Älyvalmiusindikaattori (SRI) loppusuoralla

Eurooppalainen LVI-järjestöjen liitto REHVA tiedottaa odottavansa EU:n säätävän Rakennusten älyvalmiusindikaattorista (SRI) kuluvan syyskuun aikana. Ehdotus SRI:n teknisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta perustuu toiseen SRI:n teknisen tuen tutkimukseen, jossa REHVA on muun muassa vetänyt ryhmän C toimintaa.

Professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto) on ollut mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on ollut muun muassa kehittää kolmatta arviointimenetelmää (C). ”Komissio tullee antamaan jäsenvaltioille suhteellisen vapaat mahdollisuudet soveltaa esimerkiksi käytettäviä painokertoimia”, arvioi Kosonen Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä julkaistussa haastattelussa huhtikuussa 2020. ”Älykäs automaatio avaa markkinoille paljon uutta liiketoimintaa, kun hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat uusiutuvan energian käyttöön”. Käytännössä tarkoittaa pitkälti tuulivoimaa, jonka tuotanto vaihtelee esimerkiksi sään mukaan.

Älyvalmiusindikaattori (SRI)

  • Arviointimenetelmä (A) asuntoihin
  • Arviointimenetelmä (B) palvelurakennuksiin
  • Arviointimenetelmä (C) on tarkoitettu olemassa olevien rakennusten arviointiin.

Lisätietoja älyvalmiusindikaattorista osoitteessa smartreadinessindicator.eu

 

Liity Suomen LVI-liiton jäseneksi

Olemme puolueeton, yleishyödyllinen järjestö, jonka tavoitteena on varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa. Jäsenenämme saat oman ammattitaidon kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla edullisempaan jäsenhintaan. Jäsenemme saavat jäsenetuna mm. Talotekniikka-lehden, jonka välissä ilmestyy oma jäsenliitteemme. Tutustu jäsenetuihin, jäsenmaksuihin ja täytä liittymislomake.

Kommentoi ehdotuksia uimahallin pää-, arkkitehti- ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloiksi 7.8.2020 mennessä

Rakennustieto on lähettänyt kommentoitavaksi ohje-ehdotuksia:

  • Uimahallin pääsuunnittelun tehtäväluettelo
  • Pääsuunnittelun tehtäväluettelon PS18 soveltaminen
  • Uimahallin arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo
  • Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelon ARK18 soveltaminen
  • Uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo, Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelon TATE18 soveltaminen.

Tehtäväluettelot sisältävät uimahallihankkeen pääsuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot, jotka on tarkoitettu uimahallihankkeen pää-, arkkitehti- ja taloteknisen suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Uimahallien tehtäväluettelokokonaisuuteen liittyvä ja ehdotuksissa mainittu ohjekortti Uimahallit, Tilaajan ohje on myös parhaillaan lausuntokierroksella ja lausuntoja voi antaa 3.7.-31.8.2020.

Ohjekorttiehdotus uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo (pdf)

Anna kommenttisi yhteistä lausuntoa varten tästä linkistä.

Tämä uimahallihankkeeseen tehty, taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloon TATE18 perustuva tehtäväluettelo on tarkoitettu uimahallihankkeen taloteknisen (LVI-, RAU-, SÄH-) suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Liitteessä 1 on esitetty tässä tehtäväluettelossa esiintyvien suunnittelualojen (TATE, LVI, SÄH, RAU) taloteknisen suunnittelun tehtävät.

Kommentoi asuntoyhtiön korjaushankkeen läpivientiä käsittelevää ohjekorttia 2.8.2020 mennessä

Ohjeessa esitetään asunto-osakeyhtiön korjaushankkeen tyypilliset vaiheet ja niihin liittyvät keskeiset toimet. Ohje on tarkoitettu isännöitsijöille, asunto-osakeyhtiöiden hallituksille, suunnittelijoille, valvojille, urakoitsijoille, ja muille korjaushankkeisiin osallistuville.

Korjaushankkeen hankesuunnittelu on kaikissa toteutusmuodoissa samankaltainen, mutta sen jälkeen hankkeiden vaiheistukset, vastuut, tehtävät ja riskit poikkeavat eri toteutusmuodoissa. Tässä ohjekortissa on esitetty yleisimmän eli kokonaisurakan periaatteellinen vaiheistus ja tärkeimmät päätökset asunto-osakeyhtiön näkökulmasta.

Kommentoi tällä lomakkeella 2.8.2020 mennessä.

Tutustu ohje-ehdotukseen (pdf)

Sosiaaliset verkostot ja rakennusalan rekrytointiprosessit

LVI-suunnittelijan tehtävistä sosiologian opiskelijaksi vaihtanut Matti Laukkarinen tutki maisterintutkielmassaan millaisessa toimintaympäristössä rakennusalan rekrytoijat toimivat. Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty tapa tavoittaa uutta työvoimaa, ja sosiaalisten verkostojen aktivointi paransi mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin.

Vuonna 2012 talotekniikka-alan insinööriksi valmistunut Matti Laukkarinen teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, Laukkarinen kertoi aiemmin. Hän tutki tuolloin kandidaatin tutkielmassaan toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.
Verkostot ovat yksi parhaista tavoista tavoittaa sopiva tekijä

Matti Laukkarinen

Laukkarinen totesi, että erityisesti kokemusta omaavan henkilöstön palkkaaminen koetaan nykyisessä taloustilanteessa haastavaksi. Pätevimmät työntekijät ovat nykyisessä suhdanteessa poikkeuksetta työsuhteessa olevia. Haastateltavat kokivat, että sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli yksi parhaista, ellei jopa paras, menetelmä tavoittaa nk. passiivisia työnhakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti olleet etsimässä uutta työpaikkaa.

Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty rekrytointimenetelmä, sillä lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat jossain työuransa vaiheessa rekrytoineet henkilöstä sosiaalisten suhteiden kautta saamansa informaation perusteella. Erityisesti omalta henkilöstöltä vastaanotetut suositukset olivat lähes poikkeuksetta johtaneet onnistuneisiin rekrytointeihin.

Sosiaalisten verkostojen aktivointi kannattaa

Tutkielman tulokset osoittivat, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin suunnatut toimet olivat edistäneet epämuodollista rekrytointitoimintaa. ”Näyttäisi olevan niin, että kaikki yritykset eivät hyödynnä sosiaalisia verkostojaan yhtä tehokkaasti. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi kannattavaa panostaa sosiaalisten verkostojen aktivointiin, sillä näissä yrityksissä onnistuneen rekrytoinnin merkitys liiketoiminnalle on suhteellisesti tarkasteltuna suuri”, kirjoittaa Laukkarinen lopuksi.

Suomen LVI-liitto kannustaa verkostoitumiseen

Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan paitsi asiakkaat – myös tulevat työkaverit! Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin. Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Yhden henkilön jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo yhdellä kurssilla jäsenetuhintaiseen koulutukseen osallistuessa.

Tutustu Matti Laukkarisen maisterintutkielmaan
Lue tutkielman tiivistelmä

IV-kuntotutkimus pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa

Kunnossapidon tueksi on tarjolla kattavasti työkaluja ja malleja. Lähde: Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia, ym.fi

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Strategian mukaan energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä yhteensä 20 prosenttia. Muiksi kustannustehokkaiksi keinoiksi on tunnistettu poistuma ja tilatehokkuus, sekä luopuminen fossiilista energialähteistä lämmöntuotannossa.

Julkaisimme toukokuussa yhdessä Motivan kanssa jutun, jossa kannustimme IV-järjestelmien kuntotutkimukseen. Kerroimme, että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus on perusteltua tehdä aina, kun ilmanvaihdossa tai sisäilmaolosuhteissa epäillään tai on havaittu puutteita. Toimiva IV-järjestelmä on myös rakennuksen energiatehokkuuden kannalta tärkeä tekijä, ja niiden kuntotutkimus onkin määritelty pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa yhdeksi kunnossapidon työkaluksi.

Opiskele ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkijaksi

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijoille on siis selkeä tarve. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta lähipäivästä, sekä harjoitustehtävänä toteutettavasta kuntotutkimuksesta. Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea kuntotutkijan pätevyyttä. Koulutusta tarjoaa Suomen LVI-liitto ja pätevyyttä haetaan FISE Oy:stä. Seuraava koulutus järjestetään 15.-16.9. ja 29.10.2020 Vantaalla, ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen.

Ilmoita tietosi!

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa esitellään myös suositus parantaa suunnittelijoiden saatavuutta sekä käyttöä etenkin asuinrakennusten korjaushankkeissa. Suomen LVI-liitto tarjoaa jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja heidän yrityksilleen, jotka tarjoavat suunnittelupalveluita, maksuttomana palveluna mahdollisuuden ilmoittaa tietonsa ”Löydä LVI-suunnittelija” -palvelussa. Vielä toistaiseksi kokoamme tietoja, mutta palvelun laajentuessa kehitämme listan kattavammaksi.

Kommentoi ympäristöministeriön asetusta eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista 30.6.2020 mennessä

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun. Tarkemmat ohjeet löytyvät palvelun verkkosivuilta www.lausuntopalvelu.fi.

Voit myös vapaamuotoisemmin kirjoittaa kommenttejasi tällä lomakkeella ja Suomen LVI-liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen lausunnoksi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

Ehdotetun asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2020

Asetuksella tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain energiatehokkuutta koskevan 117 g §:n teknisiä järjestelmiä koskevia vaatimuksia.

Asetuksen tavoitteena on edistää rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta toimintaa siten, että sisäilmaston laatutaso varmistetaan. Lisäksi asetuksella edistetään paikallisen sähköntuotantojärjestelmän energiatehokasta toimintaa.

Lyhyesti

Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Uusiin rakennuksiin on asennettava itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvien laitteiden on säädettävä erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa.

Jos rakennukseen suunnitellaan ja rakennetaan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä tai paikallinen sähköntuotantojärjestelmä, on järjestelmän täytettävä energiatehokkuuden vaatimukset. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä on suunniteltava siten, että sillä pystytään ohjaamaan ja valvomaan rakennuksen energiankulutuksen kannalta keskeisiä teknisiä järjestelmiä ja laitteita. Järjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava toimimaan yhdessä rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa energiankäytön optimoimiseksi. Suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon sisäolosuhteiden tavoitetasot, rakennustyyppi ja energiansäästömahdollisuus.

Erityissuunnittelijan on suunniteltava ja mitoitettava paikallinen sähköntuotantojärjestelmä
energiatehokkaaksi ottaen huomioon rakennustyyppi ja rakennuksen käyttö, energiansäästömahdollisuus, energian varastointikyky, sähköenergian kustannussäästö, paikalliset olosuhteet sekä rajoitteet, jotka voivat vaikuttaa mitoitukseen.

Ehdotuksessa käsitellään myös järjestelmän asianmukainen käyttöönotto, ohjaaminen sekä järjestelmän kokonaisenergiatehokkuuden tarkastus ja dokumentointi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

 

Esittelyssä Salon seudun LVI-yhdistys SaloLVI

Kolmekymppinen Joonas Jokiranta pyörittää yritystään Salosta käsin. Parikymmentä LVI-alan ammattilaista työllistävä Ilmair tarjoaa LVI-asennustöitä ja KVV-, IV-valvontaa Salon ja Turun seudulla, mutta myös pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa, Somero ja Forssa kuuluvat toimialueisiin. ”Ehkä hieman yllättäenkin asiakkaamme ovat olleet viimeiset kolmisen vuotta pääsääntöisesti uudiskohteita, pientaloista aina omakotitaloihin. Lisäksi töitä on tehty Tampereen Ratinan kauppakeskuksessa, TYKSissä ja parin vuoden aikana hoivakoteja, palvelutaloja sen viisitoista kappaletta”, kertoo Joonas.

Joonas Jokiranta, Salon seudun LVI-yhdistys SaloLVIn vetäjä

Jokiranta on ollut Salon seudun LVI-yhdistyksen jäsen kymmenisen vuotta ja nyt toista vuotta yhdistyksen puheenjohtaja. ”Tulin luultavasti valituksi, koska yhdistykseen kaivataan nuorennusta. Yhdistyksemme jäsenten keski-ikä on korkea ja se jo itsessään rajoittaa tekemisiä jonkin verran”, pohdiskelee Joonas. Keskusteltu on myös voimien yhdistämisestä jonkin toisen yhdistyksen kanssa. ”Salo on pieni paikka ja toisinaan kilpailu voi olla alan ammattilaisten kanssa aika kovaakin. Yhdistyminen toisen yhdistyksen kanssa saattaisi olla meille hyväksi”.

Myös pätevöityminen ja ammatillinen täydennyskoulutus kiinnostaa SaLoLVIn jäseniä. ”KVV-, IV-työnjohtajakoulutusta haluaisimme omalla paikkakunnalla järjestää. Lisäksi olemme olleet puheissa Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyöstä”, kertoo Joonas. Yrittäjänä hän toivoo alan tiedonvälityksen ja koulutuksen lisäksi, että jäsenyyden etuina saisi helpommin työtarjouksia ja ehkä esimerkiksi tukuista alennuksia.

Ajankohtaista 4/2020

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus kevääseen 2020 ennusti Koronaviruspandemian suurimman iskun kohdistuvan muun muassa rakentamiseen. Katsauksessa oletetaan, että talous alkaa jälleen toipua jo loppuvuodesta, mutta yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, eli esimerkiksi asuinrakennusinvestoinnit jatkavat vähenemistään.

Kansantaloudellemme tällä on merkittävä vaikutus, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessaan “Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” kertaa. Etlan tutkimuksessa lisähuolenaiheeksi esiin nostettiin myös alan heikko tuottavuuden kasvu. Ratkaisuksi ehdotettiin ennen kaikkea digitalisaation entistä parempaa hyödyntämistä.

Suomen LVI-liitto pyrkii osaltaan hyppäyttämään digiloikkaa jäsenetuhintaisella Kotopro LVI-dokumenttipaketilla. Paketti on yhteistyössä suunniteltu ja sitä kehitetään jatkuvasti. Palvelun idea on itse asiassa yksinkertainen: kuvat voi liittää suoraan raporttipohjaan omasta älypuhelimesta, sanella huomiot ja allekirjoittaa sähköisesti. Tavoitteena on ennaltaehkäistä virheitä, dokumentoida tehty työ luotettavasti, sovittaa suunnittelu ja toteutus paremmin yhteen.

Useampi järjestö ja taho on ilmaissut huolensa pandemian vaikutuksista ja tehnyt aloitteita talouden elvyttämiseksi. Petri Suutarinen, Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja ehdotti blogissaan, että kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla tuotettuna, vapautettaisiin arvonlisäverosta kokonaan määräaikaisesti. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Jussi Hirvonen puolestaan ehdotti kotitalousvähennyksen laajentamista energiaremontteihin, nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistamista selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon.

Suomen LVI-liitto ehdotti jo aiemmin 2019, hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, että LVI-suunnittelu lisättäisiin kotitalousvähennyksen piiriin. LVI-suunnittelun lisäksi ehdotimme myös rakennusten kuntotutkimusten laajemman vähennettävyyden.

Kaiken kaikkiaan pyrimme suuntaamaan toimemme niin, että jäsenet ja koko ala hyötyvät niistä työssään: sovimme jäsenetuja, edistämme alan kehitystä ja työllisyyttä.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Professori Risto Kosonen pohjoismaisten LVI-järjestöjen SCANVACin puheenjohtajaksi

SCANVACin jäsenet ovat yksimielisesti valinneet puheenjohtajakseen professori Risto Kososen, LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen erottua tehtävästä.

SCANVAC on vuonna 1994 perustettu järjestö, jonka jäseniä ovat tanskalainen Danvak (Fælles selskab for Danvak-VVS Teknisk Forening og IDA-HVAC), islantilainen LAFI (Lagnafélag Islands), norjalaiset Norsk VVS, Energi- og Miljøteknisk Forening sekä ruotsalainen Energi- och Miljötekniska Föreningen. Suomen LVI-liiton jäsenyys on järjestetty FINVACin kautta.

”Pohjoismainen yhteistyö on tehokkain tapa nostaa ääntämme myös yleiseurooppalaiseen tietoisuuteen”, toteaa Kosonen.

”Meillä on paljon yhteisiä haasteita Pohjoismaissa. Olemme siirtymässä kohti kestäviä, älykkäitä ja joustavia energiajärjestelmiä. Energiamuutos vaatii uusia tapoja ajatella uusiutuvien energialähteiden lähteitä, tuotantoa, markkinoita, siirtoa ja käyttöä. Tulevaisuudessa tarvitsemme älykkäitä rakennuksia, toisin sanoen rakennuksia, jotka kykenevät havaitsemaan, tulkitsemaan, kommunikoimaan ja vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, jotka asukkaiden asettamat vaatimukset koskevat sisäilmastosta, teknisten rakennusjärjestelmien toiminnasta ja älykkäiden energiajärjestelmien kysynnästä.
Saavuttaessa haastavia energiansäästötavoitteita ei pidä unohtaa sisäilmaa. Lämpömukavuudella ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveellisille ja miellyttäville elin- ja työympäristöille. Varsinkin nyt, kun elämme pandemiaolosuhteissa, ilmanvaihdon rooli on huomattu huomattavasti. Siirtoriskin vähentämiseksi tilat olisi tuuletettava tehokkaasti”, kirjoittaa Kosonen SCANVACin tiedotteessa.

SCANVAC järjestää mm. pohjoismaiset Roomvent ja Cold Climate HVAC -konferenssit. Seuraava Cold Climate HVAC & Energy järjestetään Tallinnassa 18.-21.4.2021. Kosonen haluaa tulevaisuudessa vahvistaa koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä SCANVACin toiminnan myötä.

”SCANVAC-yhteistyöllä saavutamme parempia tuloksia kuin yksittäisten maiden toimilla.”

Jussi Kummu REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi

Suomen LVI-liiton teknisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Kummu (Daikin Finland) on valittu eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi. Komitean tehtävä on kehittää ja välittää teknistä tietoa, kehittää standardeja ja edistää alan tutkimusta. Sen vastuulla ovat REHVAn ohjekirjat ja oppaat, kannanotot sekä koulutustapahtumat.

Komitea on REHVAn merkittävin ja aktiivisin. Sen puheenjohtajana toimii Jarek Kurnitski ja suomalaisia edustavat LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen, professori Risto Kosonen, Jorma Railio ja nyt myös Jussi Kummu. Seppänen ja Railio ovat myös toimineet aiemmin komitean puheenjohtajina. Komitean 30-henkisessä kokoonpanossa suomalaisten osuus on siis merkittävä.

”Vastuu on hyvin laaja ja meiltä jäseniltä edellytetään aktiivista osallistumista”, kertoo Kummu. Hän myös haluaa nostaa REHVAn merkitystä ohjeistuksen laatijana. ”REHVA pystyi reagoimaan ja antamaan ohjeita Covid-19 -pandemiaan hyvin nopeasti. Suomalaiset olivat vahvasti mukana kokoamassa Covid-19 ohjeistusta.”

Kummu kertoo, että aktiivinen yhdistystoiminta on avannut hänelle mahdollisuuden päästä REHVAn ja TRC:n toimintaan ja hän pitää jäsenyyttä paitsi henkilökohtaisen osaamisen kannalta merkittävänä, myös tärkeänä tehtävänä edustaa suomalaista näkökulmaa. ”Jos me emme ole mukana, niin sitten joku muu päättää näistä asioista meidän puolestamme.”