Sosiaaliset verkostot ja rakennusalan rekrytointiprosessit

LVI-suunnittelijan tehtävistä sosiologian opiskelijaksi vaihtanut Matti Laukkarinen tutki maisterintutkielmassaan millaisessa toimintaympäristössä rakennusalan rekrytoijat toimivat. Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty tapa tavoittaa uutta työvoimaa, ja sosiaalisten verkostojen aktivointi paransi mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin.

Vuonna 2012 talotekniikka-alan insinööriksi valmistunut Matti Laukkarinen teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, Laukkarinen kertoi aiemmin. Hän tutki tuolloin kandidaatin tutkielmassaan toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.
Verkostot ovat yksi parhaista tavoista tavoittaa sopiva tekijä

Matti Laukkarinen

Laukkarinen totesi, että erityisesti kokemusta omaavan henkilöstön palkkaaminen koetaan nykyisessä taloustilanteessa haastavaksi. Pätevimmät työntekijät ovat nykyisessä suhdanteessa poikkeuksetta työsuhteessa olevia. Haastateltavat kokivat, että sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli yksi parhaista, ellei jopa paras, menetelmä tavoittaa nk. passiivisia työnhakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti olleet etsimässä uutta työpaikkaa.

Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty rekrytointimenetelmä, sillä lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat jossain työuransa vaiheessa rekrytoineet henkilöstä sosiaalisten suhteiden kautta saamansa informaation perusteella. Erityisesti omalta henkilöstöltä vastaanotetut suositukset olivat lähes poikkeuksetta johtaneet onnistuneisiin rekrytointeihin.

Sosiaalisten verkostojen aktivointi kannattaa

Tutkielman tulokset osoittivat, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin suunnatut toimet olivat edistäneet epämuodollista rekrytointitoimintaa. ”Näyttäisi olevan niin, että kaikki yritykset eivät hyödynnä sosiaalisia verkostojaan yhtä tehokkaasti. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi kannattavaa panostaa sosiaalisten verkostojen aktivointiin, sillä näissä yrityksissä onnistuneen rekrytoinnin merkitys liiketoiminnalle on suhteellisesti tarkasteltuna suuri”, kirjoittaa Laukkarinen lopuksi.

Suomen LVI-liitto kannustaa verkostoitumiseen

Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan paitsi asiakkaat – myös tulevat työkaverit! Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin. Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Yhden henkilön jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo yhdellä kurssilla jäsenetuhintaiseen koulutukseen osallistuessa.

Tutustu Matti Laukkarisen maisterintutkielmaan
Lue tutkielman tiivistelmä

VASTAA

Kommentoi!
Kerro nimesi