Tag Archive for: Jäsenyys

Jäsenetuna alennusta työturvallisuuskortin verkkokurssista

Suomen LVI-liiton jäsenet saavat jatkossa verkkokoulutuspalveluita tarjoavan Trinnon työturvallisuuskortin opiskelusta jäsenetua. Trinnon verkkokurssin voi suorittaa milloin vain ajasta ja paikasta riippumatta, ja saavuttaa vastaavan pätevyyden kuin luokkamuotoisista koulutuksistakin.

Trinnosta kerrotaan, että työturvallisuuskouluttamista tai sen osoittaman kortin myöntämistä ei – vastoin monen käsitystä – määritä laki. Sähköisesti suoritettu koulutus ja sen hyväksytystä suorittamisesta Trinnon myöntämä eTYÖTURVAKORTTI® on siis yhtä pätevä osoittamaan henkilön turvallisuusosaamisen työmaalla.

Suomen LVI-liiton koulutuspäällikkö Samuli Könkö kertoo, että verkkokoulutus on varsin tehokas vaihtoehto perinteiselle koulutuspäivälle. ”Tämä tuo toki paitsi kustannussäästöjä, kun matkustuskulut jäävät pois, mutta myös joustoa, kun koulutuspäivän voi valita itse. Kurssin voi tarvittaessa tehdä myös osissa.”

Jäsenetuna Suomen LVI-liiton jäsenet ja yhteistoimintajäsenet saavat sähköisen työturvallisuuskortin koulutuksesta kymmenen euron alennuksen per kurssi. ”Ajattelen niin, että tämä on tasapuolinen jäsenetu kaikille jäsenillemme ympäri valtakunnan, kun kurssin voi suorittaa kuka vain – tarvitaan vain Internet-yhteys”, Samuli toteaa.

Lisätietoja osoitteessa trinno.fi, tai sähköpostitse info(at)trinno.fi
Katso kaikki jäsenedut.

Mikkelissä tapahtuu nyt paljon

Suomen LVI-liittoon kuuluu 30 jäsenyhdistystä, jotka järjestävät tuoteuutuuksien esittelyitä, mielenkiintoisia kohdevierailuita ja luovat työelämässä tärkeitä verkostoja asiakkaiden, kollegoiden ja kilpailijoidenkin kesken. Kun liityt jäseneksemme, liityt siis paikalliseen jäsenyhdistykseen, jonka kautta olet Suomen LVI-liiton jäsen.

Paikallinen yhdistystoiminta ymmärrettävästi elää tekijöidensä elämäntilanteiden ja osallistumismahdollisuuksien mukaan. Jokainen SuLVIn jäsenyhdistys on yksilöllinen ja oman paikkakuntansa näköinen.

Mikkelin LVI-yhdistyksen, MiLVIn puheenjohtaja Kauko Vehmanen yhdessä sihteeri Henrik Sjögrenin on pistänyt tuulemaan. ”Aloitimme hyvin yksinkertaisista asioista, kuten yhteystietojen päivittämisestä. On vaikeaa kutsua ihmisiä tapaamisiin, jollei heitä tavoita”, naurahtaa Kauko ja osuu naulan kantaan – vanhentuneet yhteystiedot ovat suuri haaste lähes jokaisen järjestön tehokkaalle toiminnalle.

Tuoteuutuuksia ja mielenkiintoisia retkikohteita

Kiinnostavia tuote-esittelyitä ja kohdevierailuita on järjestetty sekä Mikkelin Rakennusmestareiden ja–insinöörien yhdistyksen kanssa, että erikseen. Tähän mennessä on muun muassa tutustuttu uusiin ilmastointikoneisiin, aurinkopaneelien toimintaan ja aurinkovoimalaan, sekä paikalliseen leijupoltolla varustettuun voimalaitokseen. ”Alkuun osallistumisprosentti oli melko heikkoa, mutta nyt lokakuussa olemme menossa tutustumaan Mikkelin paikalliseen sairaalaan ja mukaan on tulossa sellaisiakin jäseniä, jotka osallistuvat yhdistyksen tapahtumiin aivan ensimmäistä kertaa”, Kauko kertoo.

Vehmanen on muuttanut Mikkeliin Raumalta, jossa hän on toiminut myös Satakunnan LVI-yhdistyksen puheenjohtajana. Niinpä hänen on ollut mahdollista hyödyntää sosiaalisia verkostojaan. ”Tammikuussa Oras julkaisee uusia tuotteita ja he ovat luvanneet tulla pitämään Mikkelin LVI-yhdistykselle tuote-esittelyn”. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa, mutta luvassa on varmasti mielenkiintoinen tilaisuus!

Muitakin suunnitelmia on. Paljon huomiota osakseen saanut haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely ja -laitteet ovat vierailuohjelmassa keväällä ja tähän teemaan liittyviä vierailukohteita kartoitetaan parhaillaan. ”Olemme menossa jätevesisäiliön valmistajan luokse ja toki haluamme pitää yllä myös perinteitä, eli joka kesäinen kesäteatterimatka järjestetään heinäkuussa samoin kuin yhdistysten yhteinen pilkkikisa sitten ensi vuonna”.

Idearikas puheenjohtaja ja aikaansaava sihteeri ovat miettineet ensi vuodelle jo paljon toimintaa. Yhdistys pyrkii olemaan “ajan hermolla” ja valitsee esimerkiksi vierailukohteet kulloinkin ajankohtaisista aihepiireistä. Lisäksi he haluavat kasvattaa alan ja yhdistystoiminnan tunnettuutta. ”Olemme menossa paikallislehden toimituksen kanssa juttelemaan, että mitäs he voisivat meistä tai alasta kirjoittaa”, Kauko kertoo lähitulevaisuuden suunnitelmista. ”Lisäksi aiomme neuvotella myös sähkö- ja automaatiopuolen toimijoiden ja paikallisyhdistysten kanssa mahdollisesta yhteistyöstä, sillä nykyaikainen talotekniikka on näiden kaikkien osa-alueiden muodostama varsin monimutkainen kokonaisuus ja sisältää yhä useammin myös ns. älykkäitä kokonaisratkaisuja ennustavien säätöjen muodossa. Paikallisiin kiinteistöalan toimijoihin pyritään saamaan myös yhteys esimerkiksi isännöitsijätoimistojen kautta”.

Opiskelijajäsenen paikka auki

Yhden suunnitelmansa Kauko esittää pikemminkin varovaisena toiveena. ”Mikkelissä on talotekniikka-alan ammattikorkeakoulu, mutta opiskelijajäseniä meillä on hyvin vähän. Toivoisin edes yhden opiskelijajäsenen mukaan hallituksen jäseneksi. Sitä kautta kuulisimme juuri heidän toiveitaan, että mitä asioita he toivovat yhdistystoiminnalta ja mitä tavoitteita heillä on. Toki siitä syntyisi sitten vuorostaan sellainen vaikutus, että tuote-esittelyitä olisi helpompi järjestää, sillä juuri nämä nuoret osallistujat ovat haluttua kuulijakuntaa. Kaksi asiaa ruokkisi toinen toistaan, kun pääsee tutustumaan tuoteuutuuksiin ja uusiin toimintamalleihin ja omalla läsnäolollaan taas lisää sitä esittelijöiden innokkuutta tulla paikalle”. Tästä mahdollisuudesta kiinnostuneet XAMKilaiset voivat ottaa yhteyttä Kaukoon tai Henrikiin!

Tulevaisuus vaatii siltojen rakentamista

”Tulevaisuuden ennakointia ei voida tehdä, jos ei tunneta menneisyyttä ja toimintaympäristöä, jossa toimimme”. Näillä sanoilla aloitettiin Hämeenlinnan LVI-yhdistyksen tulevaisuustyöpaja. Työpajaan oli saapunut innokas kahdeksan jäsenen joukko. Mukana oli myös yhdistysten välisen yhteistyön nimissä Helsingin LVI-yhdistyksen nuorisoaktiivi Mikko Suhonen. Tilaisuus järjestettiin mukavan rennosti puheenjohtaja Antti Heinosen kotona syöden pitsaa ja salaattia. Näin tavoitettiin mukavan välitön tunnelma.
Työpajan aluksi käytiin läpi työn tavoitteita ja syitä miksi tulevaisuutta tulisi suunnitella. Työpajan tavoitteena oli hahmottaa sekä yhdistyksen menneisyyttä, ymmärtää yhteiskunnan muutosta, että löytää sellaiset kriittiset muutostekijät toimintaympäristöstä, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan tulevaisuudessa. Tavoitteena ei siis ollut yrittää keksiä käytännön toimintaa yhdistykselle seuraaville vuosille, käytännön toimet tulevat perässä, kun ymmärrys tulevaisuudesta on saatu riittävän korkealle tasolle.

Yhteiskunnan muutoksen vaikutukset

Ensimmäisenä ohjelmassa oli orientaatioluento yhteiskunnan muutoksesta ja murroksesta. Yhteiskunnan muutos modernin ajan selkeistä työurista, henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta, talkoohengestä ja täystyöllisyydestä kohti postmodernia aikaa alkoi käytännössä 1990-luvulla, kun tietoverkot alkoivat kehittymään.

Muutos on ollut raju ja se nopeutuu koko ajan, esityksessä käytiin läpi muutoksen vaikutuksia muun muassa työelämään ja yhteiskuntaan. Postmodernin ajan kolme merkkiä ovat näkyneet jo pitkään: ajan ja paikan välinen suhde on muuttunut epäselväksi, enää ei olla sidottuna paikkaan tai aikaan, mm. työelämä menee siihen suuntaan, että työ ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy. Sosiaalinen toiminta on irrottautunut sen paikallisesta yhteydestä, ihmiset eivät enää kokoonnu kovin helposti yhteen, sosiaalinen toiminta on jatkuvaa ja verkostot laajoja; virtuaalisesti. Olemme irrottautuneet perinteiden ketjusta, ”poika ei enää seuraa isäänsä”. Yleisen normin mukaista toimintamallia ei ole, vaan erilaisuus ja perinteistä irrottautuminen on trendikästä. Toisaalta tällekin saattaa tulla vastareaktio, eli perinteiden arvostaminen on omanlaisensa osoitus itsenäisyydestä ja omaperäisyydestä.

Maailma pienenee tietoverkkojen myötä

Muutoksen ymmärtäminen on tärkeää sen vuoksi, että ihmiseen vaikuttavat eniten uskomukset ja yhteiskunnan tuomat vaikutukset. Modernina aikana eläneet sukupolvet joutuvat kohtaamaan rajun muutoksen omasta näkökulmastaan. 1990-luvun jälkeen syntyneet sukupolvet elävät jo automaattisesti uutta postmodernia aikaa.
Tulevaisuuden tekijöille ei ole mikään ongelma hankkia 10-15 ammattia ja elää dynaamisesti erilaisissa tiloissa. Maailma pienenee tietoverkkojen kehittymisen kautta jatkuvasti, kulttuurien sekoittumista tapahtuu enemmän kuin koskaan. On täysin ymmärrettävää, että modernin ajan ja postmodernin ajan sukupolvet eivät tunnu ymmärtävän toisiaan. He elävät todellisuudessakin eri maailmoissa.

Perinteiden kunnioitus ja toiminnan uudistaminen kulkevat rinta rinnan

Yhdistystoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan murros vaikuttaa. Modernina aikana perustetut yhdistykset ja niiden aktiiviset jäsenet rakentavat toimintaa helposti yhä aikaisemman yhteiskunnan normien ja käytäntöjen mukaan. Toiminnan siirtäminen nuoremmalle polvelle tuntuu haastavalta, koska nuorempi polvi saattaa uudistaa toimintaa liian rajusti ja nopeasti ymmärtämättä modernin ajan perinnettä, joka tulisi säilyttää.

Tarvitaan siis sillanrakentajia, ihmisiä, jotka ymmärtävät eri sukupolvien välisen kuilun syyt. Sillanrakentajia tarvitaan sekä modernin ajan aktiivisista toimijoista että postmodernin ajan uusista aktiiveista. Yhdessä ymmärtämällä menneisyyden perinteet ja tulevaisuuden yhteiskunnan muutoksen saadaan toiminta jatkumaan. Tämän hetkinen tilanne, jossa yhdistykset ovat vaikeuksissa on aiheutunut yksinkertaisesti siitä, että muutos yhteiskunnassa on ollut niin nopea ja pääosin odottamaton, vain harvat ovat pystyneet muutoksen ennakoimaan.

Tulevaisuustyöpaja jatkui orientaatioluennon jälkeen jakautumalla kahteen ryhmään. Ryhmät tekivät kumpikin oman toimintaympäristöanalyysin käyttämällä PESTE -menetelmää. Usean kierroksen jälkeen saatiin rajattua muutostekijät kuuteen. Kuuteen muutostekijään, jotka tämän ryhmän mielestä ovat ne, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.

Toimintaan vaikuttavat muutostekijät

  • Tiede
  • Energialähteet
  • Vapaa-aika ja liikunta
  • Vihreä energia
  • Koulutus
  • Kommunikaatioteknologia

Näiden tunnistettujen muutostekijöiden lisäksi käytiin läpi megatrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan yhdistystoimintaan, näitä ovat muun muassa digitalisaatio, globalisaatio ja glokalisaatio.

Yhdistystoiminnalle on tulevaisuudessakin kysyntää

Työpajassa keskusteltiin paljon ja jatkotyötä varten saatiin paljon materiaalia. Työpajaan osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että yhdistystoiminnalla on tulevaisuudessakin kysyntää. Nyt jo on näkyvissä tietoyhteiskunnan vastareaktiona tiedon tulvaan ”kyllästyminen”. HäLVIn perustehtävä oli vuonna 1974 ajantasaisen ja uuden tiedon jakaminen jäsenistölle. Näyttäisi siltä, että perustehtävä ei tulevaisuudessakaan juuri muutu, mutta sen muoto on eri. Tietoa ei enää tarvitse jakaa sen vuoksi, että sitä ei olisi. Tietoa tarvitsee jakaa sen vuoksi, että varmistetaan tiedon oikeellisuus. Yhdistystoiminnan perustehtävä onkin tulevaisuudessa siivilöidä tiedon tulvasta se oikea tieto jäsenilleen käyttöön.

Toinen puoli toiminnasta on sen sosiaalinen puoli. Glokalisaatio on noussut voimakkaasti uutena megatrendinä esiin. Glokalisaatio ajaa ihmisiä ja yhteiskuntia toisaalta laajempiin verkostoihin, mutta toisaalta tietoyhteiskunnan kyllästymisen vastareaktiona osallistumaan paikallisiin pieniin yhteisöihin, joissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunne. Jos ennakointi yhdistyksien osalta osuus oikeaan, niin vuonna 2024 yhdistystoiminta alkaa elämään uutta voimakasta kasvua, ihmiset haluavat hengähdyshetken kännyköistä ja sosiaalisesta mediasta. Tulevat sukupolvet siirtyvät tässä mielessä lähemmäksi modernin ajan maailmankuvaa. Tämä kuvaa muutoksen nopeutta, tarvetta olla ajan tasalla ja ennakoida.

Työ jatkuu HäLVIn osalta ja seuraavan kuukauden aikana kirjoitetaan tulevaisuuden skenaarioita vuoteen 2024 erillisellä työryhmällä. Tämän jälkeen hallitus laatii ja esittelee syyskokouksessa marraskuussa tulevaisuuden kuvan mukaisen HäLVI ry:n unelman ja polun, jota pitkin sinne kuljetaan.

 

Antti Heinonen

Hämeenlinnan LVI-yhdistys HäLVI ry
Puheenjohtaja

LVI-Golfin SM-kilpailun voittajiksi Pasi Nyman, Riku Manunen, Janne Kiviniemi ja Auli Manninen

Järjestyksessä jo 29. SuLVIn SM LVI-Golfturnaus pidettiin tänä vuonna Oulun Virpiniemessä perjantaina 7.9. Kilpailu voitiin viedä läpi loistavassa syyssäässä auringon paisteessa. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja greenit liukkaat. Koska myös tuuli puuttui, puitteet olivat otolliset hyvälle kilpailulle. Valitettavasti vain osallistujamäärä oli tavanomaista vähäisempi monista yhteensattumista johtuen.

Pasi Nyman

Oululaiset olivat järjestäneet torstai-illaksi yhteisen kisatankkauksen golfklubille. Tilanteeseen sopiva buffet-pöytä ja hyvät juomat antoivat oivan lähtökohdan seuraavan aamun pelille. Ilta sujui oikein leppoisassa hengessä. Kiitokset erityisesti Halton Oy:lle, jonka tuki mahdollisti tilaisuuden.

Virpiniemen Golf Oy:n isännöimä kenttä sijaitsee osin meren rannalla. Ensimmäiset 9 väylää on metsikköistä ja myös mäkistä. Toinen puolisko taasen enemmänkin peltomaista, mutta useat vesialueet lisäävät vaikeusastetta. Ei mikään helppo kenttä!

Mutta hyvinhän näistä haasteista selvittiin. Läpimenoaika pysyi hyvin kohtuullisena. Pelin jälkeen ruokailu klubilla ja jälkipeli täydensivät tapahtumaa. Erittäin runsas palkintopöytä mahdollisti muistamisen jokaiselle kilpailijalle. Siitä kiitokset kaikille sponsoreille ja palkintojen lahjoittajille.

Tulokset

Lyöntipeli:
Pasi Nyman, 69
Janne Kiviniemi, 70
Seppo Räisänen, 72

Pistebogey:
Riku Manunen 38
Lari Lampainen 36
Joona Jämsä 35

Scratch:
Janne Kiviniemi 75
Juha Lindqvist 81
Pasi Nyman 83

Keskellä kuvassa Janne Kiviniemi.

Naisten kilpailussa valtias oli tänä vuonna vuonna Auli Manninen. Lisäksi jaettiin pari erikoispalkintoa, pisin avaus ja lähimmäs lippua.

Suuri kiitos ja kumarrus työryhmälle Hannu Korkala, Tapio Lauri, Seppo Räisänen ja Vesa Schutskoff onnistuneesta tapahtumasta. Saamani palautteen mukaan kaikki olivat tyytyväisiä tapahtumaan. Ensi vuonna on edessä juhlavuosi, 30 vuotistapahtuma. Paikkana tuolloin Rönnäsin kenttä Isnäsissä Suomenlahden rannalla.

Kalevi Hyvärinen
Kilpailun johtaja

 

Uutista päivitetty 2.10.2018 korjattu Hannu Korkalan nimi.

Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin

Yliopistonlehtori Petri Ruuskanen julkaisi tutkijatovereidensa kanssa keväällä tutkimuksen verkostojen eli sosiaalisen pääoman hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan monipuolisesti verkostoituneet etenevät urallaan paremmin palkattuihin tehtäviin.
”Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Verkostoistaan ihmiset saavat esimerkiksi hyödyllistä tietoa ja suosituksia, jotka edesauttavat heidän tavoitteidensa toteutumista”, selittää Ruuskanen.

Petri Ruuskanen

”Tutkimuksessamme tarkasteltiin yhtäältä erilaisia konkreettisen avun verkostoja. Toisaalta tarkastelimme yhdistysjäsenyyksiä, joiden tulkittiin edustavan lähisuhteita laajempaa verkostoitumista. Tulosten mukaan molemmista on hyötyä. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kuitenkin monipuoliset verkostot, jotka auttoivat ihmisiä etenemään urallaan. Toisin sanoen mitä monipuolisemmin ihminen kuului erilaisiin yhdistyksiin, sitä paremmin hänen tulonsa kehittyivät.”

Ruuskanen kertoo verkostojen syntyvän monin eri tavoin. ”Osa muodostuu epämuodollisten sosiaalisten kohtaamisten pohjalta, osa taas syntyy erilaisten organisaatioiden pohjalta. Erilaiset yhdistykset ovat tyypillinen esimerkki organisaatioista, jotka kokoavat yhteen saman tyyppisistä asioista kiinnostuneita eri ihmisiä”.

Ammatillisten järjestöjen vahvuus on tiedonvälitys ja edunvalvonta

Ammatillisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien ja ihmisten mielenkiinto on suuntautunut enemmän erilaisiin harrastusjärjestöihin. ”Tämä on totta”, myöntää Ruuskanen. ”Ammatillisten järjestöjen asema on kuitenkin säilynyt Suomessa edelleen vahvana. Erityisesti jäsenet pitävät näitä hyödyllisinä tiedonvälityksen ja edunvalvonnan kanavina. Niiden vahvuus on siinä, että ne useimmiten kykenevät kokoamaan yhteen jäsenistönsä kannalta tärkeää tietoa ja välittämään sitä tehokkaasti eteenpäin omien tiedotuskanaviensa kautta. Samalla ne kykenevät tuomaan jäsenistönsä intressejä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa”.

Työntekijän verkostoitumisesta hyötyy myös työnantaja

”Sosiaalisesta pääomasta hyötyy myös työnantaja”, kertoo Matti Laukkarinen, joka kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” tutki rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia. Sosiaalisten verkostojen merkitystä on tutkittu pääasiassa työntekijän näkökulmasta, mutta Laukkarista kiinnosti millaisia rekrytointikäytäntöjä työnantajat suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.

Matti Laukkarinen

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen. ”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeitä, mutta toteaa, että toimintaympäristö on sama suunnittelussa ja urakoinnissakin. Tutkimuksen johtopäätöksiä voi siis hyödyntää laajemminkin rakentamisen alalla. ”Samoissa työmaatoimistoissa pyöritään”.

”Haastattelin tutkimukseeni yritysten toimihenkilöitä ja selvisi, että yhteistyökumppanien ja erityisesti oman henkilöstön antamat suositukset johtivat usein työntekijän palkkaamiseen. En ole kartalla siitä minkälainen tilanne Suomessa on, mutta ulkomailla omaa henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään omia sosiaalisia verkostojaan. Käytössä on palkitsemisjärjestelmiä, joissa suosittelijana toiminut henkilö saa bonuksen onnistuneesta rekrytoinnista”, kertoo Laukkarinen.

”Sosiaalisen pääoman hyötyjä työmarkkinoilla on vaikea pelkistää mihinkään yhteen ulottuvuuteen”, toteaa Petri Ruuskanen. ”Yhtäältä verkostojen kautta ihmiset saavat tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista, jotka eivät välttämättä tule lainkaan yleiseen hakuun. Samalla verkostot välittävät ihmisistä suosituksia, jotka usein vähentävät rekrytoinnin riskiä työnantajan silmissä”.

Hotoneuvosten kesätapahtuma Hämeenlinnassa

Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvosten toiminnan tärkeimpiin tilaisuuksiin kuuluu vuosittain elokuun puolenvälin jälkeen järjestettävä kesätapahtuma.  Vuoden 2018 kesätapahtuman järjestely­vastuussa oli Hämeenlinnan LVI-yhdistys ja siellä Jorma Railio, Kalle Koivula ja Jarmo Eskola.

Tilaisuus aloitettiin Museo Militarian tykkihallissa kevyellä kenttälounaalla, jonka yhteydessä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo esitti kaupungin tervehdyksen sekä kertoi Hämeenlinnan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen seremoniamestari Jorma Railio kertasi kesäpäivien ohjelmaa.

Pullakahvien jälkeen kiersimme asiantuntevien oppaiden johdolla Museo Militarian päärakennuksen  näyttelyn,  jossa tutustuimme  aseiden historiaan eri sotiemme ajoilta.  Tykistömuseon lisäksi samoissa tiloissa toimii myös pioneeri- ja viestimuseot.

Iltapäivän kierros jatkui osin mukulakivikatuja pitkin Hämeen Linnaan. 70-luvulla vankilakäytöstä poistettu linna on remontoitu upeasti matkailu- ja edustuskäyttöön. Pääsimme kurkistamaan keskiaikaan ja 700-vuotiaan linnan rappion ja loiston päiviin pätevien oppaiden johdolla. Pisteenä i:n päällä oli vielä tiukasti vartioitu Hohto – Suomalainen hopea 1600-1830- näyttely. Linnan ympäristössä oli menossa Keskiaika­festivaali, joten tämäkin historiatapahtuma tuli nähtyä samalla kertaa.

Perjantai-illan päivällinen nautittiin Hämeen Linnan Kruunun leipomon yläkerrassa. Illan yllätysohjelmasta vastasivat Hese ja Jore eli neuvokset Anttonen ja Railio duettoineen – yleisökin sai osallistua laulantaan.

Lauantain yleiskokous

Lauantaiaamuna puolisomme, eli Sulottaret pakkautuivat bussiin tutustuakseen Iiittalan lasimäen Naivistien näyttelyyn ja muuhun lasimäen tarjontaan eli lähinnä eri myymälöihin. Neuvokset jäivät hotellilla alkavaan Raadin yleiskokoukseen.

Yleiskokouksen avasi puheenjohtajaneuvos Kalevi Hyvärinen. Kokouksessa oli läsnä 44 neuvosta, joista edellisen kesätapahtuman jälkeen kolme neuvosta oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hiljaisen hetken ja Täällä Pohjan Tähden alla -laulun jälkeen neljä noviisiamme opastettiin kokoustehtäviin.

Uusia kunnianeuvoksia nimettiin viisi. Kunnianeuvokset täyttävät viimeistään tänä vuonna 75 vuotta ja ovat osallistuneet kesätapahtumiin vähintään 10 kertaa.  Kunnianeuvoksia on nyt siis kaikkiaan 36 kappaletta eli noin neljännes kaikista neuvoksista.  Yleiskokouksessa päätettiin, että raadin varsinaiset toimihenkilöt jatkavat tehtävissään. Sovimme tulevat neuvosehdokkaat vihittäväksi seuraavassa SuLVIn liittokokouksessa, joka pidetään Kokkolassa marraskuussa. Ohjeiston päivityksiä käsiteltiin, mutta kaikista aiheista ei päästy täyteen yksimielisyyteen,  joten ohjeistopäivitys palautettiin vielä siltä osin komission käsittelyyn.

Noviisit toimivat kokoustehtävässään reippaasti ja  kokousta liiemmälti häiritsemättä, joten noviisit Eskola, Kanerva, Lecklin ja Pantsar julistettiin neuvoksiksi.

Iltäpäivän ohjelma jatkui sotaisesti, kun lounas nautittiin Parolan Panssariprikaatin ruokalassa varuskunnan komendantin yliluutnantti Anu Immosen johdolla.  Reilun tunnin aselajiesittelyn jälkeen jatkettiin vierailua varuskunnan vaunuhallissa tutustuen käytössä olevaan panssarivaunukalustoon. Vanhempaan kalustoon ja muuhun museoesineistöön tutus­tuimme asiantuntijaoppaan mukana Parolan panssarimuseossa.

Juhlava illallinen Le Blasossa

Juhlaillallinen oli katettu Vaakuna-hotellimme Le Blason ravintolaan.  HäLVIn tervehdyksen toi yhdistyksen puheenjohtaja Antti Heinonen ennen puheenjohtajaneuvos Kalevi Hyvärisen juhlapuhetta.  Kerma­peru­noiden ja häränniskan jälkeen näimme balettesityksenä neuvos  Jukka Pantsarin esittämän  Joutsenlammen kuolevan joutsenen.  Ilta päätettiin juhlan orkesterin Birdy Skirdyn tahdeissa.

Aamulla oli ajoissa heränneillä tilaisuus tutustua kävellen Hämeenlinnan kaupunkiin Jorma Railion keralla.

Kiitos Jormalle ja muille toimikunnan jäsenille onnistuneista järjestelyistä!

Seuraava kesätapahtuma on vuonna 2019 Kuopiossa.

Ilkka Ilomäki

Factory Blues kokosi LVI-alan asiantuntijat jälleen yhteen

Täysi-ikäiseksi ennättänyt Factory Blues -tapahtuma täytti jälleen kerran Calortec Oy:n tehdashallin Uudessakaupungissa. Ilmassa väreili rento kuhina, kun LVI-alan ihmiset kokoontuivat verkostoitumaan ja vaihtamaan viimeisimpiä kuulumisia. Mukaan kertyi noin viitisensataa LVI -alan asiantuntijaa ympäri maata.

Puheenvuorossa Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand

Kesäkuisen perjantain sää ei ehkä ollut mitä mainioin, mutta hallissa vallitsi lämmin tunnelma.

Tilaisuuden avauspuheessa Suomen LVI-liitto SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi LVI-alan tulevaisuuden kuvista sekä kehityssuunnista.

Letkeän blues -tunnelman loi Tuusulasta peräisin oleva tyylikäs Definately Too Late Blues Band ja maukkaasta ruokatarjoilusta vastasi jo usean vuoden kokemuksella Tapio Pääkkö Uudenkaupungin Golfravintola & Cateringistä. Tänä vuonna tarjoilu toteutettiin useammassa eri linjassa. Logistisesti tämä toimi erinomaisesti ja vieraat pääsivät jouhevasti herkkujen makuun. Totuttuun tapaan myös virvoketarjoilu onnistui kiitettävällä tasolla.

Kuhinaa herkkulinjastolla

Pääjärjestäjiä tapahtumalle tänä vuonna olivat Calortec Oy:n lisäksi Amipro Oy sekä Lattialämpö Laivo Oy. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita kertyi lähemmäs kuutisenkymmentä.

Hileisen raikkaat virvokkeet

Factory Blues on perinteinen ja mieluisa tulonhankkimiskanava, joka mahdollistaa Vakka- Suomen LVI-yhdistyksen monimuotoisen toiminnan, esimerkiksi koulutustilaisuudet sekä opinto- ja virkistysmatkat. Lisäksi arpajaiset tuottivat mukavan bonuksen LVI-alan opiskelijoille jaettaviin stipendeihin!

 

Mikko Helpiö

Suomen LVI-liitto on luotettava talotekniikan asiantuntija, kertovat kyselyn tulokset

Julkaisimme kesällä kyselyn, jolla halusimme kysyä sekä omien jäsentemme että muiden seuraajiemme mielipiteitä. Ymmärrettävästi helteinen kesä vaikutti vastaajien määrään, joten vastauksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Näin sanoen, saimme teiltä upeaa palautetta luotettavuudestamme ja alan asiantuntijuudestamme, suuri kiitos siitä!

Jäsenemme arvostavat lehteä, nopeaa tiedottamista ja vaikuttamista alan säätelyyn

Olemme talotekniikka-alan ammattilaisten koulutus- ja verkostoitumista edistävä järjestö, jolla on kolmekymmentä jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Suurin osa vastauksen antaneista jäsenistä edusti Helsingin Seudun LVI-yhdistys HeLVIä tai Tampereen LVI-yhdistys TaLVIa. He olivat keskimäärin 30–50-vuotiaita tai jo eläkeiän ylittäneitä LVI-konsultoinnin ja suunnittelun ammattilaisia. Vastanneista jäsenistä lähes puolet osallistuvat harvakseltaan Suomen LVI-liiton tai oman jäsenyhdistyksensä järjestämiin tapahtumiin tai retkille, vajaa kolmannes usein.

Tarjoamme jäsenetuna jäsenillemme Talotekniikka-lehden. Jäsenetuna lehti koettiin tärkeimmäksi ja lehden sisältöön oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Verkostoituminen alan ammattilaisten kanssa oli toiseksi tärkein jäsenetu ja kolmanneksi merkittävin etu on omaan alaan vaikuttaminen.

Suomen LVI-liiton tärkeä tehtävä on koota jäsentemme kommentit lausuntopyyntöihin. Pystymme kokoamaan yhteen suuren määrän arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista. Olette työhömme tyytyväisiä, mutta voimme parantaa vielä yhden pykälän verran, saavuttaaksemme parhaimman arvosanan! Tiedotus- ja koulutuspalvelumme saivat lähes täydet pisteet, se oli hienoa nähdä.

Enemmän kansainvälisyyttä ja laajemmin näkyvyyttä kuluttajille

SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. Tällä yhteistyöllä haemme paitsi resurssien tehokkuutta, myös vaikuttavuutta useamman kansallisen tekijän ”lyödessä hynttyyt yhteen”. Yhteisen edustajan kautta toimiminen vaikuttaa selvästi mielikuvaan SuLVIn kansainvälisyydestä, sillä niin jäsenet kuin muutkaan seuraajamme eivät koe SuLVIa kansainvälisesti aktiivisena toimijana. Tässä siis meille skarppauksen paikka ja jotta jatkossa välittäisimme tietoa muualta maailmasta aktiivisemmin.

Talotekniikan imago ja houkuttelevuus ammattina huolettaa tasaisesti kaikkia. Meiltä toivotaan enemmän näkyvyyttä kuluttajien parissa ja että vahvistaisimme talotekniikan arvostusta. Alan järjestöt jakavat huolenne ja ovat siksi yhdessä järjestäytyneet LVI-alan vetovoimahankkeeseen, jolla tavoitellaan pitkäjänteisempää työtä talotekniikka-alan brändin vahvistamiseksi.

Myös koulutustoiminnalta toivotaan lisää lyhyitä tietoiskuja, webinaareja, sekä kursseja niin perusasioiden kertauksesta kuin digitalisaatiostakin. Myös näiden tehtävien osalta aiomme tehdä parhaamme, jotta toimintamme vastaisi entistäkin paremmin toiveitamme.
Kiitos kaikille vastaajille.

Olemme arponeet vastanneiden, yhteystietonsa jättäneiden kesken yhden 200 euron ja kaksi 100 euron lahjakorttia Suomen LVI-liiton omiin koulutuksiin. Voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille vastaajille!

Rakkaudella merkitty – HäLVIn kesäteatterimatka

Hämeenlinnan LVI-yhdistys on jo vuosia katkaissut kesän kulttuurin parissa. Valkeakosken kesäteatteri Apianniemessä on antanut tähän vakuuttavat puitteet. Tänäkin vuonna HäLVIn ryhmä aveceineen lähti heti elokuun 2. päivänä kohti Valkeakoskea. Tällä kertaa Valkeakoskella ohjelmassa on Jari Sillanpään elämästä kertova tarina: Rakkaudella merkitty. Kevään ja alkukesän aikana näytelmäkin sai ylimääräistä huomiota Jarin uudempien, mielipiteitäkin jakaneiden, seikkailujen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut HäLVIn innokkaan porukan lähtemiseen paikalle, eikä teatterin näytöksiin muutenkaan. Elokuinen näytös, kuten lähes kaikki muutkin näytökset ovat olleet loppuunmyytyjä.

Vaikka Jari Sillanpää ei kuulukaan henkilökohtaisiin suosikkeihin, niin näytelmässä esitetty tarina oli kiehtova. On aina hienoa nähdä tarina ihmisestä, joka nousee parrasvaloihin voimalla, uskolla, rakkaudella ja sisulla. Esityksessä Jarin elämää katsotaan kahdesta eri näkökulmasta: hänen nykyisen itsensä ja nuoren itsensä. Tämä luo vaihtelevuutta näytökseen ja monessa kohtauksessa Jari käy keskustelua itsensä kanssa. Hän katsoo samalla tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Esityksessä perinteiseen tapaan suurta roolia näyttelevät laulut. Niitä kuullaan paljon ja vaikka ei Jari Sillanpäätä kuuntelisikaan aktiivisesti, niin jokainen laulu oli tuttu ja vaikuttava. Näyttelijät olivat erittäin ammattitaitoisia ja varsinkin laulukohtauksissa pystyivät nostamaan esille vahvoja tunteita. Erityisesti Jareja näytelleet Jari Ahola ja Martti Manninen onnistuivat tuomaan esille Jari Sillanpäälle kaksi erilaista ääntä, jotka molemmat silti kuulostivat Jari Sillanpäältä.

Kuten usein hyvän teatteriesityksen jälkeen, niin nytkin tunne esityksen jälkeen oli sekä mukavan rento että samalla mietiskelevä. Tarinan opetuksena on varmasti: lähtökohdat, erilaisuus tai se mitä muut ajattelevat eivät jarruta, jos on näkemystä, sisua, periksiantamattomuutta ja uskallusta tehdä asiat omalla tavallaan, samalla muita rakastaen.

Antti Heinonen
HäLVI ry

 

Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa sinua kiinnostavan asian puolesta. Voit vaikuttaa omaan alaasi ja toimia oman yhteisösi hyväksi. LVI-alan ammattilaisten verkostoitumisen kannalta yhdistysten järjestämät tapaamiset ja retket ovat tärkeitä tapahtumia. Ja yhdistyksissä tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat järjestää yhteistä tekemistä. 

Porin Asuntomessujen talotekniikkatärpit

Vuoden 2018 Asuntomessut järjestetään Porissa 6.7.-5.8.2018. Asuntomessujen teemana on asuminen läpi ihmiselämän. Alueelle rakentuu 28 pientaloa, 1 korjausrakentamiskohde,
1 rivitalo, palvelutalo sekä päiväkoti. Yhteensä messuilla voi tutustua asumiseen 34 messukohteessa. Kokosimme tate-alan ammattilaisille oman tärppilistan mielenkiintoisista kohteista.

  • Kohde 4. Fiskarhedenvillan Pohjanvalossa käytetään pääsääntöisesti aurinkoenergiaa lämmöntuotantoon.
  • Kohde 10. Pori Energian Valovoimassa tullaan näkemään sähkö- ja aurinkoenergian
    yhteistoimintoja.
  • Kohde 16. Bunkkeri. Korjausrakentamisen kohteessa Bunkkerissa on tehty peruskorjausta nykyvaatimusten mukaisesti, mutta vanhaa kunnioittaen. Kohteen vanhat valurautapatterit saavat rinnalleen painovoimaista ilmanvaihtoa ja kaukolämpöä.
  • Kohde 20. Casakivi. Talon valaistusta ja kulunvalvontaa voidaan ohjata huoneisiin sijoitettavien kosketusnäyttöjen ja mobiililaitteiden avulla. Lämmitys- ja jäähdytystarve toteutetaan geoenergiaa hyödyntämällä. Osa talon sähköenergian tarpeesta saadaan
    katolle asennettavan aurinkosähköjärjestelmän avulla.
  • Kohde 23. Luoto. Hirsitalon ekologisia rakenneosia täydentävät energiatehokkaat
    lämmitys- ja viilennysratkaisut. Kodin järjestelmien etävalvonnan ja ohjauksen mahdollistaa ABB:n free@home -järjestelmä.
  • Kohde 24. As Oy Porin Villa Sun. Rauheat näytteilleasettajana tuo messusisältöä
    talotekniikka edellä.
  • Kohde 32. Villa Hohde. Tekniset ratkaisut on tehty älykkääksi automaatiota
    hyödyntämällä ja ratkaisuissa on myös pyritty huomioimaan talon kunnossapito koko sen elinkaaren ajan. Lämmönlähteenä vesikiertoinen lattialämmitys, ilma-vesilämpöpumppu. Näytteilleasettajana toimii Hanakat ja Elfin.

Yhdistyksen kanssa Asuntomessuille?

Olemme sopineet Porin Asuntomessujen kanssa jäsenillemme räätälöidystä LVI-opaskierroksesta, jonka aikana keskitytään nimenomaan messukohteiden talotekniikkaan. Opaskierroksiin on varauduttu 9. tai 11.7. klo 13. Tarvitsette vähintään 15 hengen ryhmän – jos omasta yhdistyksestä ei tule täyttä ryhmää täyteen, pistäkää hynttyyt yhteen toisen jäsenyhdistyksen kanssa!

Ostaessanne ryhmäliput Asuntomessujen verkkokaupasta, ilmoittakaa valitsemanne päivä (9. tai 11.7. klo 13.) ja merkitkää lisätieto -kenttään ”SUOMEN LVI-LIITTO”. Ryhmälippu maksaa 17 €/hlö. Ryhmäkoko vähintään 15 henkilöä, samanaikainen sisääntulo. Olkaa porteilla noin 12:45 odottamassa oppaita.

Messuinfo
Saapumisohjeet