Blogi Sivu 3

Kommentointipyyntö: ohje-ehdotus hissin rakentamisesta käytössä olevaan rakennukseen

Rakennustieto pyytää kommenttejanne ohje-ehdotuksesta.

Anna kommenttisi tästä linkistä viimeistään 7.9.2018 mennessä SuLVIn lausuntoa varten. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten ajatukset lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Ohje-ehdotuksessa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien henkilö- ja tavarahenkilöhissien suunnittelu- ja rakentamisohjeita käytössä oleviin rakennuksiin. Hissiturvallisuuslain mukaisten hissien turvallisuustaso on suunniteltu siten, että hissien vapaa käyttö tavaroiden ja henkilöiden siirtoon on turvallista. Ohjeeseen on lisätty esimerkkipiirroksia ja valokuvia toteutetuista kohteista. Uudella ohjeella korvataan RT 88-
11047, KH 57-00482 ”Hissin rakentaminen käytössä olevaan rakennukseen”. Tutustu ohje-ehdotukseen.

Kohdassa 8 käsitellään ilmanvaihtoa ja savunpoistoa.

Suomen LVI-liitto on luotettava talotekniikan asiantuntija, kertovat kyselyn tulokset

Julkaisimme kesällä kyselyn, jolla halusimme kysyä sekä omien jäsentemme että muiden seuraajiemme mielipiteitä. Ymmärrettävästi helteinen kesä vaikutti vastaajien määrään, joten vastauksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Näin sanoen, saimme teiltä upeaa palautetta luotettavuudestamme ja alan asiantuntijuudestamme, suuri kiitos siitä!

Jäsenemme arvostavat lehteä, nopeaa tiedottamista ja vaikuttamista alan säätelyyn

Olemme talotekniikka-alan ammattilaisten koulutus- ja verkostoitumista edistävä järjestö, jolla on kolmekymmentä jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Suurin osa vastauksen antaneista jäsenistä edusti Helsingin Seudun LVI-yhdistys HeLVIä tai Tampereen LVI-yhdistys TaLVIa. He olivat keskimäärin 30–50-vuotiaita tai jo eläkeiän ylittäneitä LVI-konsultoinnin ja suunnittelun ammattilaisia. Vastanneista jäsenistä lähes puolet osallistuvat harvakseltaan Suomen LVI-liiton tai oman jäsenyhdistyksensä järjestämiin tapahtumiin tai retkille, vajaa kolmannes usein.

Tarjoamme jäsenetuna jäsenillemme Talotekniikka-lehden. Jäsenetuna lehti koettiin tärkeimmäksi ja lehden sisältöön oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Verkostoituminen alan ammattilaisten kanssa oli toiseksi tärkein jäsenetu ja kolmanneksi merkittävin etu on omaan alaan vaikuttaminen.

Suomen LVI-liiton tärkeä tehtävä on koota jäsentemme kommentit lausuntopyyntöihin. Pystymme kokoamaan yhteen suuren määrän arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista. Olette työhömme tyytyväisiä, mutta voimme parantaa vielä yhden pykälän verran, saavuttaaksemme parhaimman arvosanan! Tiedotus- ja koulutuspalvelumme saivat lähes täydet pisteet, se oli hienoa nähdä.

Enemmän kansainvälisyyttä ja laajemmin näkyvyyttä kuluttajille

SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. Tällä yhteistyöllä haemme paitsi resurssien tehokkuutta, myös vaikuttavuutta useamman kansallisen tekijän ”lyödessä hynttyyt yhteen”. Yhteisen edustajan kautta toimiminen vaikuttaa selvästi mielikuvaan SuLVIn kansainvälisyydestä, sillä niin jäsenet kuin muutkaan seuraajamme eivät koe SuLVIa kansainvälisesti aktiivisena toimijana. Tässä siis meille skarppauksen paikka ja jotta jatkossa välittäisimme tietoa muualta maailmasta aktiivisemmin.

Talotekniikan imago ja houkuttelevuus ammattina huolettaa tasaisesti kaikkia. Meiltä toivotaan enemmän näkyvyyttä kuluttajien parissa ja että vahvistaisimme talotekniikan arvostusta. Alan järjestöt jakavat huolenne ja ovat siksi yhdessä järjestäytyneet LVI-alan vetovoimahankkeeseen, jolla tavoitellaan pitkäjänteisempää työtä talotekniikka-alan brändin vahvistamiseksi.

Myös koulutustoiminnalta toivotaan lisää lyhyitä tietoiskuja, webinaareja, sekä kursseja niin perusasioiden kertauksesta kuin digitalisaatiostakin. Myös näiden tehtävien osalta aiomme tehdä parhaamme, jotta toimintamme vastaisi entistäkin paremmin toiveitamme.
Kiitos kaikille vastaajille.

Olemme arponeet vastanneiden, yhteystietonsa jättäneiden kesken yhden 200 euron ja kaksi 100 euron lahjakorttia Suomen LVI-liiton omiin koulutuksiin. Voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille vastaajille!

Uutta LVI-kortistossa

Hyvin suunniteltu, rakennettu ja käytetty talotekniikka vaikuttaa ratkaisevasti tilojen toimivuuteen, käyttäjien hyvinvointiin ja asumismukavuuteen. Se toimii siten kulmakivenä rakennus- ja kiinteistöalan kestävään kehitykseen. LVI-kortistossa on yli 6000 sivua tietoa. Talotekniikan vastaanottomenettelyyn liittyvät ohjekortit on julkaistu kesäkuun lopulla LVI-kortistossa, samoin kaksi ensimmäistä Lämpöpumput -ohjekorttisarjan ohjekorttia.

Tutustu uusiin kortteihin

Maalämpöpumput. Pientalot
Tässä ohjeessa esitetään perustietoja pientalojen lämmitykseen käytettävistä maalämpöjärjestelmistä.

Maalämpöpumput. Kiinteistöjärjestelmät
Tässä LVI-ohjekortissa esitetään perustietoja suurista maalämpöpumppujärjestelmistä.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Prosessikuvaus
Tässä ohjeessa kuvataan talonrakennushankkeen taloteknisten järjestelmien laadunvarmistusprosessi.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Tehtävät ja dokumentointi
Tässä ohjeessa kuvataan, kuinka LVIA-järjestelmien toimivuutta valvotaan ja dokumentoidaan rakennuksen vastaanottovaiheessa.

Rakkaudella merkitty – HäLVIn kesäteatterimatka

Hämeenlinnan LVI-yhdistys on jo vuosia katkaissut kesän kulttuurin parissa. Valkeakosken kesäteatteri Apianniemessä on antanut tähän vakuuttavat puitteet. Tänäkin vuonna HäLVIn ryhmä aveceineen lähti heti elokuun 2. päivänä kohti Valkeakoskea. Tällä kertaa Valkeakoskella ohjelmassa on Jari Sillanpään elämästä kertova tarina: Rakkaudella merkitty. Kevään ja alkukesän aikana näytelmäkin sai ylimääräistä huomiota Jarin uudempien, mielipiteitäkin jakaneiden, seikkailujen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut HäLVIn innokkaan porukan lähtemiseen paikalle, eikä teatterin näytöksiin muutenkaan. Elokuinen näytös, kuten lähes kaikki muutkin näytökset ovat olleet loppuunmyytyjä.

Vaikka Jari Sillanpää ei kuulukaan henkilökohtaisiin suosikkeihin, niin näytelmässä esitetty tarina oli kiehtova. On aina hienoa nähdä tarina ihmisestä, joka nousee parrasvaloihin voimalla, uskolla, rakkaudella ja sisulla. Esityksessä Jarin elämää katsotaan kahdesta eri näkökulmasta: hänen nykyisen itsensä ja nuoren itsensä. Tämä luo vaihtelevuutta näytökseen ja monessa kohtauksessa Jari käy keskustelua itsensä kanssa. Hän katsoo samalla tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Esityksessä perinteiseen tapaan suurta roolia näyttelevät laulut. Niitä kuullaan paljon ja vaikka ei Jari Sillanpäätä kuuntelisikaan aktiivisesti, niin jokainen laulu oli tuttu ja vaikuttava. Näyttelijät olivat erittäin ammattitaitoisia ja varsinkin laulukohtauksissa pystyivät nostamaan esille vahvoja tunteita. Erityisesti Jareja näytelleet Jari Ahola ja Martti Manninen onnistuivat tuomaan esille Jari Sillanpäälle kaksi erilaista ääntä, jotka molemmat silti kuulostivat Jari Sillanpäältä.

Kuten usein hyvän teatteriesityksen jälkeen, niin nytkin tunne esityksen jälkeen oli sekä mukavan rento että samalla mietiskelevä. Tarinan opetuksena on varmasti: lähtökohdat, erilaisuus tai se mitä muut ajattelevat eivät jarruta, jos on näkemystä, sisua, periksiantamattomuutta ja uskallusta tehdä asiat omalla tavallaan, samalla muita rakastaen.

Antti Heinonen
HäLVI ry

 

Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa sinua kiinnostavan asian puolesta. Voit vaikuttaa omaan alaasi ja toimia oman yhteisösi hyväksi. LVI-alan ammattilaisten verkostoitumisen kannalta yhdistysten järjestämät tapaamiset ja retket ovat tärkeitä tapahtumia. Ja yhdistyksissä tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat järjestää yhteistä tekemistä. 

Talotekniikan kyberturvallisuus on myös LVI-suunnittelijan vastuualuetta

Ari Järvinen opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa, ensimmäisessä ja toistaiseksi ainoassa talotekniikan monimuoto-opetuksessa. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli talotekniikkaan kohdistuvia kyberuhkia, kybervaikuttamisen eri tapoja sekä niihin varautumisen mahdollisuuksia.

Ari Järvinen

”Talotekniikan kyberturvallisuuteen on alettu kiinnittämään selvästi enemmän huomiota, mutta vastuu tuntuu rajautuvan yhä rakennusautomaation reviirille. Talotekniikka-alan ammattilaiset eivät tunnu kokevan, että kyberriskien havainnointi ja estäminen kuuluisi heidän vastuualueeseensa. Kyseessä on kuitenkin kaikkia koskettava aihe, jossa jokaisen tulisi tehdä voitavansa ja vähintäänkin hahmottaa kokonaisuus, jossa työskentelee. Jokainen meistä pitää ulko-ovensa lukittuna ja vara-avaimen turvassa, miksi emme siis suojaa talotekniikkaa ja varaudu sen ongelmiin”, Järvinen kyseenalaistaa.

Kybervaikuttamisessa saadaan pienistäkin muutoksista suuri hyöty

Käytännössä kaikki talotekniikkaan kohdistuva kybervaikuttaminen tapahtuu rakennusautomaation kautta ja lähes aina vaikuttimena on taloudellinen intressi. Yleisesti käytössä olevia rakennusautomaatioita on rajallinen määrä. Niiden heikkouksien ja vaikuttamisen mahdollistavien aukkojen selvittämisellä ja löydöksien hyödyntämisellä kybervaikutus voidaan kohdistaa isoon joukkoon kohteita.
Kyberrikoksessa harvoin hyötyy itse tekijä, mutta teon toimeksiantajalle hyöty on suuri.

Kybervaikuttamisessa kohteena voi olla mikä tahansa toimielin ja -laite, jonka toiminta-asetuksia muutetaan epäsuotuiseen suuntaan. Energian kulutuksen tahallisesta kasvattamisesta hyötyy energian myyjätaho ja kulutuksen kasvu voidaan rakentaa pienistä kuormista. Esimerkiksi sulanapitovastusten päällä oloa ei huomata helposti, koska ne eivät yleensä ole suuritehoisia, mutta kun vaikutus kohdistuu satoihin tai tuhansiin kiinteistöihin, niin yhteenlaskettu energiakulutuksen taloudellinen merkitys on jo suuri. Tätä huomattavasti järeämpi yksittäinen vaikutus saadaan esimerkiksi ohjaamalla sekä lämmitys että jäähdytys yhtä aikaa päälle, mutta tällaisen huomaa jo paljon helpommin. Kybervaikuttamisella voidaan aiheuttaa myös laitevaurioita, joiden korjaamisesta joku voi hyötyä huomattavan helpolla.

Myös osa hybridiuhkaa

Kybervaikuttaminen voi olla myös osa hybridiuhkia, joilla joku vaikkapa valtiollinen organisaatio pyrkii vaikuttamaan ihmisen toimintaan. Kohdistamalla samanaikaisesti satoihin tai tuhansiin kohteisiin kybervaikutus voidaan aiheuttaa huomattavan suurelle joukolle ihmisiä erilaisia harmeja, jotka vaikuttavat normaaliin elämään niin kotona kuin työssä. Kybervaikutukset voivat myös muokata yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja sen päätöksentekijöihin kohdistuvia asenteita. Luottamus yhteiskunnallisesta turvallisuudesta huolehtivia toimijoita kohtaan on vaarassa heiketä, kun kyberriskeihin varautumisen puutteet resursseissa heijastuvat normaaliin elämään.

Kiinteistöhuollon resurssit eivät nekään ole yleensä mitoitettu laajaan häiriö- ja poikkeustilanteiden hallintaan, joten palauttavia toimia tarvittaessa apuun voi mennä pitkäkin aika, varsinkin, jos poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaan ei ole minkäänlaista varautumissuunnitelmaa.

Kyberriskeistä huolimatta digitalisaation edut ovat kiistattomat

Ennen digitalisaatiota ja rakennusautomaatiota kyberuhkia ei luonnollisesti ollutkaan. Varhaisemmat rakennusautomaatiotkaan eivät olleet vielä niitä, jotka laajemmin altistuivat kybervaikuttamiselle, jos yhteyksiä valvomoihin tai vastaaviin ei ollut tai ne olivat dedikoituja vuokrayhteyksiä. Vasta Internetverkon hyödyntäminen valvomoyhteyksiin, laitteisiin, koneisiin, eri osien ohjelmistopäivityksiin ja niin edelleen toi mukanaan kybervaikuttamisen laajemmat mahdollisuudet. Ilman tätä esineiden internettiä (IoT) talotekniikkaa uhkaisi vain rakennusautomaatioon tavalla tai toisella kätketyt logiikkapommit, jotka ovat riippumattomia ulkoisista yhteyksistä. Ohjaamattomuutensa vuoksi ne eivät ole myöskään ulkopuolisen tahon hallittavissa ja tekevät vain sen, mikä logiikkapommin haittakoodiin on ohjelmoitu. Monet muut vaikutusmekanismit ovat dynaamisempia ja ulkoisesti ohjattavissa, jolloin kybervaikuttamisesta voi tehdä vaikeammin havaittavan, mutta silti tulosten kannalta tehokkaamman, kuin mihin logiikkapommilla pystytään. Myös melko brutaali ja varmasti näkyvä DDoS (hajautettu palvelunestohyökkäys) voi aiheuttaa suojaamattomalle tai huonosti suojatulle rakennusautomaatiolle vakavia ongelmia, vaikkakaan ei palautumattomia vahinkoja.

Kyberriskeistä huolimatta rakennusautomaation ja digitalisaation edut ovat kuitenkin niin kiistattomat, että niiden käytöstä ei kannata luopua. Jos esimerkiksi tarkastellaan sisäolosuhteiden hallittavuutta tai saavutettavissa olevia säästöjä energiakuluissa, niin muita vaihtoehtoja ei juurikaan ole, kuin digitaalisen ja verkotetun rakennusautomaation käyttö. Riskienhallinnan kannalta on kuitenkin todettava, että jos ennen tultiin toimeen ilman rakennusautomaatiota, niin miksipä ei nytkin, ainakin auttavasti, jos vaihtoehtoina ovat totaalinen kaaos tai käytännössä mahdottomat työskentelyolosuhteet rakennusautomaation toimiessa väärin. Tällöin omavoimaisilla säätimillä, vakionopeuksellisilla puhaltimilla ja pumpuilla sekä kiinteällä, auttavan tasoisella valaistuksella luoduissa olosuhteissa voisi kuitenkin ylläpitää toimintaa lähes normaalisti ainakin ne muutamat tunnit tai päivät, joita tilanteen normaaliksi palauttaminen laajemmasta talotekniikkaan kohdistuvasta kyberiskusta voi kestää.

IoT edellyttää kyberriskienhallintaa ja selkeitä ohjeita

Talotekniikkaa suunniteltaessa voidaan rakennusautomaation ohjaamien toimielinten rinnalle suunnitella vastaavan toiminnallisuuden omaavat omavoimaiset säätimet tai ainakin huomioida niiden lisäämisen varaumat. Toimielimiä, esimerkiksi patterikierron veden lämpötilaan vaikuttavaa kolmitieventtiiliä, voidaan
ohjata ulkoisen olosuhdetiedon perusteella ilman sähköistä säätöä. Vastaavalla tavalla myös lämpimän käyttöveden lämpötilasäätö voidaan tehdä omavoimaisella säätimellä. Mikäli pumppuja ja puhaltimia käyttävät pienjännitteiset sähkömoottorit voidaan liittää sähköverkkoon ilman kybervaikuttamiselle alttiina olevia taajuusmuuttajia, niin lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihto saadaan toimimaan ainakin auttavasti rakennusautomaation häiriötilanteessa.

Poikkeus- ja häiriötilanteet vaativat ohjeita, jotta korjaus- ja huoltotoimenpiteet sujuisivat ongelmitta. Hyvät ja selkeät ohjeet sekä laitemerkinnät mahdollistavat oikeiden toimenpiteiden teon niin kokeneelle toimijalle kuin vasta-alkajallekin. Tavoitteena tulisikin olla, että tarvittaessa asuinkiinteistöissä toimet voisi tehdä asiaan perehtynyt, asiasta kiinnostunut talon asukas ilman kiinteistöhuollon tai merkkihuollon asiakaskäyntiä. Kiinteistöhuollolle jäisi silti lukuisa joukko pienempiä liikekiinteistöjä huolehdittavaksi, vaikka osa asuinkiinteistöistä sekä suuremmat liiketilat ja julkiset rakennukset tulisikin hoidettua talon sisäisillä resursseilla.

Ohjeita ja opastusta on tarjolla – muttei vielä RT- tai LVI-korteista

Talotekniikan kyberturvallisuuden huomioivia ohjeita on nykyään jo melko hyvin tarjolla. Tosin niitä ei löydy RT- tai LVI-korteista, mutta ST-julkaisujen rakennusautomaatiota käsittelevissä dokumenteissa tietoa on melko hyvin tarjolla. Olisi erinomaisen hyvä asia, jos ainakin osa ST-julkaisujen materiaalista lisättäisiin myös RT-kortistoon ja jo siellä olevia, esimerkiksi kuntotarkastuksiin liittyviä ohjeita päivitettäisiin rakennusautomaatiota paremmin huomioivaksi. LVI-ohjekortti asuintalojen poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi on niinkin tuore kuin vuodelta 1996, joten päivittämiselle on ehkä enemmänkin tarvetta.

Hyvää ohjemateriaalia on myös esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen teettämissä tutkimuksissa, mm. KYBER-TEO 2014 raporteissa. Teollisuuden automaatiolla on paljon yhteistä rakennusautomaation kanssa, joten kyseiseen materiaaliin kannattaa myös talotekniikan ammattilaisen tutustua. Luonnonvarakeskus LuKe on julkaissut maatalouden kyberturvallisuutta käsittelevän tutkimuksen, josta myös talotekniikan ammattilainen voi löytää lisää oppia.

Suomalaisissa korkeakouluissa on tuotettu myös paljon tutkimusraportteja sekä erilaisia pro gradu -tutkielmia ja ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä. Niissä käsitellään rakennusautomaatioon liittyviä uhkamekanismeja ja niiden vaikutusten rajoittamista, mutta ei juurikaan talotekniikan suunnittelijaa käytännössä auttavia asioita. Yksi hyvä pro gradu on Tuomas Tenkasen Jyväskylän yliopistossa laatima tutkielma ”Kiinteistöautomaatiojärjestelmän tietoturvakatsaus”, jonka kimmokkeena oli erään merkittävän kiinteistöjä omistavan toimijan havahtuminen kyberriskien realisoitumisesta aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin. Ulkomaisia, lähinnä englanniksi julkaistuja tutkimuksia ja konferenssipapereita löytää hakusanoilla IoT, cyber ja BSES.

Syksystä 2018 alkaen on kaikille ammattikorkeakoulujen insinööriopiskelijoille käytettävissä kyberturvallisuuden peruskurssiksi STEK ry:n rahoituksella laadittu kurssiaineisto. Pilottikurssi toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:ssa, ja materiaalia on tarkoitus laajentaa ammatillisessa koulutuksessa ja tekniikan alan täydennyskoulutuksessa hyödynnettäväksi.

Tietoa ja osaamista on siis tarjolla, kunhan kiinteistöjen omistajat, hallitukset ja isännöitsijät vain huomaavat, että heidän vastuullaan olevien kiinteistöjen kyberriskien tilanne tulee kartoittaa ja ryhtyä tarvittaviin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Ja sitä työtä kyllä nykypäivänä riittää.

A. Juhani Järvisen opinnäytetyö

Jos haluat lisätietoja, niin ota yhteys sähköpostitse, a.juhani.jarvinen(at)lamit.fi tai ari.jarvinen59(at)gmail.com

A. Juhani Järvinen
Toimittanut Anne Valkama, Suomen LVI-liitto

Porin Asuntomessujen talotekniikkatärpit

Vuoden 2018 Asuntomessut järjestetään Porissa 6.7.-5.8.2018. Asuntomessujen teemana on asuminen läpi ihmiselämän. Alueelle rakentuu 28 pientaloa, 1 korjausrakentamiskohde,
1 rivitalo, palvelutalo sekä päiväkoti. Yhteensä messuilla voi tutustua asumiseen 34 messukohteessa. Kokosimme tate-alan ammattilaisille oman tärppilistan mielenkiintoisista kohteista.

  • Kohde 4. Fiskarhedenvillan Pohjanvalossa käytetään pääsääntöisesti aurinkoenergiaa lämmöntuotantoon.
  • Kohde 10. Pori Energian Valovoimassa tullaan näkemään sähkö- ja aurinkoenergian
    yhteistoimintoja.
  • Kohde 16. Bunkkeri. Korjausrakentamisen kohteessa Bunkkerissa on tehty peruskorjausta nykyvaatimusten mukaisesti, mutta vanhaa kunnioittaen. Kohteen vanhat valurautapatterit saavat rinnalleen painovoimaista ilmanvaihtoa ja kaukolämpöä.
  • Kohde 20. Casakivi. Talon valaistusta ja kulunvalvontaa voidaan ohjata huoneisiin sijoitettavien kosketusnäyttöjen ja mobiililaitteiden avulla. Lämmitys- ja jäähdytystarve toteutetaan geoenergiaa hyödyntämällä. Osa talon sähköenergian tarpeesta saadaan
    katolle asennettavan aurinkosähköjärjestelmän avulla.
  • Kohde 23. Luoto. Hirsitalon ekologisia rakenneosia täydentävät energiatehokkaat
    lämmitys- ja viilennysratkaisut. Kodin järjestelmien etävalvonnan ja ohjauksen mahdollistaa ABB:n free@home -järjestelmä.
  • Kohde 24. As Oy Porin Villa Sun. Rauheat näytteilleasettajana tuo messusisältöä
    talotekniikka edellä.
  • Kohde 32. Villa Hohde. Tekniset ratkaisut on tehty älykkääksi automaatiota
    hyödyntämällä ja ratkaisuissa on myös pyritty huomioimaan talon kunnossapito koko sen elinkaaren ajan. Lämmönlähteenä vesikiertoinen lattialämmitys, ilma-vesilämpöpumppu. Näytteilleasettajana toimii Hanakat ja Elfin.

Yhdistyksen kanssa Asuntomessuille?

Olemme sopineet Porin Asuntomessujen kanssa jäsenillemme räätälöidystä LVI-opaskierroksesta, jonka aikana keskitytään nimenomaan messukohteiden talotekniikkaan. Opaskierroksiin on varauduttu 9. tai 11.7. klo 13. Tarvitsette vähintään 15 hengen ryhmän – jos omasta yhdistyksestä ei tule täyttä ryhmää täyteen, pistäkää hynttyyt yhteen toisen jäsenyhdistyksen kanssa!

Ostaessanne ryhmäliput Asuntomessujen verkkokaupasta, ilmoittakaa valitsemanne päivä (9. tai 11.7. klo 13.) ja merkitkää lisätieto -kenttään ”SUOMEN LVI-LIITTO”. Ryhmälippu maksaa 17 €/hlö. Ryhmäkoko vähintään 15 henkilöä, samanaikainen sisääntulo. Olkaa porteilla noin 12:45 odottamassa oppaita.

Messuinfo
Saapumisohjeet

Ilmastointikoneen suodattimien hankinnan kilpailutus

Säätiö LVY sr myönsi vuoden alussa opinnäytestipendin Veli-Pekka Kotikummulle hänen opinnäytetyöstään ”Ilmastointikoneen suodattimien hankinnan kilpailutus”. Työn tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin hankittaville suodattimille hankintaperusteet. Lisäksi Veli-Pekka kehitti Excel-pohjaisen laskelmapohjan kilpailutuksen tueksi. ”Halusin tehdä opinnäytetyön, josta on oikeasti hyötyä ja jälleenkäyttöarvoa. Laatimaani Exceliä voivat hyödyntää niin sairaanhoitopiirit kuin kunnatkin – mikä tahansa yhteisö tai organisaatio, jonka hankinnat ovat suuria”, Veli-Pekka kertoo.

Veli-Pekka Kotikumpu

Excel-lomakkeessa ovat kaavat valmiina, joten siihen tarvitsee lisätä vain lähtötiedot. Tilaaja lisää lomakkeeseen energian hinnan, suodattimien kappalemäärät ja koneiden hyötysuhteen. Lisäksi HEPA-suodattimien osioon tilaaja lisää käytettävät ilmavirrat ja keskimääräisen painehäviön. ”Vain suodattimien vaihto- ja jätekustannuksia ei ole huomioitu, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma henkilökunta vaihtaa suodattimet ja jätteet kulkevat oman jäteaseman kautta”, selventää Veli-Pekka.

Oamkille kiitos

”Valmistuin ammattikoulusta 2004 ja neljä vuotta myöhemmin ryhdyin yrittäjäksi. Olen saanut tehdä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille erittäin monipuolisia tehtäviä, mutta lopulta halusin ymmärtää alaa paremmin, oppia myös työnjohtajan ja suunnittelijan näkökulmasta”, kertoo Veli-Pekka ja jatkaa ”Minulla on paha lukihäiriö. Nostan hattua Oamkille, joka tuki opiskeluitani. Sain esimerkiksi kaikki kokeet printattuna vihreälle paperille, sillä lukitesteissä todettiin, että mustan tekstin kontrasti valkoisella paperilla oli minulle haastavin hahmottaa”. ”Tästäkin syystä Säätiöltä saamani tunnustus tuntui erityisen merkittävältä. Epäilin itsekin välillä, miten opiskeluista selviän. Sain työstä kiitosta myös VTT:ltä, jonka kanssa tein yhteistyötä, samoin kuin suodatinvalmistajilta.”

Opiskelijajäseneksi OuLVIn hallitukseen

Veli-Pekka on myös ollut useamman vuoden Oulun LVI-yhdistyksen hallituksen jäsen. Alun perin hänet rekrytoitiin opiskelijajäseneksi edustamaan Oamkia OuLVIin. ”Päivääkään en ole katunut! Helposti moni ajattelee, että yhdistystoiminnassa täytyy olla hirveän aktiivinen ja se vie paljon aikaa. Näin ei laisinkaan ole – kukin osallistuu oman kykynsä mukaan. Minulle on ollut niin paljon hyötyä verkostoitumisesta Oulun alueella. On etu, kun voi soittaa yhdistyksen kautta tutuksi tulleelle ammattilaiselle ja puntaroida haastavaa tilannetta työssä. Pääsee myös tutustumaan kohteisiin ja laitteisiin, joita ei välttämättä muuten koskaan tulisi näkemään”.

Kommentoi asuinkiinteistön kuntoarvioita käsitteleviä ohje-ehdotuksia

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne asuinkiinteistön kuntoarvioita käsittelevistä ohje-ehdotuksista

Asuinkiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje (RTS 18-20)
Ohjeessa käsitellään kiinteistön kuntoarviota tilaajan näkökulmasta.
Asuinkiinteistön kuntoarvio. Kuntoarvioijan ohje (RTS 18-21)
Ohjeessa käsitellään kiinteistön kuntoarviota kuntoarvioijan näkökulmasta.

Pyydämme kommenttejanne SuLVIn lausuntoa varten 6.8.2018 mennessä osoitteella jorma.railio(at)gmail.com.

Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn esittely

Hei Pirkko Karjala, Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn puheenjohtaja ja hotorautaneuvos. Kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?

Olen toiminut Oulun LVI-yhdistyksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta tämän vuoden lopussa.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?

Olen yhdessä hallituksen kanssa ajanut pääasiassa koulutus- ja jäsenten virkistystapahtumia. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös virkistys-, koulutus-ja tiedotustoimikunnan puheenjohtajat. Opiskelijoilla on oma edustaja hallituksen kokouksissa. Meillä toimii myös Olli Hiltusen stipendirahasto.

Keitä ovat jäsenenne?

Meillä on yli 300 jäsentä, ikäjakauma on 20-90 vuotta. Jäseninä on pääasiassa LVI-opiskelijoita, suunnittelijoita, urakoitsijoita, tavarantoimittajia, eläkeläisiä ja opettajia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Järjestämme koulutus- ja virkistystapahtumia, pikkujoulut ja jonkin kesätapahtuman. Tutustumisia erilaisiin LVI-teknisesti kiinnostaviin kohteisiin.

Miten keräätte varoja toimintaanne?

Kuulumme paikalliseen YTR:ään (yhteistyöryhmä, johon kuuluu SAFA, RIL, RIA, Rakennusmestarit ja OuLVI-yhdistys). YTR valitsee joka vuosi vuoden rakennusteon. Keräämme varoja nykyään pääasiassa koulutuksesta. Aikaisemmin keräsimme varoja noin kaksikymmentä vuotta Rakentajamessuilla omalla LVI-osastollamme.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?

Teemme yhteistyötä eri tukkuliikkeiden ja tavarantoimittajien kanssa.

 

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon sekä uudistuvasta E7 -oppaasta oli luennoimassa oppaan käsikirjoittajien kokouksessa sparraajana toiminut Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy. Esitysmateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilla sivuilla.

L2 tarjoaa paloturvallisuuden suunnittelun, konsultoinnin tai lausuntojen asiantuntijapalveluita. Yritys perustettiin tasan kaksikymmentä vuotta sitten, kun yksityisen palokonsultoinnin tarve rakennusalalla kasvoi. ”Tämä on lisääntyvä suunnittelun ala, kysyntä lisääntyy koko ajan, sillä tietoisuus ja ymmärrys paloturvallisuuden suunnittelun hyödylle on kasvanut”, kertoo Laaksonen.

”Hyvin suunnitellun paloturvallisuuden sivutuotteena tulee edullisuus, kun rakennuslupaprosessi, rakentaminen ja käyttöönotto sujuvat ongelmitta. Meidän vahvuutemme on kokonaisuuden hahmottaminen. Selvitämme rakennuksen käyttötarkoituksen, millainen tarve on palo-osastoinnille ja miten se on järkevintä toteuttaa. Tarvitaanko sprinklausta, koneellista savunpoistoa – entä savunpoistolle kuilut sekä niiden järkevä ja kustannustehokas sijoittelu”, Laaksonen luettelee ja korostaa, että IV-suunnittelija loppukädessä valitsee laitteet, he ohjaavat ja koordinoivat.

”Keskeisiä kompastuskiviä ovat esimerkiksi yläpohjan ontelon jakaminen osiin niin, että palon leviäminen on rajoitettu, mutta ilma vaihtuu sekä järkevien hätäpoistumisreittien suunnittelu ottaen huomioon rakennuksen jokapäiväinen kulunvalvonta ja kulkemisen helppous”.

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Opas korvaa Suomen Rakentamismääräyskokoelma E -sarjan E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus (2004) -oppaan.

”Suurin muutos aikaisempaan on se, että ainoa eri osapuolia velvoittava asiakirja on E1 määräykset korvannut Asetus rakennusten paloturvallisuudesta, jossa itse asiassa on hyvin niukasti ilmanvaihtolaitteistoihin kohdennettuja vaatimuksia. Voidaan lyhyesti kiteyttää, että ilmanvaihtoratkaisut eivät saa huonontaa paloturvallisuutta. Uusi opas antaa vanhaa E7 ohjetta laajemmin opastusta toteutusta ajatellen ja voi esittää useitakin ratkaisuja samaan asiaan, ottaen muun muassa huomioon eri rakennustyyppien erot. Opas ei ole osapuolia velvoittava, vaan antaa mahdollisuuksia valita kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut, tai kehittää uusia asetuksen vaatimukset täyttäviä ratkaisuja. Oppaassa onkin kuvattu erilaisia toteutustapoja muun muassa asuntoihin, majoitusrakennuksiin, erilaisiin hoitolaitoksiin ja toimistorakennuksiin. Opas kuvaa turvallisia toteutuskeinoja sekä keskitettyihin että hajautettuihin järjestelmiin. Tärkeää olisi myös aloittaa suunnittelijan ja rakennusvalvonnan vuoropuhelu jo aivan hankkeen alussa, mihin uusi opas kuten myös muutkin talotekniikkaoppaat antavat oivan mahdollisuuden. Suunnittelun vapaus kasvaa, mutta vapaus vaatii myös vastuuta”, kertoo käsikirjoitustiimissä toiminut Jorma Railio.

”Oma tavoitteeni oli nimenomaan paloturvallisuuden kokonaisnäkemyksen parantaminen”, päättää Laaksonen.

Juha-Pekka Laaksosen vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Ovatko iv-vaatimukset palosululle samat kuin uloskäytävälle, eli oma iv-kone?

Yksiselitteistä tulkintaa ei ole tehty. Yhdistämisrajoitus kuitenkin koskee vain uloskäytäviä, eli palosulut saa siis yhdistää keskusilmanvaihtolaitokseen.

Löytyykö e7:n ohjeita paloeristyksistä ja muista totetusperiaatteista jostain uudesta asetuksesta tai ohjeesta?

Ei. RIL 195 ja RT -kortit ovat päivittymässä, niissä esitetään jotain tuohon liittyvää.

Asuntojen liittäminen yhteiskanavajärjestelmään ilman palopeltejä käyttäen palokuristimia (E7), max 42l/s 100Pa paine-erolla, max kanava pinta-ala jne.. onko tästä uutta asetusta? Tuleeko muuttumaan?

Kuristimet ovat säilymässä asuntojen kohdalla.

Saako uloskäytävän iv kone olla uloskäytävän sisällä ilman paloeristystä?

Kyllä. Asetus rajoittaa palokuorman määrää uloskäytävässä, mutta niin kauan kuin kyseessä on pelkkä poistopuhallin, palokuorman määrä ei ole merkittävä.

 

Talotekniikkainfo -sivustolla julkaistaan ohjeita ja esimerkkejä, jotka tukevat rakentamismääräyskokoelman vaatimukset täyttävien sekä hyvin toimivien ja laadukkaiden taloteknisten järjestelmien suunnittelua.