Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin

Yliopistonlehtori Petri Ruuskanen julkaisi tutkijatovereidensa kanssa keväällä tutkimuksen verkostojen eli sosiaalisen pääoman hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan monipuolisesti verkostoituneet etenevät urallaan paremmin palkattuihin tehtäviin.
”Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Verkostoistaan ihmiset saavat esimerkiksi hyödyllistä tietoa ja suosituksia, jotka edesauttavat heidän tavoitteidensa toteutumista”, selittää Ruuskanen.

Petri Ruuskanen

”Tutkimuksessamme tarkasteltiin yhtäältä erilaisia konkreettisen avun verkostoja. Toisaalta tarkastelimme yhdistysjäsenyyksiä, joiden tulkittiin edustavan lähisuhteita laajempaa verkostoitumista. Tulosten mukaan molemmista on hyötyä. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kuitenkin monipuoliset verkostot, jotka auttoivat ihmisiä etenemään urallaan. Toisin sanoen mitä monipuolisemmin ihminen kuului erilaisiin yhdistyksiin, sitä paremmin hänen tulonsa kehittyivät.”

Ruuskanen kertoo verkostojen syntyvän monin eri tavoin. ”Osa muodostuu epämuodollisten sosiaalisten kohtaamisten pohjalta, osa taas syntyy erilaisten organisaatioiden pohjalta. Erilaiset yhdistykset ovat tyypillinen esimerkki organisaatioista, jotka kokoavat yhteen saman tyyppisistä asioista kiinnostuneita eri ihmisiä”.

Ammatillisten järjestöjen vahvuus on tiedonvälitys ja edunvalvonta

Ammatillisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien ja ihmisten mielenkiinto on suuntautunut enemmän erilaisiin harrastusjärjestöihin. ”Tämä on totta”, myöntää Ruuskanen. ”Ammatillisten järjestöjen asema on kuitenkin säilynyt Suomessa edelleen vahvana. Erityisesti jäsenet pitävät näitä hyödyllisinä tiedonvälityksen ja edunvalvonnan kanavina. Niiden vahvuus on siinä, että ne useimmiten kykenevät kokoamaan yhteen jäsenistönsä kannalta tärkeää tietoa ja välittämään sitä tehokkaasti eteenpäin omien tiedotuskanaviensa kautta. Samalla ne kykenevät tuomaan jäsenistönsä intressejä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa”.

Työntekijän verkostoitumisesta hyötyy myös työnantaja

”Sosiaalisesta pääomasta hyötyy myös työnantaja”, kertoo Matti Laukkarinen, joka kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” tutki rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia. Sosiaalisten verkostojen merkitystä on tutkittu pääasiassa työntekijän näkökulmasta, mutta Laukkarista kiinnosti millaisia rekrytointikäytäntöjä työnantajat suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.

Matti Laukkarinen

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen. ”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida
Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeitä, mutta toteaa, että toimintaympäristö on sama suunnittelussa ja urakoinnissakin. Tutkimuksen johtopäätöksiä voi siis hyödyntää laajemminkin rakentamisen alalla. ”Samoissa työmaatoimistoissa pyöritään”.

”Haastattelin tutkimukseeni yritysten toimihenkilöitä ja selvisi, että yhteistyökumppanien ja erityisesti oman henkilöstön antamat suositukset johtivat usein työntekijän palkkaamiseen. En ole kartalla siitä minkälainen tilanne Suomessa on, mutta ulkomailla omaa henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään omia sosiaalisia verkostojaan. Käytössä on palkitsemisjärjestelmiä, joissa suosittelijana toiminut henkilö saa bonuksen onnistuneesta rekrytoinnista”, kertoo Laukkarinen.

”Sosiaalisen pääoman hyötyjä työmarkkinoilla on vaikea pelkistää mihinkään yhteen ulottuvuuteen”, toteaa Petri Ruuskanen. ”Yhtäältä verkostojen kautta ihmiset saavat tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista, jotka eivät välttämättä tule lainkaan yleiseen hakuun. Samalla verkostot välittävät ihmisistä suosituksia, jotka usein vähentävät rekrytoinnin riskiä työnantajan silmissä”.

VASTAA

Kommentoi!
Kerro nimesi