MiLVIn vuoden viimeisin laitosvierailu suuntasi jätevedenpuhdistamon työmaalle

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit vierailivat 18.11.19 Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon työmaalla. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen luolastotyömaa houkutteli paikalle n. 25 yhdistysten jäsentä. Oppaana ja isäntänä toimi Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Jätevedenpuhdistamoprojektin kokonaiskustannus on noin 60 miljoonaa euroa. Projekti on jaettu yhdeksään osa-urakkaan, josta pääurakan osuus on n. 46 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus tapahtuu käyttäjiltä perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Merkittäviä korotuksia edellä mainittuihin maksuihin ei pitäisi tarvita tehdä tämän projektin vuoksi.

Tulopumppaamo rakennetaan kesällä 2020 ja varsinaisen puhdistamo-osuuden kone- ja laiteasennukset alkavat tammikuussa 2020. Vuoden 2020 lopulla laitos on valmis ja jätevedenpuhdistus alkaa. Tällä hetkellä tunneleiden seinärakenteet ovat valmiina ja allas- ja laitetilat ovat rakenteilla.

Laitos rakennetaan lähes kokonaan kallioluolastoon ja ”pinnassa” maan päällä on vain hallintorakennus ja tulopumppaamo. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja prosessietuja maanpäälliseen ratkaisuun verrattuna. Kallioluolastossa on hyvin vakio-olosuhteet ja erillisiä varoalueita ei tarvita laitoksen ympärille. Maan pinnalle rakennettuna tämä laitos tarvitsisi noin 12 hehtaarin tontin parhaalta kaava-alueelta. Luolastoa mitoitettaessa on varauduttu kapasiteetin nostoon ja varatila on ensivaiheessa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä (XAmK ja LUT). Siihen voidaan tarvittaessa asentaa myös jäteveden jälkikäsittelyä, esimerkiksi otsonointi.

Uudistetut tulo- ja purkulinjat on mitoitettu 1800m3/h virtaamille. Vanhalta jätevedenpuhdistamolta uudelle tulopumppaamolle jätevesi siirtyy painovoimaisesti 27m geodeettisen korkeuseron vuoksi. Laitoksen puhdistuskapasiteetti tulee olemaan 33000m3/vrk.

Nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa

Uudessa laitoksessa käytettävä MBR-kalvobioreaktori edustaa hyvin nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomeen aikaisemmin ole rakennettu, mutta kalvokasettiteknologiaa on käytetty paljon laitoksissa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Saksassa, Sveitsissä ja Puolassa.

Laitoksen lay-out muodostuu kolmesta itsenäisestä prosessilinjasta, joita voidaan käyttää rinnakkain tai kutakin erikseen. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvä käyttövarmuus ja helpotetaan hoitoa ja kunnossapitoa. Myös laitoksen sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella.

Varsinaisessa puhdistusprosessissa on suurelta osin samoja osaprosesseja kuin perinteisissäkin puhdistamoissa, kuten muun muassa välppäys, esiselkeytys, ilmastus, typenpoisto, lietteenpoisto ja – kuivatus sekä varastointi. Tehokasta biokemiallista käsittelyä seuraa uudempaa teknologiaa edustava kalvokasettikäsittely. Siinä jätevedestä saadaan poistettua valtaosa bakteereista, lääkejäämistä, hiukkasista ja muista epäpuhtauksista. Käytettävän suodatuskalvon reikäkoko on 0,4 mikro m. Kalvokasettijärjestelmän toimittaa Alfa Laval Oy.

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Laitos tulee olemaan pitkälle automatisoitu ja osittain etävalvottu. Laitoksella tulee virka-aikana työskentelemään 2 prosessinhoitajaa ja 1 esimies.

Puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistyy

Koska maailmassa on puute puhtaasta vedestä, tulee puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistymään. Mikkelin uuden puhdistamon puhdistetusta vedestä suurin osa menee purkuputkea pitkin järveen, mutta osa vedestä käytetään ns. teknisenä vetenä laitoksen sisäisessä kierrossa pesu- ja esim. sammutusvetenä. Lähtövettä hyödyntävät myös alueella toimivat tutkijat ja tuotekehittelijät uusien puhdistustekniikoiden kehittelyssä.

Laitos on herättänyt kansainvälisestikin hyvin suurta kiinnostusta ja monet ulkomaiset ryhmät ovat tutustuneet laitokseen ja sen innovatiivisiin ratkaisuihin useamman päivän ajan.

Myös MiLVIn laitoskierrokseen osallistuneet jäsenet olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään ja kutsuivat itsensä uudelle vierailulle laitoksen valmistuttua. Moni jupisi poistuessaan, että tästä on mahdollista tulla Mikkelille vielä tosi iso juttu. Toivotaan niin ja onnea matkaan kehiteltäessä edelleen jätevedenpuhdistustekniikoita kohti jätevesien uudelleenkäyttöä juomavedeksi ja elintarviketuotantoon.

 

Teksti ja kuva:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys

Kommentoi ohje-ehdotusta lämpöenergian kausivarastoinnista

Ohjekortissa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet.

Kommentoi tällä lomakkeella 5.12.2019 mennessä.
RTS 19:38 Ohje-ehdotus Lämpöenergian kausivarastointi.

Lyhyesti

Ohjeessa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet. Ohje on suunnattu rakennushankkeeseen ryhtyville ja hanke- tai esisuunnitteluvaiheesta vastaaville tahoille.

Johdanto

Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Yksi keino vähentää energian tuotantoa on hyödyntää ylijäämäenergioita tai jätelämpöä tehokkaammin. Ylijäämä- ja jätelämmöt kannattaa hyödyntää kuten muukin jäte tai prosessien sivuvirtoina syntyvä uusiokäytettävä raaka-aine. Erilaiset varastointiteknologiat, joissa maankamaraa hyödynnetään, ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia lämpöenergian varastointiin. Maankamaraa voidaan hyödyntää lämmityksen ohella myös tilojen jäähdyttämiseen.

Lämpöenergian kausivarastointi tukee monella tapaa kiertotalousajattelua. Varastointi tehostaa jo syntyneen tai tuotetun lämpöenergian hyödyntämistä, ja se lisää uusiutuvan energian osuutta energiatarpeen kattamisessa. Kausivarastoinnista voidaan hyötyä myös energian hinnan vaihdellessa: Energian markkinahinnan ollessa alhainen, energiakaivoihin kannattaa ladata lämpöä. Markkinahinnan noustessa voidaan lämpöä purkaa kaivoista vähentäen ostoenergian tarvetta.

Lämpöenergian varastoinnin kannalta kasvavina kehityssuuntina voidaan nähdä älykkäiden ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet, kiinnostus ylijäämälämpöjen hyödyntämiseen ja varastoinnin skaalautuvuus niin matalan lämpötilan pien- tai kerrostalokohteisiin kuin megaluokan korkean lämpötilan teollisuuskohteisiin. Tulevaisuudessa älykkäät ja avoimet
energiajärjestelmät – niin sanotut 5. sukupolven kaukolämpö- ja kylmäverkot – voivat sisältää varastointiratkaisuja, joilla tasapainotetaan tuotantoa ja mahdollistetaan kysyntäjoustoa.

Kiinteistökohtaisten varastointijärjestelmien ohella voidaan rakentaa kortteli- ja aluekohtaisia varastoja esimerkiksi kaukolämpöverkkojen yhteyteen. Suuret aluevarastot voivat mahdollistaa suuruuden ekonomian tuomat hyödyt, kun varaston volyymi kasvaa suhteessa sen ulkovaipan alaan. Näin varastosta karkaa suhteessa vähemmän lämpöä hukkaan ympäröivään maankamaraan. Uudenlaisten energiaratkaisujen
yleistymistä voidaan tukea lainsäädännön päivityksillä, kestävällä kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla.

Uusiutuvan energian tarjonta ja tarve eivät useinkaan kohtaa. Tämä yhteensopimattomuus on mahdollista ratkaista energian varastoinnilla. Kesäajan ylijäämä-, hukka- ja ilmaislämpö voidaan laittaa varastoon kesäkauden yli (kausivarastointi) ja ottaa uusiokäyttöön, kun lämmöntarvetta syntyy.

Lue lisää: alkuperäinen lausuntopyyntö

Kommentoi menetelmäohjetta rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaan

Kommentoi tällä lomakkeella 22.11.2019 mennessä tai suoraan sähköpostitse osoitteeseen epd(at)rakennustieto.fi. Viimeinen vastauspäivä on silloin 28.11.2019.

RTS EPD menetelmäohjeessa (PCR – Product Category Rules) määritellään millä tavoin ympäristöselosteita jatkossa laaditaan Suomessa. Ympäristöselosteita käytetään mm. hiilijalanjäljen laskennan lähtötietoina. Ohje-ehdotuksessa käsitellään jonkin verran myös taloteknisiä järjestelmiä ja tuotteita mm. kaukolämpöä ja muoviviemäreitä.

Huomioi, että tämä versio ei korvaa jo voimassa olevaa menetelmäohjetta, jota käytetään yhdessä EN15804+A1 kanssa. Toimikunta antaa selosteen laatijoille kolmen vuoden siirtymäajan uuden RTS PCR:n käyttöönottoon. Tänä aikana selosteita voidaan laatia molempien RTS PCR:n mukaisesti.

Lyhyesti

Rakennusmateriaaleille ja tuotteille tehtävät ympäristöselosteet, kuten RTS EPD, esittävät tuotteiden raaka-aineiden hankinnan, tuotteen valmistuksen, käytön ja loppusijoituksen aikaiset ympäristövaikutukset.

Verifioidussa eli kolmannen osapuolen todentamassa ympäristöselosteessa esitetään puolueetonta tietoa rakennustuotteiden ympäristövaikutuksista. Ympäristöselosteessa esitetään mahdollisimman yksinkertaisesti tuotteen tiedot ja laskennalliset ympäristövaikutukset. Ympäristöselosteet muodostavat pohjan rakennustasolla tapahtuvalle rakennusten arvioinnille, jossa otetaan huomioon koko elinkaari.

RTS EPD voidaan laatia rakentamisessa käytettävälle raaka-aineelle, valmisteelle, tuotteelle, tuoteryhmälle, tuoteyhdistelmälle, rakennusosalle tai tekniselle laitteelle. EPD:t voidaan laatia samalla tavalla sekä talon, LVIS, RAU- että infrarakentamisen tarpeisiin. RTS EPD voi olla

  • tuotespesifinen (yksi tuote, yksi valmistuspaikka tai yksi tuote, monta valmistuspaikkaa)
  • tuotetyyppikohtainen (samankaltaisia tuotteita, yksi/monta valmistuspaikkaa/valmistajaa).

Ohje-ehdotus
Alkuperäinen lausuntopyyntö

 

Putkiremonttikilpailu 2019 on käynnissä!

Kilpailussa palkitaan hyviä putkiremontteja ja kerrotaan niiden tekijöistä, hyvistä toimintatavoista ja menetelmistä tulevien putkiremonttien tilaajille, suunnittelijoille ja tekijöille. Kilpailuun voi ilmoittaa putkiremontin, joka on valmistunut 1.1.2018-31.10.2019. Osallistujan voi ilmoittaa putkiremontin teettänyt taloyhtiö sekä remontin urakoitsija, suunnittelija tai projektin johtaja, tilaajataloyhtiön suostumuksella.

Ilmoittaudu kilpailuun viimeistään 2.12.2019

Lataa osallistumislomake Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHAn verkkosivuilta. Täytä lomake ja lähetä se sähköpostin liitetiedostona pdf-muodossa osoitteeseen ilmoittaudu@vuodenputkiremontti.com viimeistään 2.12.2019.

Järjestäjien edustajista koostuva tuomaristo valitsee palkittavat. Tulokset julkistetaan 28.1.2020 Korjausrakentaminen 2020 -tapahtumassa ja järjestäjien kotisivuilla.

 

Kilpailun järjestävät alan keskeiset järjestöt, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry.

Monen mutkan kautta osaksi LVI-yhteisöä

Alun perin Turkin kurdi, Behre Aslan muutti 11 -vuotiaana Suomeen. Peruskoulun jälkeen hän teki töitä perheen omassa yrityksessä, kunnes päätti hakea opiskelemaan liiketaloutta. ”Olin suorittamassa viimeistä työharjoittelua tilitoimistolla kirjanpitäjäharjoittelijana”, Behre kertoo. Valmistuminen lähestyi, mutta hän ymmärsi haluavansa opiskella teknistä alaa. Siis aivan jotain muuta.

Behre Aslan päätyi monen mutkan kautta opiskelemaan talotekniikkaa.

”Teknisen alan valintaan vaikutti intohimo asiaa kohtaan. Jo pienestä iästä asti tekniikka kiinnosti ja olin perheen puuhapete, eikä ruuvimeisselin käyttö pelottanut. Läheiset kaverini sekä muutama sukulainen opiskelivat tai olivat rakennusalan kanssa tekemisissä. He saivat minut innostumaan asiasta lisää. Halusin myös touhuta sellaisen asian parissa, jossa syntyy selvästi näkyviä tuloksia. Toki valintaan vaikutti myös työ- ja uramahdollisuudet alalla.”

Niinpä Behre päätyi opiskelemaan LVI-insinööriksi Metropoliaan. Kokemusta on opintojen ohessa kerätty huoltomiehenä ylläpitotehtävissä sekä työmailla. Nyt, valmistumisen lähestyessä, Behre toimii talotekniikan asiantuntijaharjoittelijana urakointiyrityksessä.

Nopeasti mukaan hallitustehtäviin vaikuttamaan alaan

Suomen LVI-liiton Helsingin LVI-yhdistyksen jäseneksi Behre liittyi viime vuonna. ”Kuulin HeLVIstä opiskelijakavereilta ja liityin heti pian sen jäseneksi. Tiesin, että liittymällä jäseneksi pääsisin verkostoitumaan rautaisten ammattilaisten pariin sekä saisin mahdollisuuden vaikuttaa alaan kehitykseen. Päätöksentekoa helpotti myös ilmainen opiskelijajäsenyys, johon sisältyi Talotekniikkalehti.”

Melkein heti liittymisen jälkeen tuore nuori jäsen pääsi vaikuttamaan hallitukseen opiskelijajäsenenä. Lisäksi hallitus tarjosi jäsenlehden päätoimittajan tehtäviä. ”Yhdistyksen jäsenet ottivat hyvin avoimesti ehdokkuuteni vastaan. He pitivät hyvin positiivisena sitä, että saivat nuorta verta mukaan toimintaan.”

Nyt myös yhdistyksen jäsenlehden uusi päätoimittaja

Yhdistyksen jäsenlehden päätoimittajan tehtävät tulivat arvostettuna ja yllättävänä tehtävänä. ”Pidän tätä ennen kaikkea upeana mahdollisuutena sekä myös haasteena itselleni. Tämä tarjoa minulle mahdollisuuden kehittää itseäni sekä päästä vaikuttamaan alaan. Tähän asti työskentely lehden parissa on ollut oppimista. Ja täytyy mainita, että vaikka toimin lehden päätoimittajana niin se tehdään yhdessä HeLVIn jäsenten sekä hallitustovereiden kanssa. Ilman heitä en olisi pystynyt suoriutumaan tästä haastavasta tehtävästä.”

Behren opinnot ovat nyt loppusuoralla ja valmistuminen lähenee. ”Pikku muutoksia ja lisäyksiä lehteen on nyt tehty. Kun valmistun, tulen vapautuvaa aikaa varmasti hyödyntämän lehden kehittämisen parissa.”

Esittelyssä Lahden LVI-yhdistys LaLVI

Liittoomme kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Kun liityt jäseneksemme, liityt siis paikalliseen jäsenyhdistykseen, jonka kautta olet Suomen LVI-liiton jäsen.

Hei Juha, Lahden jäsenyhdistyksen puheenjohtaja, kuka olet, mitä teet?
Tsau! Olen Juha Lehti, LVI-yrittäjä Hollolasta.

Miksi olet itse liittynyt mukaan yhdistystoimintaan?
Niinhän siinä kävi, että kollegat kehuivat yhdistyksen tekemiä ulkomaan reissuja ja niin saivat koukutettua mukaan.

Juhiksen motto ”Kaikki mikä tapahtuu paikan päällä on parasta…”

Aloitit LaLVIn puheenjohtajana 2019 alussa. Mikä innosti sinut puheenjohtajan toimeen?
Meillä oli yhdistyksessä aika vaihtaa puheenjohtajaa, kaudet tulivat täyteen. Edellinen puheenjohtaja oli kait katsellut, että tuossa on sen verran suulas kaveri, että kysynpä häntä. Jouduin pari yötä nukkumaan ennen kuin suostuin – ei ole vielä montaa vuotta yhdistystoimintaa takana, joten asiaa piti pohtia.

Minkälaisia suunnitelmia teillä on Lahden LVI-yhdistyksessä?
On tämä ensimmäinen vuosi mennyt vähän opetellessa. Jotain pientä on koko ajan yritetty keksiä. Nyt täytyy ryhtyä muun muassa miettimään parin vuoden päästä lähestyviä yhdistyksen tasavuotisjuhlia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Järjestämme kuukausikokoukset syksyn ja talven aikana, yhteensä kuusi kertaa.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Suurin tulonlähde yhdistykselle ovat kummifirmat ja Raksa -messut Lahden Messukeskuksessa. Messuilla myymme meille lahjoitettuja LVI-tarvikkeita. Raksa muuten seuraavan kerran 13.-15. maaliskuuta 2020.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Yhteistyötä tehdään kaikkien tukkujen kanssa, paikalliset LVI-yritykset ja suunnittelutoimistot ovat myös hyvin mukana. Olemme myös nyt lähteneet laajentamaan yhteistyötä pankkien ja vakuutusyhtiöiden suuntaan.

Lahden LVI-yhdistyksen verkkosivut
Lahden LVI-yhdistys Facebookissa

Kommentoi rakennuksen digitaalista turvallisuutta käsitteleviä ohje-ehdotuksia

Kommentoi tällä lomakkeella 2.12.2019 mennessä.

Lähetä kommenttisi verkkolomakkeen kautta määräaikaan mennessä. Kommentin ei tarvitse olla virkakielellä laadittu tai valmista säädöstekstiä. Liiton asiantuntija kokoaa jäsenten kommentit lausunnoksi ja toimittaa ne oikein muotoiltuna, yhteisenä lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Rakennusten digitaalinen turvallisuus RTS 19:50 Suunnittelijoiden ohje

Ohjeessa käsitellään rakennushankkeen (uudis-, muutos- tai korjausrakentamisen) suunnittelijoiden kannalta niitä talotekniikan tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka on huomioitava rakennuksen elinkaaren aikana. Ohjeessa esitetään myös keinoja talotekniikan tieto- ja kyberturvallisuusriskien hallintaan. Ohje tarkoitettu rakennushankkeeseen osallistuville suunnittelijoille.

Digitalisaation laajempi hyödyntäminen mahdollistaa mm. uusia energia-aktiviteetteja, kuten kysyntä- ja kulutusjoustot, sekä kiinteistönpidossa enemmän mittaustietoon kuin kalenteriin ja aistinvaraisiin havaintoihin perustuvan huolto- ja saneerausohjelman. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollisuus säästää elinkaarikustannuksissa, jakaa käyttökustannukset oikeudenmukaisemmin sekä pienentää kiinteistöstä aiheutuvia ympäristöja ilmastovaikutuksia. Digitalisaation hyödyt ovat merkittävät suhteessa
sen vaatimiin investointeihin.

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä. Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden  hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä kiinteistölle tai sen osille talotekniikka järjestelmien suojauksen tasot (DT1–4) suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaisesti ja huolehdittava suositusten toteutumisesta. Tilaajan on otettava kantaa myös hankkeen suunnitelmatietojen käsittelyn tietoturvavaatimuksiin ja käytäntöihin. Digiturvatason lisäksi on tietosuojasäännösten vuoksi päätettävä, millä perusteilla mahdolliset tila-, huone- ja huoneistokohtaiset olosuhdetiedot rekisteröidään kiinteistönpidon tarpeisiin, jos niitä ylipäätään kerätään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän apuna olevien suunnittelijoiden tehtävänä on löytää ne tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka toteuttavat tilaajan määrittämät taloteknisen suojauksen tasot sinä elinkaaren aikana, joka tavoitteena on huomioiden järjestelmien ja komponenttien tyypilliset elinkaaret. Rakennuksen elinkaaressa käytönaikaisen kiinteistönpidon tehtävänä on ylläpitää määritettyjä talotekniikan suojaustasoja huolehtimalla laitteiden, järjestelmien ja sopimusten ajantasaisuudesta sekä kiinteistönhuoltohenkilöstön osaamisesta poikkeamien käsittelyssä ja tietosuojan ja -turvallisuuden noudattamisessa.

RTS 19:50 ohjekorttiluonnos
Liite 1
Liite 2

Rakennusten digitaalinen turvallisuus RTS 19:51 Kiinteistönpidon ohje

Digitalisaation laajempi hyödyntäminen mahdollistaa mm. uusia energiaaktiviteetteja, kuten kysyntä- ja kulutusjoustot, sekä kiinteistönpidossa enemmän mittaustietoon kuin kalenteriin ja aistinvaraisiin havaintoihin perustuvan huolto- ja saneerausohjelman. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollisuus säästää elinkaarikustannuksissa, jakaa käyttökustannukset oikeudenmukaisemmin sekä pienentää kiinteistöstä aiheutuvia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Digitalisaation hyödyt ovat merkittävät suhteessa sen vaatimiin investointeihin.

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä. Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa.

Rakennuksen talotekniikkajärjestelmien digitaalinen turvallisuus on omistajan vastuulla. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on määrittää kiinteistölle tai sen osille talotekniikan suojauksen tasot (DT1–4) suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaisesti ja huolehdittava niiden toteutumisesta. On myös otettava kantaa hankkeen suunnitelmatietojen käsittelyn tietoturvavaatimuksiin ja käytäntöihin. Digitaalisen turvallisuustason lisäksi on tietosuojasäännösten vuoksi päätettävä, millä perusteilla mahdolliset tila-, huone- ja huoneistokohtaiset olosuhdetiedot rekisteröidään kiinteistönpidon tarpeisiin, jos niitä ylipäätään kerätään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän apuna olevien suunnittelijoiden tehtävänä on löytää ne tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka mahdollistavat määritellyt taloteknisen suojauksen tasot sinä elinkaaren aikana, joka tavoitteena on huomioiden järjestelmien ja komponenttien tyypilliset elinkaaret.

Rakennuksen elinkaaressa käytönaikaisen kiinteistönpidon tehtävänä on ylläpitää määritettyjä talotekniikan suojaustasoja huolehtimalla laitteiden, järjestelmien ja sopimusten ajantasaisuudesta sekä kiinteistönhuoltohenkilöstön osaamisesta poikkeamien käsittelyssä ja tietosuojan ja -turvallisuuden noudattamisessa.

RTS 19:51 ohjekorttiluonnos

Oheisaineisto

Rakennusten digitaalinen turvallisuus. Tilaajan ohje
Rakennusten digitaalinen turvallisuus_Liite_1_DT_taulukko (Excel)
Digitaalinen turvallisuus tilaajan ohje Liite 2

Sujuvaa rakentamista LVI-suunnittelun näkökulmasta

Ensimmäisessä Topten LVI-työpajapäivässä 15.10.2019 lähestyttiin rakentamisen yhteisiä käytäntöjä ja rakentamisen sujuvoittamista erityisesti LVI-suunnittelijan tehtävien näkökulmasta.

Ensimmäisessä Topten LVI-työpajapäivässä 15.10.2019 lähestyttiin rakentamisen yhteisiä käytäntöjä ja rakentamisen sujuvoittamista erityisesti LVI-suunnittelijan tehtävien näkökulmasta. Paikalle oli kutsuttu ympäristöministeriön, Rakennusteollisuuden, Puutuoteollisuuden, RAKLIn, SKOLn, RALAn, SuLVIn ja muiden yhteistyötahojen edustajia sekä Rakennusvalvontojen Topten LVI-ohjausryhmä. Mukaan oli kutsuttu erityisesti LVI-suunnittelutoimistojen edustajia. Suomen LVI-liittoa edustivat toiminnanjohtaja Isto Hietanen ja koulutuspäällikkö Samuli Könkö. LVI-suunnittelijoiden lisäksi vastaava yhteistyö on aloitettu myös ARK-, RAK- ja paloturvallisuussuunnittelijoiden kanssa.

Pasi Timo, Vantaan kaupungin Rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö

Työryhmän kutsui kokoon Pasi Timo, Vantaan kaupungin Rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö. ”Alueellista rakennusvalvontayhteistyötä on ollut kaupunkikeskusten ympärillä aiemminkin. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyö tiivistyi vuonna 2007”, kertoo Timo. ”Olin itse nähnyt, että verkostomainen oppiminen on paras tapa jakaa tietoa ja osaamista. Ensiksi pks- yhteistyötä yritettiin laajentaa Topten-kaupunkien väliseksi sähköpostitse. Huomasin melko pian vastauksista, ettei kirjoittaen avaudu sen toisen rakennusvalvonnan ajatusmaailma kovin hyvin”. Joten yhteistyötä oli hyvä lähteä tiivistämään. Hän on edelleen yhteistyön vetäjä ja prosessin omistaja.

Rakennusalan yhteiset Topten-käytännöt

Vuonna 2015 kutsuttiin mukaan kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ja syntyi Topten. ”Reilu kaksikymmentä rakennusvalvontaa on mukana Topten-yhteistyössä ja ilmoittanut virallisesti käyttävänsä kokoamiamme yhteisiä käytäntöjä. Tietojeni mukaan käyttäjiä on kuitenkin paljon enemmän, noin viitisenkymmentä. Kaikki saavat vapaasti tulla mukaan verkostoomme.”

Koko ala pyydettiin mukaan toimintaan vuonna 2017. ”Ajatuksena oli opiskella yhdessä 1.1.2018 voimaan tulevat asetukset ja samalla sopia yhteiset käytännöt. Aluksi mukana on ollut yksittäisiä suunnittelijoiden edustajia. Ja nyt Timo vie aloittamaansa yhteistyön sujuvoittamista yhä pidemmälle, kun mukaan on pyydetty suunnittelijoita laajemmin. Nykyisin voidaankin puhua koko rakennusalan yhteisistä Topten-käytännöistä.” ”Ajatuksena on suunnittelijan työn sujuvoittaminen. Ettei tarvitse tehdä vain rakennuslupaprosessia varten sellaista, mikä ei liity itse rakennushankkeeseen.”

Eliminoidaan turhaa työtä, yhtenäistetään käytäntöjä

Nyt ensimmäiset työpajat on pidetty sekä talotekniikka-, rakenne- ja paloturvallisuussuunnittelijoiden että arkkitehtien kanssa. Ensimmäisessä työpajassa sovittiin pienryhmien muodostamisesta ja täydellä kokoonpanolla tullaan kokoontumaan noin puolen vuoden välein. ”Seuraavaksi avataan prosesseja ja mietitään missä asioissa Rakennusvalvonnan kannanottoa tarvitaan. Pyritään kehittämään lupaprosessia rakennushankeprosessin näkökulmasta, eliminoidaan turhaa työtä ja parannetaan sujuvuutta”, selvittää Timo tulevia suunnitelmia. ”Yhteinen, koko talotekniikka-alalle soveltuva malliasiakirja on yksi tavoiteltu tulos. Myös haluamme avata prosesseja BIM-suunnittelun näkökulmasta ja hahmottaa paremmin mitä missäkin vaiheessa todella tarvitaan.”

Yhteistyön käynnistys ja laajentaminen on välillä tarkoittanut Timolle pitkiä työpäiviä, ja ajan riittävyys on toisinaan ollut haaste. ”Silti on ollut todella palkitsevaa, että kaikki ovat lähteneet innokkaasti tähän mukaan. Siitä kuuluu kaikille iso kiitos.”
Yhtenäiset käytännöt ja mukana olevat kaupungit julkaistaan Pksrava.fi -sivustolla.

Katse tulevaisuuteen – tunnelmia Tampereen LVI-Päiviltä 24.10.2019

LVI-Päivät kokosivat reilut 260 alan ammattilaista hotelli Rosendahliin torstaina 24.10.2019 Tampereelle.

Tampereen LVI-päivät kokosivat paikalle hienon joukon alan yrityksiä ja toimittajia. Ilmassa oli aamusta alkaen iloinen pulina ja tapahtumaan oli selvästi tultu sekä tapaamaan vanhoja tuttuja että kohtaamaan uusia. Päivän aikana oli tapetilla, sekä ohjelman puheenvuoroissa että vapaassa keskustelussa, talotekniikka-alan tulevaisuus. Siihen kuuluu, niin kuin aina, sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Kuvat: Mari Niemelä, Aitio Finland Oy/Hillava

Alalla tehdään tärkeää työtä kiinteistöjen, rakennusten ja erityisesti ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta yhtäaikaa koetaan haasteeksi, että alan yleisesti saama arvostus ei vastaa tätä. Tuleville vuosille nähdään tarpeelliseksi tehdä toimia yhteisrintamassa koko talotekniikka-alan voimin, jotta alan arvostusta saadaan nousemaan ja ala pysymään houkuttelevana vaihtoehtona yrittäjälle, opiskelijalle, palveluiden ostajille ja muille sidosryhmille. Myös sidosryhmien, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulma on merkityksellinen mietittäessä alan tulevaisuutta. Toimintaympäristön muuttuessa ja sähköistyessä sekä maksavien asiakkaiden palveluvaatimusten alati kasvaessa on myös talotekniikka-alan kyettävä uudistumaan. Tästä hyvänä esimerkkinä ajatuksia herättävä puheenvuoro yrityksen brändin merkityksestä erottautumistekijänä. Brändi ei ole sanoja paperilla tai mainos lehdessä. Brändi on jokaisen yrityksessä työskentelevän ihmisen tekoja ja toimimista sillä tavalla, kuin haluaa yrityksensä ulkopuolelta nähtävän. Mitä sinä aiot tehdä asian eteen juuri tänään?

Toisaalla keskustelua herättivät laskevat suhdannenäkymät ja niiden vaikutus urakointiin, jopa katteisiinkin. Yhtenä kulmana nousi esiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien louhiminen esim. ilmastonmuutoksen vaatimista toimenpiteistä, toisaalta katsantokulmana oli yrityksen sisäisten prosessien tehostaminen. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi toiminnan tehostaminen ja työn tehokkuuden varmistaminen nouseekin kriittiseen asemaan. Tämä näkyi meilläkin Hillava-osastolla käydyissä keskusteluissa. Toiminnanohjausjärjestelmä nähdään tärkeänä keinona vastata toimintaympäristön muutoksiin ja toisaalta mahdollisuutena automatisoida manuaalisia, kalliita ja turhaan ihmiskäsiä sitovia työvaiheita. Digitalisaatio on teemana iso ja ehkä hieman abstraktikin, mutta on hyvä muistaa, että digiloikka yhden yrityksen mittakaavassa voi olla vaikkapa integraatio toiminnanohjausjärjestelmästä LVISNettiin. Tai siirtyminen paperisista tuntilapuista sähköisen järjestelmän käyttöön. Ihan sopivan kokoisia askelia monelle, vai mitä tuumit?

Kuvat: Mari Niemelä, Aitio Finland Oy/Hillava

Ensikertalaisen silmin LVI-päivät olivat mukava kokemus. Aiheet olivat ajatuksia herättäviä, ja tutkivat alan murrosta hienosti eri näkökulmista. Tarjolla oli sekä kauaskantoisempaa visiointia että konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä. Uskon, että jokainen kävijä sai vierailustaan ajattelemisen aihetta. Se onkin tänä päivänä tällaisten tapahtumien tarkoitus. Tietoa ja faktaa löytyy ylenpalttisen paljon, mutta varsinainen toiminnan muuttuminen ja muuttaminen vaatii ensin vaikkapa tällaisesta päivästä tulevan kimmokkeen. Ajattelemisen aiheen, kipinän. Kun kipinä aikansa kytee, niin on mahdollisuus johonkin uuteen. Tiukkaa puhallusta yhteiseen hiileen, ja uskallusta ryhtyä toimiin. Yhteisvoimin talotekniikka-ala uuteen roihuun!

 

Mari Niemelä
Liiketoimintajohtaja
Aitio Finland Oy/Hillava

www.hillava.com

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Aitio Finland Oy/Hillava on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

LVI-TU:n LVI-päivien 2019 esitykset

Osallistu rekrytointikokemuksia kartoittavaan tutkimukseen

Oletko palkannut henkilöstöä rakennusalan yritykseen?

Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan rekrytoijien kokemuksia eri rekrytointimenetelmistä sekä rekrytointiprosessista yleisesti. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla rakennusalan yritysten rekrytointiprosesseja voitaisiin kehittää nykyistä toimivammiksi sekä kustannustehokkaammiksi.

Vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja se suoritetaan täysin anonyymisti. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaan tai tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä mamilauk(at)student.jyu.fi.

Vastaa 31.11.2019 mennessä. Siirry kyselyyn.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Matti Laukkarinen tutki aiemmin kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen.

”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”. Lue lisää jutustamme Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin.