Tag Archive for: yhdistystoiminta

Suomen LVI-liiton henkilöjäsenille suunnattu jäsentyytyväisyyskysely on avoinna 31.1.2021 saakka. Haluamme tietää missä olemme onnistuneet ja missä voisimme parantaa. Kyselyyn vastaaminen vie noin kolme minuuttia. Kaikki palaute on toiminnan kehittämisen kannalta arvokasta ja erittäin tervetullutta. Kiitos siis vastauksestasi jo etukäteen!

Arvomme kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken 50 euron arvoisen GoGiftlahjakortin. Lisätietoja GoGift -lahjakorteista. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Siirry tästä kyselylomakkeelle, vastaaminen vie noin kolme minuuttia.

Kokous järjestettiin Microsoft Teams -kokouksena jäsenyhdistysten edustajille. Kokouksiin osallistui 66 äänioikeutettua. Lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus seurata Live-lähetystä kokouksesta.

Liittokokousaineisto ja keskeisimmät päätökset on tallennettu Liittokokouksen omille sivuille. Hyväksytty, virallinen pöytäkirja julkaistaan sivulla tarkastusten jälkeen.

Lapin LVI-yhdistys LaPiLVI täytti 50 vuotta

Liittokokousta 2020 olisi isännöinyt 50-vuotias Lapin LVI-yhdistys. LaPiLVIn juhlat siirtyvät myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan, mutta haluamme silti kaikki onnitella viiden vuosikymmenen mittavasta yhdistystoimen taipaleesta!

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on puheenjohtajansa ja hallituksen uutteralla työllä aktivoinut paikallisen yhdistystoiminnan käyntiin, vieraillut paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa alasta, uudistanut logonsa ja verkkosivunsa, sekä – ei suinkaan vähäisenä työnä – päivittänyt jäsenrekisterinsä tiedot ajan tasalle. Onnea Vuoden LVI-yhdistys: LaLVI!

Seuraava liittokokous järjestetään 26.11.2021 Jyväskylässä.

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa marraskuussa ja jäsenet ehdottavat voittajaa.

Saimme hieman alle kymmenen ehdotusta aktiivisista jäsenyhdistyksistä, jotka pandemiasta huolimatta ovat järjestäneet jäsenille hauskaa ja hyödyllistä toimintaa läpi vuoden. Jäsenyhdistyksiä, jotka ovat tuottaneet alueellaan kuluttajille suunnattua tiedotuslehteä ja jäsenyhdistyksiä, jotka tarjoavat alan koulutusta alueellaan, opintomatkoja koti- ja ulkomaille.

Erityiskiitokset

Erityisesti haluamme kiittää Savonlinnan seudun LVI-yhdistys, SaSeLVIa, sen vakaasta toiminnasta, jolla jäsenyhdistys huolehtii henkilöjäsenistään ja tehtävistään liiton jäsenyhdistyksenä. Samoin Turun LVI-yhdistys TuLVI, Kymen LVI ry, KyLVI ja Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ovat ansainneet kiitoksen jäsenyhdistyksen tehtävien säännönmukaisesta ja luotettavasta hoitamisesta sekä oman alueensa LVI-yhdistystoiminnan ylläpidosta.

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on puheenjohtajansa ja hallituksen uutteralla työllä aktivoinut paikallisen yhdistystoiminnan käyntiin, vieraillut paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa alasta, uudistanut logonsa ja verkkosivunsa, sekä – ei suinkaan vähäisenä työnä – päivittänyt jäsenrekisterinsä tiedot ajan tasalle.

Työnne Lahden LVI-yhdistyksen eteen on huomattu ja ansaitsette siitä suuren kiitoksen! Onnea Vuoden LVI-yhdistys: LaLVI!

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.
Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

“Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia”, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. “Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan – joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti.”

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. “Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

LVI-tekniikan esiinmarssi!

Mitä suurempi ilmanvaihto, sitä pienempi on COVID-19-virusten määrä huoneilmassa. Ilmanvaihto noteerattiin myös Maailman terveysjärjestö WHO:n heinäkuussa julkaisemassa
yhteenvedossa yhdeksi tavaksi torjua viruksen leviämistä. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen mainitsee FINVACin verkkosivuilla pitämässä blogissaan, että kansainvälinen tutkijaryhmä, joukossa myös useita suomalaisia ja erityisesti talotekniikka- ja LVI-alan ammattilaisia, lähestyi WHO:ta peräti kahdesti, ennen kuin järjestö muutti kantaansa. Alan ammattilaisten yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää, sillä kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan onnistuttiin vaikuttamaan sinnikkäällä yhteistyöllä.

Seppänen on kääntänyt REHVAn tuottamaa ohjeistusta FINVACin verkkosivuille ja kirjoittanut ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa. Nyt hän on paitsi REHVAn COVID-työryhmän jäsen, myös WHO:n COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Jo REHVAn ensimmäisessä yhteenvedossa huomioitiin myös WC-huuhtelun pisarointi, mikä oli merkittävä leviämisreitti aiemmassa SARS-epidemiassa. Kansi auki huuhdellessa virusta leviää huoneilmaan aerosolipilven mukana. THL:n mukaan kyseisiä viruksia voi päätyä jätevesien mukana myös jätevesien puhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä, joten taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä.

Ihmisten terveyden kannalta LVI-järjestelmillä on siis suuri merkitys. Alan ulkopuolella
talotekniikka ja LVI on ehkä ollut vaikea mieltää niin vahvasti ihmisten terveyteen vaikuttavaksi, mutta toivottavasti tämä muuttuu pian. Licence to Breathe – tutkimushanke yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Hanketta johtaa talotekniikan industry professorina Tampereen yliopistossa toimiva Piia Sormunen. Sormunen aloitti tehtävässään keväällä. Professuurin rahoitusta tukee 14 keskeistä alan organisaatiota, mukana myös Suomen LVI-liitto.

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Mihin jäi lehden 5/2020 Ajankohtaista? Kevään lehdessä kiitimme jäsenyydestä. Koronakevät on haastanut meitä kaikkia muuttamaan työtapoja, selviytymään rajoituksista
tai jopa yllättävästä työttömyydestä. Ajankohtaista 5/2020 keskittyi kertaamaan liiton historiaa ja kiittämään yhteistyöstä.

Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, joka muodostuu jäsenyhdistyksistä ja yhteistoimintajäsenistä.

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa ja te jäsenet ehdotatte voittajaa.

Vuoden 2020 LVI-yhdistystä voi ehdottaa 1.9.2020 – 14.10.2020. Tee oma ehdotuksesi.

LVI-suunnittelijan tehtävistä sosiologian opiskelijaksi vaihtanut Matti Laukkarinen tutki maisterintutkielmassaan millaisessa toimintaympäristössä rakennusalan rekrytoijat toimivat. Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty tapa tavoittaa uutta työvoimaa, ja sosiaalisten verkostojen aktivointi paransi mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin.

Vuonna 2012 talotekniikka-alan insinööriksi valmistunut Matti Laukkarinen teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, Laukkarinen kertoi aiemmin. Hän tutki tuolloin kandidaatin tutkielmassaan toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.
Verkostot ovat yksi parhaista tavoista tavoittaa sopiva tekijä

Matti Laukkarinen

Laukkarinen totesi, että erityisesti kokemusta omaavan henkilöstön palkkaaminen koetaan nykyisessä taloustilanteessa haastavaksi. Pätevimmät työntekijät ovat nykyisessä suhdanteessa poikkeuksetta työsuhteessa olevia. Haastateltavat kokivat, että sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli yksi parhaista, ellei jopa paras, menetelmä tavoittaa nk. passiivisia työnhakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti olleet etsimässä uutta työpaikkaa.

Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty rekrytointimenetelmä, sillä lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat jossain työuransa vaiheessa rekrytoineet henkilöstä sosiaalisten suhteiden kautta saamansa informaation perusteella. Erityisesti omalta henkilöstöltä vastaanotetut suositukset olivat lähes poikkeuksetta johtaneet onnistuneisiin rekrytointeihin.

Sosiaalisten verkostojen aktivointi kannattaa

Tutkielman tulokset osoittivat, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin suunnatut toimet olivat edistäneet epämuodollista rekrytointitoimintaa. ”Näyttäisi olevan niin, että kaikki yritykset eivät hyödynnä sosiaalisia verkostojaan yhtä tehokkaasti. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi kannattavaa panostaa sosiaalisten verkostojen aktivointiin, sillä näissä yrityksissä onnistuneen rekrytoinnin merkitys liiketoiminnalle on suhteellisesti tarkasteltuna suuri”, kirjoittaa Laukkarinen lopuksi.

Suomen LVI-liitto kannustaa verkostoitumiseen

Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan paitsi asiakkaat – myös tulevat työkaverit! Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin. Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Yhden henkilön jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo yhdellä kurssilla jäsenetuhintaiseen koulutukseen osallistuessa.

Tutustu Matti Laukkarisen maisterintutkielmaan
Lue tutkielman tiivistelmä

Kolmekymppinen Joonas Jokiranta pyörittää yritystään Salosta käsin. Parikymmentä LVI-alan ammattilaista työllistävä Ilmair tarjoaa LVI-asennustöitä ja KVV-, IV-valvontaa Salon ja Turun seudulla, mutta myös pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa, Somero ja Forssa kuuluvat toimialueisiin. ”Ehkä hieman yllättäenkin asiakkaamme ovat olleet viimeiset kolmisen vuotta pääsääntöisesti uudiskohteita, pientaloista aina omakotitaloihin. Lisäksi töitä on tehty Tampereen Ratinan kauppakeskuksessa, TYKSissä ja parin vuoden aikana hoivakoteja, palvelutaloja sen viisitoista kappaletta”, kertoo Joonas.

Joonas Jokiranta, Salon seudun LVI-yhdistys SaloLVIn vetäjä

Jokiranta on ollut Salon seudun LVI-yhdistyksen jäsen kymmenisen vuotta ja nyt toista vuotta yhdistyksen puheenjohtaja. ”Tulin luultavasti valituksi, koska yhdistykseen kaivataan nuorennusta. Yhdistyksemme jäsenten keski-ikä on korkea ja se jo itsessään rajoittaa tekemisiä jonkin verran”, pohdiskelee Joonas. Keskusteltu on myös voimien yhdistämisestä jonkin toisen yhdistyksen kanssa. ”Salo on pieni paikka ja toisinaan kilpailu voi olla alan ammattilaisten kanssa aika kovaakin. Yhdistyminen toisen yhdistyksen kanssa saattaisi olla meille hyväksi”.

Myös pätevöityminen ja ammatillinen täydennyskoulutus kiinnostaa SaLoLVIn jäseniä. ”KVV-, IV-työnjohtajakoulutusta haluaisimme omalla paikkakunnalla järjestää. Lisäksi olemme olleet puheissa Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa yhteistyöstä”, kertoo Joonas. Yrittäjänä hän toivoo alan tiedonvälityksen ja koulutuksen lisäksi, että jäsenyyden etuina saisi helpommin työtarjouksia ja ehkä esimerkiksi tukuista alennuksia.

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus kevääseen 2020 ennusti Koronaviruspandemian suurimman iskun kohdistuvan muun muassa rakentamiseen. Katsauksessa oletetaan, että talous alkaa jälleen toipua jo loppuvuodesta, mutta yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, eli esimerkiksi asuinrakennusinvestoinnit jatkavat vähenemistään.

Kansantaloudellemme tällä on merkittävä vaikutus, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessaan “Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” kertaa. Etlan tutkimuksessa lisähuolenaiheeksi esiin nostettiin myös alan heikko tuottavuuden kasvu. Ratkaisuksi ehdotettiin ennen kaikkea digitalisaation entistä parempaa hyödyntämistä.

Suomen LVI-liitto pyrkii osaltaan hyppäyttämään digiloikkaa jäsenetuhintaisella Kotopro LVI-dokumenttipaketilla. Paketti on yhteistyössä suunniteltu ja sitä kehitetään jatkuvasti. Palvelun idea on itse asiassa yksinkertainen: kuvat voi liittää suoraan raporttipohjaan omasta älypuhelimesta, sanella huomiot ja allekirjoittaa sähköisesti. Tavoitteena on ennaltaehkäistä virheitä, dokumentoida tehty työ luotettavasti, sovittaa suunnittelu ja toteutus paremmin yhteen.

Useampi järjestö ja taho on ilmaissut huolensa pandemian vaikutuksista ja tehnyt aloitteita talouden elvyttämiseksi. Petri Suutarinen, Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja ehdotti blogissaan, että kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla tuotettuna, vapautettaisiin arvonlisäverosta kokonaan määräaikaisesti. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Jussi Hirvonen puolestaan ehdotti kotitalousvähennyksen laajentamista energiaremontteihin, nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistamista selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon.

Suomen LVI-liitto ehdotti jo aiemmin 2019, hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, että LVI-suunnittelu lisättäisiin kotitalousvähennyksen piiriin. LVI-suunnittelun lisäksi ehdotimme myös rakennusten kuntotutkimusten laajemman vähennettävyyden.

Kaiken kaikkiaan pyrimme suuntaamaan toimemme niin, että jäsenet ja koko ala hyötyvät niistä työssään: sovimme jäsenetuja, edistämme alan kehitystä ja työllisyyttä.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Suomen LVI-liiton teknisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Kummu (Daikin Finland) on valittu eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi. Komitean tehtävä on kehittää ja välittää teknistä tietoa, kehittää standardeja ja edistää alan tutkimusta. Sen vastuulla ovat REHVAn ohjekirjat ja oppaat, kannanotot sekä koulutustapahtumat.

Komitea on REHVAn merkittävin ja aktiivisin. Sen puheenjohtajana toimii Jarek Kurnitski ja suomalaisia edustavat LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen, professori Risto Kosonen, Jorma Railio ja nyt myös Jussi Kummu. Seppänen ja Railio ovat myös toimineet aiemmin komitean puheenjohtajina. Komitean 30-henkisessä kokoonpanossa suomalaisten osuus on siis merkittävä.

”Vastuu on hyvin laaja ja meiltä jäseniltä edellytetään aktiivista osallistumista”, kertoo Kummu. Hän myös haluaa nostaa REHVAn merkitystä ohjeistuksen laatijana. ”REHVA pystyi reagoimaan ja antamaan ohjeita Covid-19 -pandemiaan hyvin nopeasti. Suomalaiset olivat vahvasti mukana kokoamassa Covid-19 ohjeistusta.”

Kummu kertoo, että aktiivinen yhdistystoiminta on avannut hänelle mahdollisuuden päästä REHVAn ja TRC:n toimintaan ja hän pitää jäsenyyttä paitsi henkilökohtaisen osaamisen kannalta merkittävänä, myös tärkeänä tehtävänä edustaa suomalaista näkökulmaa. ”Jos me emme ole mukana, niin sitten joku muu päättää näistä asioista meidän puolestamme.”