet-osan lukuja

Kommentoi InfraRYL:n infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten työnosa –lukuja pääryhmästä 30 000 Järjestelmät. Lausuntoa pyydetään jäte- ja hulevesiviemäreiden sekä vesijohtojen luvuista.

Lähetä kommenttisi kirjoittaen tai liitetiedostona tällä lomakkeella 30.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle.

Alkuperäinen materiaali Rakennustiedon lausuntopyyntösivuilla. Jos haluat Word-tiedostot luvuista, saatte ne tuotepäällikkö Katri Metsomäeltä, katri.metsomaki(at)rakennustieto.fi.

Suomen LVI-liitto hakee toiminnanjohtajaa

Suomen LVI-liitto SuLVI ry tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille oman ammattitaitonsa kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla. Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, jonka jäsenenä saa uusimmat uutiset ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu myös oman alueensa ammattilaisiin ja liiton kautta tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta. Kokoamme jäsentemme kommentit alan säätelyn ja oppaiden lausuntopyyntöihin. Osallistumme alan kannalta merkittäviin kehittämishankkeisiin ja toimimme läheisessä yhteistyössä alan sekä kotimaisten että ulkomaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenamme varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

Ja nyt haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan liiton toimintaa ja edistämään LVI-tekniikan tunnettuutta maassamme.

Tehtäviäsi ovat johtaa hallituksen työparina liiton toimintaa, vahvistaa liiton asemaa yhteiskunnallisena toimijana, vastata liiton taloushallinnosta ja toimia esimiehenä toimiston henkilöstölle. Työ edellyttää yhteydenpitoa paikallisiin jäsenyhdistyksiin ja siihen liittyen myös valmiutta matkustaa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan englannin kielen taitoa, muu kielitaito luetaan eduksi.

Edellytämme LVI-teknistä tutkintoa ja taloushallinnon ymmärrystä. Lisäksi toivomme sinulta hyviä ihmissuhdetaitoja, kykyä johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja että ymmärrät hyvän, vuorovaikutuksellisen henkilöstöjohtamisen merkityksen.

Arvostamme aitoa paloa ja näkemystä kehittää liiton toimintaa yhä paremmin henkilöjäseniämme palvelevaksi ja keskeisten sidosryhmien tuntemusta. Ja jos on tämän päälle olet ehtinyt kerätä kokemusta myynnin ja markkinoinnin saralta, järjestöalalta ja tunnet energiatekniikkaakin, olemme täysin myytyjä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja haku avoinna toistaiseksi. Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimuksessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Lisätietoa toiminnastamme osoitteessa sulvi.fi, saatiolvy.sulvi.fi ja lvi-ala.fi. Tehtävästä kertoo lisää hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg, joka vastaa toimistoaikoina numerosta 040 826 3500.

Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme osoitteeseen mikko.liljeberg(at)komfovent.com.