Jatkossa löydät jäsenetusivuiltasi SuLVI Shopin. Tästä kaupasta löydät laajan merkkituotevalikoiman, josta voit hankkia itsellesi tai yrityksellesi tuotteita suoraan ja nopeasti toimitettuna. Kaupassa toimivat kaikki normaalit maksutavat.
Etukaupan ylläpitäjä on High Peak ja palveluntarjoaja Boom Finland Oy. Boom Finland Oy myy verkkokaupassa olevia tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille, jotka ovat Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n jäsenyhdistysten henkilöjäseniä.
Suomen LVI-liiton henkilöjäsenille suunnattu jäsentyytyväisyyskysely on avoinna 31.1.2021 saakka. Haluamme tietää missä olemme onnistuneet ja missä voisimme parantaa. Kyselyyn vastaaminen vie noin kolme minuuttia. Kaikki palaute on toiminnan kehittämisen kannalta arvokasta ja erittäin tervetullutta. Kiitos siis vastauksestasi jo etukäteen!
Arvomme kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken 50 euron arvoisen GoGiftlahjakortin. Lisätietoja GoGift -lahjakorteista. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.
Siirry tästä kyselylomakkeelle, vastaaminen vie noin kolme minuuttia.
Paljonko kadonneet työkalut maksavat yrityksellesi? Haluaisitko tallentaa työajot automaattisesti, ilman aikaa vievää ajopäiväkirjan täyttöä?
Suomen LVI-liitto ja ABAX Finland tarjoavat jatkossa Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille konkreettisen jäsenedun: palvelun, jolla voit paikantaa ajoneuvojen, työkalujen ja koneiden viimeisimmät sijainnit. Lisäksi sähköinen ajopäiväkirja tallentaa ajot automaattisesti verottajan määritysten mukaisesti.
Henkilöjäsenen etunasi saat 5 kpl ABAX Minejä + ABAX Triplog kuukausihintaan 30 € (alv. 0 %).
Tutustu kaikkiin jäsenetuihisi sekä yhteistyökumppaniemme tarjoamiin etuihin. Tilauksen yhteydessä mainitse koodi: ABAX20. Halutessasi tarjouksen isommille laitemäärille, ota yhteyttä suoraan ABAXiin.
Modernin kalustonhallinnan edut yrityksille-webinaarissa käydään läpi kalustonhallinnan hyötyjä yrityksille. Telematiikka on muuttanut monien yritysten työtapoja, eikä LVI-ala ole poikkeus. Webinaarissa kerrotaan miten kalustonhallinta voi helpottaa yritysten toimintaa, sekä automatisoida manuaalisia työtehtäviä.
Liittokokous on Suomen LVI-liiton ylin päättävä elin, joka mahdollistaa jäsenten yhteisen päätöksenteon. Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy edellisen kalenterivuoden jäsenyhdistysten jäsenmäärän perusteella liiton sääntöjen mukaisesti.
Saimaan LVI-yhdistys
Liittokokouksen tehtävä on hyväksyä hallituksen vuosikertomus, vahvistaa tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille. Lisäksi valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, tilintarkastusyhteisö, hallituksen varsinaiset jäsenet ja näille varamiehet, liiton edustajat osakkuusyhtiöissä sekä seuraavaan vaalivaliokuntaan kuuluvat yhdistykset. Liittokokous myös vahvistaa liiton toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi ja määrää jäsenmaksujen suuruuden.
Hämeenlinnan LVI-yhdistys
Tänä vuonna liittokokous järjestettiin Kuopiossa, Kuopion LVI-yhdistys KuLVIn toimiessa järjestävänä yhdistyksenä. Liittokokouksessa päätettiin seuraavasti:
Vantaan LVI-yhdistys
Vaalivaliokunta ehdottaa luottamushenkilöitä liiton toimielimiin ja edustajiksi. Valiokunta valitaan siten, että maa jaetaan viiteen vaalialueeseen ja kultakin alueelta arvotaan liittokokouksessa yhdistys. Vaalivaliokuntaan 2020 valittiin Forssan seudun LVI-yhdistys (vaalialue 1), Kouvolan LVI-yhdistys (2), Pieksämäen LVI-yhdistys (3), Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys (4) ja Raahen LVI-yhdistys (5).
Tervetuliaismaljan nosti KuLVIn puheenjohtaja Sanna Uura, liiton tervehdyksen esitti hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg ja juhlapuheen piti Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.
Isto Hietanen
Illan ohjelmassa oli myös ansiomerkkien jako kuopiolaisille aktiivisille jäsenille sekä uusien hotorautaneuvosten Matti Kosken, Esa Haaviston ja Pekka Matilaisen nimitys noviisien asemaan.
Vuoden LVI-yhdistystä sai ensimmäistä kertaa ehdottaa vapaasti kuka tahansa jäsenyhdistyksen hallitus tai jäsen. Kriteereiksi oli ennalta määritelty, että vuoden LVI-yhdistys olisi sellainen jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä ja vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Hakemuksia tulikin mukavasti.
Paikalla olleet hotorautaneuvokset yhteiskuvassa.
Lahden LVI-yhdistys ansaitsi kunniamaininnan vuoden spurttaajana. Yhdistys on kuluvana vuonna aktivoitunut monella saralla ja kuului illan mittaan kirjaavan itselleen tavoitteen olla jos ei seuraava, niin sitä seuraava vuoden yhdistys. Kunniamaininnan saivat myös Tampereen LVI-yhdistys (opiskelijatoiminnasta), Lapin LVI-yhdistys (sometoiminnasta), Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys (jäsentensä kiittelemä kokouksista, retkistä) sekä Vakka-Suomen LVI mm. siitä, että VakkaLVI tuo alaa aktiivisesti esille omalla alueellaan.
Kuopion LVI-yhdistyksen Sanna Uura
Vuoden LVI-yhdistykseksi nimettiin lopulta Kuopion LVI-yhdistys. Aktiivisen Kuopion jäsenmäärä on kasvanut eniten ja kuluvana vuonna Kuopion LVI-yhdistys on järjesti sekä hotorautaneuvosten kesäpäivät että liittokokouksen iltajuhlineen. Molemmista tapahtumista kuopiolaiset ansaitsevat suuret kiitokset ja kätten taputukset, sillä osallistujat viihtyivät erittäin hyvin!
Ensi vuonna liittokokouksen järjestää Lapin LVI-yhdistys 6.-7.11.2020.
Kuvat: Ari Korhonen, Kuopion LVI-yhdistys
Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit vierailivat 18.11.19 Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon työmaalla. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen luolastotyömaa houkutteli paikalle n. 25 yhdistysten jäsentä. Oppaana ja isäntänä toimi Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.
Jätevedenpuhdistamoprojektin kokonaiskustannus on noin 60 miljoonaa euroa. Projekti on jaettu yhdeksään osa-urakkaan, josta pääurakan osuus on n. 46 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus tapahtuu käyttäjiltä perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Merkittäviä korotuksia edellä mainittuihin maksuihin ei pitäisi tarvita tehdä tämän projektin vuoksi.
Tulopumppaamo rakennetaan kesällä 2020 ja varsinaisen puhdistamo-osuuden kone- ja laiteasennukset alkavat tammikuussa 2020. Vuoden 2020 lopulla laitos on valmis ja jätevedenpuhdistus alkaa. Tällä hetkellä tunneleiden seinärakenteet ovat valmiina ja allas- ja laitetilat ovat rakenteilla.
Laitos rakennetaan lähes kokonaan kallioluolastoon ja ”pinnassa” maan päällä on vain hallintorakennus ja tulopumppaamo. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja prosessietuja maanpäälliseen ratkaisuun verrattuna. Kallioluolastossa on hyvin vakio-olosuhteet ja erillisiä varoalueita ei tarvita laitoksen ympärille. Maan pinnalle rakennettuna tämä laitos tarvitsisi noin 12 hehtaarin tontin parhaalta kaava-alueelta. Luolastoa mitoitettaessa on varauduttu kapasiteetin nostoon ja varatila on ensivaiheessa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä (XAmK ja LUT). Siihen voidaan tarvittaessa asentaa myös jäteveden jälkikäsittelyä, esimerkiksi otsonointi.
Uudistetut tulo- ja purkulinjat on mitoitettu 1800m3/h virtaamille. Vanhalta jätevedenpuhdistamolta uudelle tulopumppaamolle jätevesi siirtyy painovoimaisesti 27m geodeettisen korkeuseron vuoksi. Laitoksen puhdistuskapasiteetti tulee olemaan 33000m3/vrk.
Uudessa laitoksessa käytettävä MBR-kalvobioreaktori edustaa hyvin nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomeen aikaisemmin ole rakennettu, mutta kalvokasettiteknologiaa on käytetty paljon laitoksissa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Saksassa, Sveitsissä ja Puolassa.
Laitoksen lay-out muodostuu kolmesta itsenäisestä prosessilinjasta, joita voidaan käyttää rinnakkain tai kutakin erikseen. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvä käyttövarmuus ja helpotetaan hoitoa ja kunnossapitoa. Myös laitoksen sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella.
Varsinaisessa puhdistusprosessissa on suurelta osin samoja osaprosesseja kuin perinteisissäkin puhdistamoissa, kuten muun muassa välppäys, esiselkeytys, ilmastus, typenpoisto, lietteenpoisto ja – kuivatus sekä varastointi. Tehokasta biokemiallista käsittelyä seuraa uudempaa teknologiaa edustava kalvokasettikäsittely. Siinä jätevedestä saadaan poistettua valtaosa bakteereista, lääkejäämistä, hiukkasista ja muista epäpuhtauksista. Käytettävän suodatuskalvon reikäkoko on 0,4 mikro m. Kalvokasettijärjestelmän toimittaa Alfa Laval Oy.
Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.
Laitos tulee olemaan pitkälle automatisoitu ja osittain etävalvottu. Laitoksella tulee virka-aikana työskentelemään 2 prosessinhoitajaa ja 1 esimies.
Koska maailmassa on puute puhtaasta vedestä, tulee puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistymään. Mikkelin uuden puhdistamon puhdistetusta vedestä suurin osa menee purkuputkea pitkin järveen, mutta osa vedestä käytetään ns. teknisenä vetenä laitoksen sisäisessä kierrossa pesu- ja esim. sammutusvetenä. Lähtövettä hyödyntävät myös alueella toimivat tutkijat ja tuotekehittelijät uusien puhdistustekniikoiden kehittelyssä.
Laitos on herättänyt kansainvälisestikin hyvin suurta kiinnostusta ja monet ulkomaiset ryhmät ovat tutustuneet laitokseen ja sen innovatiivisiin ratkaisuihin useamman päivän ajan.
Myös MiLVIn laitoskierrokseen osallistuneet jäsenet olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään ja kutsuivat itsensä uudelle vierailulle laitoksen valmistuttua. Moni jupisi poistuessaan, että tästä on mahdollista tulla Mikkelille vielä tosi iso juttu. Toivotaan niin ja onnea matkaan kehiteltäessä edelleen jätevedenpuhdistustekniikoita kohti jätevesien uudelleenkäyttöä juomavedeksi ja elintarviketuotantoon.
Teksti ja kuva:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys
Tampereen LVI-päivät kokosivat paikalle hienon joukon alan yrityksiä ja toimittajia. Ilmassa oli aamusta alkaen iloinen pulina ja tapahtumaan oli selvästi tultu sekä tapaamaan vanhoja tuttuja että kohtaamaan uusia. Päivän aikana oli tapetilla, sekä ohjelman puheenvuoroissa että vapaassa keskustelussa, talotekniikka-alan tulevaisuus. Siihen kuuluu, niin kuin aina, sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Kuvat: Mari Niemelä, Aitio Finland Oy/Hillava
Alalla tehdään tärkeää työtä kiinteistöjen, rakennusten ja erityisesti ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta yhtäaikaa koetaan haasteeksi, että alan yleisesti saama arvostus ei vastaa tätä. Tuleville vuosille nähdään tarpeelliseksi tehdä toimia yhteisrintamassa koko talotekniikka-alan voimin, jotta alan arvostusta saadaan nousemaan ja ala pysymään houkuttelevana vaihtoehtona yrittäjälle, opiskelijalle, palveluiden ostajille ja muille sidosryhmille. Myös sidosryhmien, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulma on merkityksellinen mietittäessä alan tulevaisuutta. Toimintaympäristön muuttuessa ja sähköistyessä sekä maksavien asiakkaiden palveluvaatimusten alati kasvaessa on myös talotekniikka-alan kyettävä uudistumaan. Tästä hyvänä esimerkkinä ajatuksia herättävä puheenvuoro yrityksen brändin merkityksestä erottautumistekijänä. Brändi ei ole sanoja paperilla tai mainos lehdessä. Brändi on jokaisen yrityksessä työskentelevän ihmisen tekoja ja toimimista sillä tavalla, kuin haluaa yrityksensä ulkopuolelta nähtävän. Mitä sinä aiot tehdä asian eteen juuri tänään?
Toisaalla keskustelua herättivät laskevat suhdannenäkymät ja niiden vaikutus urakointiin, jopa katteisiinkin. Yhtenä kulmana nousi esiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien louhiminen esim. ilmastonmuutoksen vaatimista toimenpiteistä, toisaalta katsantokulmana oli yrityksen sisäisten prosessien tehostaminen. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi toiminnan tehostaminen ja työn tehokkuuden varmistaminen nouseekin kriittiseen asemaan. Tämä näkyi meilläkin Hillava-osastolla käydyissä keskusteluissa. Toiminnanohjausjärjestelmä nähdään tärkeänä keinona vastata toimintaympäristön muutoksiin ja toisaalta mahdollisuutena automatisoida manuaalisia, kalliita ja turhaan ihmiskäsiä sitovia työvaiheita. Digitalisaatio on teemana iso ja ehkä hieman abstraktikin, mutta on hyvä muistaa, että digiloikka yhden yrityksen mittakaavassa voi olla vaikkapa integraatio toiminnanohjausjärjestelmästä LVISNettiin. Tai siirtyminen paperisista tuntilapuista sähköisen järjestelmän käyttöön. Ihan sopivan kokoisia askelia monelle, vai mitä tuumit?
Kuvat: Mari Niemelä, Aitio Finland Oy/Hillava
Ensikertalaisen silmin LVI-päivät olivat mukava kokemus. Aiheet olivat ajatuksia herättäviä, ja tutkivat alan murrosta hienosti eri näkökulmista. Tarjolla oli sekä kauaskantoisempaa visiointia että konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä. Uskon, että jokainen kävijä sai vierailustaan ajattelemisen aihetta. Se onkin tänä päivänä tällaisten tapahtumien tarkoitus. Tietoa ja faktaa löytyy ylenpalttisen paljon, mutta varsinainen toiminnan muuttuminen ja muuttaminen vaatii ensin vaikkapa tällaisesta päivästä tulevan kimmokkeen. Ajattelemisen aiheen, kipinän. Kun kipinä aikansa kytee, niin on mahdollisuus johonkin uuteen. Tiukkaa puhallusta yhteiseen hiileen, ja uskallusta ryhtyä toimiin. Yhteisvoimin talotekniikka-ala uuteen roihuun!
Mari Niemelä
Liiketoimintajohtaja
Aitio Finland Oy/Hillava
Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Aitio Finland Oy/Hillava on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.
LVI-TU:n LVI-päivien 2019 esitykset
Helsingin seudun LVI-yhdistys, HeLVIn järjestämät avoimet keilamestaruudet keilattiin tänä kesänä yhdeksättä kertaa. LVI-yhdistysten jäsenet kokoontuvat ”Ruusulankadun keilapyhättöön” aina kesäkuun ensimmäisenä perjantaina kisaamaan kiertopalkintopytyn omistajuudesta.
Osanottajia oli tällä kertaa HeLVIstä ja KeLVIstä, eli Keski-Uudenmaan LVI-yhdistyksestä. Kiivaan parituntisen aikana kukin heitti omaan tahtiinsa, tai parinsa heittojen tahdittamana. Mikko Hiltunen oli aivan viime hetkiin saakka kiinni voitossa, mutta erittäin hyvin onnistuneen viimeisen kierroksen aikana heitti Karilaksen Mika voittotuloksen ja HeLVIn puheenjohtaja Tom Hult sai luovuttaa palkinnon hänelle.
Kisan jälkeen, kahvikupin ääressä, kukin kisaaja pääsi vuorollaan selittelemään, miksi heitto meni pieleen tai mitkä lihaskivut vaikuttivat lopputulokseen. Ensi vuonna on jälleen jokaisella mahdollisuus uuteen koitokseen ja voittoon. Seuraavaa kesäkuun ensimmäistä perjantaita vartoessa,
Esa Haavisto
Talvella 1990 Pålle Björklund ja Raimo Laaksonen keskustelivat yhteisestä harrastuksestaan ja pohtivat miten tuoda yhteen bisnes ja alan ammattilaisten suosima laji: golf.
Syntyi ajatus ”SuLVI golfista”. Järjestelytehtävät jaettiin tasan aktiivisten järjestäjien ja liiton toimiston kanssa. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin jo samana keväänä EGS:n kentällä. Onninen Oy tarjosi tilat pelin jälkeiseen verkostoitumiseen.
Vuosien varrella kilpailun ajankohta siirtyi syksyyn, sillä haluttiin pelaajille aikaa hioa golfkunto kohdalleen kesän aikana. Sittemmin LVI-golf on järjestetty aina syyskuun ensimmäisenä perjantaina.
Sea Golf Rönnäs on vuonna 1989 perustettu golfkeskus Loviisan Pernajassa, Porvoon itäpuolella. Rönnäsin golfkausi on maamme pisimpiä ja kentällä hyvä tunnettavuus ja maine. Monipuoliset kentät tarjoavat haasteita golftaidoista riippumatta. Helsingistä matkaa golfkeskukseen kertyy n. 70 km ja se sijoittuu rannikolla suunnilleen Porvoon ja Loviisan väliin.
Juhlakilpailu onkin suunniteltu niin, että osallistujat voivat torstaina saapua yhteiselle juhlaillalliselle Sea Golf Rönnäsin klubille ja nauttia rauhassa, sillä illalliselta on järjestetty bussikuljetus Porvooseen hotelli Seurahoville ja aamulla jälleen takaisin kentälle.
Kilpailumaksuun (jäsenet 75e, muut 100 e) sisältyvät greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffetlounas, torstain juhlaillallinen ruokajuomineen sekä edellä mainitut bussikuljetukset.
Ilmoittautuminen on avoinna 30.8.2019 klo 15:00 saakka.
Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne seuraavista tehtäväluetteloiden ohjekorttiehdotuksista:
Parhaillaan on valmisteilla myös uimahallihankkeiden rakennesuunnittelun ja laatoitustöiden valvonnan tehtäväluettelot, jotka ovat tulossa lausunnolle syksyn 2019 aikana.
Lähetä kommenttisi 14.6.2019 mennessä tällä lomakkeella SuLVIn lausuntoa varten. Asiantuntijamme Jorma Railio koostaa kommenttinne lausunnoksi. Lyhytkin kommentti ja muutama lause merkitsevät, joten kannustamme kommentoimaan!
Suomessa ollaan huolissaan rakentamisen laadusta. Suomen LVI-liitto SuLVI ry haluaa kehittää rakentamisen laatua. Tähän tavoitteeseen päästäkseen SuLVI tarjoaa jäsenilleen Kotopron dokumentointijärjestelmää, johon on valittu mittatilaustyönä dokumenttipohjia juuri SuLVIn jäsenistöä varten.
Suomen LVI-liitto haluaa edistää rakennusten terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä sekä alan kotimaisten että ulkomaalaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenaan varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.
–Rakentamisen laadussa on tällä hetkellä tekemistä ja parantamisen varaa. Asia on tärkeä ja siihen on ehdottomasti puututtava. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja energiatehokkaita, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand.
Jotta rakentamisen laatua voidaan nostaa, täytyy toteutusten takana olla asiantuntevat ja ammattitaitoiset henkilöt. Rakennukset vaativat myös säännöllistä ja asianmukaista huoltoa ja kunnossapitoa. Teknologia on osa tulevaisuuden rakentamista ja laadukasta ja tehokasta työskentelyä rakennustyömailla.
Lisätäkseen rakentamisen laatua ja tehtyjen toimenpiteiden jäljitettävyyttä Suomen LVI-liitto laajentaa jäsenpalvelujaan Kotopron dokumentointi- ja tiedonkeruualustalla. Moderni ja täysin selainpohjainen alusta valikoitui liiton jäseneduksi, sillä järjestelmän muokattavuus takaa liiton jäsenistölle sopivat ratkaisut.
–Kotopron järjestelmä on osa työn tehostamista ja laadun parantamista. Palvelun on tarkoitus auttaa jäseniä tekemään asioita paremmin ja samalla helpommin. On mukava tarjota jäsenistölle etu, joka tuo toimintaan aidosti jotain lisää, kertoo Strand.
–Yhteistyö Suomen LVI-liiton kanssa tuntuu luontevalta, sillä tavoitteemme ovat pitkälti samankaltaiset. Myös Kotopro haluaa edistää työskentelytapaa, jossa rakentaminen tapahtuu kerralla kunnolla ja laadukkaasti. Kotopron ansiosta tehtyjä töitä voidaan myös vaivattomasti ja järjestelmällisesti tarkastella vielä kymmenien vuosienkin päästä, ja se helpottaa rakennuksien huoltotöitä, kommentoi Kotopron toimitusjohtaja Samuli Suomala.
Lisätietoja
Kotopro Oy, toimitusjohtaja Samuli Suomala, 0400 518 501, samuli.suomala(at)kotopro.fi
Kotopro Oy on kotimainen yhteisöllinen tiedonkeruualusta, jolla dokumentointi sujuu ilman ylimääräisiä välivaiheita. Kotopro toimii kaikilla päätelaitteilla ja sitä voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla nostamaan tekemisen laatua ja ketteryyttä. Kotopron järjestelmällä on yli 30 000 käyttäjää.
