Tag Archive for: yhdistystoiminta

Lahden LVI-yhdistyksen syysretki Saksaan

Lahden LVI-yhdistyksen perinteinen syysretki suuntautui tänä vuonna Saksaan. Matkan päämäärä oli Allendorfissa sijaitseva Viessmannin tehdas. Matkaan osallistui noin kaksikymmentä yhdistykseen kuuluvaa LVI-alan ammattilaista.

Starttasimme jo ajoissa torstaiaamuna kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa Liikenne Lakkapään tilausajolla, leppoisissa tunnelmissa kuulumisia vaihdellen. Helsinki-Vantaalta matkamme jatkui lentokoneella Saksan suurimmalle lentokentälle, Frankfurt am Mainille, jossa meitä oli vastassa Pasi Hirvijärvi Viessmann Oy:stä. Lentokentältä jatkoimme bussikuljetuksella suoraan kohti tehdasta.

Viessmann ja kestävä kehitys

Tehdasvierailu aloitettiin maittavalla lounaalla, jonka jälkeen lähdimme Pasin ja paikallisen tehtaan edustajan johdolla tutustumaan itse tehtaaseen. Neljän tunnin tehdasvierailun aikana ehdimme paitsi nähdä tehtaan tuotantoa, myös kuulla Viessmannin historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, sekä yrityksen arvoista, kuten kestävästä kehityksestä.

187 metriä korkea Main Tower sijaitsee aivan Frankfurtin keskustassa.

Ennen kaikkea oli hienoa nähdä ja kuulla yrityksen konkreettisista teoista ja suunnitelluista päätöksistä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi aina 2000-luvun alusta näihin päiviin ja jatkossa pitkälle tulevaisuuteen. Tehdaskierroksen jälkeen päivä päätettiin Viessmannin järjestämään illalliseen Marburgin kaupunkiin.

Syysretken viimeiset päivät vietettiin Frankfurtissa ja sen läheisyydessä, jossa tutustuimme kaupunkiin muun muassa jokiristeilyllä Main-joella, sekä lintuperspektiivistä lähes 200 metriä korkeasta pilvenpiirtäjästä Main Towerista, jonka huipulla sijaitsee näköalatasanne. Ja kuuluuhan syysretkeen tietysti tutustuminen paikalliseen viinitilaan.

Weingut Schloss Vollradsin viinitilalla.

Tänä vuonna suunnattiin Rheingaun Oestrich-Winkelin alueelle eli Rieslingin viinivaltakuntaan, jossa tutustuimme yhteen Saksan vanhimmista viinitaloista Weingut Schloss Vollradsiin, jossa on viljelty viiniä jo vuodesta 1330 alkaen von Greiffenclaun aatelisuvun toimesta.

Kiitos Viessmann! Kiitokset myös kaikille matkaan osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Janne Koskela
Lahden LVI-yhdistys

Factory Party 2019 tanssittiin Calortecin tehdashallissa

Factory Party viihdytti tänä vuonna bluesin sijaan enemmän ”Party” -henkisenä. Paikka oli vanha tuttu Calortec Oy:n tehdashalli Uudessakaupungissa. Iloinen juhlakansa koostui perinteiseen tapaan LVI-alan ammattilaisista, jotka kokoontuivat verkostoitumaan ja vaihtamaan viimeisimpiä kuulumisia.

Aurinko lämmitti juhlakansaa.

Kesäkuisen perjantain sää oli suotuisaan lämmin ja Party-kansa pääsi myös levittäytymään ulos nauttimaan Suomen suvi-illasta.

Tilaisuuden avauspuheessa VakkaLVIn Ilkka Soinu toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi LVI-alan tulevaisuuden kuvista sekä kehityssuunnista.

Väkevän Party -meiningin loi tamperelainen timantinkova coverbändi Gizy & Groove Company (GGC), jota liidaa komeaääninen naissolisti Birgit Lindfors.

Tapahtuma on suosittu ja vetää paikalle runsain mitoin osallistujia.

Maukkaasta ruokatarjoilusta vastasi jo usean vuoden kokemuksella Tapio Pääkkö Uudenkaupungin Golfravintola & Cateringistä. Tänä vuonna pääruokana nautittiin Kivikylän palvattua sikaa. Kyytipoikana tarjoiltiin muun muassa meheviä salaatteja. Totuttuun tapaan myös virvoketarjoilu onnistui kiitettävällä tasolla.

Pääjärjestäjiä tapahtumalle tänä vuonna olivat Calortec Oy:n lisäksi Amipro Oy sekä Lattialämpö Laivo Oy. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita kertyi lähemmäs kuutisenkymmentä.

Tapahtuma järjestetään Calortec Oy:n tehdashallissa.

Factory Party on perinteinen ja mieluisa tulonhankkimiskanava, joka mahdollistaa Vakka- Suomen LVI-yhdistyksen monimuotoisen toiminnan, esimerkiksi koulutustilaisuudet sekä opinto- ja virkistysmatkat, kertoo Calortec Oy:n toimitusjohtaja, hotorautaneuvos Mikko Helpiö.

Arpajaiset tuottavat mukavan bonuksen myös LVI-alan opiskelijoille jaettaviin stipendeihin, Helpiö lisää. Pääpalkintona tänä vuonna oli paikallisen Vakka-Suomen Panimon jääviileäkaappi täynnä virkistävää juomaa.

 

 

 

Kuvat ja kertomus Mikko Helpiö Vakka-Suomen LVI VakkaLVI

HeLVIn keilamestaruudesta kisattiin yhdeksättä kertaa

Helsingin seudun LVI-yhdistys, HeLVIn järjestämät avoimet keilamestaruudet keilattiin tänä kesänä yhdeksättä kertaa. LVI-yhdistysten jäsenet kokoontuvat ”Ruusulankadun keilapyhättöön” aina kesäkuun ensimmäisenä perjantaina kisaamaan kiertopalkintopytyn omistajuudesta.

Osanottajia oli tällä kertaa HeLVIstä ja KeLVIstä, eli Keski-Uudenmaan LVI-yhdistyksestä. Kiivaan parituntisen aikana kukin heitti omaan tahtiinsa, tai parinsa heittojen tahdittamana. Mikko Hiltunen oli aivan viime hetkiin saakka kiinni voitossa, mutta erittäin hyvin onnistuneen viimeisen kierroksen aikana heitti Karilaksen Mika voittotuloksen ja HeLVIn puheenjohtaja Tom Hult sai luovuttaa palkinnon hänelle.

Kisan jälkeen, kahvikupin ääressä, kukin kisaaja pääsi vuorollaan selittelemään, miksi heitto meni pieleen tai mitkä lihaskivut vaikuttivat lopputulokseen. Ensi vuonna on jälleen jokaisella mahdollisuus uuteen koitokseen ja voittoon. Seuraavaa kesäkuun ensimmäistä perjantaita vartoessa,

Esa Haavisto

VantaLVI jakoi stipendejä

Perinteitä noudattaen ja onnitellen ammattiin valmistuvia nuoria, Vantaan LVI-yhdistys VantaLVI jakoi jälleen Vantaan ammattiopisto Variassa opiskeluissaan menestyneille oppilaille stipendit. Stipendin saivat Juhani Silvasti, Roope Myyryläinen ja Tommi Helsto.

“ja mikä ettei, kun aurinko paistaa, Suomi on jääkiekon maailmanmestari, hallitusneuvottelut menossa, europarlamenttiin äänestetty ja nuoret hyvin esillä, vaikuttamassa, onhan tulevaisuus on heidän”, leikitteli stipendit jakanut VantaLVIn puheenjohtaja Jussi Kuusela.

Yhdistystoiminta tarjoaa mahdollisuuksia, joita työssä ei välttämättä kohtaa

Sami Ventä muistelee, että oli jäsen jo Metropoliassa opiskellessaan, muttei jäsenyydessään kovinkaan aktiivinen – Talotekniikka-lehti kattoi tuolloin kaiken kaivatun. ”Todellinen herääminen yhdistystoimintaan antoi odottaa itseään aivan viime vuosiin”, kertoo Sami nyt. ”Muutettuani Tampereelle olin Helsingissä neljä vuotta asunut vaasalainen, jolla ei ollut Manseen minkäänlaisia yhteyksiä. Yhdistystoiminta oli siis helpoin ja nyt ajatellen paras tapa tutustua alan toimijoihin ja alueen talotekniikkapiireihin oman työ organisaation ulkopuolella.”
Yhdistyksen jäsenyys myös mahdollistaa asioita, joita Sami ei voisi saavuttaa työorganisaatiossaan. ”Yhdistyksen kautta tapaan ennen kaikkea niitä kollegoita, joita en muuten tapaisi ja tilanteen mukaan saatamme käydä hyvinkin yksityiskohtaisia keskusteluita jostain todella kapeasta LVI:n aiheesta suurella LVI-porukalla, jossa keskustelijat ovat eri työorganisaatioista ja näkevät asiat omien vakiintuneiden käytäntöjensä läpi.”

Uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksia

Pari vuotta muuttonsa jälkeen, Tampereen LVI-yhdistyksen syyskokouksessa, Sami ryhtyi kyselemään tarkemmin hallituksen toiminnasta sekä omista mahdollisuuksistaan osallistua siihen. Seuraavalla kaudella häntä esitettiin uudeksi hallituksen jäseneksi. ”Olin siis asettanut itseni ehdolle ilman suurempia odotuksia yhdistyksestä ja ymmärsin että yhdistyksellä ei minustakaan suurempia odotuksia ollut.”

Ensimmäiseen hallituksen kokoukseen osallistuminen jännitti. ”Ennen kaikkea tunnelma. Odotin, että porukka olisi jäykkää, mutta sen sijaan kokouksiamme leimaa nauru, joka ei meinaa loppua. Muodollisuutta toki on, mutta puheenvuoroja ei tarvitse jakaa, vaan voimme yhdessä keskustella asioista. Mietin myös, että tehtävät kuormittaisivat paljon, mutta käytäntö on osoittanut, ettei keneltäkään vaadita määräänsä enempää ja määrän jokainen voi määritellä itse.”

Samilla on myös selkeä syy hallitukseen haluamiselle. ”Työnantajani on mittavankokoinen organisaatio, joten en työssäni osallistu esimerkiksi strategiseen suunnitteluun. Yhdistyksessä innostukseni ja kasvava osaamiseni otetaan lämpimästi vastaan ja pääsemme yhdessä valjastamaan ajatukset suoraan yhdistyksen kehittämiseen. Ja ennen kaikkea kyltymätön mielenkiintoni toiminnan kehittämiseen saa yhdistystoiminnassa hyvää ponnistusalustaa. Saan myös arvokasta kokemusta hallitustyöskentelystä – asioiden järjestelystä, kehittämisestä ja muutoksen toteutumisen seuraamisesta.”

Henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen lisäksi Samilla on myös aito halu kehittää yhdistyksen toimintaa ja varmistaa sen jatkuvuus. ”Haluan lisätä TaLVIn tunnettuutta ja luoda paremmat edellytykset järjestää entistäkin parempaa toimintaa. Yhdistyksen sidosryhmille ja kumppaneille haluan näyttää, että yhteistyö kanssamme on yhteisten etujen mukaista ja edullinen väylä merkittävälle markkinalle, eli yhdistyksen jäsenille. Opiskelijoille ja nuoremmille tieteenharjoittajille haluan toimia tukena ja ikään kuin isoveljenä, henkilönä, jolta voi alaan liittyen pienellä kynnyksellä kysyä asioita. Vanhemmille tieteenharjoittajille haluan näyttää, että TaLVI voi uudistua ja luoda merkittävää ammatillisesti kiinnostavaa toimintaa ja virkistymistä”, Sami listaa.

Tiedostuspäällikkönä mielikuvaa ja suuntaa muokkaamassa

Kun Sami tuli valituksi TaLVIn hallitukseen, avoinna oli kaksi toimea, sihteeri ja tiedotus. ”Olin vielä hieman epävarma niin yhdistyksestä kuin itsestänikin, joten lupauduin tiedotuspäälliköksi”, Sami kertaa. Tiedotuspäällikön tehtävät lähtivät hiljalleen liikkeelle, jäsenpostituksen kehittämisellä ja sovellusten päivittämisellä. Sami on ottanut tehtäväkseen erityisesti toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen.

”Yritän muuttaa mielikuvia toiminnasta. Pyrin tekemään kaikista tapahtumistamme julkaisun somessa tai yhdistyksen nettisivuilla. Uskon, että näin toimien kannustamme liittymään ja aktivoimme ”nukkuvia” jäseniämme. Yhtenä näkyvyyttä lisäävänä toimena olemme tilanneet haalarimerkit uusille opiskelijajäsenille. Niitä ryhdymme jakamaan nyt seuraaville AMK-opiskelijoille.”

Samin mielestä yhdistystoiminnan ei kuuluisi olla harvojen valittujen riemua. ”Jokin aika korvaani osui jälleen lausahdus, että hallitus järjestää yhdistykselle toimintaa. Tämä on mielestäni täysin väärin. Yhdistys koostuu jäsenistä – jäsenet yhdessä ovat yhdistys”, Sami pohtii. ”Mielestäni toimintaa täytyy kääntää siten, että jäsenet järjestävät toimintaa. Hallitus tarvittaessa auttaa järjestelyissä ja luo puitteet.” Tämän mielikuvan muuttamiseen hän haluaakin seuraavaksi paneutua.

Janne on yhdistystoimintaan kaivattu aktiivinen ja nuori jäsen

Kymmenen vuotta sitten Janne Koskela päätti opiskella LVI-asentajaksi, sillä ala oli suosittu ja työtilanne lupaava. Jo ammattiopintojen aikana kiinnostus alaan kasvoi entisestään ja usean vuoden LVI-asentajatöiden jälkeen Janne jatkoi ammattikorkeakouluun.
Nyt hän viimeistelee opintojaan ja työskentelee LVIA-suunnittelijaharjoittelijana Vahanen Talotekniikassa, Lahden toimipisteessä. Juuri työpaikalla kollega vihjaisikin, että paikalliseen LVI-yhdistykseen kaivattaisiin nyt aktiivisia, nuoria jäseniä. Hetken harkittuaan Janne täytti jäsenhakemuslomakkeen.

”Pidän yhdistystoiminnassa tärkeänä erityisesti verkostoitumista”, Janne kertoo. ”Suomen LVI-liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat oivan mahdollisuuden talotekniikan eri sektoreilla työskentelevien uusien ihmisten tapaamiseen. Myös jäsenien ammatillista kehittymistä tuetaan yhdistyksessä monin eri tavoin.”

Samalla vauhdilla hallituksen jäseneksi

Lahden LVI-yhdistys on tunnettu alkuvuosista lähtien erityisesti matkailevana yhdistyksenä. Jannen ensimmäinen kosketus yhdistykseen ja sen toimintaan tapahtuikin perinteisellä syysretkellä, sillä kertaa suunnaten Italian Parmaan. ”Matkan aikana usein keskusteluissa nousi esille nuoren väen aktivoiminen yhdistystoimintaan. Keskusteluiden myötä etenin myös LaLVIn hallituksen jäseneksi.”

”Kuten jo mainitsin, pidän verkostoitumista tärkeänä yhdistystoiminnassa. Yksi verkostoitumisen muotohan on tänä päivänä sosiaalisen median palvelut eli tuttavallisemmin some. Tehtäviäni hallituksessa on muun muassa olla päivittämässä LaLVIn some ja kotisivut siihen kuntoon, että yhdistyksen viestintää saadaan entistä monikanavaisemmaksi. Näin saataisiin nykyisiä jäseniä aktivoitua toimintaan mukaan sekä uusien jäsenien kynnystä liittyä yhdistykseen laskettua. Tavoitteenani, kuten myös koko hallituksella, onkin saada aktivoitua nykyisiä ja uusia jäseniä mukaan toimintaan.”

Ennakkoluulot karisevat

Kysymykseen mahdollisista ennakkokäsityksistä Janne myöntää, että toki hänellä oli epäilyksiä niin hallitustyön laajuudesta kuin omasta yhdistystoiminnan osaamisestaankin. ”Ennakkokäsitykset ovat karisseet matkan varrella. Hallituksessa tehtäviin perehdytään ja niitä jaetaan tasaisesti kaikille siten, ettei tehtävien työtaakka kasva kenellekään kohtuuttomasti. Täten toimiminen hallituksessa on antoisaa ja mukavaa. Yhteistyötä pidetäänkin tärkeänä asiana koko Lahden LVI-yhdistyksen toiminnassa, sillä yhdessä näitä hommia tehdään.”

Vantaan LVI-yhdistystä juhlittiin Backaksen kartanossa

Vantaan LVI-väen keskuudessa, noin kolmekymmentä vuotta sitten, virisi ajatus oman LVI-yhdistyksen perustamisesta. Toiminnan käynnistäjinä toimivat Markku Kauhanen, Heikki Valkeapää ja Harri Simolin, jotka aktiivisella toiminnalla ja verkostojaan hyödyntäen järjestivät perustuskokouksen 5.4.1989 Tikkurilan ammattikoulun tiloissa.

Jussi Kuusela, Vantaan LVI-yhdistyksen puheenjohtaja isännöi juhlaa.

Ja päivälleen kolmekymmentä vuotta myöhemmin hieman yli neljäkymmentä LVI-alan ammattilaista kokoontui juhlimaan Backaksen kartanolle. Juhlaa isännöi Vantaan LVI-yhdistyksen, eli VantaLVIn puheenjohtaja Jussi Kuusela.

Vaan palataanpa takaisin vuoteen 1989. Tilat Tikkurilan ammattikoululla järjesti opettaja Simo Wickström, jolle yhdistys esittää suuret kiitokset toiminnasta yhdistyksen hyväksi. Perustuskokoukseen osallistui kolmekymmentäkaksi innostunutta alan ammattilaista ja lukuisten puheenvuorojen päätteeksi Heikki Valkeapää, kokoukselle valittu puheenjohtaja, sai kopauttaa päätöksen yksimielisestä päätöksestä perustaa Vantaalle oma LVI-yhdistys. Yhdistys rekisteröitiin lokakuussa 1990 ja yhdistyksen logon laativat Harri Paronen ja Ari Honkala.

Normaaliin yhdistystoimintaan päästiin nopeasti, kiitos aktiivisten jäsenten taloustalkoiden tuloksen. Kuukausikokouksia pidettiin ensin joka kuukausi lukuun ottamatta kesäkuukausia. Myöhemmin tahtia hieman harvennettiin siten, että kokouksia pidettiin joka toinen kuukausi, siis viisi kokousta vuodessa.

Kurssi-, koulutus- sekä vapaa-ajan toimintoja

VantaLVI on juhlinut joka kymmenes vuosi täysiä kymppejään. Yhdistys järjestää aktiivisesti kurssi-, koulutus- sekä vapaa-ajan toimintoja, joista tällä hetkellä merkittävin lienee Vesipohjaisten verkostojen säätö -kurssi.

Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys, KeLVIn kanssa pelattiin vuosittain petankkia, jota tauon jälkeen jatkettiin koko pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteisenä tapahtumana. Muistiin ovat painuneet myös hauskat Ralliputki-tapahtumat, veneretket merellä, Luotsolle tai Leville suuntautuvat laskettelumatkat ja toi Myyrmäki-hallin Omakotimessut, joilla yhdistys on ollut mukana aina alusta lähtien.

VantaLVI huomioi toiminnassaan myös opiskelijat, sillä se jakaa vuosittain kahdesta kolmeen stipendiä Variasta valmistuneille, opinnoissaan menestyneille oppilaille. Ja ovat yhdistyksen jäsenet yksilöinäkin menestyneet urallaan. Yhdistyksen jäseniä on valittu Vuoden LVI-naiseksi ja VantaLVIn jäsen Esko Tähti on palkittu Akveduktilla vuoden LVI-työstä. Myös ASHRAE ja ABOK ovat myöntäneet hänelle huomionosoituksen kiitoksena.

VantaLVIn puheenjohtajat ja sihteerit

1989-1990 Heikki Valkeapää Harri Simolin
1991-1992 Reijo Haatanen Harri Anttila
1993-1994 Pertti Miettinen (hoiti Jari Pyykkönen)Harri Anttila
1995-1996 Jari Pyykkönen Harri Anttila
1997-1998 Markku Kauhanen Harri Anttila
1999-2000 Ari Honkala Harri Paronen
2001-2002 Raimo Ruotsalainen Pekka Huuhtanen
2003-2004 Taavi Kuoksa Jukka Porkka
2005-2006 Taavi Kuoksa Jukka Porkka
2007-2008 Esko Tähti Jukka Porkka
2009-2010 Jari Pyykkönen Jukka Porkka
2011-2012 Jari Pyykkönen Esko Tähti
2013-2014 Johanna Hokkanen Tuomas Klaasio
2015-2016 Johanna Hokkanen Tuomas Klaasio
2017-2018 Jussi Kuusela Tuomas Klaasio
2019-2020 Jussi Kuusela Tuomas Klaasio

Teksti perustuu Vantaan LVI-yhdistyksen historiikkiin.

ISH 2019 – tunnelmia

ISH 2019 -messuilla 11.-15.3.2019 vieraili noin 190 000 kävijää 161 maasta tutustumassa uusimpiin innovaatioihin ja alan kehitykseen. Messuilla oli 2532 näytteilleasettajaa 57 maasta esittelemässä uusia tuotteitaan. Kansainvälisyys on kasvanut, 66 prosenttia näytteilleasettajista ja lähes 48 prosenttia kävijöistä tuli Saksan ulkopuolelta.
Messujen kaikki 12 hallia, joista useissa on useampi kerros, olivat täynnä tuotteita ja palveluita. Antaa kyllä huiman kuvan siitä, miten paljon LVI-tekniikkaa valmistetaan Suomen ulkopuolella. Valtavan suuria, upeita osastoja isolla miehityksellä – myös pieniä, toimivia osastoja, esim. Wiitta Oy:n ja LVI-Pörssin yhteisosasto.

Olimme M. Helpiön/Vakka-Suomen LVI-yhdistys, VakkaLVIn/Suomen LVI-liiton yhteisellä matkalla 40 hengen ryhmällä. Paljon oli vanhoja tuttuja, mutta myös uusia kasvoja. Kuitusen Jarmolla oli mukana nuoria suunnittelijoitaan. Jarmo myös tuttuun tapaansa oli miettinyt tarkkaan jo etukäteen, mitä aikoivat kiertää ja he haastattelivat kohteensa perusteellisesti. Käsittääkseni messuilla tehdään hyvin myös kauppaa ja tavataan liikekumppaneita.

Kaksi messupäivää ehdimme kiertää lähes kaikki hallit läpi. Vierailimme myös REHVAn osastolla hallissa 10 ja osallistuimme hetken REHVAn seminaariinkin Frank Hovorkan SRI-esitystä kuuntelemaan.

Tuotteita on kehitetty, värimaailmaa esimerkiksi hanoissa ja painikkeissa lisätty. Yksi pieni hauska yksityiskohta olivat pohjalaiskuvioiset lattiakaivon kannet. Älyä ja digitaalisuutta on tullut lisää tuotteisiin, mikä helpottaa myös laitteiden huoltoa ja säätöä.

Kaiken kaikkiaan ISH-messut antaa selkeän, mahtavan kattauksen tarjonnasta ja ennen kaikkea sen laajuudesta. Ja ISH on hyvä verkostoitumiskanava, täällä tapaa tuttuja ja näkee laajemmin tuoterepertuaaria kuin ikinä Suomen messuilla. ISH tuo näkyvyyttä myös yrityksille; ainakin Wiitta Oy:n Wille Viittanen kertoi olevansa erittäin tyytyväinen messuihin; olivat olleet mukana jo monta kertaa.

Seuraavat ISH-messut ovat 22.-26.3.2021.

 

Tiina Strand
Toiminnanjohtaja
Suomen LVI-liitto SuLVI

Oraksen MiLVIn jäsenille järjestämä yritys- ja tuote-esittelytilaisuus

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit osallistuivat 13.3.2019 Oras Groupin yritys-ja tuote-esittelytilaisuuden. Aihe kiinnosti yhteensä kuuttatoista yhdistysten jäsentä.

Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat Oraksen uutuustuotteisiin ja muutenkin alalla tapahtuneeseen nopeaan kehitykseen. Alustuksen piti myyntiedustaja Ari Korhonen Oras Oy:stä

Oras Group muodostuu kahdesta strategisesta liikeyksiköstä, Oras ja Hansa.
Oras on tunnettu aikaisemmin lähinnä perinteisistä, laadukkaista ns. perushanoista. Laajenemisen myötä on tullut tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota muotoiluun, sisustuksellisuuteen, ergonomiaan, erityiskäyttöolosuhteisiin jne. Myös elektroniikan integrointi vesikalusteisiin on tuonut aivan uusia käyttötapoja sekä uusia veden ja energiansäästömahdollisuuksia.

Keittiöhanoissa etusijalla on mukavuus ja käytännöllisyys, mutta yhä enenevässä määrin myös sisustuksellisuus. Huolto- ja kunnossapitomielessä yksi ja sama sisäosa tuo merkittäviä etuja ja kustannussäästöjä. Em. yksityiskohdalla on myös positiivinen vaikutus valmistuskustannuksiin.

Pesuallashanoissa muotoilulla on merkittävä rooli käyttömukavuutta ajateltaessa. Sisustuksellisuus ja esteettisyys ovat myös voimakkaasti esillä tässä hanaryhmässä. Tästä on hyvänä esimerkkinä aivan uusi värivaihtoehto eli ruusukulta, joka vetoaa ennen kaikkea nuorempiin hanankäyttäjiin.

Suihkuhanoissa erilaiset suihkusetit ja ”terapiahanat” ovat saaneet hyvän vastaanoton ja yleistyneet vauhdilla myös laitoskäytössä. Terapia-efekti saadaan aikaiseksi lämpötilaa vaihtelemalla halutun säätökäyrän mukaisesti.

Health-tuoteryhmän hanat ovat tarkoitetut ammattikäyttöön ja niissä työergonomia on ollut suunnittelun lähtökohtana.

Care-tuoteryhmä on suunnattu erityisesti lapsille ja vanhuksille , joilla on toiminnan rajoituksia, sekä heidän avustajilleen.

Elektroniset hanat tarjoavat hygieenisen ja vettä säästävän vaihtoehdon esim. julkisiin tiloihin. Energiansyötön tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun tulee paneutua huolella, jotta käyttö- ja huoltokustannukset eivät nousisi tarpeettomasti. Usein suoritettu paristojen vaihto aiheuttaa käyttöhäiriöitä ja nostaa huoltokustannuksia merkittävästi.

Älypuhelimeen ladattavalla Oras App-sovelluksella voidaan säätää, huoltaa ja seurata älyhanojen eri parametreja. Myös Bluetooth yhteyttä voidaan käyttää erityisen haastavissa tilaratkaisuissa esim. bidee-suihkujen ohjaamisessa langattomasti.
Kaikissa edellä esitellyissä hanoissa käytetään asentajaystävällistä 3S-Installation kiinnitysjärjestelmää, joka nopeuttaa ja helpottaa asennusta monesti varsin ahtaissa tiloissa.

Lopuksi esittelyssä viimeisimmät uutuudet Optiman, Signan, Alessi Swan ja Estetan

Optima–keittiöhana on käytännöllinen hybridi, jossa on joustava juoksuputki. Juoksuputkessa on kaksi spray-toimintoa, jotka helpottavat mm. uunipeltien pesua. Hanan älykäs pesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti neljän tai kahdentoista tunnin kuluttua.

Signaa on saatavana sekä keittiöihin että kylpyhuoneisiin. Se on muotoiltu kauniisti. Valikoimassa on sekä kosketusvapaan toiminnon tarjoavia hybridimalleja että perinteisiä vipuhanoja. Etuosassa on digitaalinen lämpötilanäyttö, joka varoittaa vilkkumalla veden lämpötilan ylittäessä 42 astetta Kosketusvapaan toiminnon ansiosta käsienpesu on helppoa ja hygieenistä. Keittiöhanan sisäänrakennettu astianpesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti tietyn ajan kuluttua, jolloin vesivahingon riski pienenee merkittävästi.

Alessi Swan by Oras on hana, jonka muodon suunnittelu on saanut voimakkaasti vaikutteita luonnosta. Sen juoksuputki muistuttaa joutsenen kaulaa. Muuten hanan toiminnat ovat nykyaikaisen elektronisia ja ohjelmoitavia.

Esteta taas on termostaattinen sadesuihku juoksuputkella, jonka päällä on turvalasista tehty hylly. Tumma lasi on sisustuksellinen elementti nykyaikaisessa kylpyhuoneessa.
Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen tarkkaavaisena esitystä seurannut kuulijakunta siirtyi nauttimaan iltapalaa. Ruokapöytäkeskusteluista saattoi aistia lievän hämmennyksen, sillä niin nopea ja merkittävä on kehitys ollut hanarintamalla. Hanojen älykkäät toiminnot saivat osakseen jopa lievää ihmettelyä ja kritiikkiäkin, sillä tällaisen hanan korjaamiseen ei enää riitä perinteinen LVI-koulutus. Lisäksi todettiin nykyaikaisesta vesihanasta tulleen sisustuselementin.

 

Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

Janakkalan paloasemalla

Hämeenlinnan LVI-yhdistyksen helmikuun tapaaminen ja kokous pidettiin poikkeuksellisessa ja mielenkiintoisessa ympäristössä.

Yhdistyksen jäsenillä oli tällä kertaa mahdollisuus päästä tutustumaan moderniin palolaitokseen naapurikunnassamme Janakkalassa. Tilaisuuteen saapui mukavasti jäseniä paikalle.

Aluksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoi palomiesten arjesta ja itse asemasta. Puheenvuoron jälkeen oli vuorossa tutustumineen asemaan.

Nykyaikainen paloasema poikkeaa aika paljon siitä mitä aikaisemmin on totuttu näkemään. Asemalla on erikseen määritetyt puhdastilat, joihin ei mennä suoraan ”keikalta”. Kaluston ja miesten puhdistus ja huolto tapahtuvat erillisessä tilassa, jossa on myös letkunkuivaustornin korvaava letkujen pesu/kuivaus/koepaineistuslaite. Paloasemalta löytyvät myös modernit tilat henkilökunnalle mukavine oleskelutiloineen, sekä täysin varusteltu kuntosali. Perinteinen palomieshissi on muistettu ottaa mukaan, tankoa pitkin pääsee suoraan kuntosalilta keikalle. Kierroksen jälkeen oli vielä vuorossa Sewatek Oy:n esitys palokatkoista sekä maittavat tarjoilut.

 

Antti Heinonen
Puheenjohtaja
Hämeenlinnan LVI-yhdistys HäLVI