Tag Archive for: Jäsenyys

Sami Ventä muistelee, että oli jäsen jo Metropoliassa opiskellessaan, muttei jäsenyydessään kovinkaan aktiivinen – Talotekniikka-lehti kattoi tuolloin kaiken kaivatun. ”Todellinen herääminen yhdistystoimintaan antoi odottaa itseään aivan viime vuosiin”, kertoo Sami nyt. ”Muutettuani Tampereelle olin Helsingissä neljä vuotta asunut vaasalainen, jolla ei ollut Manseen minkäänlaisia yhteyksiä. Yhdistystoiminta oli siis helpoin ja nyt ajatellen paras tapa tutustua alan toimijoihin ja alueen talotekniikkapiireihin oman työ organisaation ulkopuolella.”
Yhdistyksen jäsenyys myös mahdollistaa asioita, joita Sami ei voisi saavuttaa työorganisaatiossaan. ”Yhdistyksen kautta tapaan ennen kaikkea niitä kollegoita, joita en muuten tapaisi ja tilanteen mukaan saatamme käydä hyvinkin yksityiskohtaisia keskusteluita jostain todella kapeasta LVI:n aiheesta suurella LVI-porukalla, jossa keskustelijat ovat eri työorganisaatioista ja näkevät asiat omien vakiintuneiden käytäntöjensä läpi.”

Uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia

Pari vuotta muuttonsa jälkeen, Tampereen LVI-yhdistyksen syyskokouksessa, Sami ryhtyi kyselemään tarkemmin hallituksen toiminnasta sekä omista mahdollisuuksistaan osallistua siihen. Seuraavalla kaudella häntä esitettiin uudeksi hallituksen jäseneksi. ”Olin siis asettanut itseni ehdolle ilman suurempia odotuksia yhdistyksestä ja ymmärsin että yhdistyksellä ei minustakaan suurempia odotuksia ollut.”

Ensimmäiseen hallituksen kokoukseen osallistuminen jännitti. ”Ennen kaikkea tunnelma. Odotin, että porukka olisi jäykkää, mutta sen sijaan kokouksiamme leimaa nauru, joka ei meinaa loppua. Muodollisuutta toki on, mutta puheenvuoroja ei tarvitse jakaa, vaan voimme yhdessä keskustella asioista. Mietin myös, että tehtävät kuormittaisivat paljon, mutta käytäntö on osoittanut, ettei keneltäkään vaadita määräänsä enempää ja määrän jokainen voi määritellä itse.”

Samilla on myös selkeä syy hallitukseen haluamiselle. ”Työnantajani on mittavankokoinen organisaatio, joten en työssäni osallistu esimerkiksi strategiseen suunnitteluun. Yhdistyksessä innostukseni ja kasvava osaamiseni otetaan lämpimästi vastaan ja pääsemme yhdessä valjastamaan ajatukset suoraan yhdistyksen kehittämiseen. Ja ennen kaikkea kyltymätön mielenkiintoni toiminnan kehittämiseen saa yhdistystoiminnassa hyvää ponnistusalustaa. Saan myös arvokasta kokemusta hallitustyöskentelystä – asioiden järjestelystä, kehittämisestä ja muutoksen toteutumisen seuraamisesta.”

Henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen lisäksi Samilla on myös aito halu kehittää yhdistyksen toimintaa ja varmistaa sen jatkuvuus. ”Haluan lisätä TaLVIn tunnettuutta ja luoda paremmat edellytykset järjestää entistäkin parempaa toimintaa. Yhdistyksen sidosryhmille ja kumppaneille haluan näyttää, että yhteistyö kanssamme on yhteisten etujen mukaista ja edullinen väylä merkittävälle markkinalle, eli yhdistyksen jäsenille. Opiskelijoille ja nuoremmille tieteenharjoittajille haluan toimia tukena ja ikään kuin isoveljenä, henkilönä, jolta voi alaan liittyen pienellä kynnyksellä kysyä asioita. Vanhemmille tieteenharjoittajille haluan näyttää, että TaLVI voi uudistua ja luoda merkittävää ammatillisesti kiinnostavaa toimintaa ja virkistymistä”, Sami listaa.

Tiedostuspäällikkönä mielikuvaa ja suuntaa muokkaamassa

Kun Sami tuli valituksi TaLVIn hallitukseen, avoinna oli kaksi toimea, sihteeri ja tiedotus. ”Olin vielä hieman epävarma niin yhdistyksestä kuin itsestänikin, joten lupauduin tiedotuspäälliköksi”, Sami kertaa. Tiedotuspäällikön tehtävät lähtivät hiljalleen liikkeelle, jäsenpostituksen kehittämisellä ja sovellusten päivittämisellä. Sami on ottanut tehtäväkseen erityisesti toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen.

”Yritän muuttaa mielikuvia toiminnasta. Pyrin tekemään kaikista tapahtumistamme julkaisun somessa tai yhdistyksen nettisivuilla. Uskon, että näin toimien kannustamme liittymään ja aktivoimme ”nukkuvia” jäseniämme. Yhtenä näkyvyyttä lisäävänä toimena olemme tilanneet haalarimerkit uusille opiskelijajäsenille. Niitä ryhdymme jakamaan nyt seuraaville AMK-opiskelijoille.”

Samin mielestä yhdistystoiminnan ei kuuluisi olla harvojen valittujen riemua. ”Jokin aika korvaani osui jälleen lausahdus, että hallitus järjestää yhdistykselle toimintaa. Tämä on mielestäni täysin väärin. Yhdistys koostuu jäsenistä – jäsenet yhdessä ovat yhdistys”, Sami pohtii. ”Mielestäni toimintaa täytyy kääntää siten, että jäsenet järjestävät toimintaa. Hallitus tarvittaessa auttaa järjestelyissä ja luo puitteet.” Tämän mielikuvan muuttamiseen hän haluaakin seuraavaksi paneutua.

Huhtikuussa 2018 Alfa Laval sopi lämmönjako- ja jäähdytyskeskuksien liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle NIBE -konsernille. Samalla Alfa Lavalin lämmönjakokeskuksien liiketoiminnan kehityspäällikkönä toiminut Teijo Aaltonen siirtyi vetämään Suomen ja Baltian alueen myyntiä.

”Lyhyesti kerraten Alfa Laval ryhtyi miettimään liiketoimintojaan ja totesi, että lämmönjakokeskukset eivät olleet heidän ydinliiketoimintaansa. He halusivat keskittyä lämmönsiirtoon. Samaan aikaan NIBE Group on kasvanut voimakkaasti ja ilmaisi halunsa laajentaa myös kaukolämpöpuolelle”, kertoo Aaltonen ja jatkaa ”Olemme nyt itsenäisempiä ja joustavampia tekemään uusia ratkaisuja ja tämä näkyy tuotekehityksessämme. Uusi tilanne tuo toimintaamme ketteryyttä. Armatec Finland vastaa edelleen Cetethermin järjestelmien myynnistä, kuten jo Alfa Lavalin aikaankin. Me vastaamme itsenäisenä yrityksenä alihankinnasta, markkinoinnista, tuotteesta ja kokonaisuuden hallinnasta ylipäätään”.

Kaukolämpö kasvattaa suosiotaan ja on entistäkin energiatehokkaampaa

Kaukolämmön suosio Suomen yleisimpänä lämmitysmuotona kasvaa jatkuvasti, Energiateollisuus ry:n mukaan lähes 60 prosenttia koko uudisrakentamisen tilavuudesta lämpiää kaukolämmöllä. ” Energiayhtiöt ovat tänä päivänä entistä aktiivisempia hakemaan uusia ratkaisuja sekä uusia energian tuotantomuotoja, tämä näkyy meidänkin tekemisessä. Haetaan matalampaa lämpötilatasoa ja se vaikuttaa myös meidän tuotteisiin”, toteaa Aaltonen. ”Ja kaukolämpöhän pelastaa maailman, näin olen sanonut jo aiemminkin. Kaukolämpölaitoksissa ilmanpuhdistus on erittäin tehokasta. Hiilidioksidi on suurin haaste, mutta sekin saadaan varmasti ratkaistua tulevaisuudessa”.

Cetethermin lämmönjakokeskusten älykäs ratkaisu on palauttaa kiertävä kaukolämpövesimäärä mahdollisimman alhaisella lämpötilalla. Näin toiminta on tehokkaimmillaan. ”On monen tekijän summa, että tämä saadaan toteutettua”.

Kolmekymmentä vuotta kaukolämpöä

Nuori Aaltonen opiskeli 1980-luvun lopuilla Mikkelin teknillisessä opistossa ja oli vailla kesätöitä. Kesätyö ja yksin tein pysyvä työpaikkakin löytyi Parca Norrahammar Oy:n suojista. Yhtiö muutti pian nimeään Parcaksi, sitten Cetethermiksi, Alfa Lavaliksi ja nyt jälleen Cetethermiksi. ”Tämä on hieno ala ja hieno työpaikka. Ihmiset näitä töitä tekevät. Pysyvyys kertoo ainakin siitä, että olen viihtynyt.”

Työvuosiin on mahtunut myös monet Brysselin matkat, aiemman Cetethermin edustajana yleiseurooppalaisessa EuroHeat&Power:n työryhmässä, joka kehitti yleissuosituksen eurooppalaisille lämmönjakokeskuksille. Ja samoin toinen iso projekti lämmönjakokeskusten energiatehokkuusluokituksen sertifiointijärjestelmän kehittämisessä. ”Teemme parhaillaan Cetethermillä testauksia ja haemme itsellemme juuri tuota sertifiointia”, kertoo Aaltonen.

Tulevaisuus on digitaalinen myös Cetethermin osalta. ”Saatavilla oleva data täytyy hyödyntää entistäkin paremmin, tietoturva huomioiden, tietenkin. Haemme osaamista aluksi kumppaneiden kautta. Pää on täynnä kaikenlaisia ideoita”, Aaltonen naurahtaa.

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Cetetherm on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit järjestivät 20.2.2019 tiedotus- ja koulutustilaisuuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 22 yhdistysten jäsentä.

Aihe on hyvin ajankohtainen ja voisi jopa sanoa, että asialla alkaa olla kiire. Lainsäädäntö ja määräykset ovat olleet valmiina jo melko pitkään, mutta täytäntöönpano on viivästynyt erimerkkisistä syistä luvattoman kauan. Nyt takaraja on lähellä, sillä jätevesien käsittelyn tulisi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä vastata nykyisen lain vaatimuksia.

Isolla osalla haja-asutusalueiden kiinteistöjä jätevesien käsittely perustuu vielä vuoden 1961 vesilakiin. Jätevedet johdetaan niissä jonkinlaisen kaivorakenteeseen perustuvan saostuksen kautta maastoon. Saostuskaivon pohjalle laskeutuva liete tyhjennetään imuautolla yleensä vasta kaivon tulviessa tai kerran vuodessa.

Vanhoihin kiinteistöihin jätevesien käsittelyn uudistaminen on kallista ja usein teknisesti myös haastavaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja nykyaikaisia laite- ja komponenttivaihtoehtoja hyödyntäen se on täysin mahdollista.

Viranomaisilta neuvoja ongelma- ja poikkeustilanteissa

Tilaisuudessa alustuksen piti vastaava jätevesineuvoja Päivi Karhunen ja hän keskittyi lähinnä määräyksiin ja jätevesilainsäädäntöön. Hänen viestinsä oli, että ympäristönsuojelumääräyksiä tulee noudattaa muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa kaikissa ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Paikalliset olosuhteet saattavat merkittävästi vaikuttaa tehtävään tekniseen ratkaisuun. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kaava- ja pohjavesiolosuhteet, tontin koko ja muoto, maaperän laatu, talon rakenneratkaisut jne.

Päivin alustuksen jälkeen seurasi vilkas keskustelu ja tehtiin myös vaikeita kysymyksiä. Välillä juotiin kahvia ja jatkettiin keskustelua.

Pienen virkistäytymistauon jälkeen jatkettiin hieman teknisemmässä hengessä Henrik Sjögrenin esitellessä eri laite- ja varustetoimittajia sekä heidän tuotteitaan. Tässä osiossa kerrattiin mm. jätevesiin liittyvää terminologiaa käymällä läpi Jäteveden ABC, käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyn periaatteita, imeytys- ja suodatuskenttien perusratkaisuja, pienpuhdistamoja ja erilaisia kuivakäymälä ratkaisuja.

Hyvällä suunnittelulla ratkaisu löytyy

Loppukeskustelussa todettiin, että vanhoissa kiinteistöissä jätevesien erottelu on monesti lähes mahdotonta, mutta hyvällä suunnittelulla tähänkin löytyy kyllä ratkaisu. Paljon on vielä tehtävää ja kaikkien osapuolten tulee ”ryhdistäytyä” tämän tärkeän ympäristökysymyksen kuntoon saattamiseksi. Toteutusta, valvontaa ja lupaprosesseja tulee kaikkia tehostaa aikataulussa pysymiseksi.

 

Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

 

Palkitsemalla työiältään nuoren ja urallaan jo merkittäviä projekteja vetäneen henkilön Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan tittelillä, haluamme tuoda talotekniikka- ja tarkemmin LVI-alaa esille ja samalla kannustaa alaa entistäkin parempiin suorituksiin.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiatehokkuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen laadun energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Pyysimme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka työmenestyksensä lisäksi vaikuttavat positiivisesti työilmapiiriin, onnistuvat asiakassuhteissaan ja omalla persoonallaan vaikuttavat projektin onnistumiseen. Ammattinsa osaavat, hyvät tyypit toimivat alamme ”brändilähettiläinä” – ja innostavat alalle muitakin.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija on Vikke Niskanen

Vikke Niskanen oli myös puhujana SuLVIn suunnittelijapäivässä.

Niskanen on aloittanut LVI-alan työt vuonna 2011. Hän on edennyt urallaan LVI-suunnittelun projektipäälliköstä mm. Ähtäri Zoo Pandatalon TATE-pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi LVI-suunnittelijaksi. Parhaillaan Niskanen on mukana kahdessa allianssimallin hankkeessa. Lisäksi hän myös aloittanut LVI-suunnittelun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuoden 2018 alussa.

Työssään Niskanen huomioi mahdollisimman paljon tilaajan ja käyttäjän asioita suunnitteluratkaisuissa, ja pyrkii valitsemaan suunnitteluratkaisun aina hankkeen tavoitteiden mukaisesti. ”Kustannus- ja ylläpitoasiat huomioidaan aina suunnittelussa. Elinkaarisuunnittelu otetaan aina merkittäväksi osaksi LVI-suunnittelun toimeksiantoa ja valinnat tehdään energia- ja kustannustekijät huomioiden. Mikäli Vikellä on mahdollisuus hanketavoitteiden asetantaan, niin pääsääntöisesti kohteet suunnitellaan A-energialuokkaan ja niihin toteutetaan uusiutuvia energialähteitä”, kuvailee Niskasta ehdottanut Granlund Oy:n Sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Santeri Kondakov.

Aktiivinen verkostoituja

Raadin puolesta palkinnon ja diplomin luovutti Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. Yrityspalkinnon lahjoitti Gebwell Oy.

Lisäpisteitä valitulle ropisi aktiivisesta verkostoitumisesta ja vapaaehtoisesta työstä alan hyväksi. Niskanen on ollut Suomen LVI-liitto SuLVIn jäsen vuodesta 2011 ja paikallisen jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen 2013-2017. Lisäksi hän on toiminut ja toimii parhaillaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyslautakunnissa Suomen LVI-liiton edustajana.

Myös Viken ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä otetta suunnitteluhankkeisiin kiiteltiin ehdokaslomakkeessa. ”Vikke pyrkii suunnittelussa toimimaan aina mahdollisimman yhteistyökykyisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä tekemään asiakkaan työn helpoksi. Hän toimii projekteissa eri suunnittelu- ja konsultointialat kokoavana voimana ja myötävaikuttaa tiedonsiirtoon sidosryhmien välillä. Hän ottaa projekteissa monipuolisesti käyttöön viestinnän ja tehtävänhallinnan työkaluja, jolloin myös oman työn organisointi Granlundin sisällä toimii hyvin ja työilmapiiri pysyy hyvänä, kun muut suunnittelijat tietävät projektien tehtävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, kertoo Kondakov.

Palkitsemislautakunta
Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-Julkaisut

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.01.19 Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksella. Vierailuun osallistui yhteensä n. 20 yhdistysten jäsentä ja isäntänä ESE:llä toimi tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Tutustumisen kohteena oli hiljattain valmistunut polttoaineiden vastaanottoasema. Polttoaineen vastaanottoasemainvestointi oli suuruudeltaan n. 16-17milj. euroa ja nyt ei ole vähään aikaan suunnitelmissa yhtä suuria investointeja.

Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esitteli aluksi noin tunnin mittaisella ”kalvosulkeisella” ESE-konsernin osakkuusyhtiöiden historiaa ja nykypäivää strategioiden, toimintatapojen ja tunnuslukujen muodossa. Kolme kantavaa periaatetta ovat Paikallisuus, Luotettavuus ja Ympäristöystävällisyys.

Pursialan voimalaitoksen päätuotteet ovat kaukolämpö ja sähkö. Vuoden 2018 tuotantoluvut eivät vierailuajankohtana olleet vielä käytettävissä, mutta vuonna 2017 laitos tuotti 584MWh energiaa, josta ¾-osaa oli kaukolämpöä ja loput sähköä ja teollisuuslämpöä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 130 MW ja sähköteho n. 60MW.Polttoainevarastojen yhteenlaskettu tilavuus on n.31000m3 ja varapolttoaineena käytettävää öljyä varastoidaan n.200m3. Polttoaineesta n.80% on energiapuuta ja 20% turvetta.

Polttoaineiden varmuusvarastointi on myös varsin laajamittaista, koska energiapuun kuljetukset ovat hyvin sää- ja hakkuuriippuvaisia. Turvesoilla polttoainetta on 100GWh ja energiapuuterminaaleissa 50GWh. Lisäksi Venäjällä toimii ESE:n omistama puunhankintayritys, jonka hankkima puu edustaa n. 5% koko puupolttoainemäärästä.
Lasse Lahtisen esityksen loppuosa käsitteli Mikkelin kaukolämpöverkkoa, huippu- ja varalämpökeskuksia sekä yhtiön roolia koskienergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamisessa. Myös energianhallintalaiteita markkinoiva Foremica ja Spector käsiteltiin lyhyesti.

Viimeisinä esittelyvuorossa olivat biokaasua valmistava osakkuusyritys BioHauki Oy sekä tekniikkapainotteiset ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Laitoksen aluetyöllistämisvaikutus on n. 200 henkilöä/a. Pursialassa työskentelee n. 20 henkilöä.

ESE-konsernin toiminta tuli tarkasteltua hyvin kattavasti ja vain ydinvoimaosuudet jäivät käsittelemättä. Esityksen tässä vaiheessa kahvikupit alkoivat olla tyhjinä ja lisäkysymyksiä ei tullut, joten lähdimme laitoskierrokselle.

Laitoskierroksella keskityttiin pääteemaan eli polttoaineen vastaanottoasemaan. Koko laitos sijaitsee alavalla Saimaan ranta-alueella ja rakentaminen tällä tontilla on vaatinut massiivisia putkipaalutustöitä.

Toteutettu investointi on ns. korvausinvestointi, sillä aikaisempi puupolttoaineen vastaanottoasema jäi kapasiteetiltaan liian pieneksi. Uudella polttoaineenvastaanottoasemalla varmistetaan riittävä polttoaineiden vastaanottokyky, jotta laitosta voidaan ajaa tarvittaessa maksimiteholla. Vastaanottokapasiteetin lisäksi investointi paransi polttoaineen tasalaatuisuutta seulomon ja näytteenoton kautta. Polttoaine varastoidaan myös pääosin katettuun siiloon, joten se ei kostu lisää välivarastoinnin aikana. Tämän investoinnin yhteydessä uusittiin myös käynnistysölysäiliö.
Kaikki käytettävät polttoainejakeet sisältävät hyvin hienoja ja pölyäviä jakeita, joten niiden kertymiseen rakenteiden päälle ja niiden poissiivoamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisin teknisin ratkaisuin. Myös kiinteät sammutusjärjestelmät ovat varsin kattavat.

Vierailupäivänä puhalsi kylmä pohjoisviima ja vierailijat totesivat olevan erinomainen asia, että Mikkelin kaupungissa lämmitysjärjestelmät ovat nykyaikaiset ja luotettavat sekä osaavissa käsissä, joten voi turvallisin mielin mennä lämpimään kotipirttiin viettämään iltaa.
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen perinteinen ekskursio suuntautui tällä kertaa naapurimaamme Viron pääkaupunkiin Tallinnaan. Vuosittain on EPoLVIssa pyritty järjestämään retki joko yksin tai yhdessä toisen LVI-yhdistyksen kanssa (esimerkiksi viime vuonna kävimme yhdessä KePoLVIn kanssa Amsterdamin messuilla). Niinpä marraskuun sateisena torstaiaamuna kokoontui liki kahdenkymmenen LVI-alan ammattilaisen joukko Seinäjoen ABC-asemalle odottelemaan Kunin Jussin bussia. Jussin bussi oli ajallaan ja pian pääsimme matkaan.

Bussimatka satamaan kului rattoisasti. Laivamatkalla Tallinnaan tarjosi LVI-Dahl, nykyiseltä nimeltään lyhyesti ja ytimekkäästi Dahl, maittavan illallisen. Varsinaiseen retkikohteeseen, eli ETS Nordin tehtaalle, siirryttiin seuraavana aamuna, heti aamiaisen jälkeen. Laaja ja kattava esittely sisälsi muun muassa tiivistetyn kertomuksen yrityksen koko 20-vuotisesta historiasta, jossa ohimennen mainittiin myös Recairin osto, sekä uudesta palopeltijärjestelmästä, uusista huuvista ja huuvajärjestelmästä. Esittelyn jälkeen tutustuimme itse tuotantotiloihin, joissa kaikki Suomessa käytettävät kanavaosat valmistetaan. Suomessa tuotetaan vain suorat kanavat. Tilat ovat Tallinnan tehtaallakin jäämässä pieneksi, mutta tammikuussa otetaan uutta tuotantotilaa käyttöön.

Kierroksen jälkeen siirryimme kokoustiloihin nauttimaan lounasta ja keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä isännille. ETS Nordin tehdasvierailun jälkeen tutustuimme vielä itse kaupunkiin ja kävimme tuliaisia ostamassa. Paluumatkan illallisen tarjosi Onninen.

Ensi vuonna taas matka, valmistelut ovatkin jo käynnissä. Kiitokset kaikille osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Esa Haavisto
Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys, EPoLVI
www.epolvi.fi

Vuosittain järjestettävä liittokokous mm. vahvistaa ehdotetun toiminta- ja taloussuunnitelman aina tulevalle vuodelle. Jokainen jäsenyhdistys saa äänivaltaa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten yhteismäärän (31.12.) perusteella.

Liittokokoukset ovat myös tärkeitä kokoontumisia jäsenillemme. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu oman alueensa ammattilaisiin, mutta liiton tapahtumissa tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät. Yhdistystoiminnan merkitys painottuu yhä vahvemmin verkostoitumiseen ja läheisiin suhteisiin alan ammattilaisten kesken.

Ensi vuonna liittokokous järjestetään 22.-23.11.2019 Kuopiossa, ja samalla juhlimme 60 -vuotiasta Kuopion LVI-yhdistystä KuLVIa.

Esittelyssä Kuopion LVI-yhdistys, KuLVI

Sanna Uura on toiminut KuLVIn puheenjohtajana vuoden 2017 alusta lähtien. “KuLVIn jäsen olen ollut kymmenisen vuotta, lähes yhtä kauan olen ollut alalla ylipäätään. Alun
perin olen koulutukseltani sähköinsinööri. Yhdistyksemme tarkoitus on edistää alaa
sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Jäsenen tehtävä on osallistua, kantaa kortensa
kekoon. Vain siten voi yhdistys toimia tarkoituksensa mukaisesti.

Vaikka usein siltä voikin vaikuttaa, LVI-yhdistys ei ole eläkeläisten torikahvila, vaan eläkeläiset ovat tärkeä ja merkittävä toiminnan pyörittäjä. Nuorten ja työssäkäyvien
ajasta kilpailevat monet eri tahot ja heidän elämänsä on täynnä vaatimuksia. Itsekin
työelämässä kiinni olevana koen usein riittämättömyyden tunnetta, kun samaan
aikaan pitäisi olla kannustamassa lasta urheilukentän laidalla, pilkkiä yhdistyksen ja
toisaalla yrityksen pilkkikisoissa, hakata naulaa koivupuuhun ikioman käsityöharrastuksen
kimpussa tai opetella uutta soittotunnilla. Valintoja on tehtävä.

Miten yhdistys voisi kirkastaa omaa toimintaansa ja tarkoitustaan laajemmin koko
jäsenistöä kiinnostavammaksi? Siihen haluaisin löytää vastauksia. Uskon, että sisukas
eteenpäin puurtaminen tuo tuloksia, jos vaikka sitten hieman hitaammassa
aikataulussa kuin toivoisimme. Nuorille ja työssäkäyville yhdistysten jäsenille haluaisin
lähettää kutsun: kokeilkaa osallistumista, tämä on sitä uutta teille. Hallitustoiminta
voidaan hyvällä omallatunnolla jättää kokeneille järjestöaktiiveille, nauttikoon
jäsenistö sen työn hedelmistä. Jäsenistöltä odotan kuitenkin avauksia siitä, millaista
toimintaa yhdistyksessä voisi olla, toimintasuunnitelmaan saa vaikuttaa!

Paikallisyhdistyksessä toimimisen kulmakivi on mukava seura ja mielekäs toiminta. Asiat, joiden ympärillä pyörimme liittyvät työhömme, mutta voimmehan tehdä sen mukavassa
porukassa ja ilolla.

 

Sanna Uuran ja Kuopion LVI-yhdistyksen esittely on alunperin julkaistu Suomen LVI-liiton jäsenlehdessä 3/2018.

Tervehdys Ammattilaiset!

SuLVIn tämän vuoden teemat ovat jäsenpysyvyys ja jäsenhankinta. Voisi ehkä myös laajentaa jäsenpysyvyyden käsitettä jäsenten aktiivisuuden ja aktiivisten jäsenten lisäämiseen.

Monelle SuLVI saattaa näkyä vain alan johtavana ammattijulkaisuna, eivätkä monet jäsenet hyödynnä jäsenyyttään sataprosenttisesti. Tähän aiheeseen tulemme vuonna 2019 paneutumaan ja innostamaan jäseniämme aktiivisuuteen.

Myös paikallisyhdistyksiltä toivoisin oman toimintansa aktivointia. Kun tilaisuuksia järjestetään, niin se tuo kiinnostusta ulkopuolelta, mikä puolestaan tuo uusia kasvoja mukaan toimintaan.

Uudet ihmiset rikastuttavat toimintaa

Ilolla katselin liittokokouksessa Kokkolassa, kuinka monet yhdistykset ovat alkaneet ”nuorentua” ja uusia kasvoja näkyy monessa yhdistyksessä. Tämä tuo meille uskoa tulevaisuuteen, ideoita ja uusia katsontakantoja. Puhumattakaan uusista tavoista kommunikoida.

Toki nuorentuminen ei ole itsetarkoitus, kuin ei ole myöskään eläköityminen. Se on jotain sieltä välistä. Emmekä saa myöskään missään vaiheessa unohtaa nykyisiä jäseniä – ovatpa sitten nuoria tai senioreita. Yhdistystoiminta on yhteisöllistä toimintaa, jonne mahtuu mukaan kaikki. Itse näen, että nuorissa on meidän tulevaisuus. Onkin erittäin merkittävä asia, että otamme nuoret mukaan toimintaan mahdollisimman alussa opiskelutaipaleella. Opiskelijoille jäsenyys antaakin todella paljon, jos ymmärtää yhdistyksen tarkoitusperiä. Jäsenyys on oiva tapa tutustua alaan ja alan toimijoihin. Tätä kautta harjoittelupaikat ja työpaikat on helppo kartoittaa ja päästä jopa valitsemaan mielekkäimpiä mahdollisuuksia.
Itse olen ollut jäsenenä yhtä jaksoisesti nyt yksitoista vuotta. Opiskeluaikana olin jäsenenä toiset yksitoista vuotta, mutta sitten totesin, että en enää halua maksaa ”kallista” jäsenmaksua yhdistykselle, jonka toiminnasta en tiedä mitään. Ymmärrän hyvin opiskelijoita tässä kohtaa. Kun ei ole kontaktia yhdistykseen, sitä etääntyy nopeasti yhdistyksen tarkoitusperistä ja tuntee maksavansa turhaan jäsenmaksua. Siksi jäsenaktivointi onkin ensiarvoisen tärkeää. Itse näen, että paras tapa aktivoida nuoria on antaa vastuuta. Vastuuta tulee jakaa, jotta kaikki voivat rikastuttaa sitä omalla panoksellaan.

Uudenvuoden haasteeni teille, jäsenet

Viime vuonna teimme uuden ennätyksen yhteistoimintajäsenten määrässä. Tulevaisuudessa tulemme kehittämään tätä sektoria. Ajatuksemme on järjestää yritysjäsenille useampia verkostoitumistilaisuuksia ja näin luoda tilaisuuksia toimia ketterämmin LVI-alan toimijoiden kesken.

Kuten tuossa mainitsin, niin olen ollut yksitoista vuotta yhdistyksen jäsen. Tuona aikana olen tuonut yksitoista jäsentä yhdistykseen – yhden joka vuosi. Toki olen käynyt luennoimassa opiskelijoille ja haalinut mukaan kerralla luokallisen jäseniä, mutta nyt tarkoitankin heitä, joiden kanssa teen päivittäistä työtä. Harva on sanonut, että enpä tule mukaan. Päinvastoin. Useimmille on helpompaa tulla mukaan, kun joku tuttu tasoittaa tietä ja tarvittaessa pitää vaikka kädestä kiinni.

Haastankin teidän kaikki tekemään saman tänä vuonna. Näin saamme kaikki alan toimijat yhden katon alle ja toimimaan yhteisen hyvän eteen!

Hyvää loppu vuotta! Olkoon kaikki toimintanne menestyksekästä ja kantakoon se ison hedelmän.

Terveisin

Mikko Liljeberg
SuLVIn hallituksen puheenjohtaja

Suomen LVI-liiton jäsen- ja laskutusasioista vastaava Kaija Ruokonen jää vuorotteluvapaalle 14.12.2018. Kaijan sijaisena toimii Seija Lepistö aina 31.3.2019 saakka. Kaija Ruokonen palaa takaisin töihin 1.4.2019.

Jäsenten yhteystietojen päivittäminen

Jos haluat tarkastella tai päivittää jäsentietojasi, kirjaudu verkkopalveluumme meille ilmoittamallasi sähköpostiosoitteella sekä jäsennumerollasi.
Jäsennumerosi näet esimerkiksi Talotekniikka-lehden takakannesta, osoitetietojesi vierestä.
Jos sinulla on ongelmia palveluun kirjautumisessa, lähetä viestiä sulvi(at)sulvi.fi.
Pyydämme myös yhteydenotot jäsenlaskuista sähköpostitse sulvi(at)sulvi.fi -osoitteeseen.

Laskutus

Toimitattehan laskunne meille verkkolaskuna. Verkkolaskujen käsittely on lähettäjälle nopeampaa, luotettavampaa ja edullisempaa kuin paperilaskujen käsittely.
Verkkolaskuosoitteemme on operaattoritunnus E204503, verkkolaskuosoite 003701169633.

Ellei yrityksellänne ole mahdollisuutta lähettää verkkolaskuja, lähettäkää paperiset laskut ostolaskujen skannauspalveluun osoitteeseen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry PL 22400 00063 LASKUNET. Pdf -muodossa olevat laskut voi lähettää myös sähköpostiosoitteeseen SuomenLVIliittory.FI.P.102311-8@docinbound.com.

Jotta skannauspalvelu osaa kohdistaa laskunne oikein, tämä laskutusosoite tulee kirjoittaa sekä laskuun että kirjekuoreen. Huomioikaa myös, että ostolaskujen skannauspalvelun osoitteeseen ei tule lähettää muuta materiaalia kuin ostolaskuja. Toimipaikkamme osoitteeseen lähetetyt paperiset laskut joudutaan palauttamaan maksamattomina.

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Marko Kempas kertoo seuraavansa Suomen LVI-liittoa Facebookissa päivittäin. ”Kaikki SuLVIn jakamat jutut ovat mielenkiintoisia. Työni kannalta kaikki jutut eivät tietenkään ole juuri sillä hetkellä ajankohtaisia mutta mielestäni on tärkeää pysyä alan eri trendeissä ja kehityksessä mukana seuraamalla koko toimialaa.”, Marko kertoo.

Marko Kempas

Kempas toimii talotekniikka-alan yrityksessä asiakkuus- ja myyntipäällikkönä. ”Toimenkuvaani kuuluvat kiinteistöjen huolto- ja ylläpitosopimukset. Pidän yhteyttä asiakkaisiimme ja teen myös uusasiakashankintaa. Asiakkaani ovat kiinteistösijoittajia, managereita, isännöitsijöitä, kaupunkeja kiinteistöineen ja niin edelleen”, kertoo hän työstään. ”Aikaisemmin olen toiminut LVI-projektipäällikkönä linjasaneeraus- ja uudiskohteissa sekä LVI-huoltopäällikkönä. Tuo kokemus on hyvä pohja nykyiseen työhöni, sillä se auttaa paremmin ymmärtämään asiakkaan tarpeita. Näin osaan ehdottaa kiinteistön taloteknisen huollon- ja ylläpidon osalta asioita, joista asiakas ei välttämättä ole itse edes osannut ajatella. Erityisesti tämänlaisissa tilanteissa tunnen, että olen osannut auttaa enemmän kuin asiakas on osannut odottaakaan.”

Käytäntö ja työn vaatimukset sanelevat pitkälti myös aiheet, joita Marko pitää tärkeimpinä. ”Parhaita artikkeleita ovat ne, jotka liittyvät lainsäädännön ja määräysten muuttumiseen. Haluaisin myös tietää, millaisia työryhmiä EU:n tasolla on komissiossa ynnä muissa organisaatioissa käynnissä talotekniikan osalta, ketkä siellä Suomea edustavat ja missä vaiheessa työryhmien työskentely on. Lisäksi olisi mielenkiintoista myös lukea jokunen henkilökuva ympäristöministeriön virkamiehistä jotka näiden asioiden parissa työskentelee.. Olisi mielenkiintoista kuulla heidän omia näkemyksiään alastamme ja kuinka he näkevät kehityksen ja millaisia lainsäädännöllisiä tai muita hankkeita siellä on mahdollisesti meneillään tai alkamassa”, Marko listaa. ”Myös erilaiset tulevaisuuden ratkaisut ovat mielenkiintoisia, esimerkiksi miten keinoäly ja digitalisaatio tulee muuttamaan alaamme ja millainen rakennettu ympäristö tulee olemaan lapsillamme.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme Markoa antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa. “Ehdottomasti 5 tähteä kaikille paitsi Twitterille kun en twiittaile”, toteaa Marko.

LinkedIn *****
Facebook *****
Twitter