Blogi

LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset -seminaari

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio

Omakotitalon remontissa LVI-suunnittelija säästää rahoja ja hermoja

Omakotitalojen LVI-remonteissa säästetään usein väärästä paikasta, kun hankkeisiin ei palkata LVI-suunnittelijaa. Hyvä LVI-suunnitelma kustantaa itsensä usein moninkertaisesti takaisin.

Pientaloja rakennettaessa laki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaamaan LVI-suunnittelijan. Sen sijaan remontin yhteydessä suunnittelijan palkkaus jää usein omakotiasujilta tekemättä. EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja erityisesti niiden talotekniikka ovat merkittävässä roolissa. Uusien asetusten myötä myös remontoidessa tämä täytyy huomioida.

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strandin mukaan remontin yhteydessä on oiva tilaisuus pohtia rakennusta kokonaisuutena ja erityisesti sen terveellisyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

”Kun omakotitaloissa tehdään korjauksia, olisi järkevä miettiä uudistusta kokonaisuutena eikä vain esimerkiksi käyttövesiputkien uusimista. Samalla voi parantaa vaikka sisäilmaolosuhteita. Asiassa pitäisi pyrkiä loppukäyttäjän kannalta järkevään ratkaisuun”, Strand sanoo.

Hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin

Omakotiasujalle LVI-suunnittelupalkkio voi tuntua suurelta, mutta kustannus voi tulla takaisin säästöinä järjestelmä- ja ennen kaikkea käyttökustannuksissa moninkertaisesti. LVI-suunnittelijan käyttö ei ole vain yhden asian korjaamista ja kuntoon laittamista, vaan kokonaisuuden optimointia energia- ja kustannustehokkaasti. Voidaankin sanoa, että hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin, kun ratkaisut ovat oikeita ja kohteeseen optimaaliset.

”Osaavan ammattilaisen käyttö tuo ennen kaikkea energiansäästöä ja sitä, että laitteet toimivat suunnitellulla tavalla ja hallitusti. LVI-suunnittelu, samoin kuin kiinteistön käyttö ja ylläpito, on kokonaisuus, sillä laitteet eivät saa toimia keskenään ristiin. Ei autossakaan paineta yhtä aikaa kaasua ja jarrua”, Strand sanoo.

Puolueeton pohja tarjouskilpailuun

Suunnittelija on vastuussa kohteessa tehtävistä LVI-ratkaisuista. Etuna on myös se, että suunnittelija on puolueeton, eikä päädy johonkin tuotteeseen, vaikkapa vain siksi, että on saanut ostettua erän tuotetta jostain halvalla.

Kun suunnitelmat on hyvin tehty, niiden pohjalta on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia ja kilpailuttaa urakoitsijoita. Toisaalta pelkästään se, että asiat suunnitellaan hyvin, ei riitä. Ratkaisut pitää myös toteuttaa hyvin, ja sen jälkeen pitää osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää laitteita oikein, jotta ne toimisivat hyvin.

Kommentoi ympäristöministeriön asetuksia rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoihin tarkoitettujen tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 28.11.2018 mennessä. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten ajatukset lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella. Voit kommentoida jokaista kohtaa tai vain osaa niistä. Kaikki kommentit ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
Säädökset ovat kokonaisuudessaan uusia asetuksia.

Olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä vaatimusten antaminen luo perustan rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle. Tyyppihyväksyntä on yksi tapa varmentaa tuotteen vaatimustenmukaisuus.

1. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien mekaanisten liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkien mekaanisille liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

2. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

3. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen lattiakaivojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lattiakaivoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

4. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen messinkisten ja kuparisten putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Messinkisille ja kuparisille putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

5. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen monikerrosputkien ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Monikerrosputkille ja liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

6. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen PEX-putken liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PEX-putken liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

7. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesikalusteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

8. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen vesilukkojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesilukoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

9. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen polypropeenista valmistettujen viemäriputkien ja putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PP-viemäriputkille ja -putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

10. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen sulkuventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Sulkuventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

11. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen yksisuuntaventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Yksisuuntaventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

 

Kommentoi: Rakennuksen fotogrammetriaa käsittelevä ohje-ehdotus

Ohjekortissa käsitellään fotogrammetrian käyttöä ja hyödyntämistä rakennushankkeissa nykytilan dokumentoinnin, suunnittelun ja mallinnuksen tukena sekä kohteiden virtualisoinnissa. Fotogrammetria on valokuvaukseen perustuva menetelmä, jossa valokuvia hyödyntämällä tuotetaan kolmiulotteista mittaus- ja mallinnustietoa kohteista. Menetelmää on perinteisesti hyödynnetty ilmakuvaukseen perustuvissa kartoitus- ja mallinnustöissä. Kauko-ohjattavien ja ilma-alusten (drone, drooni, nelikopteri, kuvauskopteri) ja niihin integroitujen kuvauslaitteiden laajentuneen käytön myötä myös fotogrammetristen menetelmien tunnettuus on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Tästä johtuen fotogrammetriaa sovelletaan nykyisin lukuisissa kohteissa ja teknologioiden soveltaminen eri käyttötarkoituksiin myös rakennusalalla on varsin monimuotoista.

Ohje sisältää fotogrammetrian peruskäsitteistöä, käyttötarkoituksia ja sovellusalueita rakennushankkeissa. Ohje-ehdotuksen tarkoitus on toimia perustietolähteenä fotogrammetrian palveluiden tilaamisen tukena.

Tutustu ohje-ehdotukseen (pdf)
Kommentoi tällä lomakkeella 14.11.2018 mennessä.

Parempaa käytettävyyttä LVI-laitteiden ohjeisiin!

Jukka Aalto, eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö, haluaisi ratkaista LVI-laitteiden käyttäjien yleisimmän ongelman – ja kohtuullisen yksinkertaisilla ehdotuksilla. ”Olen koulutukseltani koneinsinööri, mutta käytännössä seurannut LVI-puolta läpi työurani. Hankin aikoinaan KVV-työnjohtajan pätevyyden ja olen toiminut LVI-valvojana ja rakennusvalvojana vajaassa parissakymmenessä omakotitalon rakennusprojektissa – viimeisimmässä nyt kuluvana vuonna. Näissä tehtävissä olen toistuvasti törmännyt samaan haasteeseen”, kertoo Jukka.

Hän vietti useita vuosia Saksassa voimalaitospäällikkönä. ”Vastasin Pöyry-yhtiöiden palveluksessa ollessani kaikista mekaanisen puolen hankinnoista. Purnasin jo silloin 90-luvun alussa toimittajien lähettämiä dokumentteja. Sain aina mappitolkulla paperia – myös muista, kuin itse toimitetuista laitteista. Se oli mielestäni käsittämätöntä jo tuolloin”.

Päivittämättä jääneitä, vaikeasti luettavia ohjekirjoja

Suomeen palattuaan hän törmäsi samaan ongelmaan. ”On mielestäni turhaa harmitella, että asukkaat eivät huolla tai seuraa laitteitaan, kun käytännössä urakoitsija on lyönyt hänelle ison mapin käteen urakan päätteeksi”, Jukka toteaa ja kertoo esimerkkinä oman kotinsa lämminvesivaraajan.

”Lämminvesivaraajamme hajosi ja vaihdoimme uuteen vastaavaan. Siinä ilmeni kahden kuukauden jälkeen hitsisaumassa pistemäinen vuoto. Olin tietenkin saanut hienon ohjekirjan edellisen säiliön mukana. Uusi säiliö oli hieman erilainen, mutta sen mukana saatu ohjekirja oli aivan sama vanha”, Jukka kertoo. ”Uuden säiliön tyyppi oli hapotettu ja se on merkinnältään VLS HAP. Tätä merkintää ei ollutkaan ohjeessa. Keskustelin asentajan kanssa ohjeesta, jossa kerrottiin, että lämminvesivaraajalle edellytetään varoventtiilin koestusta 3-4 kk:n välein. Ohjekirjasta vaan joutuu katsomaan kolmelta eri sivulta, että tämän oppii tekemään”. Eikä tässä vielä kaikki, sillä samalla keskustelulla kävi ilmi, että uuden lämminvesivaraajan varoventtiili on ohjekirjan kuvaan verraten aivan erilainen.

Pakkausmateriaaliin muistilista

Ohjeiden huonon luettavuuden lisäksi Jukka kritisoi pakkausmerkintöjä – tai pikemminkin pakkausmateriaalin hyödyntämistä asiakaslähtöisesti. ”Olen itse tehnyt yksinkertaisen taulukon lämmöntalteenottolaitteen suodattimen paketin päätyyn. Siinä on selkeästi merkitty mikä suodatin, milloin vaihdettava ja milloin vaihdettu”.

Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi jo pelkästään sillä, että taloteknisiä laitteita kunnossapidetään ja huolletaan. ”Tämä saattaa kuulostaa tällaiselta yksinäiseltä huudolta korvesta, mutta onhan tämä nyt merkittävä asia”, Jukka naurahtaa.

Laitetoimittajien tarjoama koulutus on tärkeää

Jukka ehdottaa käytettävyydeltään parempien ohjeiden ja pakkausmateriaalin hyödyntämisen lisäksi laitetoimittajien aktiivisuutta. ”Esimerkiksi tietoiskuja ammattikouluissa, nuoret kuuntelevat kyllä”, hän kannustaa. Luonnollisesti myös Suomen LVI-liiton jäsenyhdistykset ovat hyvä kohde käydä pitämässä esittelyilta. Pienillä paikkakunnilla tavoittaa yhtä yritystä enemmän alan ammattilaisia, kun ottaa yhteyttä paikalliseen LVI-yhdistykseen.

Toisaalta Jukka rohkaisee myös tilaajia. ”Uskaltakaa vaatia! Kaikilla ei ole esimerkiksi autoa, mutta jokainen ihminen kohtaa LVI-laitteita ihan joka päivä. Olen itse sitä mieltä, että LVI-urakoitsija on työnsä tehnyt, kun on luovuttanut mapin, jossa on selkeästi merkattu, mitä laitteita on asennettu ja miten niitä kuuluu huoltaa”.

Kommentoi Perusopetuksen tilat -ohjekorttien luonnoksia

Kommentoi Rakennustietosäätiö RTS:n ehdotuksia Perusopetuksen tilat -ohjekorttien ehdotuksia 14.11.2018 mennessä.

Erityisesti kortissa Perusopetuksen tilat. Suunnittelun lähtökohdat, kohdassa 5 Oppimisympäristön ominaisuudet, käsitellään sisäilman laatua ja terveellisyyttä.

Tässä ohjekortissa käsitellään perusopetuksen tilasuunnittelun ja -mitoituksen lähtökohtia. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja se auttaa myös tilaajaa sekä hankkeeseen osallistuvia käyttäjän edustajia tilatarpeen alustavassa määrittelyssä. Ohje kohdistuu uudisrakentamiseen ja sitä voidaan soveltuvin osin käyttää korjaushankkeissa.

Voit myös kommentoida muita ohjekorttiehdotuksia:
Perusopetuksen tilat. Tilaajan ohje
Perusopetuksen tilat. Tilasuunnittelu
Perusopetuksen tilat. Sisustussuunnittelu

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 14.11.2018 mennessä tällä lomakkeella.

 

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko -palkinto Oulun yliopistolle

Pohjois-Suomen Rakennusteko 2018. Oulun LVI-yhdistyksen edustaja Jukka Pantsar kuvassa vasemmalla.

Pohjois-Suomen Rakentajapäivän aiheena oli tänä vuonna koulutusalojen laaja-alainen yhteistyö. Paneelikeskustelussa Pohjois-Suomen rakennusklusterin puheenjohtaja Tapani Mäkikyrö korosti, nyt Oulun yliopiston aloittaessa rakennusalan DI-koulutusohjelman, sisäilmatutkimuksen tärkeyttä ja eri tahojen yhteistyötä tämän suuren ongelman ratkaisemiseksi. Sekä tulevaisuus että opiskelijat eri oppilaitoksista olivat vahvasti esillä.
Tilaisuudessa jaettiin myös Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko -palkinto. Rakentajapäivän järjestelyissä oli mukana Pertti Similä ja raadin puheenjohtajana toimi Jukka Pantsar Oulun LVI-yhdistys OuLVIsta.

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelman perustaminen

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko 2018 on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelman perustaminen Oulun yliopistoon. Tulevaan opintosuunnan ympärille rakennetaan työryhmää, missä ovat vahvasti esillä myös terveysrakentaminen ja sisäilmasto.

Rakentamistekniikan osasto lopetettiin Oulun yliopistosta 2001, jolloin opetus ja tutkimus hajautettiin muihin yksiköihin ja rakennusalan DI-koulutuksen paikallinen pohjoinen identiteetti heikkeni selvästi. Etelä-Suomeen opiskelemaan lähteneistä vain harva on löytänyt tiensä Pohjois-Suomeen. Nykyiset valtakunnalliset diplomi-insinöörien koulutusmäärät eivät riitä kattamaan eläköitymisestä johtuvaa poistumaa mm. sen takia, että suurten investointien painopiste on siirtynyt pohjoiseen (mm. kaivokset ja ydinvoimala).

Vuoden 2008 jälkeen on Oulun yliopistossa voinut konetekniikan opinto-ohjelmassa suuntautua rakennesuunnitteluun ja rakentamisteknologiaan. Nyt syksyllä 2018 ensimmäiset uudet opiskelijat valittiin rakennustekniikan maisterivaiheeseen. Syksyllä 2017 uuteen tutkinto-ohjelmaan on valittu yliopiston nykyisiä opiskelijoita kone- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmista ja tällöin Oulun yliopisto on voinut myöntää rakentamistekniikan diplomi-insinöörin tutkintoa. Opintosuuntia on kaksi: rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka. Uusi tekniikan kandidaatin ohjelma alkaa lukuvuonna 2019-2020, jolloin myös kolmas opintosuunta tulee mukaan.

Erityistä huomiota raati kiinnitti koulutuksen perustamisen pitkään kehitystyöhön yhteistyössä yliopiston ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi koulutuksella on pitkäkestoinen vaikutus rakennusalalle ja koulutuksen ansiosta pohjoisen alueen vetovoimaisuus lisääntyy. Koulutus ja tutkimusyhteistyö tiivistyy poikkitieteellisesti yliopiston sisällä sekä Linnanmaan kampukselle muuttavan OAMK:n kanssa.

Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Oulun kaupungille Hupisaarten kaupunkipurojen kunnostamisesta

Oulun Hupisaarilla risteilee lähes kaksi kilometriä pieniä kaupunkipuroja, jotka saavat vetensä Oulujoesta Lasaretinväylän säännöstelypadon kautta. Kunnostuksen tavoitteena on palauttaa puroihin luontaisesti lisääntyvät vaelluskannat. Vuosien 2017 ja 2018 aikana Oulun kaupunki on kunnostanut puroja yhteistyössä ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Oulun energian kanssa.

Rakennustekoraati kiinnitti erityistä hankkeen osittain poikkeukselliseen toteutustapaan, kun kuntalaiset otettiin mukaan kunnostamistoimiin sekä Hupisaarten uuteen äänimaisemaan; puron solinaan.

Oulun LVI-yhdistys OuLVI valitsemassa Pohjois-Suomen Parasta Rakennustekoa

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko valittiin tänä vuonna kahdeksannentoista kerran. Ehdolle Pohjois-Suomen parhaaksi rakennusteoksi voi asettaa teon tai aikaansaannoksen kuten rakennuksen, rahoitusmuodon, rakennuttamistavan, projektinjohtotavan, infrastruktuurin kehittämisen, keksinnön, menetelmän, tutkimuksen, kaavan tai muun vastaavan. Rakennustekoraati koostuu YTR:n yhdistysten edustajista.

YTR:ssä toimivat Oulun Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n Pohjois-Suomen osasto, Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL, Pohjois-Suomen Arkkitehdit SAFA, Oulun Insinöörit ry, Oulun LVI-yhdistys OuLVI ja Kauppakamari.

FinnBuildissa keskusteltiin Rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Keskustelupaneelin jäsenet Harri Aavaharju Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta, Tapani Idman Granlundilta ja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Jäsenetuna alennusta työturvallisuuskortin verkkokurssista

Suomen LVI-liiton jäsenet saavat jatkossa verkkokoulutuspalveluita tarjoavan Trinnon työturvallisuuskortin opiskelusta jäsenetua. Trinnon verkkokurssin voi suorittaa milloin vain ajasta ja paikasta riippumatta, ja saavuttaa vastaavan pätevyyden kuin luokkamuotoisista koulutuksistakin.

Trinnosta kerrotaan, että työturvallisuuskouluttamista tai sen osoittaman kortin myöntämistä ei – vastoin monen käsitystä – määritä laki. Sähköisesti suoritettu koulutus ja sen hyväksytystä suorittamisesta Trinnon myöntämä eTYÖTURVAKORTTI® on siis yhtä pätevä osoittamaan henkilön turvallisuusosaamisen työmaalla.

Suomen LVI-liiton koulutuspäällikkö Samuli Könkö kertoo, että verkkokoulutus on varsin tehokas vaihtoehto perinteiselle koulutuspäivälle. ”Tämä tuo toki paitsi kustannussäästöjä, kun matkustuskulut jäävät pois, mutta myös joustoa, kun koulutuspäivän voi valita itse. Kurssin voi tarvittaessa tehdä myös osissa.”

Jäsenetuna Suomen LVI-liiton jäsenet ja yhteistoimintajäsenet saavat sähköisen työturvallisuuskortin koulutuksesta kymmenen euron alennuksen per kurssi. ”Ajattelen niin, että tämä on tasapuolinen jäsenetu kaikille jäsenillemme ympäri valtakunnan, kun kurssin voi suorittaa kuka vain – tarvitaan vain Internet-yhteys”, Samuli toteaa.

Lisätietoja osoitteessa trinno.fi, tai sähköpostitse info(at)trinno.fi
Katso kaikki jäsenedut.

MiLVIn vierailu Mikkelin Kuumansairaalan ja Perhetalon työmailla

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.1018 Mikkelin Kuumasairaalan ja Perhetalon työmailla. Vierailuun osallistui yhteensä n. 30 yhdistysten jäsentä. Mukana oli myös kolme LVI-puolen opiskelijaa.

Essoten sairaalahanke on jaettu viiteen eri vaiheeseen (vastaanottoalue, pysäköintitalo, kuumasairaala, perhetalo, mielentalo). Hankkeen kokonaisarvo on n. 120 miljoonaa euroa ja toteutus ajoittuu aikavälille 2015-2022.

Maakunta ja sote-uudistuksen mukanaan mahdollisesti tuomiin sairaaloiden välisen työnjaon muuttumiseen on Mikkelin sairaalan rakentamisessa varauduttu mm. päivystystiloja rakennettaessa. Työmaakierroksella nähtiin hyvin eri vaiheissa olevia nykyaikaisia sairaalatiloja. Sairaalan edellinen laajennusvaihe toteutettiin lähes 25 vuotta sitten ja monet asiat ovat kehittyneet tänä ajanjaksona.

Ilmanvaihto on toteutettu kerroskohtaisilla iv-koneilla, mikä helpottaa mm. käyttöä ja huoltoa sekä edistää sairaalahygieniaa ja turvallisuutta. Sammutusjärjestelmissä on otettu käyttöön korkeapainevesisumu (n.35bar). Tämä tekniikka helpottaa vaativien sairaalatilojen suojauksen suunnittelua ja toteutusta.

Paljon nähtiin myös jo edellisessä laajennusvaiheessa käytettyä talotekniikkaa eri valmiusvaiheissa. Leikkaussalitilat olivat jo rakennus- ja taloteknisesti lähes valmiit ja laiteasennukset alkavat aivan lähiaikoina.

Ennen työmaalta poistumista ihailtiin vielä paljon keskustelua paikkakunnalla herättänyttä lasigrafiikalla toteutettua julkisivua, johon on ikuistettu rakennuksen ”alle jäänyt” suomalainen koivumaisema perhosineen.

Työmaakierros oli kattava ja mielenkiintoinen sekä antoi hyvän kuvan nykysairaalarakentamisesta. Vierailuun osallistujat totesivat yksimielisesti sairaalaan tutustumisen tässä muodossa olevan se parempi vaihtoehto verrattuna tositilanteeseen ja –tarpeeseen potilaana. Mutta on hyvä, että tiloja päivitetään ja rakennetaan lisää kapasiteettia, koska tosi avuntarpeessa oleviakin on paljon.

 

Teksti ja kuva Henrik Sjögrén

123...19Sivu %Ko. sivu% yhteensä %kaikista sivuista%
© Copyright: SuLVI 2017. Sivusto: Viidakkorumpu