Esittelyssä Salon seudun LVI-yhdistys SaloLVI

Kolmekymppinen Joonas Jokiranta pyörittää yritystään Salosta käsin. Parikymmentä LVI-alan ammattilaista työllistävä Ilmair tarjoaa LVI-asennustöitä ja KVV-, IV-valvontaa Salon ja Turun seudulla, mutta myös pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa, Somero ja Forssa kuuluvat toimialueisiin. ”Ehkä hieman yllättäenkin asiakkaamme ovat olleet viimeiset kolmisen vuotta pääsääntöisesti uudiskohteita, pientaloista aina omakotitaloihin. Lisäksi töitä on tehty Tampereen Ratinan kauppakeskuksessa, TYKSissä ja parin vuoden aikana hoivakoteja, palvelutaloja sen viisitoista kappaletta”, kertoo Joonas.

Joonas Jokiranta, Salon seudun LVI-yhdistys SaloLVIn vetäjä

Jokiranta on ollut Salon seudun LVI-yhdistyksen jäsen kymmenisen vuotta ja nyt toista vuotta yhdistyksen puheenjohtaja. ”Tulin luultavasti valituksi, koska yhdistykseen kaivataan nuorennusta. Yhdistyksemme jäsenten keski-ikä on korkea ja se jo itsessään rajoittaa tekemisiä jonkin verran”, pohdiskelee Joonas. Keskusteltu on myös voimien yhdistämisestä jonkin toisen yhdistyksen kanssa. ”Salo on pieni paikka ja toisinaan kilpailu voi olla alan ammattilaisten kanssa aika kovaakin. Yhdistyminen toisen yhdistyksen kanssa saattaisi olla meille hyväksi”.

Myös pätevöityminen ja ammatillinen täydennyskoulutus kiinnostaa SaLoLVIn jäseniä. ”KVV-, IV-työnjohtajakoulutusta haluaisimme omalla paikkakunnalla järjestää. Lisäksi olemme olleet puheissa Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyöstä”, kertoo Joonas. Yrittäjänä hän toivoo alan tiedonvälityksen ja koulutuksen lisäksi, että jäsenyyden etuina saisi helpommin työtarjouksia ja ehkä esimerkiksi tukuista alennuksia.

Ajankohtaista 4/2020

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus kevääseen 2020 ennusti Koronaviruspandemian suurimman iskun kohdistuvan muun muassa rakentamiseen. Katsauksessa oletetaan, että talous alkaa jälleen toipua jo loppuvuodesta, mutta yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, eli esimerkiksi asuinrakennusinvestoinnit jatkavat vähenemistään.

Kansantaloudellemme tällä on merkittävä vaikutus, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessaan “Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” kertaa. Etlan tutkimuksessa lisähuolenaiheeksi esiin nostettiin myös alan heikko tuottavuuden kasvu. Ratkaisuksi ehdotettiin ennen kaikkea digitalisaation entistä parempaa hyödyntämistä.

Suomen LVI-liitto pyrkii osaltaan hyppäyttämään digiloikkaa jäsenetuhintaisella Kotopro LVI-dokumenttipaketilla. Paketti on yhteistyössä suunniteltu ja sitä kehitetään jatkuvasti. Palvelun idea on itse asiassa yksinkertainen: kuvat voi liittää suoraan raporttipohjaan omasta älypuhelimesta, sanella huomiot ja allekirjoittaa sähköisesti. Tavoitteena on ennaltaehkäistä virheitä, dokumentoida tehty työ luotettavasti, sovittaa suunnittelu ja toteutus paremmin yhteen.

Useampi järjestö ja taho on ilmaissut huolensa pandemian vaikutuksista ja tehnyt aloitteita talouden elvyttämiseksi. Petri Suutarinen, Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja ehdotti blogissaan, että kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla tuotettuna, vapautettaisiin arvonlisäverosta kokonaan määräaikaisesti. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Jussi Hirvonen puolestaan ehdotti kotitalousvähennyksen laajentamista energiaremontteihin, nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistamista selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon.

Suomen LVI-liitto ehdotti jo aiemmin 2019, hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, että LVI-suunnittelu lisättäisiin kotitalousvähennyksen piiriin. LVI-suunnittelun lisäksi ehdotimme myös rakennusten kuntotutkimusten laajemman vähennettävyyden.

Kaiken kaikkiaan pyrimme suuntaamaan toimemme niin, että jäsenet ja koko ala hyötyvät niistä työssään: sovimme jäsenetuja, edistämme alan kehitystä ja työllisyyttä.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Professori Risto Kosonen pohjoismaisten LVI-järjestöjen SCANVACin puheenjohtajaksi

SCANVACin jäsenet ovat yksimielisesti valinneet puheenjohtajakseen professori Risto Kososen, LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen erottua tehtävästä.

SCANVAC on vuonna 1994 perustettu järjestö, jonka jäseniä ovat tanskalainen Danvak (Fælles selskab for Danvak-VVS Teknisk Forening og IDA-HVAC), islantilainen LAFI (Lagnafélag Islands), norjalaiset Norsk VVS, Energi- og Miljøteknisk Forening sekä ruotsalainen Energi- och Miljötekniska Föreningen. Suomen LVI-liiton jäsenyys on järjestetty FINVACin kautta.

”Pohjoismainen yhteistyö on tehokkain tapa nostaa ääntämme myös yleiseurooppalaiseen tietoisuuteen”, toteaa Kosonen.

”Meillä on paljon yhteisiä haasteita Pohjoismaissa. Olemme siirtymässä kohti kestäviä, älykkäitä ja joustavia energiajärjestelmiä. Energiamuutos vaatii uusia tapoja ajatella uusiutuvien energialähteiden lähteitä, tuotantoa, markkinoita, siirtoa ja käyttöä. Tulevaisuudessa tarvitsemme älykkäitä rakennuksia, toisin sanoen rakennuksia, jotka kykenevät havaitsemaan, tulkitsemaan, kommunikoimaan ja vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, jotka asukkaiden asettamat vaatimukset koskevat sisäilmastosta, teknisten rakennusjärjestelmien toiminnasta ja älykkäiden energiajärjestelmien kysynnästä.
Saavuttaessa haastavia energiansäästötavoitteita ei pidä unohtaa sisäilmaa. Lämpömukavuudella ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveellisille ja miellyttäville elin- ja työympäristöille. Varsinkin nyt, kun elämme pandemiaolosuhteissa, ilmanvaihdon rooli on huomattu huomattavasti. Siirtoriskin vähentämiseksi tilat olisi tuuletettava tehokkaasti”, kirjoittaa Kosonen SCANVACin tiedotteessa.

SCANVAC järjestää mm. pohjoismaiset Roomvent ja Cold Climate HVAC -konferenssit. Seuraava Cold Climate HVAC & Energy järjestetään Tallinnassa 18.-21.4.2021. Kosonen haluaa tulevaisuudessa vahvistaa koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä SCANVACin toiminnan myötä.

”SCANVAC-yhteistyöllä saavutamme parempia tuloksia kuin yksittäisten maiden toimilla.”

Jussi Kummu REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi

Suomen LVI-liiton teknisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Kummu (Daikin Finland) on valittu eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi. Komitean tehtävä on kehittää ja välittää teknistä tietoa, kehittää standardeja ja edistää alan tutkimusta. Sen vastuulla ovat REHVAn ohjekirjat ja oppaat, kannanotot sekä koulutustapahtumat.

Komitea on REHVAn merkittävin ja aktiivisin. Sen puheenjohtajana toimii Jarek Kurnitski ja suomalaisia edustavat LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen, professori Risto Kosonen, Jorma Railio ja nyt myös Jussi Kummu. Seppänen ja Railio ovat myös toimineet aiemmin komitean puheenjohtajina. Komitean 30-henkisessä kokoonpanossa suomalaisten osuus on siis merkittävä.

”Vastuu on hyvin laaja ja meiltä jäseniltä edellytetään aktiivista osallistumista”, kertoo Kummu. Hän myös haluaa nostaa REHVAn merkitystä ohjeistuksen laatijana. ”REHVA pystyi reagoimaan ja antamaan ohjeita Covid-19 -pandemiaan hyvin nopeasti. Suomalaiset olivat vahvasti mukana kokoamassa Covid-19 ohjeistusta.”

Kummu kertoo, että aktiivinen yhdistystoiminta on avannut hänelle mahdollisuuden päästä REHVAn ja TRC:n toimintaan ja hän pitää jäsenyyttä paitsi henkilökohtaisen osaamisen kannalta merkittävänä, myös tärkeänä tehtävänä edustaa suomalaista näkökulmaa. ”Jos me emme ole mukana, niin sitten joku muu päättää näistä asioista meidän puolestamme.”

Suomen LVI-liitto odottaa korona-ajan synnyttävän innovaatioita ilmanvaihdossa

Useat LVI-tekniikan ja ilmanvaihdon asiantuntijat ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi. Huoneilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta voidaan laskea tehokkaalla ilmanvaihdolla tai kierrättämällä huoneilmaa suodattimen lävitse. Pienten viruspartikkelien leviämisen hillitseminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua. Pandemian jälkeisessä maailmassa, Suomen LVI-liiton asiantuntijat odottavat viruksesta kertyvän tiedon kirittävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita.

Covid-19 -virus leviää ilmavirtausten mukana

Useat tutkijat maailmanlaajuisesti ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi.

Australialainen professori Lidia Morawska ja kiinalainen professori Junji Cao nostavat esimerkiksi viruksen leviämisen risteilyaluksilla. Tapaukset osoittavat, että virus on voinut levitä hyttien välillä ilmanvaihtojärjestelmän kautta, sillä henkilöt sairastuivat hytteihin eristämisestä huolimatta. Myös Wuhanin alueella virus levisi, vaikkeivat henkilöt olleet kontaktissa toisiinsa.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton, REHVAn julkaisemassa ohjeistuksessa on otettu huomioon ilmassa leviävän viruksen mahdollisuus alusta lähtien, sillä aiemmassa SARS -epidemiassa virus levisi ilmateitse.

Suomalainen Aalto-yliopisto ja yliopiston yhteistyökumppanit ovat simuloineet miten yskäisy liikkuu tilassa. Alustavat tulokset osoittavat, että samassa tilassa oleilevien ihmisten aerosolipilvi voi leijailla ilmassa pitkään lähellä hengityskorkeutta. Aalto-yliopiston mukaan aerosolipilven leviämistä tilassa voi kuvitella samoin kuin tupakansavun leviämisen.

Tehokas ilmanvaihto tai huoneilman suodatus

Covid-19 -viruksen leviämisen hidastamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee vähintään 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin. ”Kun henkilöiden etäisyys ylittää 1,5 m, tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan laskea ilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta. Vastaava vaikutus saadaan tilassa tehokkaalla huoneilman suodatuksella, joka laskee huoneilman keskimääräistä pitoisuutta”, kertoo professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto), pohjoismaisten LVI-liittojen järjestön, SCANVACin puheenjohtaja.

Ilmanvaihdon vaikutus.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja pelkästään keskimääräinen ilmanvaihto ei takaa sitä, että paikallisesti hengitysvyöhykkeellä on puhdasta ilmaa. Ilmavirtojen lisäksi tulee taata hyvä ilmanvaihdon tehokkuus. Eri ilmanjakotavoilla on tunnetusti erilainen tehokkuus ja eri sovelluksissa tulisi miettiä kuinka puhdas ja raitisilma tuodaan huonetilaan”, Kosonen jatkaa.

”Eri ilmanjakotapojen merkitys ilmanvaihdon tehokkuuteen. cmax ja cR ovat kohdehenkilön hengitysvyöhykkeen ja poistoilman pitoisuus jatkuvuustilassa.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Lisäksi käytössä tilanteet ovat hyvinkin dynaamisia, joten sisäiset lämpökuormat ja henkilöiden sijainti huonetilassa vaikuttavat myös. Huonetilan ilmavirtaukset vaihtelevat kellon ajan ja vuoden ajan mukaan tilassa.”

”Lämpökuorman vaikutus tilan ilmanjakoon, jossa alemassa kuvassa vasemmalla puolella olevan henkilön epäpuhtaudet leviävät huoneen toisella puolella olevan henkilön hengitysvyöhykkeelle.” Lähde prof. Risto Kosonen, Aalto-yliopisto

”Jos viruksen leviämistä ilmateitse halutaan hillitä, täytyy koko tilan ilmanjako miettiä uudestaan ja tuoda tuloilma tilaan täysin eri tavalla kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia tapoja tuoda ilmaa 1,2m korkeudella, eli lähellä hengitysvyöhykettä”, tiivistää Kosonen.

Pandemian odotetaan kiihdyttävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita

Covid-19 viruksesta koottava tieto tullee synnyttämään uusia innovaatioita siitä, miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan pienhiukkasten liikkumiseen tilassa, arvioivat Suomen LVI-liiton asiantuntijat.

”Riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVI-suunnittelijoiden kesken”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Taustatietoa:

 

 

Edit: artikkelia on päivitetty lähdetietojen osalta 28.5.2020

Oletko ilmalämpöpumppujen ja ilmastointikoneiden ammattilainen?

Suomen LVI-liiton tekninen toimikunta hakee ammattilaisia sparraamaan lausuntoamme vaihtoehtoisista menetelmistä ilmastointikoneiden ja ilmalämpöpumppujen testaamiseen sekä kausittaisen suorituskyvyn laskemiseen.

Työryhmän tavoitteena on koostaa lausunto ekosuunnittelusta ja energiamerkinnästä ilmastointikoneille ja ilmalämpöpumpuille. Lausunto täytyy antaa 15.6.2020 mennessä.

Asetukset ja merkintä perustuvat tällä hetkellä yhdenmukaistettuun standardiin (EN 14825) testaamisesta ja luokittelusta. Haasteena on, että testimenetelmässä ei tällä hetkellä huomioida esimerkiksi lämpöviihtyvyyttä.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää ja ottamaan kantaa, ota yhteyttä anne.valkama(at)sulvi.fi

Kommentoi pääsuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun päivitettyjä tehtäväluetteloita

Rakennustieto pyytää kommenttejanne pääsuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun päivitetyistä tehtäväluetteloista.

Lyhyesti: Pääsuunnittelun tehtäväluettelo PS18 RTS 20:04

Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talonrakennushankkeen pääsuunnittelun tehtävät ja niiden tulokset. Luetteloon sisältyvät pääsuunnittelijan lainsäädännöstä johtuvat velvollisuudet ja niiden hoitamiseksi tarvittavat tehtävät. Tehtävät on luokiteltu suunnittelun toteutuksen kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. Tehtäviä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävärajaus muuhun rakennushankkeen toimintaan perustuu muihin tilaajan hankkeessa käyttämiin tehtäväluetteloihin. Hankkeen muut suunnittelijat ja asiantuntijat on esitetty Hanketietokortissa HT18 (RT 10-11283). Tehtäväluettelo liitetään suunnittelusopimukseen, jossa se on sopimusliitteenä sitova. Tutustu ohjekorttiehdotukseen.

Lyhyesti: Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo ARK18 RTS 20:05

Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talonrakennushankkeen arkkitehtisuunnittelun tehtävät ja niiden tulokset. Tarvittavat tehtävät ja niiden suorittajat määritellään hankekohtaisesti. Tehtävät on luokiteltu suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. Tehtäviä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävärajaus muuhun rakennushankkeen toimintaan perustuu muihin tilaajan hankkeessa käyttämiin tehtäväluetteloihin. Hankkeen muut suunnittelijat ja asiantuntijat on esitetty Hanketietokortissa HT18 (RT 10-11283). Tutustu ohjekorttiehdotukseen.

Alkuperäinen lausuntopyyntö.

Kommentoi Ympäristöministeriön menetelmää rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Ympäristöministeriö valmistelee rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta. Valmistelua on tehty vuodesta 2016 alkaen. Osana tätä valmistelua on kehitetty Suomen oloihin soveltuva rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Tämä lausuntopyyntö koskee arviointimenetelmää.

 

Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnilla pyritään pienentämään rakennuksen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä huolellisen ennakkosuunnittelun avulla.
Suomi tavoittelee ilmastolain mukaan 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta lukien. Tavoite vaikuttaa myös rakennusalaan.

Rakennusten vähähiilisyyden arviointi on jo lakisääteistä Hollannissa ja Ranskassa. Ruotsissa arviointivelvoite astuu voimaan 2022. Ympäristöministeriön arviointimenetelmä perustuu Euroopan komission laatimaan Level(s)-menetelmään. Sen pohjana ovat eurooppalaiset kestävää rakentamista koskevat standardit (mm. EN 15643 –sarja, EN 15978 ja EN 15804) sekä aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus.

 

Miten voit kommentoida

Mahdolliset lausunnot pyydetään lähettämään vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntopyyntö on jaettu kahteen osaa. Ensimmäinen osa käsittelee rakennusten vähähiilisyyden arviointia yleisesti. Toisessa osassa on mahdollista antaa yksityiskohtaista palautetta erikseen kuhunkin arviointimenetelmän osaan.

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun.  Huomaa, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne voidaan julkaista.

Voit myös antaa kommenttejasi Suomen LVI-liiton lomakkeella ja liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen liiton yhteiseksi lausunnoksi. Merkitse lomakkeeseen tarkasti mitä kysymystä tai menetelmän teknistä kohtaa kommentoit. Kommentoi 2.6.2020 mennessä.

 

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kunto kannattaa selvittää

Sisäilmaongelmien takana on yleensä monia syitä, joiden selvittämiseksi joudutaan rakennuksessa tekemään erilaisia selvityksiä ja mittauksia. Oli rakennuksessa sitten selvä sisäilmaongelma tai häiriöitä ilmanvaihdossa, kannattaa itse ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kunto selvittää.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus on perusteltua tehdä aina, kun ilmanvaihdossa tai sisäilmaolosuhteissa epäillään tai on havaittu puutteita. Se on tärkeä työkalu myös energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuntotutkimus sopii hyvin myös toteuttavaksi energiakatselmuksen jälkeen, etenkin jos kohteessa havaitaan katselmuksen yhteydessä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien toimintaan liittyviä ongelmia. Lisäksi kuntotutkimuksella voidaan hyvin selvittää tarkemmin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin liittyviä säästöehdotuksia, kertoo johtava asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksella selvitetään järjestelmien käyttökelpoisuus, korjaustarve ja parantamismahdollisuudet. Kuntotutkimus on kaksivaiheinen; ensin tarkastetaan asiakirjat ja tehdään järjestelmien yleisarviointi ja tarkastus.

Yleisarvioinnin jälkeen suunnitellaan tarkentavat laite- tai komponenttikohtaiset selvitykset ja mittaukset tarpeen mukaan – näin päästään pureutumaan järjestelmän niihin kohtiin, joissa on havaittu ongelmia. Monessa tapauksessa jo yleisarvioinnin aikana selviävät syyt järjestelmän toimintaongelmiin ja ne päästään nopeasti korjaamaan. Tällaisia ovat olleet mm. asuinkerrostalojen painesuhdeongelmat, jotka huomataan jo perustarkastuksessa.

”Ilmanvaihto on tärkeä osa rakennusta ja on tärkeää, että se toimii oikein, jotta sisäilma on puhdasta ja se vaihtuu riittävän usein. Ilmanvaihto huolehtii omalta osaltaan myös siitä, että rakennuksen osiin ei pääse kertymään kosteutta tai sisäilmaongelmia aiheuttavia epäpuhtauksia”, korostaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Myös energiatehokkuuden kannalta toimiva ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä on tärkeä tekijä: energiatehokkuus ei ole vain energiansäästöä: energiankäytön ja hyvän sisäilman tulee olla tasapainossa. Ilman tulee vaihtua, vaikka rakennuksessa ei olisi toimintaa – näin itse rakennus pysyy kunnossa. Jos ongelmia ilmenee, käytetään niiden ratkaisemiseen usein turhaan energiaa – ilmanvaihdon asetusarvoja muutetaan, vaikka todellinen ongelma olisikin ratkaistava jollain muulla tavalla.

”Toimivalla ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmällä on mahdollisuus ylläpitää rakennuksessa hyvää sisäilmastoa maltillisella energiankäytöllä. Kuntotutkimus auttaa järjestelmän mahdollisten korjaustarpeiden selvittämisessä, ja antaa myös tietoa siitä, miten järjestelmää olisi parannettava, jotta se toimisi tehokkaammin”, muistuttaa Heinaro.

Kuntotutkijaksi aikovalle tarjolla koulutusta

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta lähipäivästä, sekä harjoitustehtävänä toteutettavasta kuntotutkimuksesta. Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea kuntotutkijan pätevyyttä. Koulutusta tarjoaa Suomen LVI-liitto ja pätevyyttä haetaan FISE Oy:stä.

”Koulutusta on järjestetty jo useamman vuoden ajan ja koulutukseen on osallistunut jo liki 100 henkeä”, kertoo Samuli Könkö. Pätevyyttä on voinut FISEstä hakea vuodesta 2016 alkaen.

Siirry Suomen LVI-liiton koulutuskalenteriin.

 

Teksti: Kirsi-Maaria Forssell
Asiantuntija | Kiinteistöjen energiatehokkuus
MOTIVA OY

Ajankohtaista 3/2020

Maaliskuun aikana otettiin käyttöön Korona-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi useita linjauksia, jotka vaikuttivat myös yhdistystoimintaan. Sääntömääräisten kevätkokousten osalta kehotimme järjestämään yhdistyksen hallituksen kokoukset etänä, mikäli kaikilla hallituksen jäsenillä on siihen mahdollisuus eikä etäkokouksen pitämistä ole erikseen yhdistyksen säännöissä kielletty. Sääntömääräisten kokousten lisäksi voidaan myös pitää ylimääräinen kokous myöhemmin määrättävänä aikana.

Syksystä tuleekin näillä näkymin vauhdikas. Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien kokoontuminen, eli Puheenjohtajapäivät siirtyivät syyskuulle ja Suomen LVI-liiton 90-vuotisjuhlat tammikuulle 2021. Valmiuslain käyttöönotto myös siirsi työntekijät kotitoimistoihin ja onkin mielenkiintoista nähdä miten etätyö tulee vakiintumaan pandemian laannuttua. Naistech-hankkeen työryhmässä toimiva Pirkko Harsia totesikin, että hänelle etätyö on ollut jo pitkään arkea ja yhteistyötä kartoittava palaverimme sujui Teamsin kautta mutkattomasti.

Naistech- hankkeessa rohkaistaan tyttöjä ja naisia hakeutumaan ennakkoluulottomasti tekniikan alalle. Alustavasti sovimme, että myös LVI-alan järjestöjen vetovoimahankkeessa tuotaisiin aiempaa selkeämmin esille koko teknologia-ala – tarvittava uusi työvoima ohjautuu myös LVI-alalle, kun vain saamme niin sanotusti hanan auki. Harsian mukaan yli puolet yhteishaussa kouluihin hakevat tekevät ennakkotehtävänsä SoTe-alalle. Siinä luku, joka meidän on muutettava. Etäkokouksessa talotekniikka-alaa opettavien ammattikorkeakoulujen viestijöiden kanssa yhdeksi keskeiseksi tarpeeksi nousi työelämän arkea kuvaavat sisällöt. Tulemme keräämään tätä materiaalia liiton yhteistoimintajäseniltä kevään aikana.

Kuka siis voittaa kilvan tulevasta työvoimasta? Alan on käännettävä katseensa yhä nuorempien ikäluokkien edustajiin ja oltava aktiivinen, näkyvä yhteiskunnan jäsen. Meidän on myös hyväksyttävä, että panoksille saadaan vastinetta vasta pidemmällä aikavälillä. Suomen LVI-liitto ja yhteistyöjärjestöt kannustavat alan yrityksiä esimerkiksi Naistech-hankkeen yrityskummeiksi tai Yrityskylien yhteistyökumppaneiksi. Meidän tavoitteemme on puolestaan kuluvana kautena muun muassa luoda yhteyksiä oppikirjoja kirjoittaviin tietokirjailijoihin ja opinto-ohjauksen ammattilaisiin.

Käynnissä olevia hankkeita

Teknologiateollisuus ry:n ylläpitämä MyTech-sivustolla kokoaa tietoa alan opiskelusta, ammateista ja kesätyöpaikoista. MyTech-ohjelma on suunnattu yläkouluille ja lukioille tukemaan ilmiölähtöisiä oppimisprojekteja. Ohjelmassa mm. järjestetään vierailuita alan yrityksiin.

Tila 2030 on Otava Oppimisen palveluiden ja Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan järjestöjen yhteistyössä tuottama kiinteistö- ja rakentamisalan oppimiskokonaisuus yläkouluille. Materiaali on maksuton ja oma oppimiskokonaisuutensa tai käytettävissä osina eri opintoaineita.

Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu tavoittaa noin 70 000 oppilasta vuodessa ja perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATia.

LVI-alan järjestöjen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan, erityisesti LVI-alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää. Hankkeen kotisivu on LVI-ala.fi. Hankkeessa tuotetaan tietoa nuorten sosiaaliseen mediaan ja verkostoille.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.