Blogi Sivu 3

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija löytyi

Palkitsemalla työiältään nuoren ja urallaan jo merkittäviä projekteja vetäneen henkilön Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan tittelillä, haluamme tuoda talotekniikka- ja tarkemmin LVI-alaa esille ja samalla kannustaa alaa entistäkin parempiin suorituksiin.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiatehokkuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen laadun energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Pyysimme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka työmenestyksensä lisäksi vaikuttavat positiivisesti työilmapiiriin, onnistuvat asiakassuhteissaan ja omalla persoonallaan vaikuttavat projektin onnistumiseen. Ammattinsa osaavat, hyvät tyypit toimivat alamme ”brändilähettiläinä” – ja innostavat alalle muitakin.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija on Vikke Niskanen

Vikke Niskanen oli myös puhujana SuLVIn suunnittelijapäivässä.

Niskanen on aloittanut LVI-alan työt vuonna 2011. Hän on edennyt urallaan LVI-suunnittelun projektipäälliköstä mm. Ähtäri Zoo Pandatalon TATE-pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi LVI-suunnittelijaksi. Parhaillaan Niskanen on mukana kahdessa allianssimallin hankkeessa. Lisäksi hän myös aloittanut LVI-suunnittelun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuoden 2018 alussa.

Työssään Niskanen huomioi mahdollisimman paljon tilaajan ja käyttäjän asioita suunnitteluratkaisuissa, ja pyrkii valitsemaan suunnitteluratkaisun aina hankkeen tavoitteiden mukaisesti. ”Kustannus- ja ylläpitoasiat huomioidaan aina suunnittelussa. Elinkaarisuunnittelu otetaan aina merkittäväksi osaksi LVI-suunnittelun toimeksiantoa ja valinnat tehdään energia- ja kustannustekijät huomioiden. Mikäli Vikellä on mahdollisuus hanketavoitteiden asetantaan, niin pääsääntöisesti kohteet suunnitellaan A-energialuokkaan ja niihin toteutetaan uusiutuvia energialähteitä”, kuvailee Niskasta ehdottanut Granlund Oy:n Sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Santeri Kondakov.

Aktiivinen verkostoituja

Raadin puolesta palkinnon ja diplomin luovutti Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. Yrityspalkinnon lahjoitti Gebwell Oy.

Lisäpisteitä valitulle ropisi aktiivisesta verkostoitumisesta ja vapaaehtoisesta työstä alan hyväksi. Niskanen on ollut Suomen LVI-liitto SuLVIn jäsen vuodesta 2011 ja paikallisen jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen 2013-2017. Lisäksi hän on toiminut ja toimii parhaillaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyslautakunnissa Suomen LVI-liiton edustajana.

Myös Viken ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä otetta suunnitteluhankkeisiin kiiteltiin ehdokaslomakkeessa. ”Vikke pyrkii suunnittelussa toimimaan aina mahdollisimman yhteistyökykyisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä tekemään asiakkaan työn helpoksi. Hän toimii projekteissa eri suunnittelu- ja konsultointialat kokoavana voimana ja myötävaikuttaa tiedonsiirtoon sidosryhmien välillä. Hän ottaa projekteissa monipuolisesti käyttöön viestinnän ja tehtävänhallinnan työkaluja, jolloin myös oman työn organisointi Granlundin sisällä toimii hyvin ja työilmapiiri pysyy hyvänä, kun muut suunnittelijat tietävät projektien tehtävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, kertoo Kondakov.

Palkitsemislautakunta
Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-Julkaisut

SuLVIn suunnittelijapäivän ilmoittautuminen 10.2.2019 saakka

SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelmaan on lisätty kaksi huikeaa puheenvuoroa. Johtuen viime hetken puhujalisäyksistä, jatkamme myös ilmoittautumisaikaa 10.2. saakka!

“Mixed Reality in the Real World”, Kim Nyberg, Trimble
VR-laseilla suunnittelija näkee lisätyn todellisuuden, eli hologrammeja tosimaailman päällä. VR-lasien avulla rakennuksen tietomallia voi katsella hologrammina ja esimerkiksi verrata todellisuutta malliin. Trimble julkaisi juuri uuden version Trimble Connect for HoloLensistä. Aiheesta lisää kertoo teknologiajohtaja Kim Nyberg.

Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli
Ari Järvinen käsittelee SuLVIn suunnittelijapäivän puheenvuorossa talotekniikkaan kohdistuvia kyberuhkia, kybervaikuttamisen eri tapoja sekä niihin varautumisen mahdollisuuksia. Hän on mukana Rakennusten digiturvallisuusohjeistoa laativassa työryhmässä.

Katso koko SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Kutsu REHVAn opiskelijakilpailun kansalliseen opinnäytetyö-karsintaan 2019

FINVAC pyytää ehdotuksia kansalliseen opinnäytetyökarsintaan 31.3.2019 mennessä osoitteeseen info(at)finvac.org.

Ehdotetuista opinnäytetöistä valitaan yksi, joka lähetetään REHVAn opiskelijakilpailuun 2019. FINVAC maksaa opiskelijan matkakulut kilpailuun. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kilpailevat samassa sarjassa.

Euroopan LVI-yhdistysten liitto, REHVA järjestää vuosittain eurooppalaisen opiskelijakilpailun. Kansallinen jäsenyhdistys valitsee edustamansa maan ehdokkaan kilpailuun. Ensi vuoden REHVA opiskelijakilpailu järjestetään REHVAn vuosikokouksen yhteydessä Bukarestissa, Romaniassa. Opiskelijat esittelevät lopputyönsä 27.5.2019 tuomaristolle. Kolme parasta ilmoitetaan ja palkitaan CLIMA 2019 kongressin yhteydessä 29.5.2019. Voittaja pitää samassa yhteydessä myös esityksensä kongressiyleisölle. Kilpailun voittaja pääsee myös edustamaan koko Eurooppaa opiskelijakilpailuun, jossa käydään kisaa maailman-mestaruudesta.

Kilpailua varten tulee valmistella:

  1. 15 minuutin englanninkielinen suullinen esitys opinnäytetyöstä (max 15 kalvoa)
  2. 3 paperikopiota 6 sivun englanninkielisestä kirjallisesta yhteenvedosta
  3. Koon A1 tekninen posteri (englanniksi)

Tässä vaiheessa riittää ehdotus suomeksi tai englanniksi, jonka tulee sisältää:

  • opinnäytetyön nimi
  • opiskelijan nimi
  • työn valvojan nimi
  • oppilaitoksen nimi, osoite sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite
  • työn valmistumisvuosi
  • lyhennelmä opinnäytetyötä

FINVACin hallitus valitsee huhtikuun aikana opinnäytetyön, joka lähetetään REHVAn kilpailuun. FINVACin tulee lähettää ehdotus REHVAn opiskelijakilpailuun viimeistään 3.5.2019.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Siru Lönnqvist (siru.lonnqvist(at)finvac.org)

Suomi on pärjännyt hienosti viime vuodet REHVAn kilpailussa

Vuonna 2018 Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun opinnäytetyöllään ” Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Kristian pääsi edustamaan koko Eurooppaa maailmanmestaruuskisoihin Kiinaan, jossa hän sijoittui hienosti toiseksi. Pari vuotta aikaisemmin, 2016, Tuomo Niemelä sijoittui toiseksi aiheella ” Cost Optimal Renovation Solutions in the 1960s Apartment Buildings” REHVAn opiskelijakilpailussa.

FINVAC on yhteinen edustuksemme kansainvälisissä kohtaamisissa

FINVAC on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii Suomen LVI-Liitto, SuLVI:n, VVS Föreningen i Finland rf:n, LIVI:n, Sisäilmayhdistyksen yhteistyöelimenä päätehtävänään jäsenyhteisöjensä keskinäisen yhteistyön edistäminen ja kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.

Yhdistys kuuluu jäsenenä SCANVACiin (Scandinavian Associations of HVAC Engineers), REHVAan (Federation of European Heating and Airconditioning Associations) sekä ASHRAEen (American Society of Heating, Refrigerating and Airconditioning Engineers, Inc.)

Kommentoi toimitilakiinteistön kuntoarvion ja kiinteistön kuntoluokan määräytymisen ohjeita

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle toimitilakiinteistön kuntoarvioon ja kiinteistön kuntoluokan määräytymiseen liittyvät ohjeet.

RTS 19:05 Toimitilakiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje Ohjekortissa käsitellään kiinteistön kuntoarviota tilaajan näkökulmasta.

RTS 19:06 Toimitilakiinteistön kuntoarvio. Kuntoarvioijan ohje Ohjekortissa käsitellään kiinteistön kuntoarviota kuntoarvioijan näkökulmasta.

RTS 19:07 Kiinteistön kuntoarvio. Kuntoluokan määräytyminen Ohjekortissa esitetään, kuinka kiinteistön kuntoarvioraportissa esitettävien rakennusosien ja teknisten järjestelmien korjaustarpeen kiireellisyyttä kuvaavat kuntoluokat määräytyvät.

Kerro kokemuksia tai kommenttejasi tällä lomakkeella SuLVIn lausuntoa varten 22.2.2019 mennessä.

 

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Seuraavaksi nipistetään asumisesta – ja jokainen voi osallistua

Tutustu uudistettuun LVI-ala.fi -sivustoon.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Ammattilaisille on tarvetta

Asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen niin uusissa kuin korjattavissakin rakennuksissa merkitsee runsaasti töitä alan ammattilaisille. Viime vuosina talotekniikka-ala on kärsinyt jatkuvasta työvoimapulasta. LVI-alan järjestöt pyrkivät osaltaan vaikuttamaan nuoriin, jotta he valitsisivat talotekniikan ammatikseen. Alasta kerrotaan kattavasti esimerkiksi uudistetulla LVI-ala.fi -verkkosivuilla.

Talotekniikan hiilijalanjälki

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti on saanut ihmiset pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään. Jokainen voi vaikuttaa muuttamalla ruokailutottumuksiaan, palveluiden ja tavaroiden kulutusta ja vähentämällä henkilöautoilua. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja asuminen ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä niiden osuus on lähes 40 % kasvihuonepäästöistä.

LVI-alan järjestöjen tavoitteena on kertoa rakennusten talotekniikan merkityksestä, niin että ihmiset käyttävät ja huollattavat taloteknisiä järjestelmiä omassa asumisessaan ja pienentävät asumisen kustannuksia ja siten myös rakennusten kasvihuonepäästöjä.

Jokainen voi osallistua

Jokainen voi tehdä jo kohtuullisen pienellä vaivalla merkittäviäkin tekoja.

  • Pienennä huonelämpötilaa. Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta, mutta mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa on tutkittu asumisen viihtyvyyttä 18 asteen huonelämpötilassa.
  • Asennuta veden kulutusta vähentävät suuttimet ja vähennä lämpimän veden kulutustasi. Resurssiviisas asuminen -hankkeen tulokset osoittivat toimenpiteiden vaikuttaneen myös tasapuolisempaan vedenjakeluun kerrostalossa.
  • Nykyaikaista ilmanvaihto energiatehokkaaksi ja älykkääksi järjestelmäksi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Talotekniikka-asioissa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Yleensä jo taloteknisten järjestelmien huollolla ja oikealla käytöllä syntyy paitsi vähemmän päästöjä, myös euromääräisiä kustannuksia. Jokainen voi siis osallistua, mutta ala myös tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa heitäkin entistä enemmän.

Myös julkinen ohjaus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen

Rakennusten energiakäyttöä ohjataan monilla erilaisilla EU-säädöksillä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Sen myötä on jo otettu käyttöön mm. energiatodistukset ja edellytys lähes nollaenergiarakennuksista. Direktiivin tavoitteena on, että rakennusten aiheuttama kasvihuonepäästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on keskeinen rooli vuoden 2018 rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, joka ohjaa rakennusautomaation tehokkaampaan käyttöön sekä energiajärjestelmien säädön parantamiseen.

 

Vetovoima-hanke

Talotekniikka-ala on jo pidemmän aikaa kärsinyt työvoimapulasta, erityisesti päteville työnjohtajille ja projektijohdolle olisi kysyntää. Ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä! LVI-liittojen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan houkuttelevuutta nuorten silmissä ja lisätä alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää.

Yhteistyössä

LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergiayhdistys, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, Suomen LVI-Liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland.

Lisätiedot
Anne Valkama, viestintäsuunnittelija
Suomen LVI-liitto ry
p. 050 572 2228, anne.valkama (at) sulvi.fi

Pipsa Hiltunen, viestintäasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen (at) lvi-tu.fi
Tausta-aineisto: Sitran Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns –raportti

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voitti uudenaikaisesti tehty perinteinen putkiremontti

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittaja on Asunto Oy Untuvaisentie 2, Helsinki

Voittajaksi erottui yhteistoimintamallilla tehty perinteinen putkiremontti

  • Taloyhtiön hankeselvitys ja kuntotutkimukset tehtiin kustannustehokkaasti yhdessä
    alueen identtisten sisartalojen kanssa.
  • Yhtiökokous valitsi normaalia suuremman hallituksen hankesuunnittelun alkaessa ja
    laajensi näin osaamistaan ja tiedotusresurssejaan.
  • Yhtiö kilpailutti ja valitsi urakoitsijan hankesuunnittelun perusteella.
  • Hankkeen toteutussuunnittelu tehtiin yhteistyössä yhtiön, suunnittelijoiden ja
    urakoitsijan kesken. Muun muassa urakoitsijan materiaali- ja asennustapaosaamista
    hyödynnettiin suunnittelussa.
  • Hankkeen johtaminen on ollut erityisen ammattitaitoista, yhtiön hallitus on
    osallistunut laajalti suunnitteluun, päätöksenteon valmisteluun ja
    osakastiedotukseen.
  • Remontin aikana kohteella oli kokoaikainen työnjohto ja hankkeella kokoaikainen
    tiedottaja.
  • Peruskorjauksen lisäksi taloyhtiö rakennutti uuden kerhotilan kattoterasseineen ja pesutuvan. Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä hallitus selvitti kiinteistön muut jalostusmahdollisuudet ennen kuin teki yhtiökokoukselle ehdotuksensa urakan laajuudesta.
  • Hankkeen laajuudesta huolimatta hankkeen hinta alitti budjetoidun hinnan yli 10
    prosentilla ja se oli vertailukelpoisten putkiremonttien hintahaarukan alalaidassa.

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittaja on
Asunto Oy Untuvaisentie 2, Helsinki

Kiinteähintainen yhteistoimintamalli (Sweco)
Perinteinen putkiremontti, IV-järjestelmän uusiminen, yhteistilojen perusparannus.

Hallituksen puheenjohtaja  Jaakko Olli
Isännöitsijä  Aki-Pekka Hietanen, Roihuvuoren Lämpö Oy
Urakoitsija Bravida Finland Oy, Juha Silovaara
Pääsuunnittelija  Jussi Jaakola, Sweco Taloyhtiöpalvelut
Projektijohtaja  Kaisu Lindqvist, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Asukasvastuuhenkilö  Janika Lehtinen, Bravida Finland Oy

Voittajalle luovutetaan seinään kiinnitettävä messinkilaatta, isännänviiri ja 1 000 euron stipendi asukasviihtyvyyttä parantaviin hankintoihin.

Kaksi kunniamainintaa hyvin suunnitelluille ja hallitusti toteutetuille peruskorjauksille ahtaissa kaupunkikortteleissa

Asunto Oy Porvoonkatu 33, Helsinki
Helsingin Alppilassa sijaitseva taloyhtiö valitsi neuvottelemalla urakoitsijan, jonka palvelukonsepti vakuutti yhtiön hallituksen ja osakkaat. Valinnan perusteita olivat muun muassa lyhyt asunto- ja putkilinjakohtainen asumishaitta, pitkälle viety työmaalogistiikka, työmaan johtaminen, päätöksenteko ja tiedottaminen. Urakoitsijan palvelu ’suunnittele ja toteuta’ -projektinjohtourakka teki myös hankkeesta ajallisesti tiiviin. Yhtiökokous valitsi urakoitsijan vuoden 2016 lopulla ja urakka valmistui jo 2018 tammikuussa.

Tavoitehintainen projektinjohtourakka (Fira)
Perinteinen LVIS-saneeraus.

Hallituksen puheenjohtaja Juhani Saukkonen
Isännöitsijä Simo Lähteensuo, Astala Isännöinti Oy
Urakoitsija Fira Oy, Ilmo Pöntinen
Pääsuunnittelija Jani Riihinen, RT-konsultit Oy
Projektijohtaja Jarmo Halonen, Fira Oy
Asukasvastuuhenkilö Marianna Henriksson, Fira Oy

Asunto Oy Vuori, Helsinki
Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevan suuren taloyhtiön laajaan peruskorjaukseen kuului putkiremontin lisäksi painovoimaisten kiviaineisten poistoilmahormien korjaus ja yhtiön piharakennuksen vesikaton uusinta. Hanke käynnistyi kolme vuotta ennen urakoitsijavalintaa ja toteutussuunnittelun aloitusta. Yhtiökokousten lisäksi taloyhtiön osakkaat ja hallitus käsittelivät aktiivisesti hankkeen tavoitteita tiedotus- ja keskustelutapaamisissaan.

Urakan toteutusta johdettiin ja valvottiin tiiviisti yhtiön hallituksen ja toteuttajan taajaan pitämillä työmaakokouksilla ja osakäyttöönottotarkastuksilla.

Tavoitehintainen projektinjohtourakka
Perinteinen LVI-saneeraus ja useita lisäurakoita.

Hallituksen puheenjohtaja Ritva Suurnäkki
Isännöitsijä Janne Lehtonen, Priman Oy
Urakoitsija Peab Oy, Tero Vehmaa
Pääsuunnittelija Kari Kemppainen, Vahanen PRO Oy
Projektijohtaja Atte Stambej (alku) ja Kati Jääskeläinen (myös päävalvoja), Vahanen PRO Oy
Asukasvastuuhenkilö Heidi Viiman, Peab Oy

Kunniamaininnan saajille luovutetaan seinään kiinnitettävät messinkilaatat, isännänviirit ja
400 euron stipendit asukasviihtyvyyttä parantaviin hankintoihin.

Yhteiskuvassa sekä palkittujen että raadin paikalla olleet edustajat.

Lisätietoja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja, DI Arto Krootila, 0400 740 584 tai info(at)vuodenputkiremontti.com.

Vuosittaisen Vuoden Putkiremontti -kilpailun järjestävät yhdessä

  • Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry
  • Suomen LVI-liitto SuLVI ry
  • LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
  • Rakennusteollisuus RT ry ja
  • Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Kilpailun palkitsemista tukee Suomen Messusäätiö.

MiLVIn aktiivijäsenet aloittivat vuoden 2019 vierailulla Pursialan voimalaitokselle

MiLVIn menestys huomioitiin myös Mikkelin kaupunkilehdessä.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.01.19 Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksella. Vierailuun osallistui yhteensä n. 20 yhdistysten jäsentä ja isäntänä ESE:llä toimi tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Tutustumisen kohteena oli hiljattain valmistunut polttoaineiden vastaanottoasema. Polttoaineen vastaanottoasemainvestointi oli suuruudeltaan n. 16-17milj. euroa ja nyt ei ole vähään aikaan suunnitelmissa yhtä suuria investointeja.

Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esitteli aluksi noin tunnin mittaisella ”kalvosulkeisella” ESE-konsernin osakkuusyhtiöiden historiaa ja nykypäivää strategioiden, toimintatapojen ja tunnuslukujen muodossa. Kolme kantavaa periaatetta ovat Paikallisuus, Luotettavuus ja Ympäristöystävällisyys.

Pursialan voimalaitoksen päätuotteet ovat kaukolämpö ja sähkö. Vuoden 2018 tuotantoluvut eivät vierailuajankohtana olleet vielä käytettävissä, mutta vuonna 2017 laitos tuotti 584MWh energiaa, josta ¾-osaa oli kaukolämpöä ja loput sähköä ja teollisuuslämpöä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 130 MW ja sähköteho n. 60MW.Polttoainevarastojen yhteenlaskettu tilavuus on n.31000m3 ja varapolttoaineena käytettävää öljyä varastoidaan n.200m3. Polttoaineesta n.80% on energiapuuta ja 20% turvetta.

Polttoaineiden varmuusvarastointi on myös varsin laajamittaista, koska energiapuun kuljetukset ovat hyvin sää- ja hakkuuriippuvaisia. Turvesoilla polttoainetta on 100GWh ja energiapuuterminaaleissa 50GWh. Lisäksi Venäjällä toimii ESE:n omistama puunhankintayritys, jonka hankkima puu edustaa n. 5% koko puupolttoainemäärästä.
Lasse Lahtisen esityksen loppuosa käsitteli Mikkelin kaukolämpöverkkoa, huippu- ja varalämpökeskuksia sekä yhtiön roolia koskienergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamisessa. Myös energianhallintalaiteita markkinoiva Foremica ja Spector käsiteltiin lyhyesti.

Viimeisinä esittelyvuorossa olivat biokaasua valmistava osakkuusyritys BioHauki Oy sekä tekniikkapainotteiset ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Laitoksen aluetyöllistämisvaikutus on n. 200 henkilöä/a. Pursialassa työskentelee n. 20 henkilöä.

ESE-konsernin toiminta tuli tarkasteltua hyvin kattavasti ja vain ydinvoimaosuudet jäivät käsittelemättä. Esityksen tässä vaiheessa kahvikupit alkoivat olla tyhjinä ja lisäkysymyksiä ei tullut, joten lähdimme laitoskierrokselle.

Laitoskierroksella keskityttiin pääteemaan eli polttoaineen vastaanottoasemaan. Koko laitos sijaitsee alavalla Saimaan ranta-alueella ja rakentaminen tällä tontilla on vaatinut massiivisia putkipaalutustöitä.

Toteutettu investointi on ns. korvausinvestointi, sillä aikaisempi puupolttoaineen vastaanottoasema jäi kapasiteetiltaan liian pieneksi. Uudella polttoaineenvastaanottoasemalla varmistetaan riittävä polttoaineiden vastaanottokyky, jotta laitosta voidaan ajaa tarvittaessa maksimiteholla. Vastaanottokapasiteetin lisäksi investointi paransi polttoaineen tasalaatuisuutta seulomon ja näytteenoton kautta. Polttoaine varastoidaan myös pääosin katettuun siiloon, joten se ei kostu lisää välivarastoinnin aikana. Tämän investoinnin yhteydessä uusittiin myös käynnistysölysäiliö.
Kaikki käytettävät polttoainejakeet sisältävät hyvin hienoja ja pölyäviä jakeita, joten niiden kertymiseen rakenteiden päälle ja niiden poissiivoamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisin teknisin ratkaisuin. Myös kiinteät sammutusjärjestelmät ovat varsin kattavat.

Vierailupäivänä puhalsi kylmä pohjoisviima ja vierailijat totesivat olevan erinomainen asia, että Mikkelin kaupungissa lämmitysjärjestelmät ovat nykyaikaiset ja luotettavat sekä osaavissa käsissä, joten voi turvallisin mielin mennä lämpimään kotipirttiin viettämään iltaa.
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

Kommentoi rakennesuunnittelun tehtäväluetteloita

Rakennustieto pyytää kommenttejanne seuraaviin rakennesuunnittelun tehtäväluetteloihin:

Kerro mielipiteesi 22.2.2019 mennessä tällä lomakkeella. Suomen LVI-liitto koostaa kommenteistanne lausunnon.

Kommentoi rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämistä

FISE Oy pyytää lausuntoanne oheisesta rakennuksen kuntoarvioijan osaamis- ja pätevyysvaatimuksia käsittelevästä esityksestä.

Lausunnossa pyydetään keskittymään esityksen asiasisältöön rakennuksen kuntoarvioijan RKA osaamis- ja pätevyysvaatimusten osalta (luku 2).

Kerro mielipiteesi 30.1.2019 mennessä tällä lomakkeella SuLVIn koostamaa lausuntoa varten tai 4.2.2019 mennessä suoraan FISEen.

FISE – Hankkeen Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen ehdotettu esitys.

Esitys on tuotettu osana FISEn vetämää hanketta ”Rakennuksen rakennusteknisen kunnon arvioijien pätevyyksien ja koulutuksien kehittäminen”, jonka tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä. Nyt lausunnolla oleva esitys pohjautuu hankkeessa tehtyyn nykytilan kartoitukseen ja vertailuun kosteusvaurion korjaustyön erityisalan 2015 käyttöön otettuihin pätevyyksiin.

Hanketta rahoittavat STM ja YM. Hankkeen projektiryhmässä on toiminut seuraavien organisaatioiden asiantuntijat:

  • Asianajotoimisto Alfa Oy
  • Finanssiala ry
  • Raksystems
  • Insinööritoimisto Oy
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
  • Kiinteistöliitto ry
  • Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Omakotiliitto ry
  • Rakennustieto Oy
  • Ramboll Finland Oy
  • Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
  • Sitowise Oy
  • Suomen Kiinteistövälittäjät ry
  • Talokeskus Yhtiöt Oy
  • Vahanen
  • Rakennusfysiikka Oy
  • Kiwa Inspecta

Säätiö LVY:n apurahat haettavissa

Apurahaa voi anoa LVI-talotekniikkaan liittyvään tutkimukseen, väitöskirjan, diplomityön tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekemistä varten. Tutkimuksella tulee olla merkitystä LVI-talotekniikan koulutukseen tai käytännön suunnittelu- ja toteutusratkaisujen uudistamiseen.

Apurahaa voi anoa myös alan toiminnan kehittämiseen. Yleishyödyllinen toiminta voi parantaa alan kiinnostavuutta koulutusalana tai kehittää alan asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa.

Apurahaa anotaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka sisältää projektisuunnitelman, aikataulun ja haettavan apurahan määrän. Hakemuksille ei ole erikseen määriteltyä ajankohtaa, eli apurahahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti. Lisätietoja saatiolvy.sulvi.fi tai sähköpostitse sulvi(at)sulvi.fi.

Hakemukset käsitellään säätiön hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontuu noin kolmen kuukauden välein. Seuraava hallituksen kokous on 12.3.2019.

Tue alan kehittämistä ja opiskelua Säätiö LVYn kautta

Säätiö LVY sr ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia, kunhan näihin ei liity ehtoja, joiden säätiön hallitus katsoo olevan ristiriidassa säätiön etujen ja tarkoituksen kanssa. Vastaanotetut avustukset on hoidettava niiden sääntöjen sekä lahjoittajien mahdollisesti antamien erikoismääräysten mukaisesti. Ellei säätiön saaman omaisuuden hoidosta ole mitään erikoismääräyksiä, liitetään se, samoin kuin säätiön peruspääoma ja muukin omaisuuden tuotto, säätiön käyttörahastoon. Lisäksi edellytetään, että säätiön varat on sijoitettava turvaavasti korkoa tuottavasti. Säätiö voi omistaa myös kiinteätä omaisuutta.

Säätiö LVY sr on Savo-Karjalan yritysverotoimiston päätöksellä nimetty vähennyskelpoisen rahoituslahjan saajaksi. Päätös on voimassa vuosina 2017-2021.

Toinen yhteisö, joka tekee Säätiö LVY sr:lle vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, saa vähentää tulostaan verotuksessa. Lahjoituksella voi myös onnitella juhlivaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä. Omana merkkipäivänä voi myös ohjata onnittelut säätiön toiminnan tukemiseen. Tarkemmat tiedot saa säätiön asiamieheltä, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:ltä.

Säätiön organisaatio

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa viisijäseninen hallitus. Kolme hallituksen jäsentä edustaa Suomen LVI-liitto SuLVI ry:tä, yksi jäsen edustaa LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:tä ja yksi jäsen Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka ry:tä. Lisäksi hallituksella on ulkopuolinen sihteeri/varainhoitaja.

Säätiö LVY sr historia

Säätiön perustaja Karl Viktor Lindholm syntyi Pietarissa 24.7.1879 ja valmistui diplomi-insinööriksi Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1902. Lindholm toimi Keskuslämpö Oy:n toimitusjohtajana vuonna 1953, kun Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry (nykyinen Suomen LVI-liitto SuLVI ry) perusti maaliskuun 5. päivänä teknisen tutkimustyön tukemiseksi Säätiö L.V.Y. -nimisen säätiön.

K.V. Lindholm lahjoitti säätiön peruspääoman 100 000 markkaa. Perustamiskirjan allekirjoittajina olivat tuon ajan alan vaikuttajat: G. Granden, J. Saarto, V. Apari, P. Witikainen ja I. Aspiala.