Blogi Sivu 3

Yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuksia, joita työssä ei välttämättä kohtaa

"Parasta yhdistystoiminnan hallitustyöskentelyssä” Kuva 9.4.2019 Tampereen LVI-yhdistyksen kokoustilassa Talvilassa.

Sami Ventä muistelee, että oli jäsen jo Metropoliassa opiskellessaan, muttei jäsenyydessään kovinkaan aktiivinen – Talotekniikka-lehti kattoi tuolloin kaiken kaivatun. ”Todellinen herääminen yhdistystoimintaan antoi odottaa itseään aivan viime vuosiin”, kertoo Sami nyt. ”Muutettuani Tampereelle olin Helsingissä neljä vuotta asunut vaasalainen, jolla ei ollut Manseen minkäänlaisia yhteyksiä. Yhdistystoiminta oli siis helpoin ja nyt ajatellen paras tapa tutustua alan toimijoihin ja alueen talotekniikkapiireihin oman työ organisaation ulkopuolella.”
Yhdistyksen jäsenyys myös mahdollistaa asioita, joita Sami ei voisi saavuttaa työorganisaatiossaan. ”Yhdistyksen kautta tapaan ennen kaikkea niitä kollegoita, joita en muuten tapaisi ja tilanteen mukaan saatamme käydä hyvinkin yksityiskohtaisia keskusteluita jostain todella kapeasta LVI:n aiheesta suurella LVI-porukalla, jossa keskustelijat ovat eri työorganisaatioista ja näkevät asiat omien vakiintuneiden käytäntöjensä läpi.”

Uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia

Pari vuotta muuttonsa jälkeen, Tampereen LVI-yhdistyksen syyskokouksessa, Sami ryhtyi kyselemään tarkemmin hallituksen toiminnasta sekä omista mahdollisuuksistaan osallistua siihen. Seuraavalla kaudella häntä esitettiin uudeksi hallituksen jäseneksi. ”Olin siis asettanut itseni ehdolle ilman suurempia odotuksia yhdistyksestä ja ymmärsin että yhdistyksellä ei minustakaan suurempia odotuksia ollut.”

Ensimmäiseen hallituksen kokoukseen osallistuminen jännitti. ”Ennen kaikkea tunnelma. Odotin, että porukka olisi jäykkää, mutta sen sijaan kokouksiamme leimaa nauru, joka ei meinaa loppua. Muodollisuutta toki on, mutta puheenvuoroja ei tarvitse jakaa, vaan voimme yhdessä keskustella asioista. Mietin myös, että tehtävät kuormittaisivat paljon, mutta käytäntö on osoittanut, ettei keneltäkään vaadita määräänsä enempää ja määrän jokainen voi määritellä itse.”

Samilla on myös selkeä syy hallitukseen haluamiselle. ”Työnantajani on mittavankokoinen organisaatio, joten en työssäni osallistu esimerkiksi strategiseen suunnitteluun. Yhdistyksessä innostukseni ja kasvava osaamiseni otetaan lämpimästi vastaan ja pääsemme yhdessä valjastamaan ajatukset suoraan yhdistyksen kehittämiseen. Ja ennen kaikkea kyltymätön mielenkiintoni toiminnan kehittämiseen saa yhdistystoiminnassa hyvää ponnistusalustaa. Saan myös arvokasta kokemusta hallitustyöskentelystä – asioiden järjestelystä, kehittämisestä ja muutoksen toteutumisen seuraamisesta.”

Henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen lisäksi Samilla on myös aito halu kehittää yhdistyksen toimintaa ja varmistaa sen jatkuvuus. ”Haluan lisätä TaLVIn tunnettuutta ja luoda paremmat edellytykset järjestää entistäkin parempaa toimintaa. Yhdistyksen sidosryhmille ja kumppaneille haluan näyttää, että yhteistyö kanssamme on yhteisten etujen mukaista ja edullinen väylä merkittävälle markkinalle, eli yhdistyksen jäsenille. Opiskelijoille ja nuoremmille tieteenharjoittajille haluan toimia tukena ja ikään kuin isoveljenä, henkilönä, jolta voi alaan liittyen pienellä kynnyksellä kysyä asioita. Vanhemmille tieteenharjoittajille haluan näyttää, että TaLVI voi uudistua ja luoda merkittävää ammatillisesti kiinnostavaa toimintaa ja virkistymistä”, Sami listaa.

Tiedostuspäällikkönä mielikuvaa ja suuntaa muokkaamassa

Kun Sami tuli valituksi TaLVIn hallitukseen, avoinna oli kaksi toimea, sihteeri ja tiedotus. ”Olin vielä hieman epävarma niin yhdistyksestä kuin itsestänikin, joten lupauduin tiedotuspäälliköksi”, Sami kertaa. Tiedotuspäällikön tehtävät lähtivät hiljalleen liikkeelle, jäsenpostituksen kehittämisellä ja sovellusten päivittämisellä. Sami on ottanut tehtäväkseen erityisesti toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen.

”Yritän muuttaa mielikuvia toiminnasta. Pyrin tekemään kaikista tapahtumistamme julkaisun somessa tai yhdistyksen nettisivuilla. Uskon, että näin toimien kannustamme liittymään ja aktivoimme ”nukkuvia” jäseniämme. Yhtenä näkyvyyttä lisäävänä toimena olemme tilanneet haalarimerkit uusille opiskelijajäsenille. Niitä ryhdymme jakamaan nyt seuraaville AMK-opiskelijoille.”

Samin mielestä yhdistystoiminnan ei kuuluisi olla harvojen valittujen riemua. ”Jokin aika korvaani osui jälleen lausahdus, että hallitus järjestää yhdistykselle toimintaa. Tämä on mielestäni täysin väärin. Yhdistys koostuu jäsenistä – jäsenet yhdessä ovat yhdistys”, Sami pohtii. ”Mielestäni toimintaa täytyy kääntää siten, että jäsenet järjestävät toimintaa. Hallitus tarvittaessa auttaa järjestelyissä ja luo puitteet.” Tämän mielikuvan muuttamiseen hän haluaakin seuraavaksi paneutua.

Janne on yhdistystoimintaan kaivattu aktiivinen ja nuori jäsen

Verkostoituminen ja sen hyödyt ovat merkittävä syy liittyä oman alan yhdistystoimintaan. Kuvassa keskellä ylhäällä Janne Koskela, Lahden LVI-yhdistyksestä.

Kymmenen vuotta sitten Janne Koskela päätti opiskella LVI-asentajaksi, sillä ala oli suosittu ja työtilanne lupaava. Jo ammattiopintojen aikana kiinnostus alaan kasvoi entisestään ja usean vuoden LVI-asentajatöiden jälkeen Janne jatkoi ammattikorkeakouluun.
Nyt hän viimeistelee opintojaan ja työskentelee LVIA-suunnittelijaharjoittelijana Vahanen Talotekniikassa, Lahden toimipisteessä. Juuri työpaikalla kollega vihjaisikin, että paikalliseen LVI-yhdistykseen kaivattaisiin nyt aktiivisia, nuoria jäseniä. Hetken harkittuaan Janne täytti jäsenhakemuslomakkeen.

”Pidän yhdistystoiminnassa tärkeänä erityisesti verkostoitumista”, Janne kertoo. ”Suomen LVI-liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat oivan mahdollisuuden talotekniikan eri sektoreilla työskentelevien uusien ihmisten tapaamiseen. Myös jäsenien ammatillista kehittymistä tuetaan yhdistyksessä monin eri tavoin.”

Samalla vauhdilla hallituksen jäseneksi

Lahden LVI-yhdistys on tunnettu alkuvuosista lähtien erityisesti matkailevana yhdistyksenä. Jannen ensimmäinen kosketus yhdistykseen ja sen toimintaan tapahtuikin perinteisellä syysretkellä, sillä kertaa suunnaten Italian Parmaan. ”Matkan aikana usein keskusteluissa nousi esille nuoren väen aktivoiminen yhdistystoimintaan. Keskusteluiden myötä etenin myös LaLVIn hallituksen jäseneksi.”

”Kuten jo mainitsin, pidän verkostoitumista tärkeänä yhdistystoiminnassa. Yksi verkostoitumisen muotohan on tänä päivänä sosiaalisen median palvelut eli tuttavallisemmin some. Tehtäviäni hallituksessa on muun muassa olla päivittämässä LaLVIn some ja kotisivut siihen kuntoon, että yhdistyksen viestintää saadaan entistä monikanavaisemmaksi. Näin saataisiin nykyisiä jäseniä aktivoitua toimintaan mukaan sekä uusien jäsenien kynnystä liittyä yhdistykseen laskettua. Tavoitteenani, kuten myös koko hallituksella, onkin saada aktivoitua nykyisiä ja uusia jäseniä mukaan toimintaan.”

Ennakkoluulot karisevat

Kysymykseen mahdollisista ennakkokäsityksistä Janne myöntää, että toki hänellä oli epäilyksiä niin hallitustyön laajuudesta kuin omasta yhdistystoiminnan osaamisestaankin. ”Ennakkokäsitykset ovat karisseet matkan varrella. Hallituksessa tehtäviin perehdytään ja niitä jaetaan tasaisesti kaikille siten, ettei tehtävien työtaakka kasva kenellekään kohtuuttomasti. Täten toimiminen hallituksessa on antoisaa ja mukavaa. Yhteistyötä pidetäänkin tärkeänä asiana koko Lahden LVI-yhdistyksen toiminnassa, sillä yhdessä näitä hommia tehdään.”

FINVAC – väylämme Eurooppaan

Siru Lönnqvist. Kuva: Piritta Porthan/Talotekniikka-Julkaisut Oy

Suomen LVI-liitto SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. FINVAC on puolestaan kansainvälisten järjestöjen SCANVACin, REHVAn ja ASHRAEn jäsen.

”FINVACin hallitus uudistui maaliskuun lopuilla”, kertoo toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist. ”Hallituksessa jatkavat Jorma Säteri (SIY), Tuomo Niemelä (LIVI) sekä minä ja Mikael Nystedt (VSF). Uusina jäseninä aloittivat SuLVIa edustavat Risto Kosonen ja Jussi Kummu. Puheenjohtajana jatkaa Olli Seppänen ja hallituksen ulkopuolisina asiantuntijoina Tiina Strand (SuLVI) ja Mervi Ahola (SIY)”.

Toimeksiantoja sekä ympäristöministeriöstä että REHVAlta

Edessä on kiireinen kevät, sillä toimeksiantoja on saatu niin Suomen ympäristöministeriöltä kuin eurooppalaiselta LVI-järjestöjen katto-organisaatiolta REHVAltakin.
”Keräsimme ympäristöministeriön toimeksiannosta palautetta ilmanvaihdon mitoituksen oppaista, Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaasta sekä asetuksesta uuden rakennuksen sisäilmastolle ja ilmanvaihdolle. Saimme hyviä kommentteja sekä palautekyselyn että käytyjen keskusteluiden kautta”, Siru kiittää.

Palauteseminaari järjestetään syyskuun lopussa ja raportti on toimitettava ympäristöministeriölle marraskuun loppuun mennessä, joten seuraavaksi työryhmät ryhtyvät päivittämään mitoitusoppaita ja tekevät yhteenvedot asetuksen ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaan täsmennys- ja kehitystarpeista.

”Suurimmaksi osaksi oppaista saamamme palaute on ollut positiivista. Asetuksen osalta moni kokee yhä, että aiempi tilanne, jolloin ohjeet olivat rakennusmääräyksen yhteydessä, oli helpompi. Tämä kuitenkin antoi ohjeille ikään kuin korkeamman statuksen. Uusien asetusten tavoite oli yhtenäistää ja helpottaa työtä antamalla myös lisää vapautta suunnitteluun. Käytännössä kompasteluita on kuitenkin tullut, mutta onhan tilanne vielä suhteellisen uusi”, Siru tiivistää.

REHVA puolestaan kartoittaa tietoja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) myötä tulevien vaatimusten ja laatukriteerien taustaksi. ”Ensimmäinen kartoitus koski IV-tarkastuksia ja niiden erilaisia toteutustapoja eri EU-maissa. Toisessa kyselyssä aiheena on nk. Building renovation passport. Tämä olisi vapaaehtoinen, energiatodistuksia täydentävä dokumentti, joka ohjeistaisi pitkän aikavälin vaiheittaista korjaussuunnitelmaa rakennuksille, tavoitteena parantaa rakennuksen energiatehokkuutta”.

Toukokuussa CLIMA, REHVAn kokous ja opiskelijakilpailu

Edessä on myös REHVAn vuosikokous CLIMA -konferenssin yhteydessä. ”Vuosikokouksen yhteydessä myös eri työryhmät tapaavat toisiaan. Meitä on lähdössä melko vakiintunut ydinryhmä paikalle, kukin osallistuu oman vastuualueensa tapaamisiin”. Siru kehuu kokousta ja keskusteluita merkittäväksi kokemukseksi ja toivoo lisää henkilöitä edustamaan FINVACia. ”Eurooppalaisen kattojärjestön kokouksiin osallistuminen on aivan samoin yhdistystoimintaa kuin oman paikallisen yhdistyksen toimintaan osallistuminenkin”.
Yhtenä odotettuna kohokohtana on REHVAn opiskelijakilpailu, jossa Suomea edustaa Aleksi Mäki, työllään Demand response of space heating using model predictive control in an office building. ”Työssä on analysoitu kysyntäjoustoa mallipohjaisella menetelmällä ja lisäksi optimointia hyödyntäen. Se myös liittyy samaan projektiin ja aihealueeseen kuin edellisvuonna kilpailun voittaneen Kristian Martinin työ”.

SCANVAC palkitsee keväällä nuoren tutkijan

REHVAn kokouksen yhteydessä kokoontuvat myös Pohjoismaiden LVI-järjestöjen liiton, SCANVACin edustajat omaan vuosikokoukseensa. Vuosikokouksessa valitaan seuraava hallitus ja suunnitellaan tulevan vuoden yhteistä toimintaa. Keskeisimmät tapahtumat ovat vuonna 2020 järjestettävä RoomVent (Torino, Italia) sekä 2021 järjestettävä Cold Climate HVAC (Tallinna, Viro). ”Lisäksi jaamme tänä keväänä nuoren tutkijan palkinnon”, kertoo Siru, joka toimii myös SCANVACin toiminnanjohtajana. ”Ehdotuksia pyydettiin kaikista pohjoismaalaisista yliopistoista ja toivon, että pääsemme kokouksemme jälkeen julkistamaan palkinnonsaajan nimen”.

FINVAC – The Finnish Association of HVAC Societies
SCANVAC – Scandinavian Associations of HVAC Engineers
REHVA – Federation of European Heating and Airconditioning Associations

Kommentoi InfraRYLin työnosalukuja: Kaukolämpöjohdot ja Maakaasuputkisto

Rakennustiedon InfraRYL -hankkeessa päivitetään infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten pääryhmän 30 000 Järjestelmät lukuja.

InfraRYLien päivitystyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistämään vaatimuksia sekä poistamaan päällekkäisyyksiä. Poistettuja kohtia ei ole jätetty näkyviin, mutta muuttuneet kohdat on huomiovärjätty.

Nyt pyydämme teidän kommenttejanne seuraaviin lukuihin:

34100 Kaukolämpöjohdot
34400 Maakaasuputkisto

Kirjoita kommenttisi täällä 9.5.2019 mennessä, Suomen LVI-liitto kokoaa kommenttinne lausunnoksi Rakennustiedolle.

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Kiinteistö- ja rakentamisen alan koulutuksen täytyy olla laadukasta ja opiskelupaikkojen määrältään vastattava tuleviin haasteisiin

Suomen LVI-liitto jakaa huolen alan koulutuksen laadusta, aloituspaikkojen määrästä sekä alan vetovoimaisuudesta ammattiaan valitsevien parissa. Olemme muun muassa mukana LVI-alan järjestöjen yhteishankkeessa, joka työskentelee juuri näiden asioiden parantamiseksi.

Maaliskuussa 2019 julkaistu ROTI-raportti nostaa kiinteistö- ja rakentamisen alan yhdeksi aiheeksi koulutuksen ja kehityksen tärkeyden. ”Opiskeluaikoja on lyhennetty kaikilla koulutusasteilla, mikä on johtanut opintosisältöjen tiivistämiseen. Opiskelijoilla ei ole yhtä kattavaa teoriapohjaa työelämään siirtyessään kuin aiemmin”, raportissa todetaan.

Työmäärä on lisääntynyt ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan vähetessä

OAJ:n ja Haaga-Helian Kiviä ja keitaita 2 -kyselytutkimus osoitti suoraan, että ammattikorkeakoulujen opettajilta puuttuu aikaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa todetaan, että ”ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut jo kahdeksan vuoden ajan, eikä ensi vuodenkaan budjettiesitys vastaa kulujen nousua. Lisääntynyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on lisännyt työmäärää, mutta opettajia on entistä vähemmän” ja että ”opettajan antaman opetuksen määrä on tipahtanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia”.

Suomen LVI-liitto toimii tiiviissä yhteistyössä alan ammattikorkeakouluopettajien kanssa ja tapaamme heitä säännöllisesti. Alan opettajien motivaatio on korkea ja osaaminen erittäin hyvällä tasolla. Mutta kuten edellä osoitettu on, heidän työmääränsä on lisääntynyt merkittävästi toiminnan rahoituksen laskiessa. Tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön.

Kansainväliset tavoitteet ja kansalliset tarpeet edellyttävät osaavaa työvoimaa

Tulevan hallituksen toivomme reagoivan nopeasti alan opetuksen resurssien riittävyyden ja ammatillisen osaamisen laadun varmistamiseen. Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennusten talotekniikka on merkittävässä roolissa. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen ja rakentamisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Lisäksi suomalaisen rakennuskannan korjausvelaksi arvioidaan jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Suurin peruskorjausten tarve on tulossa 1960-1980-lukujen rakennuksiin. Arviolta viidennes omakotitaloista vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon osaamista ja työvoimaa alalle.

Tiiviissä yhteistyössä LVI-suunnittelijoiden kanssa

Sami Salmela luotsaa äänekoskelaista Jakotecia, joka tuotteistaa talotekniikan esivalmisteisia tuotejärjestelmiä kytkentävalmiiksi kokonaisuuksiksi. ”Tätä työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä LVI-suunnittelijoiden kanssa”, Salmela kertoo. ”Etukäteen tuotteistetuilla, toistettavissa olevalla ratkaisulla voidaan vaikuttaa huomattavasti esimerkiksi E-lukuun, hiilijalanjälkeen sekä toteutusten läpimenoaikoihin – ja tuoda tätä kautta koko prosessin lisäksi merkittävää kustannusetua myös elinkaarikustannuksiin – aina kiinteistön omistajille saakka”.

Kokonaisuuden hallinnalla kilpailuetua

Salmelan mukaan esivalmisteisten tuoteratkaisuiden huomioiminen jo hankesuunnitteluvaiheessa tuottaa LVI-suunnitteluratkaisussa hankkeen kannalta myös parhaan kokonaistaloudellisuuden. ”LVI-suunnittelijat voivat varmistaa teknisen tason, tehokkaan tilankäytön ja laatutavoitteet asiakkailleen jo suunnittelupöydällä”.

Asuntojen keskikoko on pienentynyt ja varsinkin kerrostalorakentamisessa on talotekniikan määrä per neliö lisääntynyt. ”Toisin sanoen talotekniikan hinta per neliö nousee. Me olemme kehittäneet tuotteistuksen kautta kustannustehokkaampia, tilaoptimoituja, liitoksia vähentäviä ja vuotojen havaittavuutta parantavia putkistoreititysratkaisuja”.

Kehitystyö jatkuu

Tuotevalmistuksen aloittivat Pekka Salmela ja Eino Huimasalo Äänekoskella vuonna 1992. ”Tuolloin kaivattiin tasalaatuisuutta rakentamisen lämpö -ja käyttövesiratkaisuiden toteutuksiin ja siitä tämä alkoi”, kertoo Sami, joka on ollut tuotteistuksessa mukana alusta alkaen ja ryhtyi Jakotecin toimitusjohtajaksi yrityksen perustusvuonna 2006. ”Tavallaan tässä on vettä jo toisessa polvessa”, hän veistelee.

Samalla hän kiittelee vuosien varrella asiakkailta saatua palautetta ja hyviä ideoita. “Näin tämä prosessi on hioutunut asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja tällaisella ihmisläheisellä kehitystyöllä jatketaan jatkossakin”.
Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Jakotec on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Vantaan LVI-yhdistystä juhlittiin Backaksen kartanossa

Vantaan LVI-väen keskuudessa, noin kolmekymmentä vuotta sitten, virisi ajatus oman LVI-yhdistyksen perustamisesta. Toiminnan käynnistäjinä toimivat Markku Kauhanen, Heikki Valkeapää ja Harri Simolin, jotka aktiivisella toiminnalla ja verkostojaan hyödyntäen järjestivät perustuskokouksen 5.4.1989 Tikkurilan ammattikoulun tiloissa.

Jussi Kuusela, Vantaan LVI-yhdistyksen puheenjohtaja isännöi juhlaa.

Ja päivälleen kolmekymmentä vuotta myöhemmin hieman yli neljäkymmentä LVI-alan ammattilaista kokoontui juhlimaan Backaksen kartanolle. Juhlaa isännöi Vantaan LVI-yhdistyksen, eli VantaLVIn puheenjohtaja Jussi Kuusela.

Vaan palataanpa takaisin vuoteen 1989. Tilat Tikkurilan ammattikoululla järjesti opettaja Simo Wickström, jolle yhdistys esittää suuret kiitokset toiminnasta yhdistyksen hyväksi. Perustuskokoukseen osallistui kolmekymmentäkaksi innostunutta alan ammattilaista ja lukuisten puheenvuorojen päätteeksi Heikki Valkeapää, kokoukselle valittu puheenjohtaja, sai kopauttaa päätöksen yksimielisestä päätöksestä perustaa Vantaalle oma LVI-yhdistys. Yhdistys rekisteröitiin lokakuussa 1990 ja yhdistyksen logon laativat Harri Paronen ja Ari Honkala.

Normaaliin yhdistystoimintaan päästiin nopeasti, kiitos aktiivisten jäsenten taloustalkoiden tuloksen. Kuukausikokouksia pidettiin ensin joka kuukausi lukuun ottamatta kesäkuukausia. Myöhemmin tahtia hieman harvennettiin siten, että kokouksia pidettiin joka toinen kuukausi, siis viisi kokousta vuodessa.

Kurssi-, koulutus- sekä vapaa-ajan toimintoja

VantaLVI on juhlinut joka kymmenes vuosi täysiä kymppejään. Yhdistys järjestää aktiivisesti kurssi-, koulutus- sekä vapaa-ajan toimintoja, joista tällä hetkellä merkittävin lienee Vesipohjaisten verkostojen säätö -kurssi.

Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys, KeLVIn kanssa pelattiin vuosittain petankkia, jota tauon jälkeen jatkettiin koko pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteisenä tapahtumana. Muistiin ovat painuneet myös hauskat Ralliputki-tapahtumat, veneretket merellä, Luotsolle tai Leville suuntautuvat laskettelumatkat ja toi Myyrmäki-hallin Omakotimessut, joilla yhdistys on ollut mukana aina alusta lähtien.

VantaLVI huomioi toiminnassaan myös opiskelijat, sillä se jakaa vuosittain kahdesta kolmeen stipendiä Variasta valmistuneille, opinnoissaan menestyneille oppilaille. Ja ovat yhdistyksen jäsenet yksilöinäkin menestyneet urallaan. Yhdistyksen jäseniä on valittu Vuoden LVI-naiseksi ja VantaLVIn jäsen Esko Tähti on palkittu Akveduktilla vuoden LVI-työstä. Myös ASHRAE ja ABOK ovat myöntäneet hänelle huomionosoituksen kiitoksena.

VantaLVIn puheenjohtajat ja sihteerit

1989-1990 Heikki Valkeapää Harri Simolin
1991-1992 Reijo Haatanen Harri Anttila
1993-1994 Pertti Miettinen (hoiti Jari Pyykkönen)Harri Anttila
1995-1996 Jari Pyykkönen Harri Anttila
1997-1998 Markku Kauhanen Harri Anttila
1999-2000 Ari Honkala Harri Paronen
2001-2002 Raimo Ruotsalainen Pekka Huuhtanen
2003-2004 Taavi Kuoksa Jukka Porkka
2005-2006 Taavi Kuoksa Jukka Porkka
2007-2008 Esko Tähti Jukka Porkka
2009-2010 Jari Pyykkönen Jukka Porkka
2011-2012 Jari Pyykkönen Esko Tähti
2013-2014 Johanna Hokkanen Tuomas Klaasio
2015-2016 Johanna Hokkanen Tuomas Klaasio
2017-2018 Jussi Kuusela Tuomas Klaasio
2019-2020 Jussi Kuusela Tuomas Klaasio

Teksti perustuu Vantaan LVI-yhdistyksen historiikkiin.

Parca Norrahammarista Cetethermiin

Huhtikuussa 2018 Alfa Laval sopi lämmönjako- ja jäähdytyskeskuksien liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle NIBE -konsernille. Samalla Alfa Lavalin lämmönjakokeskuksien liiketoiminnan kehityspäällikkönä toiminut Teijo Aaltonen siirtyi vetämään Suomen ja Baltian alueen myyntiä.

”Lyhyesti kerraten Alfa Laval ryhtyi miettimään liiketoimintojaan ja totesi, että lämmönjakokeskukset eivät olleet heidän ydinliiketoimintaansa. He halusivat keskittyä lämmönsiirtoon. Samaan aikaan NIBE Group on kasvanut voimakkaasti ja ilmaisi halunsa laajentaa myös kaukolämpöpuolelle”, kertoo Aaltonen ja jatkaa ”Olemme nyt itsenäisempiä ja joustavampia tekemään uusia ratkaisuja ja tämä näkyy tuotekehityksessämme. Uusi tilanne tuo toimintaamme ketteryyttä. Armatec Finland vastaa edelleen Cetethermin järjestelmien myynnistä, kuten jo Alfa Lavalin aikaankin. Me vastaamme itsenäisenä yrityksenä alihankinnasta, markkinoinnista, tuotteesta ja kokonaisuuden hallinnasta ylipäätään”.

Kaukolämpö kasvattaa suosiotaan ja on entistäkin energiatehokkaampaa

Kaukolämmön suosio Suomen yleisimpänä lämmitysmuotona kasvaa jatkuvasti, Energiateollisuus ry:n mukaan lähes 60 prosenttia koko uudisrakentamisen tilavuudesta lämpiää kaukolämmöllä. ” Energiayhtiöt ovat tänä päivänä entistä aktiivisempia hakemaan uusia ratkaisuja sekä uusia energian tuotantomuotoja, tämä näkyy meidänkin tekemisessä. Haetaan matalampaa lämpötilatasoa ja se vaikuttaa myös meidän tuotteisiin”, toteaa Aaltonen. ”Ja kaukolämpöhän pelastaa maailman, näin olen sanonut jo aiemminkin. Kaukolämpölaitoksissa ilmanpuhdistus on erittäin tehokasta. Hiilidioksidi on suurin haaste, mutta sekin saadaan varmasti ratkaistua tulevaisuudessa”.

Cetethermin lämmönjakokeskusten älykäs ratkaisu on palauttaa kiertävä kaukolämpövesimäärä mahdollisimman alhaisella lämpötilalla. Näin toiminta on tehokkaimmillaan. ”On monen tekijän summa, että tämä saadaan toteutettua”.

Kolmekymmentä vuotta kaukolämpöä

Nuori Aaltonen opiskeli 1980-luvun lopuilla Mikkelin teknillisessä opistossa ja oli vailla kesätöitä. Kesätyö ja yksin tein pysyvä työpaikkakin löytyi Parca Norrahammar Oy:n suojista. Yhtiö muutti pian nimeään Parcaksi, sitten Cetethermiksi, Alfa Lavaliksi ja nyt jälleen Cetethermiksi. ”Tämä on hieno ala ja hieno työpaikka. Ihmiset näitä töitä tekevät. Pysyvyys kertoo ainakin siitä, että olen viihtynyt.”

Työvuosiin on mahtunut myös monet Brysselin matkat, aiemman Cetethermin edustajana yleiseurooppalaisessa EuroHeat&Power:n työryhmässä, joka kehitti yleissuosituksen eurooppalaisille lämmönjakokeskuksille. Ja samoin toinen iso projekti lämmönjakokeskusten energiatehokkuusluokituksen sertifiointijärjestelmän kehittämisessä. ”Teemme parhaillaan Cetethermillä testauksia ja haemme itsellemme juuri tuota sertifiointia”, kertoo Aaltonen.

Tulevaisuus on digitaalinen myös Cetethermin osalta. ”Saatavilla oleva data täytyy hyödyntää entistäkin paremmin, tietoturva huomioiden, tietenkin. Haemme osaamista aluksi kumppaneiden kautta. Pää on täynnä kaikenlaisia ideoita”, Aaltonen naurahtaa.

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Cetetherm on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

LVI-alan opiskelijakilpailun voitti Oulun ammattikorkeakoulun joukkue

Voittajajoukkue Janne Leinonen, Harri Pyörälä, Konsta Jokitalo ja Antti Västi bonustehtävän parissa.

LVI-alan ammattikorkeakoulujen välinen opiskelijakilpailu järjestettiin jo yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna kilpailua isännöi Swegon ja kilpailu pidettiin maaliskuun 27. päivänä Swegonin tiloissa Kaarinassa. Opiskelijat saivat näyttää osaamistaan isäntäyrityksen ja kilpailun tuomareina toimivien opettajien laatimissa käytännön tehtävien ja teoriatehtävien parissa sekä rakentamismääräysten hallintaan liittyvässä tehtävässä. Vuoden 2019 kilpailun voitti OAMK. Toiselle sijalle tuli TAMK ja XAMK sijoittui kolmanneksi.

Jo vuodesta 2008 lähtien järjestettyyn kilpailuun ovat voineet osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen ja puitteet päivän läpiviennille on järjestänyt vuosittain valittava Taltekan jäsenyritys. Eri oppilaitoksia sekä alan järjestöjä edustava tuomaristo on laatinut teoriakysymykset. Voittajajoukkueessa kilpailivat Janne Leinonen, Harri Pyörälä, Konsta Jokitalo ja Antti Västi.

Kilpailun aloitustunnelmista.

Kilpailijat kuvasivat kilpailua mukavahenkiseksi. Päivä kului nopeasti, vaikka sille kellosta katsottuna tulikin paljon pituutta. Vaikein tehtävä taisi olla hiilidioksidia kylmäaineena käyttäneen kaksiportaisen kylmäprosessin toimintaan liittynyt tehtävä. Haastavuudestaan huolimatta joukkueet selvisivät siitä kunnialla. ”On hienoa katsoa, miten joukkueet pystyvät soveltamaan osaamistaan uudentyyppisen ongelman parissa ja hyödyntämään koko ryhmän osaamista tehtävän ratkaisemassa”, kertoi tehtävää valvonut OAMK:n opettaja Rauno Holopainen.

Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelivät tänä vuonna kaukolämmön mitoitusta, vesi- ja viemäriasetuksen hallintaa, kylmätekniikkaa sekä ilmanvaihdon automaatiota käytännön laboratoriotehtävän parissa. Määräystenhallintaa testattiin SuLVIn laatimilla energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä. Bonustehtävänä oli ideoida korjausrakentamisen ratkaisuja asuinrakennusten ilmanvaihtoon.

Xamkin joukkue ylikriittisen jäähdytysprosessin analysoinnissa.

Kilpailun isännän Swegonin Vice President Peter Stenström sanoi kilpailun merkityksestä seuraavasti: ”Me Swegonilla toivommekin tiiviin opiskelijayhteistyön osaltaan lisäävän koko toimialan kiinnostavuutta ja koemme kilpailun järjestämisen mahdollisuutena tuoda alan uusimpia innovaatioita opiskelijoiden ja oppilaitosten tietoisuuteen. Lisäksi olemme erittäin kiinnostuneita kuulemaan opiskelijoiden näkemyksiä ja innovaatioita tulevaisuuden ilmanvaihdosta.”

”Swegon on maailmanlaajuisesti merkittävä, kansainvälinen ilmanvaihtoalan toimija ja päämarkkina-alueillamme olemme markkinajohtajia. Merkittävä panostuksemme tutkimukseen ja tuotekehitykseen on mahdollistanut kiristyvien markkinavaatimusten toteuttamisen toimintavarmasti ja laadukkaasti. Lainsäädännön vaatimukset ilmanvaihdon suhteen lisääntyvät, kansalaisten valveutuneisuus ja ymmärrys hyvästä sisäilmasta kasvaa ja meidän, alan toimijoiden, tulee kehityksen vauhdissa pysymisen sijasta toimia sen vetureina.”

TAMKin joukkue ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiotehtävän parissa.

Kilpailujen järjestelytoimikunta ja tuomaristo koostuivat kaikkien mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Taltekan ja Säätiö LVY:n edustajista. Tuomariston sihteerinä toimi SuLVIn teknisen toimikunnan edustaja ja tuomariston puheenjohtajana toimi tänä vuonna Markku Leino Metropoliasta.

“On jälleen kerran ollut hienoa seurata alalle opiskelevien nuorten ammattimaista ja innostunutta asennetta vaikeiden kilpailutehtävien parissa. Kilpailussa pärjääminen vaatii oman osaamisen lisäksi myös ryhmätyötaitoja, kestävyyttä ja intoa. Kilpailu on vakiintunut ja arvostettu tapahtuma alalla. Se antaa tuleville alan asiantuntijoille ja oppilaitoksillekin vertailukohdan oman osaamisen arviointiin”, toteaa Juhani Hyvärinen Taltekasta.

Tehdaskierroksella kilpailun päätteeksi.

”Kilpailu on osa järjestöjen oppilaitosyhteistyötä ja tarjoaa isäntäyritykselle keinon kohdata opiskelijoita ja toisin päin opiskelijoille mahdollisuuden tutustua alan vaikutusvaltaisin yrityksiin oman osaamisen haastamisen lisäksi. Kilpailu tarjoaa oppilaitosten opettajille myös mahdollisuuden tavata keskenään ja keskustella ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista”, toteaa SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.

 

Kilpailuun osallistuneet oppilaitokset

Metropolia ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk)
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Kilpailun sponsorit 2019

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
Säätiö LVY sr
Oy Swegon Ab
Suomen LVI-liitto SuLVI ry

Lisätietoa

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, juhani.hyvarinen(at)talteka.fi
Suomen LVI-liitto SuLVI ry, tiina.strand(at)sulvi.fi

Kommentoi KiinteistöRYLin päivitettyä sisältöä

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle ehdotukset KiinteistöRYLin rakennuksen ylläpitoa käsittelevistä osista:

RTS 19:14 Yleishoito ja valvonta
RTS 19:15 Rakenteiden ja rakennusosien hoito ja kunnossapito
RTS 19:16 LVI-järjestelmien hoito ja kunnossapito

Ehdotuksissa käsitellään kiinteistön rakennusosien ja teknisten järjestelmien hoitoa, toiminnan varmistamista, käytön raportointia ja kunnossapitoa. Kirjoita kommenttejasi SuLVIn lausuntoon koottavaksi 17.4.2019 mennessä tähän lomakkeelle.

 

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.