Blogi Sivu 23

Kommentoi Perusopetuksen tilat -ohjekorttien luonnoksia

Muuttuneita määräyksiä ja ohjeita sovelletaan 1.1.2021 jälkeen käynnistyvissä uusissa suunnittelukohteissa.

Kommentoi Rakennustietosäätiö RTS:n ehdotuksia Perusopetuksen tilat -ohjekorttien ehdotuksia 14.11.2018 mennessä.

Erityisesti kortissa Perusopetuksen tilat. Suunnittelun lähtökohdat, kohdassa 5 Oppimisympäristön ominaisuudet, käsitellään sisäilman laatua ja terveellisyyttä.

Tässä ohjekortissa käsitellään perusopetuksen tilasuunnittelun ja -mitoituksen lähtökohtia. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja se auttaa myös tilaajaa sekä hankkeeseen osallistuvia käyttäjän edustajia tilatarpeen alustavassa määrittelyssä. Ohje kohdistuu uudisrakentamiseen ja sitä voidaan soveltuvin osin käyttää korjaushankkeissa.

Voit myös kommentoida muita ohjekorttiehdotuksia:
Perusopetuksen tilat. Tilaajan ohje
Perusopetuksen tilat. Tilasuunnittelu
Perusopetuksen tilat. Sisustussuunnittelu

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 14.11.2018 mennessä tällä lomakkeella.

 

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko -palkinto Oulun yliopistolle

Pohjois-Suomen Rakennusteko 2018. Oulun LVI-yhdistyksen edustaja Jukka Pantsar kuvassa vasemmalla.

Pohjois-Suomen Rakentajapäivän aiheena oli tänä vuonna koulutusalojen laaja-alainen yhteistyö. Paneelikeskustelussa Pohjois-Suomen rakennusklusterin puheenjohtaja Tapani Mäkikyrö korosti, nyt Oulun yliopiston aloittaessa rakennusalan DI-koulutusohjelman, sisäilmatutkimuksen tärkeyttä ja eri tahojen yhteistyötä tämän suuren ongelman ratkaisemiseksi. Sekä tulevaisuus että opiskelijat eri oppilaitoksista olivat vahvasti esillä.
Tilaisuudessa jaettiin myös Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko -palkinto. Rakentajapäivän järjestelyissä oli mukana Pertti Similä ja raadin puheenjohtajana toimi Jukka Pantsar Oulun LVI-yhdistys OuLVIsta.

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelman perustaminen

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko 2018 on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelman perustaminen Oulun yliopistoon. Tulevaan opintosuunnan ympärille rakennetaan työryhmää, missä ovat vahvasti esillä myös terveysrakentaminen ja sisäilmasto.

Rakentamistekniikan osasto lopetettiin Oulun yliopistosta 2001, jolloin opetus ja tutkimus hajautettiin muihin yksiköihin ja rakennusalan DI-koulutuksen paikallinen pohjoinen identiteetti heikkeni selvästi. Etelä-Suomeen opiskelemaan lähteneistä vain harva on löytänyt tiensä Pohjois-Suomeen. Nykyiset valtakunnalliset diplomi-insinöörien koulutusmäärät eivät riitä kattamaan eläköitymisestä johtuvaa poistumaa mm. sen takia, että suurten investointien painopiste on siirtynyt pohjoiseen (mm. kaivokset ja ydinvoimala).

Vuoden 2008 jälkeen on Oulun yliopistossa voinut konetekniikan opinto-ohjelmassa suuntautua rakennesuunnitteluun ja rakentamisteknologiaan. Nyt syksyllä 2018 ensimmäiset uudet opiskelijat valittiin rakennustekniikan maisterivaiheeseen. Syksyllä 2017 uuteen tutkinto-ohjelmaan on valittu yliopiston nykyisiä opiskelijoita kone- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmista ja tällöin Oulun yliopisto on voinut myöntää rakentamistekniikan diplomi-insinöörin tutkintoa. Opintosuuntia on kaksi: rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka. Uusi tekniikan kandidaatin ohjelma alkaa lukuvuonna 2019-2020, jolloin myös kolmas opintosuunta tulee mukaan.

Erityistä huomiota raati kiinnitti koulutuksen perustamisen pitkään kehitystyöhön yhteistyössä yliopiston ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi koulutuksella on pitkäkestoinen vaikutus rakennusalalle ja koulutuksen ansiosta pohjoisen alueen vetovoimaisuus lisääntyy. Koulutus ja tutkimusyhteistyö tiivistyy poikkitieteellisesti yliopiston sisällä sekä Linnanmaan kampukselle muuttavan OAMK:n kanssa.

Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Oulun kaupungille Hupisaarten kaupunkipurojen kunnostamisesta

Oulun Hupisaarilla risteilee lähes kaksi kilometriä pieniä kaupunkipuroja, jotka saavat vetensä Oulujoesta Lasaretinväylän säännöstelypadon kautta. Kunnostuksen tavoitteena on palauttaa puroihin luontaisesti lisääntyvät vaelluskannat. Vuosien 2017 ja 2018 aikana Oulun kaupunki on kunnostanut puroja yhteistyössä ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Oulun energian kanssa.

Rakennustekoraati kiinnitti erityistä hankkeen osittain poikkeukselliseen toteutustapaan, kun kuntalaiset otettiin mukaan kunnostamistoimiin sekä Hupisaarten uuteen äänimaisemaan; puron solinaan.

Oulun LVI-yhdistys OuLVI valitsemassa Pohjois-Suomen Parasta Rakennustekoa

Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko valittiin tänä vuonna kahdeksannentoista kerran. Ehdolle Pohjois-Suomen parhaaksi rakennusteoksi voi asettaa teon tai aikaansaannoksen kuten rakennuksen, rahoitusmuodon, rakennuttamistavan, projektinjohtotavan, infrastruktuurin kehittämisen, keksinnön, menetelmän, tutkimuksen, kaavan tai muun vastaavan. Rakennustekoraati koostuu YTR:n yhdistysten edustajista.

YTR:ssä toimivat Oulun Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n Pohjois-Suomen osasto, Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL, Pohjois-Suomen Arkkitehdit SAFA, Oulun Insinöörit ry, Oulun LVI-yhdistys OuLVI ja Kauppakamari.

FinnBuildissa keskusteltiin Rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Keskustelupaneelin jäsenet Harri Aavaharju Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta, Tapani Idman Granlundilta ja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Jäsenetuna alennusta työturvallisuuskortin verkkokurssista

Suomen LVI-liiton jäsenet saavat jatkossa verkkokoulutuspalveluita tarjoavan Trinnon työturvallisuuskortin opiskelusta jäsenetua. Trinnon verkkokurssin voi suorittaa milloin vain ajasta ja paikasta riippumatta, ja saavuttaa vastaavan pätevyyden kuin luokkamuotoisista koulutuksistakin.

Trinnosta kerrotaan, että työturvallisuuskouluttamista tai sen osoittaman kortin myöntämistä ei – vastoin monen käsitystä – määritä laki. Sähköisesti suoritettu koulutus ja sen hyväksytystä suorittamisesta Trinnon myöntämä eTYÖTURVAKORTTI® on siis yhtä pätevä osoittamaan henkilön turvallisuusosaamisen työmaalla.

Suomen LVI-liiton koulutuspäällikkö Samuli Könkö kertoo, että verkkokoulutus on varsin tehokas vaihtoehto perinteiselle koulutuspäivälle. ”Tämä tuo toki paitsi kustannussäästöjä, kun matkustuskulut jäävät pois, mutta myös joustoa, kun koulutuspäivän voi valita itse. Kurssin voi tarvittaessa tehdä myös osissa.”

Jäsenetuna Suomen LVI-liiton jäsenet ja yhteistoimintajäsenet saavat sähköisen työturvallisuuskortin koulutuksesta kymmenen euron alennuksen per kurssi. ”Ajattelen niin, että tämä on tasapuolinen jäsenetu kaikille jäsenillemme ympäri valtakunnan, kun kurssin voi suorittaa kuka vain – tarvitaan vain Internet-yhteys”, Samuli toteaa.

Lisätietoja osoitteessa trinno.fi, tai sähköpostitse info(at)trinno.fi
Katso kaikki jäsenedut.

MiLVIn vierailu Mikkelin Kuumansairaalan ja Perhetalon työmailla

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.1018 Mikkelin Kuumasairaalan ja Perhetalon työmailla. Vierailuun osallistui yhteensä n. 30 yhdistysten jäsentä. Mukana oli myös kolme LVI-puolen opiskelijaa.

Essoten sairaalahanke on jaettu viiteen eri vaiheeseen (vastaanottoalue, pysäköintitalo, kuumasairaala, perhetalo, mielentalo). Hankkeen kokonaisarvo on n. 120 miljoonaa euroa ja toteutus ajoittuu aikavälille 2015-2022.

Maakunta ja sote-uudistuksen mukanaan mahdollisesti tuomiin sairaaloiden välisen työnjaon muuttumiseen on Mikkelin sairaalan rakentamisessa varauduttu mm. päivystystiloja rakennettaessa. Työmaakierroksella nähtiin hyvin eri vaiheissa olevia nykyaikaisia sairaalatiloja. Sairaalan edellinen laajennusvaihe toteutettiin lähes 25 vuotta sitten ja monet asiat ovat kehittyneet tänä ajanjaksona.

Ilmanvaihto on toteutettu kerroskohtaisilla iv-koneilla, mikä helpottaa mm. käyttöä ja huoltoa sekä edistää sairaalahygieniaa ja turvallisuutta. Sammutusjärjestelmissä on otettu käyttöön korkeapainevesisumu (n.35bar). Tämä tekniikka helpottaa vaativien sairaalatilojen suojauksen suunnittelua ja toteutusta.

Paljon nähtiin myös jo edellisessä laajennusvaiheessa käytettyä talotekniikkaa eri valmiusvaiheissa. Leikkaussalitilat olivat jo rakennus- ja taloteknisesti lähes valmiit ja laiteasennukset alkavat aivan lähiaikoina.

Ennen työmaalta poistumista ihailtiin vielä paljon keskustelua paikkakunnalla herättänyttä lasigrafiikalla toteutettua julkisivua, johon on ikuistettu rakennuksen ”alle jäänyt” suomalainen koivumaisema perhosineen.

Työmaakierros oli kattava ja mielenkiintoinen sekä antoi hyvän kuvan nykysairaalarakentamisesta. Vierailuun osallistujat totesivat yksimielisesti sairaalaan tutustumisen tässä muodossa olevan se parempi vaihtoehto verrattuna tositilanteeseen ja –tarpeeseen potilaana. Mutta on hyvä, että tiloja päivitetään ja rakennetaan lisää kapasiteettia, koska tosi avuntarpeessa oleviakin on paljon.

 

Teksti ja kuva Henrik Sjögrén

Lausuntopyyntö RT-ohjekorttiehdotus palvelumuotoilusta rakennetussa ympäristössä

Rakennustietosäätiö RTS pyytää kommenttejanne ohjekorttiehdotuksesta, joka käsittelee palvelumuotoilun käyttöä rakennetun ympäristön hankkeissa.

Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti palvelumuotoilun tilaajalle, mutta sitä voivat hyödyntää myös muut hankkeen osapuolet. Ohjeen tarkoitus on helpottaa palvelumuotoilun tilaamista ja kilpailuttamista, lisätä ymmärrystä aiheesta sekä auttaa seuraamaan palvelumuotoiluprosessin edistymistä. Ohjekortti käsittelee rakennettua ympäristöä laajasti, ja sitä voi hyödyntää suunnittelua tukevan tiedon keräämisessä ja määrittelyssä eri tyyppisissä ja laajuisissa hankkeissa.

Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön. Ohjekorttiluonnoksen liitteenä on esimerkkejä toteutuneista kohteista, joissa on käytetty palvelumuotoilua. Liitteen sisältö ei ole ohjeistavaa, mutta myös sitä voi halutessaan kommentoida. Liitettä on vielä tarkoitus täydentää lausuntokierroksen jälkeen, ja lausunnonantajat voivat halutessaan esittää ehdotuksia liitteen sisällöksi.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella 7.11.2018 mennessä.

Tutustu ohjekorttiehdotukseen (pdf)

Rakennusten älyratkaisuvalmiusindikaattori tulee – mikä se on?

Älyratkaisuvalmiusindikaattorin (älyindikaattorin) rakenne. Teknisiä järjestelmiä on kymmenen. Niiden vaikuttavuutta kahdeksaan tavoitealueeseen ilmaistaan yhdellä indikaattorilla.

Kesällä voimaan tulleen, uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2018/844) yksi pykälä käsittelee rakennuksen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön. Näiden ominaisuuksien arviointi direktiivissä kiteytyy yhteen indeksiin ”Smart Readiness Indicator (SRI)”. Alkuperäiselle englanninkieliselle termille on direktiivin suomenkielisessä käännöksessä löydetty vähän kömpelöltä kuulostava vastine ”älyratkaisuvalmiusindikaattori”, lyhyesti ”älyindikaattori”. Direktiivi määrää komission kehittämään yksinkertaisen indikaattorin, jolla voitaisiin vertailla rakennusten ja niiden teknisten ratkaisujen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön.

Tarkasteltavana kymmenen teknistä järjestelmää

Älyratkaisuvalmiusanalyysissä tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa).

Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen palveluita, jotka on määritelty teknologista/valmistajasta riippumattomalla tavalla. Kuvassa yhtenä esimerkkinä ilmanvaihdon ilmavirran säätö, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla (eri tasoisesti). Nollatason lisäksi kuvassa näkyy neljä laatutasoa. Mitä korkeampitasoinen laatutaso sitä suurempi positiivinen vaikutus sillä on älyindikaattoriin.

Indikaattorilla kahdeksan tavoitetta

Jokainen rakennuksen teknisen järjestelmän palvelu vaikuttaa kahdeksaan suurempaan tavoitealueeseen, jotka ovat

  • rakennuksen energian säästö
  • joustavuus jakeluverkkojen kannalta
  • paikallinen energian tuotanto
  • viihtyisyys
  • käyttömukavuus
  • hyvinvointi ja terveys
  • huolto ja vikadiagnostiikka
  • käyttäjäinfo
  • Tavoitealueet näkyvät kuvassa alimpina.

Kunkin teknisen järjestelmän vaikutus saadaan sen tuottamien palvelujen tasosta. Yksittäisten palvelujen vaikuttavuuden lukuarvo saadaan tasoluokan (0, 1, 2, 3, 4) perusteella.

Tässä vaiheessa projektin keskeisessä palveluluettelossa on esitetty 112 teknistä palvelua teknologiasta riippumattomalla tavalla kahdeksalle tekniselle järjestelmälle, joiden jokainen tekninen palvelu on kuvattu 3-5 laatutasolla.

Älyvalmiusratkaisujen arviointijärjestelmä on joustava. Indeksin laskentaan ei tarvitse ottaa kaikkia teknisiä palveluita mukaan vaan siinä voidaan määritellä tai sopia tapauskohtaisesti eri rakennustyypeille sopivat mukaan otettavat tekniset palvelut. Asuinrakennusten arvioinnissa tullaan toimeen harvempien teknisten järjestelmien palvelujen arvioinnilla kuin monimutkaisen toimistorakennuksen arvioinnissa. Painokertoimia voidaan myös muutella kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

Käytännössä nopeasti toteutettavissa

Arviointimenetelmä tuntuu monimutkaiselta, mutta käytännössä arvioinnin suorittaminen on suhteellisen nopeaa vaikka vain taulukkolaskennan avulla. Valmiiseen malliin syötetään valittujen teknisten palvelujen laatutaso, tämähän on Suomessa tuttua mm. sisäilmaluokituksessa käytetystä järjestelmästä. Mallin vaikuttavuus/painokertoimien määrittely on kertaluonteinen tehtävä. Niidenhän tulee olla vakioituja, jotta indeksi soveltuisi rakennusten älyratkaisuvalmiuden vertailuun.

Älyratkaisuvalmiusindikaattori on yksi uusittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin lisätty uusi idea, jolla tavoitellaan merkittävää energian käytön tehostumista automatiikan avulla. Se tulee varmasti käytössä lisäämään kiinnostusta älykkääseen rakennusten energiajärjestelmien säätöön.

Kiinnostus herännyt Suomessa

Kun saman aikaisesti Suomessakin on kiinnostus kasvamassa rakennusten älykkyyttä kohtaan tämä uusi indeksi olisi hyvä integroida tavalla tai toisella meneillään olevaan kehitykseen. Se tulee tarjoamaan automatiikkateollisuuden vapaaehtoisena järjestelmänäkin työkalun uusien palveluiden markkinointiin. Suomessa kehitteillä on älyindeksiin liittyvä hanke, jota vetää Aalto-yliopisto, mukana ovat mm. STUL, STEK, STK ja useita muita alan järjestöjä.

Indikaattorin käyttöönotto on joko tapauksessa jäsenvaltioiden omista toimista kiinni, mutta koska automatiikkateollisuus on niin kansainvälistä niin voisi olettaa, että EU-laajuisia edistämistoimia tulee näkymään.

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Mikkelissä tapahtuu nyt paljon

Suomen LVI-liittoon kuuluu 30 jäsenyhdistystä, jotka järjestävät tuoteuutuuksien esittelyitä, mielenkiintoisia kohdevierailuita ja luovat työelämässä tärkeitä verkostoja asiakkaiden, kollegoiden ja kilpailijoidenkin kesken. Kun liityt jäseneksemme, liityt siis paikalliseen jäsenyhdistykseen, jonka kautta olet Suomen LVI-liiton jäsen.

Paikallinen yhdistystoiminta ymmärrettävästi elää tekijöidensä elämäntilanteiden ja osallistumismahdollisuuksien mukaan. Jokainen SuLVIn jäsenyhdistys on yksilöllinen ja oman paikkakuntansa näköinen.

Mikkelin LVI-yhdistyksen, MiLVIn puheenjohtaja Kauko Vehmanen yhdessä sihteeri Henrik Sjögrenin on pistänyt tuulemaan. ”Aloitimme hyvin yksinkertaisista asioista, kuten yhteystietojen päivittämisestä. On vaikeaa kutsua ihmisiä tapaamisiin, jollei heitä tavoita”, naurahtaa Kauko ja osuu naulan kantaan – vanhentuneet yhteystiedot ovat suuri haaste lähes jokaisen järjestön tehokkaalle toiminnalle.

Tuoteuutuuksia ja mielenkiintoisia retkikohteita

Kiinnostavia tuote-esittelyitä ja kohdevierailuita on järjestetty sekä Mikkelin Rakennusmestareiden ja–insinöörien yhdistyksen kanssa, että erikseen. Tähän mennessä on muun muassa tutustuttu uusiin ilmastointikoneisiin, aurinkopaneelien toimintaan ja aurinkovoimalaan, sekä paikalliseen leijupoltolla varustettuun voimalaitokseen. ”Alkuun osallistumisprosentti oli melko heikkoa, mutta nyt lokakuussa olemme menossa tutustumaan Mikkelin paikalliseen sairaalaan ja mukaan on tulossa sellaisiakin jäseniä, jotka osallistuvat yhdistyksen tapahtumiin aivan ensimmäistä kertaa”, Kauko kertoo.

Vehmanen on muuttanut Mikkeliin Raumalta, jossa hän on toiminut myös Satakunnan LVI-yhdistyksen puheenjohtajana. Niinpä hänen on ollut mahdollista hyödyntää sosiaalisia verkostojaan. ”Tammikuussa Oras julkaisee uusia tuotteita ja he ovat luvanneet tulla pitämään Mikkelin LVI-yhdistykselle tuote-esittelyn”. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa, mutta luvassa on varmasti mielenkiintoinen tilaisuus!

Muitakin suunnitelmia on. Paljon huomiota osakseen saanut haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely ja -laitteet ovat vierailuohjelmassa keväällä ja tähän teemaan liittyviä vierailukohteita kartoitetaan parhaillaan. ”Olemme menossa jätevesisäiliön valmistajan luokse ja toki haluamme pitää yllä myös perinteitä, eli joka kesäinen kesäteatterimatka järjestetään heinäkuussa samoin kuin yhdistysten yhteinen pilkkikisa sitten ensi vuonna”.

Idearikas puheenjohtaja ja aikaansaava sihteeri ovat miettineet ensi vuodelle jo paljon toimintaa. Yhdistys pyrkii olemaan “ajan hermolla” ja valitsee esimerkiksi vierailukohteet kulloinkin ajankohtaisista aihepiireistä. Lisäksi he haluavat kasvattaa alan ja yhdistystoiminnan tunnettuutta. ”Olemme menossa paikallislehden toimituksen kanssa juttelemaan, että mitäs he voisivat meistä tai alasta kirjoittaa”, Kauko kertoo lähitulevaisuuden suunnitelmista. ”Lisäksi aiomme neuvotella myös sähkö- ja automaatiopuolen toimijoiden ja paikallisyhdistysten kanssa mahdollisesta yhteistyöstä, sillä nykyaikainen talotekniikka on näiden kaikkien osa-alueiden muodostama varsin monimutkainen kokonaisuus ja sisältää yhä useammin myös ns. älykkäitä kokonaisratkaisuja ennustavien säätöjen muodossa. Paikallisiin kiinteistöalan toimijoihin pyritään saamaan myös yhteys esimerkiksi isännöitsijätoimistojen kautta”.

Opiskelijajäsenen paikka auki

Yhden suunnitelmansa Kauko esittää pikemminkin varovaisena toiveena. ”Mikkelissä on talotekniikka-alan ammattikorkeakoulu, mutta opiskelijajäseniä meillä on hyvin vähän. Toivoisin edes yhden opiskelijajäsenen mukaan hallituksen jäseneksi. Sitä kautta kuulisimme juuri heidän toiveitaan, että mitä asioita he toivovat yhdistystoiminnalta ja mitä tavoitteita heillä on. Toki siitä syntyisi sitten vuorostaan sellainen vaikutus, että tuote-esittelyitä olisi helpompi järjestää, sillä juuri nämä nuoret osallistujat ovat haluttua kuulijakuntaa. Kaksi asiaa ruokkisi toinen toistaan, kun pääsee tutustumaan tuoteuutuuksiin ja uusiin toimintamalleihin ja omalla läsnäolollaan taas lisää sitä esittelijöiden innokkuutta tulla paikalle”. Tästä mahdollisuudesta kiinnostuneet XAMKilaiset voivat ottaa yhteyttä Kaukoon tai Henrikiin!

Lausuntopyyntö RTS-ympäristöluokituksen ylläpidon alustavat kriteerit 1.0 -ehdotus

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja ”RTS-ympäristöluokituksen ylläpidon alustavat kriteerit 1.0 -ehdotus” -asiakokonaisuudesta. Lausuntomateriaali sisältää alustavan ehdotuksen RTS-ympäristöluokituksen uusiksi kriteereiksi olemassa oleville kiinteistöille. Kriteeristöehdotus on laadittu niin, että sisältö tukisi mahdollisimman hyvin kiinteistöpäällikön tehtäviä ja toimisi kannustimena jatkuvaan kehittämiseen.

Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön ja kommentoimaan karkealla tasolla, kuuluuko tietty kriteeri mielestänne ympäristöluokitukseen ja toisaalta puuttuuko kriteeristöstä jokin oleellinen osa-alue taikka kriteeri.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten 10.10.2018 mennessä.

 

Vuosi nuoruudestani – Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hänen on myös rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Helmikuun neljäntenätoista SuLVIn suunnittelijapäivässä palkitsimme ensimmäistä kertaa Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan. Raati, jossa ehdokkaita ruotivat Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand, Talotekniikka-lehden päätoimittaja Heikki Heikkonen ja kehityspäällikkö Matti Kiiskinen, SKOL ry:stä, valitsi voittajaksi Juho Lepistön, joka toimii ryhmäpäällikkönä Granlundilla.

”En itse asiassa ollut itse huomannut tätä kilpailua. Talon sisällä oli mietitty meiltä sopivia ehdokkaita ja lopulta hyvin nopeasti tuli tieto, että myös minun toivottiin osallistuvan. Kun sitten sain vielä tietää voittaneeni, niin olihan se tosi hyvä tunne. Tiesin, kuinka kovia osaajia oli ehdolla ja itse asiassa vähän jopa yllätyin voitostani”, Juho kertaa nyt helmikuisia tapahtumia.

Hän yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Juho Lepistö

Mukana monissa mielenkiintoisissa projekteissa

Juhon tarkoitus oli lukion jälkeen ryhtyä opiskelemaan rakennutekniikkaa, mutta jostain syystä LVI veikin mukanaan. Syytä tälle hän ei osaa tarkasti selittää, vaan toteaa, että opintojen valinta oli ehkä useiden sattumien summa. Alalla saamiaan mahdollisuuksia hän kiittelee kovasti. ”Olen vielä melko nuori ja päässyt mukaan tekemään niin hienoja juttua, joista en koulussa ollessa osannut edes haaveilla.”

Juhon työ ryhmäpäällikkönä jakautuu LVI-suunnittelun eri projektien töistä, mutta keskeisimpänä on Pasilan Tripla. Lisäksi hänen vastuullaan on suunnitteluryhmä, jonka kuuden tiimiläisen työtilannetta hän seuraa aktiivisesti. ”Pidän silmällä projektien etenemistä ja henkilökohtaisia työtilanteita. Onko töitä liikaa tai ehkä liian vähän. Alan työvoimapula on täyttä totta – yrityksemme on kasvanut paljon ja tekijöistä on jatkuvasti työvoimapulaa.”

”Kivan jätkän” maineessa

Yhtenä valintakriteerinä Vuoden nuorelle LVI-suunnittelijalle oli hyvä asenne ja kyky kuunnella asiakasta. Tämä teki vaikutuksen myös Juhoon. ”Ajatella, että ns. kivan jätkän maineellakin voi pärjätä tällaisessa kisassa. Yleensä sellaiset ominaisuudet näkyvät vain lähimmälle työyhteisölle.”

Juho itse pyrkii miettimään asioita aina positiivisen kautta. ”Mukava työkaveri ei tarkoita sitä, että hän on aina samaa mieltä kanssasi. Hän on luotettava, tietyllä tavalla rentokin. Ei marmateta, vaan pyritään kompromisseihin ja eteenpäin hyvällä fiiliksellä. Se on myös vastuunkantamista. Tehdään se, mitä luvataan”, Juho pohtii.

 

Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 Sokos Hotel Presidentissä! Luvassa jälleen ajankohtaisia aiheita, mielenkiintoinen näyttely sekä verkostoitumista kollegoiden kesken.

1...222324...41Sivu %Ko. sivu% yhteensä %kaikista sivuista%
© Copyright: SuLVI 2017. Sivusto: Viidakkorumpu