Blogi Sivu 2

Tulevaisuudessa kokonaisuus ratkaisee

Jouko Viikilä, Enervent Zehnder Oy:n Suomen myyntijohtaja, luotaa talotekniikka-alaa kaksikymmentä vuotta taakse- ja eteenpäin.

Viikilä valmistui vuonna 2000 ammattikorkeakoulusta LVI- ja energiatekniikan insinööriksi, jonka jälkeen hän on tehnyt töitä urakoinnissa, projektinvetäjänä, suunnittelutyössä (myyntiin painottuen) ja laitetoimittajan leivissä, myyntitehtävissä toimien. Enerventillä hän on työskennellyt n. 8 vuotta alkuun aluemyynnissä ja lopulta siirtyen vetovastuuseen koko Suomen myynnistä. Edessä on jälleen uutta, sillä Zehnder Group AG osti Enerventin ilmanvaihtokoneliiketoiminnan heinäkuussa 2018. Syntyi Enervent Zehnder Oy.

”Integraatio on tällä hetkellä käynnissä. Minulla on erittäin positiiviset odotukset, sillä Zehnder on toiminut alallamme pitkään. Heillä on ratkaisumalleja, joita voidaan mahdollisesti soveltaa myös meillä pohjoismaissa. Toisaalta he mahdollistavat meille globaaleille markkinoille pääsyn”, Viikilä kertoo.

”Rakentaminen on muuttunut kuluneen kahdeksantoista vuoden aikana todella paljon. Energiatehokkuutta on parannettu, rakentamistavat ovat muuttuneet ja tämän myötä myös vaatimukset talotekniikalle. Vuosiin on riittänyt myös haasteita, sanoisinko, että asioita on jouduttu välillä opettelemaan myös kantapään kautta”, Viikilä kuvailee ja tarkentaa, ettei esimerkiksi raja-arvoja asettaessa olla aina osattu huomioida maantieteellisiä asioita ja tiiviimpien talojen rakentaminen on aiheuttanut opettelua mm. riittävän ilmanvaihdon toteuttamiselle.

”Näin se on aina ennenkin tehty” ei päde enää

”Tänä päivänä LVI-suunnittelijan täytyy olla melkoinen multitalentti, jotta osaa suunnitella sen parhaan ratkaisun. Talotekniikan osalta energiatehokkuus alkaa olla jo itsestäänselvyys. Jatkossa parannukset tulevat kokonaisuudesta. Ratkaisujen täytyy olla aidosti ihmisiä palvelevia ja käyttöiältään kestäviä. Enää ei päde ”näin se on aina ennenkin tehty”, suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon osaaminen edellyttää innokkuutta, tiedonnälkää ja halua pysyä kehityksessä mukana”, Viikilä toteaa.

”Seuraavat kaksikymmentä vuotta – ne tulevat olemaan mielenkiintoista seurata. Digitalisoitumisesta puhutaan paljon, itse haluaisin pitää sen rinnalla vahvasti mielessä tarpeenmukaisuuden, käytettävyyden ja elinkaaren. Digitalisaatiosta ei saa tulla rasite, vaan helpotus. Merkittävinä asioina näen ilmastonmuutoksen, sisäilmaongelmaisten rakennusten lisääntymisen sekä kemikaaliherkät ihmiset. Tiedämme jo, että on ihmisiä, jotka tarvitsevat erityistiloja voidakseen elää opiskella ja työskennellä oireetta. Vaikkemme puhuisi suoraan puhdastiloista, alalla puhutaan jo mm. allergia-asunnoista. Näissä materiaalivalinnat vaikuttavat paljon, mutta ilmanvaihto ja ilmansuodatus ovat tärkeitä osatekijöitä”.
Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Enervent Zehnder Oy on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Uusia tutkimustuloksia Tanskasta

Tanskan teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan professori Bjarne Olesen

Tanskan teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan professori Bjarne Olesen esitelmöi FINVACin kutsumana elokuun lopulla Sitratorilla Kannelmäessä. Olesen oli pitkään Tanskassa Kansainvälisen rakennusten sisäilmasto ja energiainstituutin johtaja prof Fangerin jälkeen, ennen nykyistä johtajaa Pawel Wargockia. Olesen esitti mielenkiintoisia tutkimustuloksia sisäilma- ja energiatutkimuksen alueelta.

Tutkimus asukkaiden vaikutuksesta rakennusten energiankulutukseen

Laajassa asuinrakennusten energiakäyttöä ja asukkaiden vuorovaikutusta käsitelleessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon asukkaat vaikuttavat mitattuun rakennusten energiankulutukseen. Tulokset olivat hämmästyttäviä, vaikutus oli jopa 300%. Asukkaiden vaikutus näkyi mm mitatuissa huonelämpötiloissa, jotka vaihtelivat välillä 18-26oC. Erityisen kiinnostavaa oli samassa tutkimuksessa vertailtu mitattu energiankäyttö ja laskettu energiankäyttö. Ne poikkesivat huomattavasti tosistaan. Yllättävää oli että energiatehokkaissa rakennuksissa (energialuokat A, B, C) mitattu energiakulutus oli huomattavasti laskettua korkeampi ja paljon energiaa käyttävissä rakennuksissa (luokat F ja G) mitattu energiankäyttö oli huomattavasti laskettua pienempi. Mitattu ja laskettu energiankäyttö vastasivat parhaiten toisiaan keskikastissa (luokka D). Johtopäätös tutkimuksesta on, että asukkaiden vaikutus tulee ottaa paremmin huomioon energiatehokkuutta parannettaessa.

Koulujen ilmanvaihtotutkimus ja erot pohjoismaissa

Olesen kertoi myös Pohjoismaisesta koulujen ilmanvaihtotutkimuksesta (jossa Suomi ei valitettavasi ollut mukana). Sen tulokset olivat saman suuntaisia kuin Suomessa saadut. Koneellinen ilmanvaihto kouluissa on yleistä Norjassa ja Ruotsissa. Tanskassa sen sijaan painovoimainen on vallitseva. Erot näkyivät myös CO2 pitoisuuksissa. Tanskassa pitoisuus oli yli 1200 ppm joka toisessa koulussa ja joka viidennessä yli 2000 ppm. Oppimistulokset olivat huonoimmat kouluissa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto. Poissaoloja oli sitä enemmän mitä huonompi oppimistulos oli.

Tutkimuksia myös epäpuhtauksien kulkeutumisesta kehoon ja ilman laadun vaikutuksesta uneen

Mielenkiintoinen uusi tutkimusalue koski epäpuhtauksien kulkeutumista kehoon. Hengitysilman ruoan mukana saatu altistus ei olekaan ainoa reitti. Merkittäviä määriä tavanomaisia epäpuhtauksia voi siirtyä myös ihon kautta mm vaatetuksesta. Vaatetus voi toisaalta myös suojata ilman epäpuhtauksilta.

Toinen mielenkiintoinen uusi tutkimustulos koski ilman laadun vaikutusta uneen. Alustavien tutkimusten mukaan hyvä ilmanvaihto makuuhuoneessa parantaa unen syvyyttä, levon tunnetta, mielen laatua ja objektiivisesti mitattua suorituskykyä.

Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin instituutin verkkosivuilla.
Talotekniikka-lehti tallensi tilaisuudesta podcastin.

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

SM LVI-golfin voittajiksi Pasi Nyman, Riku Manunen, Janne Kiviniemi ja Auli Manninen

Kuvassa keskellä Riku Manunen, pistebogeyn voittaja.

Järjestyksessä jo 29. SuLVI SM LVI-golfturnaus pidettiin tänä vuonna Oulun Virpiniemessä perjantaina 7.9. Kilpailu voitiin viedä läpi loistavassa syyssäässä auringon paisteessa. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja greenit liukkaat. Koska myös tuuli puuttui, puitteet olivat otolliset hyvälle kilpailulle. Valitettavasti vain osallistujamäärä oli tavanomaista vähäisempi monista yhteensattumista johtuen.

Pasi Nyman

Oululaiset olivat järjestäneet torstai-illaksi yhteisen kisatankkauksen golfklubille. Tilanteeseen sopiva buffet-pöytä ja hyvät juomat antoivat oivan lähtökohdan seuraavan aamun pelille. Ilta sujui oikein leppoisassa hengessä. Kiitokset erityisesti Halton Oy:lle, jonka tuki mahdollisti tilaisuuden.

Virpiniemen Golf Oy:n isännöimä kenttä sijaitsee osin meren rannalla. Ensimmäiset 9 väylää on metsikköistä ja myös mäkistä. Toinen puolisko taasen enemmänkin peltomaista, mutta useat vesialueet lisäävät vaikeusastetta. Ei mikään helppo kenttä!

Mutta hyvinhän näistä haasteista selvittiin. Läpimenoaika pysyi hyvin kohtuullisena. Pelin jälkeen ruokailu klubilla ja jälkipeli täydensivät tapahtumaa. Erittäin runsas palkintopöytä mahdollisti muistamisen jokaiselle kilpailijalle. Siitä kiitokset kaikille sponsoreille ja palkintojen lahjoittajille.

Tulokset

Lyöntipeli:
Pasi Nyman, 69
Janne Kiviniemi, 70
Seppo Räisänen, 72

Pistebogey:
Riku Manunen 38
Lari Lampainen 36
Joona Jämsä 35

Scratch:
Janne Kiviniemi 75
Juha Lindqvist 81
Pasi Nyman 83

Keskellä kuvassa Janne Kiviniemi.

Naisten kilpailussa valtias oli tänä vuonna vuonna Auli Manninen. Lisäksi jaettiin pari erikoispalkintoa, pisin avaus ja lähimmäs lippua.

Suuri kiitos ja kumarrus työryhmälle Hannu Korkala, Tapio Lauri, Seppo Räisänen ja Vesa Schutskoff onnistuneesta tapahtumasta. Saamani palautteen mukaan kaikki olivat tyytyväisiä tapahtumaan. Ensi vuonna on edessä juhlavuosi, 30 vuotistapahtuma. Paikkana tuolloin Rönnäsin kenttä Isnäsissä Suomenlahden rannalla.

Kalevi Hyvärinen
Kilpailun johtaja

 

Uutista päivitetty 2.10.2018 korjattu Hannu Korkalan nimi.

Oraksen teknisessä asiakaspalvelussa, miten voin auttaa?

Vesikalustetoimittajista Oraksella on oma lukunsa suomalaisessa historiassa. Yritys perustettiin Raumalle 1945 ja sen pääkonttori on yhä jämäkästi raumalainen. Oraksen teknisessä asiakaspalvelussa toimiva Sari Koskinen aloitti työuransa kesätöissä hanojen kokoonpanolinjalla vuonna 1993. ”Jo se, että olen viihtynyt näin kauan täällä, kertoo talosta jotakin”, Sari naurahtaa.

Sari Koskinen

Sarin työtehtävä on pääasiassa vastata puheluihin, joita tulee LVI-alan ammattilaisilta, tukkuliikkeiltä, asentajilta, rautakaupoilta ja joskus kuluttajiltakin. Myös sähköpostitse saapuu kysymyksiä laidasta laitaan. ”Usein pyydetään suosituksia tai kysytään vioista, miten ne korjataan ja selvitellään takuuasioita. Minä annan ohjeita, asennusneuvoja ja hoidan tietenkin reklamaatiot”, Sari kuvailee työtään.

”Kaikkeahan en mitenkään voi itse tietää ja silloin onkin fiksua myöntää, että, hep – nyt en tiedä, mutta selvitän. Tässä talossa on niin paljon osaamista ja tiimissäni on minun lisäkseni kolme muuta henkeä. Yhdessä meiltä löytyy kyllä oikea vastaus jokaiseen kysymykseen”.

Nykyisessä tehtävässä Sari on ollut noin kuusi vuotta, mitä ennen hän on ollut tuotehuollossa, erikoistuoteosastolla, myyntipalvelussa ja maalaamossa. ”Maalaamo kiinnosti minua aikoinaan hirveästi, joten siirryin kokoonpanolinjalta sinne. Maalaamossa työnsä tuloksen näki heti. Toisaalta se oli myös haastavaa työtä, joka vaati osaamista.”

Mukana myös Hanaopistossa

Teknisessä asiakaspalvelussa Saria motivoi erityisesti keskustelut ihmisten kanssa. ”Jokainen minulle tuleva yhteydenotto on oma ”case”, jonka haluan hoitaa hyvin. Keskustelut ovat palkitsevia. Tottakai on haastaviakin tilanteita, mutta kun asian saa ratkaistua niin hyvin kuin mahdollista ja asiakas on tyytyväinen, olen itsekin iloinen. Ja mikä on ihaninta, usein saattaa tulla vielä soitto perään, jossa kiitetään asiakaspalvelusta tai jopa postikortti”.

Sari kuvailee itseään uusille ideoille avoimeksi, kokeilunhaluiseksi henkilöksi, joten hän on päätynyt oman työnsä ohella myös hanakouluttajaksi. ”Tykkään kouluttamisesta ihan hirveästi. Meillä ei ole varsinaisia kouluttajia, vaan jokainen tekee koulutustyötä oman työnsä ohella. Esimerkiksi viime keväänä koulutuksia oli keskimäärin yksi viikossa”, Sari viittaa erittäin suosittuun Oraksen Hanaopistoon.

Oras on yhä perheyhtiö

Sarilla tulee marraskuussa neljännesvuosisata täyteen Oraksen palveluksessa. Tämän myötä on odotettavissa työnantajan järjestämä juhla, jossa häntä ja muita merkkipaalun saavuttaneita henkilöitä juhlistetaan.

”Oras on edelleen perheyhtiö. Perustajan, Erkki Paasikiven, pojat ovat mukana työssä, näkyvillä ja käyvät syömässä yrityksen ruokalassa ihan kuten me muutkin. He ovat helposti lähestyttäviä, heille voi kuka tahansa mennä juttelemaan. Tämä tuo turvallisuudentunnetta, sitä että voin luottaa työpaikkaani”, kiittelee Sari lopuksi Oraksen henkilöstöään arvostavaa toimintatapaa.

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Oras on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin

Yliopistonlehtori Petri Ruuskanen julkaisi tutkijatovereidensa kanssa keväällä tutkimuksen verkostojen eli sosiaalisen pääoman hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan monipuolisesti verkostoituneet etenevät urallaan paremmin palkattuihin tehtäviin.
”Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Verkostoistaan ihmiset saavat esimerkiksi hyödyllistä tietoa ja suosituksia, jotka edesauttavat heidän tavoitteidensa toteutumista”, selittää Ruuskanen.

Petri Ruuskanen

”Tutkimuksessamme tarkasteltiin yhtäältä erilaisia konkreettisen avun verkostoja. Toisaalta tarkastelimme yhdistysjäsenyyksiä, joiden tulkittiin edustavan lähisuhteita laajempaa verkostoitumista. Tulosten mukaan molemmista on hyötyä. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kuitenkin monipuoliset verkostot, jotka auttoivat ihmisiä etenemään urallaan. Toisin sanoen mitä monipuolisemmin ihminen kuului erilaisiin yhdistyksiin, sitä paremmin hänen tulonsa kehittyivät.”

Ruuskanen kertoo verkostojen syntyvän monin eri tavoin. ”Osa muodostuu epämuodollisten sosiaalisten kohtaamisten pohjalta, osa taas syntyy erilaisten organisaatioiden pohjalta. Erilaiset yhdistykset ovat tyypillinen esimerkki organisaatioista, jotka kokoavat yhteen saman tyyppisistä asioista kiinnostuneita eri ihmisiä”.

Ammatillisten järjestöjen vahvuus on tiedonvälitys ja edunvalvonta

Ammatillisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien ja ihmisten mielenkiinto on suuntautunut enemmän erilaisiin harrastusjärjestöihin. ”Tämä on totta”, myöntää Ruuskanen. ”Ammatillisten järjestöjen asema on kuitenkin säilynyt Suomessa edelleen vahvana. Erityisesti jäsenet pitävät näitä hyödyllisinä tiedonvälityksen ja edunvalvonnan kanavina. Niiden vahvuus on siinä, että ne useimmiten kykenevät kokoamaan yhteen jäsenistönsä kannalta tärkeää tietoa ja välittämään sitä tehokkaasti eteenpäin omien tiedotuskanaviensa kautta. Samalla ne kykenevät tuomaan jäsenistönsä intressejä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa”.

Työntekijän verkostoitumisesta hyötyy myös työnantaja

”Sosiaalisesta pääomasta hyötyy myös työnantaja”, kertoo Matti Laukkarinen, joka kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” tutki rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia. Sosiaalisten verkostojen merkitystä on tutkittu pääasiassa työntekijän näkökulmasta, mutta Laukkarista kiinnosti millaisia rekrytointikäytäntöjä työnantajat suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.

Matti Laukkarinen

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen. ”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida
Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeitä, mutta toteaa, että toimintaympäristö on sama suunnittelussa ja urakoinnissakin. Tutkimuksen johtopäätöksiä voi siis hyödyntää laajemminkin rakentamisen alalla. ”Samoissa työmaatoimistoissa pyöritään”.

”Haastattelin tutkimukseeni yritysten toimihenkilöitä ja selvisi, että yhteistyökumppanien ja erityisesti oman henkilöstön antamat suositukset johtivat usein työntekijän palkkaamiseen. En ole kartalla siitä minkälainen tilanne Suomessa on, mutta ulkomailla omaa henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään omia sosiaalisia verkostojaan. Käytössä on palkitsemisjärjestelmiä, joissa suosittelijana toiminut henkilö saa bonuksen onnistuneesta rekrytoinnista”, kertoo Laukkarinen.

”Sosiaalisen pääoman hyötyjä työmarkkinoilla on vaikea pelkistää mihinkään yhteen ulottuvuuteen”, toteaa Petri Ruuskanen. ”Yhtäältä verkostojen kautta ihmiset saavat tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista, jotka eivät välttämättä tule lainkaan yleiseen hakuun. Samalla verkostot välittävät ihmisistä suosituksia, jotka usein vähentävät rekrytoinnin riskiä työnantajan silmissä”.

Hotoneuvosten kesätapahtuma Hämeenlinnassa

Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvosten toiminnan tärkeimpiin tilaisuuksiin kuuluu vuosittain elokuun puolenvälin jälkeen järjestettävä kesätapahtuma.  Vuoden 2018 kesätapahtuman järjestely­vastuussa oli Hämeenlinnan LVI-yhdistys ja siellä Jorma Railio, Kalle Koivula ja Jarmo Eskola.

Tilaisuus aloitettiin Museo Militarian tykkihallissa kevyellä kenttälounaalla, jonka yhteydessä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo esitti kaupungin tervehdyksen sekä kertoi Hämeenlinnan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen seremoniamestari Jorma Railio kertasi kesäpäivien ohjelmaa.

Pullakahvien jälkeen kiersimme asiantuntevien oppaiden johdolla Museo Militarian päärakennuksen  näyttelyn,  jossa tutustuimme  aseiden historiaan eri sotiemme ajoilta.  Tykistömuseon lisäksi samoissa tiloissa toimii myös pioneeri- ja viestimuseot.

Iltapäivän kierros jatkui osin mukulakivikatuja pitkin Hämeen Linnaan. 70-luvulla vankilakäytöstä poistettu linna on remontoitu upeasti matkailu- ja edustuskäyttöön. Pääsimme kurkistamaan keskiaikaan ja 700-vuotiaan linnan rappion ja loiston päiviin pätevien oppaiden johdolla. Pisteenä i:n päällä oli vielä tiukasti vartioitu Hohto – Suomalainen hopea 1600-1830- näyttely. Linnan ympäristössä oli menossa Keskiaika­festivaali, joten tämäkin historiatapahtuma tuli nähtyä samalla kertaa.

Perjantai-illan päivällinen nautittiin Hämeen Linnan Kruunun leipomon yläkerrassa. Illan yllätysohjelmasta vastasivat Hese ja Jore eli neuvokset Anttonen ja Railio duettoineen – yleisökin sai osallistua laulantaan.

Lauantain yleiskokous

Lauantaiaamuna puolisomme, eli Sulottaret pakkautuivat bussiin tutustuakseen Iiittalan lasimäen Naivistien näyttelyyn ja muuhun lasimäen tarjontaan eli lähinnä eri myymälöihin. Neuvokset jäivät hotellilla alkavaan Raadin yleiskokoukseen.

Yleiskokouksen avasi puheenjohtajaneuvos Kalevi Hyvärinen. Kokouksessa oli läsnä 44 neuvosta, joista edellisen kesätapahtuman jälkeen kolme neuvosta oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hiljaisen hetken ja Täällä Pohjan Tähden alla -laulun jälkeen neljä noviisiamme opastettiin kokoustehtäviin.

Uusia kunnianeuvoksia nimettiin viisi. Kunnianeuvokset täyttävät viimeistään tänä vuonna 75 vuotta ja ovat osallistuneet kesätapahtumiin vähintään 10 kertaa.  Kunnianeuvoksia on nyt siis kaikkiaan 36 kappaletta eli noin neljännes kaikista neuvoksista.  Yleiskokouksessa päätettiin, että raadin varsinaiset toimihenkilöt jatkavat tehtävissään. Sovimme tulevat neuvosehdokkaat vihittäväksi seuraavassa SuLVIn liittokokouksessa, joka pidetään Kokkolassa marraskuussa. Ohjeiston päivityksiä käsiteltiin, mutta kaikista aiheista ei päästy täyteen yksimielisyyteen,  joten ohjeistopäivitys palautettiin vielä siltä osin komission käsittelyyn.

Noviisit toimivat kokoustehtävässään reippaasti ja  kokousta liiemmälti häiritsemättä, joten noviisit Eskola, Kanerva, Lecklin ja Pantsar julistettiin neuvoksiksi.

Iltäpäivän ohjelma jatkui sotaisesti, kun lounas nautittiin Parolan Panssariprikaatin ruokalassa varuskunnan komendantin yliluutnantti Anu Immosen johdolla.  Reilun tunnin aselajiesittelyn jälkeen jatkettiin vierailua varuskunnan vaunuhallissa tutustuen käytössä olevaan panssarivaunukalustoon. Vanhempaan kalustoon ja muuhun museoesineistöön tutus­tuimme asiantuntijaoppaan mukana Parolan panssarimuseossa.

Juhlava illallinen Le Blasossa

Juhlaillallinen oli katettu Vaakuna-hotellimme Le Blason ravintolaan.  HäLVIn tervehdyksen toi yhdistyksen puheenjohtaja Antti Heinonen ennen puheenjohtajaneuvos Kalevi Hyvärisen juhlapuhetta.  Kerma­peru­noiden ja häränniskan jälkeen näimme balettesityksenä neuvos  Jukka Pantsarin esittämän  Joutsenlammen kuolevan joutsenen.  Ilta päätettiin juhlan orkesterin Birdy Skirdyn tahdeissa.

Aamulla oli ajoissa heränneillä tilaisuus tutustua kävellen Hämeenlinnan kaupunkiin Jorma Railion keralla.

Kiitos Jormalle ja muille toimikunnan jäsenille onnistuneista järjestelyistä!

Seuraava kesätapahtuma on vuonna 2019 Kuopiossa.

Ilkka Ilomäki

Lausuntopyyntö: Korkean rakentamisen ohjekortit

Helsingin kaupunki otti vuonna 2012 käyttöön korkean rakentamisen rakentamistapaohjeen. Lainsäädännön ja rakentamismääräysten muutosten sekä saatujen kokemusten johdosta ohjekortit on päätetty nyt päivittää.

Pyydämme kommenttejanne  Korkean rakentamisen ohjekorteista (pdf). Kommentoi 7.9.2018 mennessä oheisella lomakkeella.

Huomioi, että lomakkeen pituuden vuoksi lomakkeella näkyvä sarake on lyhyt, mutta merkkimäärää ei ole rajoitettu! Voit kirjoittaa pidemmän kommentin tarvittaessa erilliseksi word-tiedostoksi ja lähettää sen myös lomakkeen liitteenä.

Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsentemme kommentit Suomen LVI-liitto SuLVIn lausunnoksi Helsingin kaupungille.

Factory Blues kokosi LVI-alan asiantuntijat jälleen yhteen

Bändinä svengaava Definitely Too Late Blues Band Tuusulasta

Täysi-ikäiseksi ennättänyt Factory Blues -tapahtuma täytti jälleen kerran Calortec Oy:n tehdashallin Uudessakaupungissa. Ilmassa väreili rento kuhina, kun LVI-alan ihmiset kokoontuivat verkostoitumaan ja vaihtamaan viimeisimpiä kuulumisia. Mukaan kertyi noin viitisensataa LVI -alan asiantuntijaa ympäri maata.

Puheenvuorossa Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand

Kesäkuisen perjantain sää ei ehkä ollut mitä mainioin, mutta hallissa vallitsi lämmin tunnelma.

Tilaisuuden avauspuheessa Suomen LVI-liitto SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi LVI-alan tulevaisuuden kuvista sekä kehityssuunnista.

Letkeän blues -tunnelman loi Tuusulasta peräisin oleva tyylikäs Definately Too Late Blues Band ja maukkaasta ruokatarjoilusta vastasi jo usean vuoden kokemuksella Tapio Pääkkö Uudenkaupungin Golfravintola & Cateringistä. Tänä vuonna tarjoilu toteutettiin useammassa eri linjassa. Logistisesti tämä toimi erinomaisesti ja vieraat pääsivät jouhevasti herkkujen makuun. Totuttuun tapaan myös virvoketarjoilu onnistui kiitettävällä tasolla.

Kuhinaa herkkulinjastolla

Pääjärjestäjiä tapahtumalle tänä vuonna olivat Calortec Oy:n lisäksi Amipro Oy sekä Lattialämpö Laivo Oy. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita kertyi lähemmäs kuutisenkymmentä.

Hileisen raikkaat virvokkeet

Factory Blues on perinteinen ja mieluisa tulonhankkimiskanava, joka mahdollistaa Vakka- Suomen LVI-yhdistyksen monimuotoisen toiminnan, esimerkiksi koulutustilaisuudet sekä opinto- ja virkistysmatkat. Lisäksi arpajaiset tuottivat mukavan bonuksen LVI-alan opiskelijoille jaettaviin stipendeihin!

 

Mikko Helpiö

Valelaskuja lähetetään Suomen LVI-liitto SuLVIn nimissä

Laskuja on lähetetty yhdistystemme luottamustehtävissä toimivien henkilöiden nimissä sähköpostitse. Useimmiten vastaanottajan sähköpostipalvelimen palomuuri siirtää laskun suoraan roskapostiin. Laskuissa veloitetaan konsultointipalveluista ja vastaanottajaksi on nimetty Suomen LVI-liitto SuLVI ry. Yhteystiedot osoittavat kuitenkin Ruotsiin.

Mikäli laskussanne on jotakin outoa ja tavanomaisesta poikkeavaa, esimerkiksi Y-tunnusta ei ole merkitty, kannattaa asiaan tutustua tarkemmin. Tee aina poliisille rikosilmoitus sekä huijausyrityksistä että onnistuneista huijauksista.

Vauhtia ja tekemisen meininkiä

Teemu Korpelan, LVI-Dahlin Ilmanvaihdon Myynti- ja kategoriapäällikön, päivät ovat vauhdikkaita ja sisällöltään vaihtelevia. ”Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Haluan pitää kynnyksen tulla juttelemaan mahdollisimman matalana, aina saa ottaa yhteyttä”, Teemu kannustaa.

Hän päätyi alalle puolivahingossa parikymmentä vuotta sitten, kun huomasi työpaikkailmoituksen lehdessä. ”Siitä se tekemisen meininki sitten lähti”. Kiintymys alaan ja omaan työhön on vain kasvanut tuosta lähtien. ”Olen itse asiassa vasta aloittanut LVI-Dahlilla. Olen ollut aiemmin töissä ilmanvaihtolaitteita valmistavassa yrityksessä, sitten lämmityslaitteita valmistavassa yrityksessä, maahantuojankin palveluksessa, mutta kaiken aikaa LVI-Dahl on ollut kumppaninani. Lopulta päädyin tänne töihin ja olen todella tyytyväinen”, Teemu kertoo ja kehuu nk. Dahlin henkeä.

Mutta mitä myynti- ja kategoriapäällikkö tekee työkseen? ”Vastaan työssäni hankinnasta, sopimusten tekemisestä, valikoiman ylläpidosta ja kun vielä tuotteet pitäisi myydäkin, niin myynnin ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on todella tärkeää. Ajattelen ilmanvaihtoa kokonaisuutena. Haluamme tarjota enemmän kuin pelkän logistisen palvelun”, Teemu selittää ja tarkentaa ”Haluamme tarjota oikeanlaiset tuotteet, jotka sopivat meidän logistiseen ketjuun, soveltuvat asiakkaiden käyttöön – siis oikea aika, paikka ja tuoteperhe”.

Yhdistystoiminta on alallemme hyväksi

Tässä vaiheessa Teemu tekee tunnustuksen. Hän on ollut paljon useammin isännöimässä SuLVIn jäsenyhdistysten iltoja muille, kuin ehtinyt osallistumaan oman yhdistyksensä kokouksiin. ”Tulosta tällaisista kokoontumisista ei voi koskaan suoraan mitata – kaikki kumuloituu pitkällä aikavälillä. Parasta on tavata vanhoja tuttuja ja saada suoraa palautetta. Ja kyllähän se aukoo välillä ovia kaupallisiin suhteisiinkin”, pohtii Teemu yhdistystoiminnan merkitystä.

”Yhdistystoiminta on tälle alalle hyväksi. Tällä alalla tulee tehtyä paljon itsekseenkin töitä, on hyvä keskustella välillä toisten kanssa, tuulettaa ajatuksia. Samalla kuulee uusista asioista. Vertaistukea ja verkostoitumista”.

Ala kehittyy ja haastaa

”LVI-alalla minua kiehtoo eniten se, että ala kehittyy tällä hetkellä äärettömän kovaa vauhtia, teknistyy kovaa vauhtia. Osittain tieto on vielä pirstaloitunutta. Uuden oppiminen motivoi eniten työssäni. Tehtäväni edellyttää, että pysyn kehityksen kyydissä ja saan muutkin pysymään mukana. Vaatimustaso ihmisillä on noussut, siihen haasteeseen meidän on vastattava ja siihen on vastattava tekniikalla, ei tässä enää ikkunaa avaamalla tuuletella”.

”Ilmanvaihto on niin iso osa sisäilmaa, kun Suomessa ollaan pääsääntöisesti sisällä (paitsi tänä kesänä) ilman sisäolosuhteiden hallinta on tärkeää. Uusien asetusten voimaantulo asettaa ilmanvaihdon puolelle todella paljon haasteita, meidän täytyy ymmärtää ja osata niin paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Nyt täytyy todella tietää, mitä tehdään, jotta tulevaisuudessa vältytään tällaisilta sisäilmaongelmilta esimerkiksi julkisissa tiloissa. Kun varmistamme, ettei tulevien sukupolvien tarvitse jumpata näiden asioiden kanssa näin, siinä meillä on kaikilla paljon hyvää tekemistä”.

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. LVI-Dahl on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.