Tag Archive for: yhdistystoiminta

MiLVIn tiedotus- ja koulutustilaisuus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit järjestivät 20.2.2019 tiedotus- ja koulutustilaisuuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 22 yhdistysten jäsentä.

Aihe on hyvin ajankohtainen ja voisi jopa sanoa, että asialla alkaa olla kiire. Lainsäädäntö ja määräykset ovat olleet valmiina jo melko pitkään, mutta täytäntöönpano on viivästynyt erimerkkisistä syistä luvattoman kauan. Nyt takaraja on lähellä, sillä jätevesien käsittelyn tulisi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä vastata nykyisen lain vaatimuksia.

Isolla osalla haja-asutusalueiden kiinteistöjä jätevesien käsittely perustuu vielä vuoden 1961 vesilakiin. Jätevedet johdetaan niissä jonkinlaisen kaivorakenteeseen perustuvan saostuksen kautta maastoon. Saostuskaivon pohjalle laskeutuva liete tyhjennetään imuautolla yleensä vasta kaivon tulviessa tai kerran vuodessa.

Vanhoihin kiinteistöihin jätevesien käsittelyn uudistaminen on kallista ja usein teknisesti myös haastavaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja nykyaikaisia laite- ja komponenttivaihtoehtoja hyödyntäen se on täysin mahdollista.

Viranomaisilta neuvoja ongelma- ja poikkeustilanteissa

Tilaisuudessa alustuksen piti vastaava jätevesineuvoja Päivi Karhunen ja hän keskittyi lähinnä määräyksiin ja jätevesilainsäädäntöön. Hänen viestinsä oli, että ympäristönsuojelumääräyksiä tulee noudattaa muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa kaikissa ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Paikalliset olosuhteet saattavat merkittävästi vaikuttaa tehtävään tekniseen ratkaisuun. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kaava- ja pohjavesiolosuhteet, tontin koko ja muoto, maaperän laatu, talon rakenneratkaisut jne.

Päivin alustuksen jälkeen seurasi vilkas keskustelu ja tehtiin myös vaikeita kysymyksiä. Välillä juotiin kahvia ja jatkettiin keskustelua.

Pienen virkistäytymistauon jälkeen jatkettiin hieman teknisemmässä hengessä Henrik Sjögrenin esitellessä eri laite- ja varustetoimittajia sekä heidän tuotteitaan. Tässä osiossa kerrattiin mm. jätevesiin liittyvää terminologiaa käymällä läpi Jäteveden ABC, käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyn periaatteita, imeytys- ja suodatuskenttien perusratkaisuja, pienpuhdistamoja ja erilaisia kuivakäymälä ratkaisuja.

Hyvällä suunnittelulla ratkaisu löytyy

Loppukeskustelussa todettiin, että vanhoissa kiinteistöissä jätevesien erottelu on monesti lähes mahdotonta, mutta hyvällä suunnittelulla tähänkin löytyy kyllä ratkaisu. Paljon on vielä tehtävää ja kaikkien osapuolten tulee ”ryhdistäytyä” tämän tärkeän ympäristökysymyksen kuntoon saattamiseksi. Toteutusta, valvontaa ja lupaprosesseja tulee kaikkia tehostaa aikataulussa pysymiseksi.

 

Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

 

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija löytyi

Palkitsemalla työiältään nuoren ja urallaan jo merkittäviä projekteja vetäneen henkilön Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan tittelillä, haluamme tuoda talotekniikka- ja tarkemmin LVI-alaa esille ja samalla kannustaa alaa entistäkin parempiin suorituksiin.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiatehokkuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen laadun energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Pyysimme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka työmenestyksensä lisäksi vaikuttavat positiivisesti työilmapiiriin, onnistuvat asiakassuhteissaan ja omalla persoonallaan vaikuttavat projektin onnistumiseen. Ammattinsa osaavat, hyvät tyypit toimivat alamme ”brändilähettiläinä” – ja innostavat alalle muitakin.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija on Vikke Niskanen

Vikke Niskanen oli myös puhujana SuLVIn suunnittelijapäivässä.

Niskanen on aloittanut LVI-alan työt vuonna 2011. Hän on edennyt urallaan LVI-suunnittelun projektipäälliköstä mm. Ähtäri Zoo Pandatalon TATE-pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi LVI-suunnittelijaksi. Parhaillaan Niskanen on mukana kahdessa allianssimallin hankkeessa. Lisäksi hän myös aloittanut LVI-suunnittelun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuoden 2018 alussa.

Työssään Niskanen huomioi mahdollisimman paljon tilaajan ja käyttäjän asioita suunnitteluratkaisuissa, ja pyrkii valitsemaan suunnitteluratkaisun aina hankkeen tavoitteiden mukaisesti. ”Kustannus- ja ylläpitoasiat huomioidaan aina suunnittelussa. Elinkaarisuunnittelu otetaan aina merkittäväksi osaksi LVI-suunnittelun toimeksiantoa ja valinnat tehdään energia- ja kustannustekijät huomioiden. Mikäli Vikellä on mahdollisuus hanketavoitteiden asetantaan, niin pääsääntöisesti kohteet suunnitellaan A-energialuokkaan ja niihin toteutetaan uusiutuvia energialähteitä”, kuvailee Niskasta ehdottanut Granlund Oy:n Sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Santeri Kondakov.

Aktiivinen verkostoituja

Raadin puolesta palkinnon ja diplomin luovutti Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. Yrityspalkinnon lahjoitti Gebwell Oy.

Lisäpisteitä valitulle ropisi aktiivisesta verkostoitumisesta ja vapaaehtoisesta työstä alan hyväksi. Niskanen on ollut Suomen LVI-liitto SuLVIn jäsen vuodesta 2011 ja paikallisen jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen 2013-2017. Lisäksi hän on toiminut ja toimii parhaillaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyslautakunnissa Suomen LVI-liiton edustajana.

Myös Viken ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä otetta suunnitteluhankkeisiin kiiteltiin ehdokaslomakkeessa. ”Vikke pyrkii suunnittelussa toimimaan aina mahdollisimman yhteistyökykyisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä tekemään asiakkaan työn helpoksi. Hän toimii projekteissa eri suunnittelu- ja konsultointialat kokoavana voimana ja myötävaikuttaa tiedonsiirtoon sidosryhmien välillä. Hän ottaa projekteissa monipuolisesti käyttöön viestinnän ja tehtävänhallinnan työkaluja, jolloin myös oman työn organisointi Granlundin sisällä toimii hyvin ja työilmapiiri pysyy hyvänä, kun muut suunnittelijat tietävät projektien tehtävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, kertoo Kondakov.

Palkitsemislautakunta
Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-Julkaisut

Kutsu REHVAn opiskelijakilpailun kansalliseen opinnäytetyö-karsintaan 2019

FINVAC pyytää ehdotuksia kansalliseen opinnäytetyökarsintaan 31.3.2019 mennessä osoitteeseen info(at)finvac.org.

Ehdotetuista opinnäytetöistä valitaan yksi, joka lähetetään REHVAn opiskelijakilpailuun 2019. FINVAC maksaa opiskelijan matkakulut kilpailuun. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kilpailevat samassa sarjassa.

Euroopan LVI-yhdistysten liitto, REHVA järjestää vuosittain eurooppalaisen opiskelijakilpailun. Kansallinen jäsenyhdistys valitsee edustamansa maan ehdokkaan kilpailuun. Ensi vuoden REHVA opiskelijakilpailu järjestetään REHVAn vuosikokouksen yhteydessä Bukarestissa, Romaniassa. Opiskelijat esittelevät lopputyönsä 27.5.2019 tuomaristolle. Kolme parasta ilmoitetaan ja palkitaan CLIMA 2019 kongressin yhteydessä 29.5.2019. Voittaja pitää samassa yhteydessä myös esityksensä kongressiyleisölle. Kilpailun voittaja pääsee myös edustamaan koko Eurooppaa opiskelijakilpailuun, jossa käydään kisaa maailman-mestaruudesta.

Kilpailua varten tulee valmistella:

  1. 15 minuutin englanninkielinen suullinen esitys opinnäytetyöstä (max 15 kalvoa)
  2. 3 paperikopiota 6 sivun englanninkielisestä kirjallisesta yhteenvedosta
  3. Koon A1 tekninen posteri (englanniksi)

Tässä vaiheessa riittää ehdotus suomeksi tai englanniksi, jonka tulee sisältää:

  • opinnäytetyön nimi
  • opiskelijan nimi
  • työn valvojan nimi
  • oppilaitoksen nimi, osoite sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite
  • työn valmistumisvuosi
  • lyhennelmä opinnäytetyötä

FINVACin hallitus valitsee huhtikuun aikana opinnäytetyön, joka lähetetään REHVAn kilpailuun. FINVACin tulee lähettää ehdotus REHVAn opiskelijakilpailuun viimeistään 3.5.2019.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Siru Lönnqvist (siru.lonnqvist(at)finvac.org)

Suomi on pärjännyt hienosti viime vuodet REHVAn kilpailussa

Vuonna 2018 Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun opinnäytetyöllään ” Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Kristian pääsi edustamaan koko Eurooppaa maailmanmestaruuskisoihin Kiinaan, jossa hän sijoittui hienosti toiseksi. Pari vuotta aikaisemmin, 2016, Tuomo Niemelä sijoittui toiseksi aiheella ” Cost Optimal Renovation Solutions in the 1960s Apartment Buildings” REHVAn opiskelijakilpailussa.

FINVAC on yhteinen edustuksemme kansainvälisissä kohtaamisissa

FINVAC on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii Suomen LVI-Liitto, SuLVI:n, VVS Föreningen i Finland rf:n, LIVI:n, Sisäilmayhdistyksen yhteistyöelimenä päätehtävänään jäsenyhteisöjensä keskinäisen yhteistyön edistäminen ja kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.

Yhdistys kuuluu jäsenenä SCANVACiin (Scandinavian Associations of HVAC Engineers), REHVAan (Federation of European Heating and Airconditioning Associations) sekä ASHRAEen (American Society of Heating, Refrigerating and Airconditioning Engineers, Inc.)

MiLVIn aktiivijäsenet aloittivat vuoden 2019 vierailulla Pursialan voimalaitokselle

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.01.19 Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksella. Vierailuun osallistui yhteensä n. 20 yhdistysten jäsentä ja isäntänä ESE:llä toimi tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Tutustumisen kohteena oli hiljattain valmistunut polttoaineiden vastaanottoasema. Polttoaineen vastaanottoasemainvestointi oli suuruudeltaan n. 16-17milj. euroa ja nyt ei ole vähään aikaan suunnitelmissa yhtä suuria investointeja.

Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esitteli aluksi noin tunnin mittaisella ”kalvosulkeisella” ESE-konsernin osakkuusyhtiöiden historiaa ja nykypäivää strategioiden, toimintatapojen ja tunnuslukujen muodossa. Kolme kantavaa periaatetta ovat Paikallisuus, Luotettavuus ja Ympäristöystävällisyys.

Pursialan voimalaitoksen päätuotteet ovat kaukolämpö ja sähkö. Vuoden 2018 tuotantoluvut eivät vierailuajankohtana olleet vielä käytettävissä, mutta vuonna 2017 laitos tuotti 584MWh energiaa, josta ¾-osaa oli kaukolämpöä ja loput sähköä ja teollisuuslämpöä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 130 MW ja sähköteho n. 60MW.Polttoainevarastojen yhteenlaskettu tilavuus on n.31000m3 ja varapolttoaineena käytettävää öljyä varastoidaan n.200m3. Polttoaineesta n.80% on energiapuuta ja 20% turvetta.

Polttoaineiden varmuusvarastointi on myös varsin laajamittaista, koska energiapuun kuljetukset ovat hyvin sää- ja hakkuuriippuvaisia. Turvesoilla polttoainetta on 100GWh ja energiapuuterminaaleissa 50GWh. Lisäksi Venäjällä toimii ESE:n omistama puunhankintayritys, jonka hankkima puu edustaa n. 5% koko puupolttoainemäärästä.
Lasse Lahtisen esityksen loppuosa käsitteli Mikkelin kaukolämpöverkkoa, huippu- ja varalämpökeskuksia sekä yhtiön roolia koskienergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamisessa. Myös energianhallintalaiteita markkinoiva Foremica ja Spector käsiteltiin lyhyesti.

Viimeisinä esittelyvuorossa olivat biokaasua valmistava osakkuusyritys BioHauki Oy sekä tekniikkapainotteiset ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Laitoksen aluetyöllistämisvaikutus on n. 200 henkilöä/a. Pursialassa työskentelee n. 20 henkilöä.

ESE-konsernin toiminta tuli tarkasteltua hyvin kattavasti ja vain ydinvoimaosuudet jäivät käsittelemättä. Esityksen tässä vaiheessa kahvikupit alkoivat olla tyhjinä ja lisäkysymyksiä ei tullut, joten lähdimme laitoskierrokselle.

Laitoskierroksella keskityttiin pääteemaan eli polttoaineen vastaanottoasemaan. Koko laitos sijaitsee alavalla Saimaan ranta-alueella ja rakentaminen tällä tontilla on vaatinut massiivisia putkipaalutustöitä.

Toteutettu investointi on ns. korvausinvestointi, sillä aikaisempi puupolttoaineen vastaanottoasema jäi kapasiteetiltaan liian pieneksi. Uudella polttoaineenvastaanottoasemalla varmistetaan riittävä polttoaineiden vastaanottokyky, jotta laitosta voidaan ajaa tarvittaessa maksimiteholla. Vastaanottokapasiteetin lisäksi investointi paransi polttoaineen tasalaatuisuutta seulomon ja näytteenoton kautta. Polttoaine varastoidaan myös pääosin katettuun siiloon, joten se ei kostu lisää välivarastoinnin aikana. Tämän investoinnin yhteydessä uusittiin myös käynnistysölysäiliö.
Kaikki käytettävät polttoainejakeet sisältävät hyvin hienoja ja pölyäviä jakeita, joten niiden kertymiseen rakenteiden päälle ja niiden poissiivoamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisin teknisin ratkaisuin. Myös kiinteät sammutusjärjestelmät ovat varsin kattavat.

Vierailupäivänä puhalsi kylmä pohjoisviima ja vierailijat totesivat olevan erinomainen asia, että Mikkelin kaupungissa lämmitysjärjestelmät ovat nykyaikaiset ja luotettavat sekä osaavissa käsissä, joten voi turvallisin mielin mennä lämpimään kotipirttiin viettämään iltaa.
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

EPoLVIn perinteinen ekskursio

Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen perinteinen ekskursio suuntautui tällä kertaa naapurimaamme Viron pääkaupunkiin Tallinnaan. Vuosittain on EPoLVIssa pyritty järjestämään retki joko yksin tai yhdessä toisen LVI-yhdistyksen kanssa (esimerkiksi viime vuonna kävimme yhdessä KePoLVIn kanssa Amsterdamin messuilla). Niinpä marraskuun sateisena torstaiaamuna kokoontui liki kahdenkymmenen LVI-alan ammattilaisen joukko Seinäjoen ABC-asemalle odottelemaan Kunin Jussin bussia. Jussin bussi oli ajallaan ja pian pääsimme matkaan.

Bussimatka satamaan kului rattoisasti. Laivamatkalla Tallinnaan tarjosi LVI-Dahl, nykyiseltä nimeltään lyhyesti ja ytimekkäästi Dahl, maittavan illallisen. Varsinaiseen retkikohteeseen, eli ETS Nordin tehtaalle, siirryttiin seuraavana aamuna, heti aamiaisen jälkeen. Laaja ja kattava esittely sisälsi muun muassa tiivistetyn kertomuksen yrityksen koko 20-vuotisesta historiasta, jossa ohimennen mainittiin myös Recairin osto, sekä uudesta palopeltijärjestelmästä, uusista huuvista ja huuvajärjestelmästä. Esittelyn jälkeen tutustuimme itse tuotantotiloihin, joissa kaikki Suomessa käytettävät kanavaosat valmistetaan. Suomessa tuotetaan vain suorat kanavat. Tilat ovat Tallinnan tehtaallakin jäämässä pieneksi, mutta tammikuussa otetaan uutta tuotantotilaa käyttöön.

Kierroksen jälkeen siirryimme kokoustiloihin nauttimaan lounasta ja keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä isännille. ETS Nordin tehdasvierailun jälkeen tutustuimme vielä itse kaupunkiin ja kävimme tuliaisia ostamassa. Paluumatkan illallisen tarjosi Onninen.

Ensi vuonna taas matka, valmistelut ovatkin jo käynnissä. Kiitokset kaikille osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Esa Haavisto
Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys, EPoLVI
www.epolvi.fi

Ensi vuonna liittokokous Kuopiossa 22.-23.11.2019!

Vuosittain järjestettävä liittokokous mm. vahvistaa ehdotetun toiminta- ja taloussuunnitelman aina tulevalle vuodelle. Jokainen jäsenyhdistys saa äänivaltaa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten yhteismäärän (31.12.) perusteella.

Liittokokoukset ovat myös tärkeitä kokoontumisia jäsenillemme. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu oman alueensa ammattilaisiin, mutta liiton tapahtumissa tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät. Yhdistystoiminnan merkitys painottuu yhä vahvemmin verkostoitumiseen ja läheisiin suhteisiin alan ammattilaisten kesken.

Ensi vuonna liittokokous järjestetään 22.-23.11.2019 Kuopiossa, ja samalla juhlimme 60 -vuotiasta Kuopion LVI-yhdistystä KuLVIa.

Esittelyssä Kuopion LVI-yhdistys, KuLVI

Sanna Uura on toiminut KuLVIn puheenjohtajana vuoden 2017 alusta lähtien. “KuLVIn jäsen olen ollut kymmenisen vuotta, lähes yhtä kauan olen ollut alalla ylipäätään. Alun
perin olen koulutukseltani sähköinsinööri. Yhdistyksemme tarkoitus on edistää alaa
sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Jäsenen tehtävä on osallistua, kantaa kortensa
kekoon. Vain siten voi yhdistys toimia tarkoituksensa mukaisesti.

Vaikka usein siltä voikin vaikuttaa, LVI-yhdistys ei ole eläkeläisten torikahvila, vaan eläkeläiset ovat tärkeä ja merkittävä toiminnan pyörittäjä. Nuorten ja työssäkäyvien
ajasta kilpailevat monet eri tahot ja heidän elämänsä on täynnä vaatimuksia. Itsekin
työelämässä kiinni olevana koen usein riittämättömyyden tunnetta, kun samaan
aikaan pitäisi olla kannustamassa lasta urheilukentän laidalla, pilkkiä yhdistyksen ja
toisaalla yrityksen pilkkikisoissa, hakata naulaa koivupuuhun ikioman käsityöharrastuksen
kimpussa tai opetella uutta soittotunnilla. Valintoja on tehtävä.

Miten yhdistys voisi kirkastaa omaa toimintaansa ja tarkoitustaan laajemmin koko
jäsenistöä kiinnostavammaksi? Siihen haluaisin löytää vastauksia. Uskon, että sisukas
eteenpäin puurtaminen tuo tuloksia, jos vaikka sitten hieman hitaammassa
aikataulussa kuin toivoisimme. Nuorille ja työssäkäyville yhdistysten jäsenille haluaisin
lähettää kutsun: kokeilkaa osallistumista, tämä on sitä uutta teille. Hallitustoiminta
voidaan hyvällä omallatunnolla jättää kokeneille järjestöaktiiveille, nauttikoon
jäsenistö sen työn hedelmistä. Jäsenistöltä odotan kuitenkin avauksia siitä, millaista
toimintaa yhdistyksessä voisi olla, toimintasuunnitelmaan saa vaikuttaa!

Paikallisyhdistyksessä toimimisen kulmakivi on mukava seura ja mielekäs toiminta. Asiat, joiden ympärillä pyörimme liittyvät työhömme, mutta voimmehan tehdä sen mukavassa
porukassa ja ilolla.

 

Sanna Uuran ja Kuopion LVI-yhdistyksen esittely on alunperin julkaistu Suomen LVI-liiton jäsenlehdessä 3/2018.

SuLVIn hallituksen puheenjohtajan tervehdys

Tervehdys Ammattilaiset!

SuLVIn tämän vuoden teemat ovat jäsenpysyvyys ja jäsenhankinta. Voisi ehkä myös laajentaa jäsenpysyvyyden käsitettä jäsenten aktiivisuuden ja aktiivisten jäsenten lisäämiseen.

Monelle SuLVI saattaa näkyä vain alan johtavana ammattijulkaisuna, eivätkä monet jäsenet hyödynnä jäsenyyttään sataprosenttisesti. Tähän aiheeseen tulemme vuonna 2019 paneutumaan ja innostamaan jäseniämme aktiivisuuteen.

Myös paikallisyhdistyksiltä toivoisin oman toimintansa aktivointia. Kun tilaisuuksia järjestetään, niin se tuo kiinnostusta ulkopuolelta, mikä puolestaan tuo uusia kasvoja mukaan toimintaan.

Uudet ihmiset rikastuttavat toimintaa

Ilolla katselin liittokokouksessa Kokkolassa, kuinka monet yhdistykset ovat alkaneet ”nuorentua” ja uusia kasvoja näkyy monessa yhdistyksessä. Tämä tuo meille uskoa tulevaisuuteen, ideoita ja uusia katsontakantoja. Puhumattakaan uusista tavoista kommunikoida.

Toki nuorentuminen ei ole itsetarkoitus, kuin ei ole myöskään eläköityminen. Se on jotain sieltä välistä. Emmekä saa myöskään missään vaiheessa unohtaa nykyisiä jäseniä – ovatpa sitten nuoria tai senioreita. Yhdistystoiminta on yhteisöllistä toimintaa, jonne mahtuu mukaan kaikki. Itse näen, että nuorissa on meidän tulevaisuus. Onkin erittäin merkittävä asia, että otamme nuoret mukaan toimintaan mahdollisimman alussa opiskelutaipaleella. Opiskelijoille jäsenyys antaakin todella paljon, jos ymmärtää yhdistyksen tarkoitusperiä. Jäsenyys on oiva tapa tutustua alaan ja alan toimijoihin. Tätä kautta harjoittelupaikat ja työpaikat on helppo kartoittaa ja päästä jopa valitsemaan mielekkäimpiä mahdollisuuksia.
Itse olen ollut jäsenenä yhtä jaksoisesti nyt yksitoista vuotta. Opiskeluaikana olin jäsenenä toiset yksitoista vuotta, mutta sitten totesin, että en enää halua maksaa ”kallista” jäsenmaksua yhdistykselle, jonka toiminnasta en tiedä mitään. Ymmärrän hyvin opiskelijoita tässä kohtaa. Kun ei ole kontaktia yhdistykseen, sitä etääntyy nopeasti yhdistyksen tarkoitusperistä ja tuntee maksavansa turhaan jäsenmaksua. Siksi jäsenaktivointi onkin ensiarvoisen tärkeää. Itse näen, että paras tapa aktivoida nuoria on antaa vastuuta. Vastuuta tulee jakaa, jotta kaikki voivat rikastuttaa sitä omalla panoksellaan.

Uudenvuoden haasteeni teille, jäsenet

Viime vuonna teimme uuden ennätyksen yhteistoimintajäsenten määrässä. Tulevaisuudessa tulemme kehittämään tätä sektoria. Ajatuksemme on järjestää yritysjäsenille useampia verkostoitumistilaisuuksia ja näin luoda tilaisuuksia toimia ketterämmin LVI-alan toimijoiden kesken.

Kuten tuossa mainitsin, niin olen ollut yksitoista vuotta yhdistyksen jäsen. Tuona aikana olen tuonut yksitoista jäsentä yhdistykseen – yhden joka vuosi. Toki olen käynyt luennoimassa opiskelijoille ja haalinut mukaan kerralla luokallisen jäseniä, mutta nyt tarkoitankin heitä, joiden kanssa teen päivittäistä työtä. Harva on sanonut, että enpä tule mukaan. Päinvastoin. Useimmille on helpompaa tulla mukaan, kun joku tuttu tasoittaa tietä ja tarvittaessa pitää vaikka kädestä kiinni.

Haastankin teidän kaikki tekemään saman tänä vuonna. Näin saamme kaikki alan toimijat yhden katon alle ja toimimaan yhteisen hyvän eteen!

Hyvää loppu vuotta! Olkoon kaikki toimintanne menestyksekästä ja kantakoon se ison hedelmän.

Terveisin

Mikko Liljeberg
SuLVIn hallituksen puheenjohtaja

Kolme sukupolvea KePoLVIsta

23.-24.11.2018 juhlittiin KePoLVIn viittäkymmentä vuotta ja järjestettiin SuLVIn liittokokous Kokkolassa.

Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen perusti viisikymmentä vuotta sitten Leo Puputti muutettuaan Keski-Suomesta Kokkolaan. ”Isä toimi alan opettajana Keski-Suomessa ja oli siellä silloisen paikallisen LVI-yhdistyksen jäsenenä”, kertoo Leon poika, Seppo Puputti.
Kokkolassa ei tuolloin alan ammattilaisten kesken mitään yhteistä toimintaa, joten Leo kääri hihansa. Perustamiskokouksessa oli mukana henkilöitä Huberilta, Onniselta, Hankkijalta sekä mahdollisesti myös tuolloiselta Outokummun tehtaalta.

Opettajan tehtävissä Leo ei Kokkolassa jatkanut, vaan teki kaupungin LVI-tarkastuksia ja hoiti kiinteistöjä. Seppo oli Kokkolaan muutettaessa parikymppinen nuorimies. ”Menin silloin armeijaan.

Sen jälkeen kävin Helsingissä Teknillisen oppilaitoksen, palasin Kokkolaan ja liityin yhdistyksen jäseneksi minäkin”. Vuosien mittaan hän on toiminut yhdistyksen hallituksen eri tehtävissä ja ollut myös SuLVIn hallituksen jäsenenä. Hotorautaneuvoksen arvon
Seppo sai 2007. Hän on järjestyksessä 276. hotorautaneuvos, isänsä Leo 102.

Sepon poika Jaakko Puputti oli mukana jo ennen virallista yhdistyksen jäseneksi liittymistään. ”Olihan se tavallaan luonnollinen jatkumo”, hän naurahtaa. ”Yhdistystoiminta on mukavaa. Ja kun on ollut näin hyvä porukka kuin meillä KePoLVIssa on, niin onhan
se ollut ihan kunnia-asiakin saada osallistua”, SuLVIn hallituksen varajäsenenkin tehtävissä toimiva Jaakko kiittelee kaikkia aktiivisia KePoLVIlaisia.

Jo illan pimetessä koettiin KepoLVIn juhlissa vielä yhtä aikaa sekä haikea että hauskuuttava hetki, kun KePoLVIn puheenjohtaja Erkki Råman kutsui yllättäen Jaakko Puputin juhlasalin eteen. ”Ilmoitan teille suuren ilon”, Råman julisti. ”Teille on syntynyt uusi puheenjohtaja.” Ja näin taputusten ja iloisten onnitteluiden saattelemana toiminnanjohtaja Tiina Strand nosti puheenjohtajakäädyt Jaakon harteille.

Ja totta tosiaan – juhlien järjestelyissä apuna toimineessa salibandyjoukkueessa mukana ahkeroi myös Jaakon poika!

Keski-Pohjanmaan KePoLVIn esittely

Annetaan vielä puheenvuoro Erkki Råmanille. Esittelyvuorossa Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistys.

“Olen ollut näissä tehtävissä lähemmäs kymmenen vuotta. Sitä ennen olin varapuheenjohtajana ja hyppäsin puikkoihin vähän dramaattisesti kesken silloisten asuntomessujen, kun edellinen puheenjohtajamme sai äkillisen sairaskohtauksen. Hän toipui täydellisesti, mutta minä jatkoin sitten puheenjohtajan tehtävissä ja olen nykyään
myös SuLVIn hallituksen jäsen.

Pidän informaation jakamista tärkeimpänä. Meillä on lämmityskaudella kokous kerran kuukaudessa. Tietenkin sitten verkostoitumista ja yhdessäoloa, sitähän tämä yhdistystoiminta parhaimmillaan on. Lisäksi minulle on tärkeää tuoda alallamme esille infrapuolta, joka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan kaikkeen yhä enemmän. Kuitenkin
se räystäiden ulkopuolinen elämä on pinta-alaltaan paljon isompaa kuin sisäpuolinen elämä. Inframme on pääsääntöisesti kotoisin 60- tai 70-luvulta ja sen ajan tarpeisiin mukautettua. Nykyisissä olosuhteissa esimerkiksi hulevesien viivytykset tontilla on merkityksellinen juttu.”

Ketä teillä on jäsenenä?

Arvioisin, että keskivertojäsenemme on viisikymppinen toimihenkilö, tavalla tai toisella päättävässä asemassa oleva. Hallituksemme keski-ikä oli jokin aika sitten jopa
alle neljänkymmenen, nyt mennään hiukka korkeammalla.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Varmasti merkittävin tapahtuma tänä vuonna on liittokokouksen isännöinti ja KePoLVIn 50 -vuotisjuhlat (marraskuussa). Lokakuussa matkustimme mm. oululaisten kanssa Finnbuildmessuille junalla.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?

Tukkureiden, kuten LVI-Dahl ja Onninen ja lisäksi paljon teemme yhteistyötä paikallisten putkifirmojen kanssa. Kaiken kaikkiaan paikallinen poikittainen verkostoituminen on tärkeää.

Suomen LVI-liiton liittokokous ja KePoLVIn 50-vuotisjuhla

Suomen LVI-liiton liittokokous järjestettiin Kokkolassa perjantaina 23.11.2018. Ennen varsinaista kokousta, joka pidettiin Kokkolan kaupungintalon valtuustosalissa, oli info-osiona Suomen LVI-liiton puheenvuoro.

Toiminnanjohtaja Tiina Strand välitti alkuun liiton puheenjohtajan Risto Kososen terveiset Kiinasta, jossa hän on ohjaamassa paikallisten opiskelijoiden tutkimusta ja luennoimassa eurooppalaisista LVI-tekniikan ratkaisuista.

Tämän jälkeen Strand kertasi alan ajankohtaisimmat uutiset ja kannusti jäseniä kommentoimaan lausuntopyyntöjä ja osallistumaan hankkeisiin. Tulevan vuoden keskeisimpiä hankkeita, joissa SuLVI on mukana, ovat varmasti IV-mitoitusoppaiden jatkohanke, SRI-älyratkaisuvalmiusindikaattorin määrittely ja Rakennusten energiaseminaarin 2019 järjestäminen.

Strand esitteli hallituksen hyväksymän SuLVIn strategian kaudelle 2019-2022. Merkittäviä muutoksia itse strategian sisältöön tai liiton tavoitteeseen ei tehty, mutta sisältöä ja esitystapaa on kiteytetty ja selkeytetty ytimekkäämmäksi.

Viestintäsuunnittelija Anne Valkama muistutti toukokuussa käyttöönotetusta jäsentietojen päivityslomakkeesta ja tietosuoja-asetuksesta. Ensi vuoden teemana ovat jäsenhankinta ja jäsenpysyvyys. Kun jäsenten yhteystiedot ovat ajan tasalla, voimme hoitaa ydintehtäväämme: Suomen LVI-liitto SuLVI ry edistää ja ylläpitää jäsentensä ammattitaitoa.

Vuoden 2019 toimintasuunnitelmamme mukaisesti mm. kannustamme jäsenyhdistyksiä järjestämään kiinnostavia jäsentapahtumia. Haluamme, että jäsenemme ovat niin tyytyväisiä toimintaamme, että he suosittelevat jäsenyyttämme. Jäsenhankinnan osalta pohdimme, mikä on se tarve tai ehkä jopa ongelma, johon jäsenyhdistys tai liitto tarjoaa ratkaisun. LVI-alan vetovoiman ja imagon parantaminen jatkuu myös ensi vuoden suunnitelmassa järjestöyhteistyönä.

Koulutuspäällikkö Samuli Könkö esittäytyi ja kertoi ensi vuoden suunnitelmista koulutus- ja pätevyystoiminnalle. Koulutustarjontaa ja -markkinointia on uudistettu ja lisätty mm. uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Asetusmuutokset ja LVI-alan pätevyydet ovat koulutustarjontamme keskiössä, uutuutena ovat mm. aurinkokeräinten ja -paneeleiden mitoitus sekä kiinteistönpidon koulutustarpeet. SuLVIlla on nyt myös verkkokoulutusta (eLearning); tarjolla uutena eTyöturvakortti-koulutus. Könkö muistutti vielä lähestyvästä SuLVIn suunnittelijapäivästä 13.2.2019 ja Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan valinnasta, johon ehdotuksia saa jo lähettää.

Liittokokouksessa käsitellyt ja päätetyt asiat

Liittokokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat; vuoden 2017 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelma. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton varapuheenjohtaja Jarmo Kuitunen.
Vaalivaliokuntaan 2019 arvottiin Vantaan LVI-yhdistys, Kymen LVI-yhdistys, Ylä-Savon LVI-yhdistys, Salon Seudun LVI-yhdistys ja Koillismaan LVI-yhdistys. Nämä yhdistykset valitsevat vaalivaliokuntaan edustajansa, jotka sitten edustavat kaikkia vaalialueensa yhdistyksiä.

Vaalivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen varsinaisista jäsenistä ja näiden varamiehistä eronneiden ja erovuoroisten tilalle vuosille 2019-2020, vastaehdotusten ja äänestyksen jälkeen, liiton hallitukseen valittiin uudelleen (suluissa varahenkilöt) Johanna Hokkanen (Vesa Lassila), Jorma Kauppinen (Seppo Ahlbom) ja Pentti Kuurola (uutena Henrik Sjögren).

Näin SuLVIn hallituksen kokoonpano 2019 on seuraava:

  • Mikko Liljeberg, puheenjohtaja (Rami Korkkula)
  • Tapio Kanerva, varapuheenjohtaja (Tapio Jalo)
  • Marko Haavikko (Janne Järlström)
  • Harri Hahkala (Sanna Hietaoja)
  • Johanna Hokkanen (Vesa Lassila)
  • Ari Hyvärinen (Jussi Lindroos)
  • Jorma Kauppinen (Seppo Ahlbom)
  • Pentti Kuurola (Henrik Sjögren)
  • Erkki Råman (Jaakko Puputti).

Hallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja Tiina Strand. Liiton puheenjohtajana jatkaa Risto Kosonen, varapuheenjohtajina Jarek Kurnitski ja Jarmo Kuitunen. Hallituksen esitys SuLVIn jäsenmaksuiksi 2019 herätti myös keskustelua ja vastaehdotuksen. Edustajien äänestyksen perusteella liiton varsinaisen jäsenmaksuun hyväksyttiin hallituksen esittämä korotus.

SuLVIn jäsenmaksut vuodelle 2019

  • varsinaisen jäsenen jäsenmaksu 85,-
  • opiskelijajäsenen jäsenmaksu 0,- (enintään 4 vuotta)
  • yhteistoimintajäsenen jäsenmaksu 960,-
  • perhejäsenmaksu 42,50 (= puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta)
  • vakinaisen jäsenen lehtimaksu 40,-
  • Jos on maksanut yhtäjaksoisesti jäsenmaksua 35 vuotta ja on täyttänyt 65 vuotta, voi anoa SuLVIn hallitukselta SuLVIn jäsenmaksun puolitusta.
  • Liittymismaksuja EI peritä miltään jäsenryhmältä.
  • Jäsenmaksuun liitetään oman jäsenyhdistyksen jäsenmaksuosuus.

Hallituksen, toimikuntien, liiton edustusten ja liiton kokousten osanottajille ei makseta kokouspalkkioita eikä päivärahaa.

Kunniajäsenyys, ansiomerkit ja uudet Hotorautaneuvokset

Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen iltajuhlaa varten Kokkolan kaupungintalon valtuustosali muuttui upeaksi juhlasaliksi, jossa nautittiin erittäin hyvästä ruoasta ja illan päätteeksi Sami Heinonen & Mustaruukku yhtyeen jatsista.

Illan kohokohtana oli Kalevi Hyvärisen kutsuminen Suomen LVI-liiton kunniajäseneksi. Kalevi Hyvärinen, on toiminut muun muassa

  • Keski-Suomen, Helsingin ja Espoon LVI-yhdistysten eri tehtävissä
  • Suomen LVI-liiton hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana
  • Suomen LVI-liiton varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana
  • Talotekniikka-julkaisujen ja Säätiö LVY:n hallitustehtävissä
  • FISEn Tuotantojohdon arviointilautakunnassa ja
  • on Hotoraudan Vääntäjien korkean raadin puheenjohtajana

Kalevi Hyvärinen on erittäin aktiivisesti osallistunut LVI-alan kehittämiseen kirjoittajana, luennoitsijana, kouluttajana ja esiintyjänä, joka pyrkinyt työllään tekemään LVI-alaa tunnetuksi.

 

Illan aikana SuLVIn kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä jaettiin KePoLVIn ansioituneille jäsenille. Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistys muisti ansiomerkin saaneita myös perinteisellä tervatynnyrillä.

 

 

Uusiksi hotorautaneuvoksiksi vihittiin Raimo Ojala LapiLVIsta (Penkkiurheileva matkailu-ja MonitoimisijaisNeuvos) ja Jari Viiliäinen KuLVIsta (Tarmokkaan tasalaatuinen HöntsälentopalloiluNeuvos), jotka toimivat noviiseina, kunnes he Neuvosten Yleiskokouksessa suorittavat noviisitehtävänsä mallikkaasti.

Jo illan pimetessä koettiin vielä yhtä aikaa sekä haikea että hauskuuttava hetki, kun KePoLVIn puheenjohtaja Erkki Råman kutsui yllättäen Jaakko Puputin juhlasalin eteen. ”Ilmoitan teille suuren ilon”, Råman julisti. ”Teille on syntynyt uusi puheenjohtaja.” Ja näin taputusten ja iloisten onnitteluiden saattelemana Tiina Strand nosti puheenjohtajakäädyt Jaakon harteille.

Vuoden LVI-yhdistys on Mikkelin LVI-yhdistys, MiLVI

Mikkelin LVI-yhdistys MiLVI on paneutunut perustehtävänsä hoitamiseen ja miettinyt keinot, millä jäsenistö motivoidaan osallistumaan toimintaan.
Yhdistyksen perustehtävä vastaa kysymyksiin:

  • Miksi olemme olemassa?
  • Miten yhdistyksen perustehtävä muutetaan toiminnaksi?
  • Miten perustehtävä näkyy yksittäisen jäsenen kohdalla?

MiLVIn aktiiviset hallituksen jäsenet, uuden puheenjohtajansa johdolla, ansaitsevat tänä vuonna tämän palkinnon kiitoksena kovasta työstään yhdistystoiminnan uudelleenaktivoinnista alueellaan, kohti uutta nousua.

MiLVI pyrkii olemaan “ajan hermolla” ja valitsee vierailukohteet ajankohtaisista aihepiireistä. Yhdistys haluaa kasvattaa alan ja yhdistystoiminnan tunnettuutta ja toimii hyvässä yhteistyössä paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa.

Suurkiitos KePoLVIlle liittokokoustapahtuman järjestelyistä ja isännöinnistä!
Ensi vuonna liittokokoustapahtuma on Kuopiossa, KuLVIn 60-vuotisjuhlien merkeissä 22.-23.11.2019. Merkintä kannattaa laittaa jo kalenteriin.

Liittokokousten varauslista (vapaat vuodet) löytyy SuLVIn nettisivuilta jäsenyhdistysten tietosivuilta tai ottamalla yhteyttä toiminnanjohtajaan.

Tiina Strand
toiminnanjohtaja

 

Kuvat Tiina Strand ja Ilkka Ilomäki
Lisätty kuvia 21.12.2018 kuvaaja Martti Pukkinen

Esittelyssä Tampereen LVI-yhdistys, TaLVI

Vuoden 2017 liittokokouksessa ”Vuoden LVI-yhdistyksen” tittelin nappasi Tampereen LVI-yhdistys,TaLVI. TaLVI on tehnyt aktiivista jäsenhankintaa ja sen aktiiviset hallituksen jäsenet ansaitsivat palkinnon kiitoksena työstään yhdistystoiminnan hyväksi.

Kalle Kanninen

Hei Kalle Kanninen, kauanko olet toiminut TaLVIn puheenjohtajana?

Olen toiminut TaLVIn puheenjohtajana kaksi vuotta, vuoden 2017 alusta lähtien.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?

Pyritään siihen, että järjestettäviin tapahtumiin olisi helppo tulla, siitä olisi lisäarvoa ja vastapainoa omalle työlle. Toiminta muutenkin olisi helposti lähestyttävää ja mielenkiintoista.

Ketä teillä on jäsenenä, siis millaisia ammatteja, ikäluokkia edustettuna yleisimmin?

Yhdistyksen jäseninä on yrittäjiä, suunnittelijoita, valvojia, työnjohtajia, konsultteja, myyjiä, opettajia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja oikeastaan kaikista alaan liittyvistä tehtävistä. Ikäjakauma on hieman tasaantunut nyt kun opiskelijoita on saatu mukavasti yhdistystoimintaan mukaan.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Jäsenille järjestetään erilaisia kohdevierailuja tekniikaltaan kiinnostaviin kohteisiin,
virkistäytymistapahtumia, messumatkoja, koulutusta ja vuosittainen teatteri-ilta.

Miten keräätte varoja toimintaanne?

Mainospaikkojen myynnillä yhdistyksen sivuille ja tiedotteisiin.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?

Yhteistyötä tehdään paikallisten yritysten, yhdistysten, viranomaisten ja oppilaitoksien
kanssa.
Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa, halua vaikuttaa oman alan säätelyyn ja
verkostoitua oman alan ammattilaisten kesken. Ihmisillä on luonnollinen tarve kuulua joukkoon ja usein moni on liittynyt yhdistystoimintaan mukaan niinkin yksinkertaisesta syystä, että häntä on pyydetty. Pitkällä tähtäimellä jäsenet ovat yhdistyksen tärkein resurssi ja uudet ihmiset pitävät toiminnan elävänä, he tuovat mukanaan
kokonaan uusia verkostoja, joista hyötyvät pitkällä tähtäimellä kaikki.