Tag Archive for: yhdistystoiminta

Oletko ilmalämpöpumppujen ja ilmastointikoneiden ammattilainen?

Suomen LVI-liiton tekninen toimikunta hakee ammattilaisia sparraamaan lausuntoamme vaihtoehtoisista menetelmistä ilmastointikoneiden ja ilmalämpöpumppujen testaamiseen sekä kausittaisen suorituskyvyn laskemiseen.

Työryhmän tavoitteena on koostaa lausunto ekosuunnittelusta ja energiamerkinnästä ilmastointikoneille ja ilmalämpöpumpuille. Lausunto täytyy antaa 15.6.2020 mennessä.

Asetukset ja merkintä perustuvat tällä hetkellä yhdenmukaistettuun standardiin (EN 14825) testaamisesta ja luokittelusta. Haasteena on, että testimenetelmässä ei tällä hetkellä huomioida esimerkiksi lämpöviihtyvyyttä.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää ja ottamaan kantaa, ota yhteyttä anne.valkama(at)sulvi.fi

Ajankohtaista 3/2020

Maaliskuun aikana otettiin käyttöön Korona-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi useita linjauksia, jotka vaikuttivat myös yhdistystoimintaan. Sääntömääräisten kevätkokousten osalta kehotimme järjestämään yhdistyksen hallituksen kokoukset etänä, mikäli kaikilla hallituksen jäsenillä on siihen mahdollisuus eikä etäkokouksen pitämistä ole erikseen yhdistyksen säännöissä kielletty. Sääntömääräisten kokousten lisäksi voidaan myös pitää ylimääräinen kokous myöhemmin määrättävänä aikana.

Syksystä tuleekin näillä näkymin vauhdikas. Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien kokoontuminen, eli Puheenjohtajapäivät siirtyivät syyskuulle ja Suomen LVI-liiton 90-vuotisjuhlat tammikuulle 2021. Valmiuslain käyttöönotto myös siirsi työntekijät kotitoimistoihin ja onkin mielenkiintoista nähdä miten etätyö tulee vakiintumaan pandemian laannuttua. Naistech-hankkeen työryhmässä toimiva Pirkko Harsia totesikin, että hänelle etätyö on ollut jo pitkään arkea ja yhteistyötä kartoittava palaverimme sujui Teamsin kautta mutkattomasti.

Naistech- hankkeessa rohkaistaan tyttöjä ja naisia hakeutumaan ennakkoluulottomasti tekniikan alalle. Alustavasti sovimme, että myös LVI-alan järjestöjen vetovoimahankkeessa tuotaisiin aiempaa selkeämmin esille koko teknologia-ala – tarvittava uusi työvoima ohjautuu myös LVI-alalle, kun vain saamme niin sanotusti hanan auki. Harsian mukaan yli puolet yhteishaussa kouluihin hakevat tekevät ennakkotehtävänsä SoTe-alalle. Siinä luku, joka meidän on muutettava. Etäkokouksessa talotekniikka-alaa opettavien ammattikorkeakoulujen viestijöiden kanssa yhdeksi keskeiseksi tarpeeksi nousi työelämän arkea kuvaavat sisällöt. Tulemme keräämään tätä materiaalia liiton yhteistoimintajäseniltä kevään aikana.

Kuka siis voittaa kilvan tulevasta työvoimasta? Alan on käännettävä katseensa yhä nuorempien ikäluokkien edustajiin ja oltava aktiivinen, näkyvä yhteiskunnan jäsen. Meidän on myös hyväksyttävä, että panoksille saadaan vastinetta vasta pidemmällä aikavälillä. Suomen LVI-liitto ja yhteistyöjärjestöt kannustavat alan yrityksiä esimerkiksi Naistech-hankkeen yrityskummeiksi tai Yrityskylien yhteistyökumppaneiksi. Meidän tavoitteemme on puolestaan kuluvana kautena muun muassa luoda yhteyksiä oppikirjoja kirjoittaviin tietokirjailijoihin ja opinto-ohjauksen ammattilaisiin.

Käynnissä olevia hankkeita

Teknologiateollisuus ry:n ylläpitämä MyTech-sivustolla kokoaa tietoa alan opiskelusta, ammateista ja kesätyöpaikoista. MyTech-ohjelma on suunnattu yläkouluille ja lukioille tukemaan ilmiölähtöisiä oppimisprojekteja. Ohjelmassa mm. järjestetään vierailuita alan yrityksiin.

Tila 2030 on Otava Oppimisen palveluiden ja Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan järjestöjen yhteistyössä tuottama kiinteistö- ja rakentamisalan oppimiskokonaisuus yläkouluille. Materiaali on maksuton ja oma oppimiskokonaisuutensa tai käytettävissä osina eri opintoaineita.

Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu tavoittaa noin 70 000 oppilasta vuodessa ja perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan. Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATia.

LVI-alan järjestöjen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan, erityisesti LVI-alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää. Hankkeen kotisivu on LVI-ala.fi. Hankkeessa tuotetaan tietoa nuorten sosiaaliseen mediaan ja verkostoille.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Perehdytys ilmanpoistimiin, -pumppuihin ja aurinkosähköjärjestelmiin

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit aloittivat vuoden 2020 järjestämällä 15.1.2020 Kolmeks Oy:n kanssa yritys-ja tuote-esittelytilaisuuden.
Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat Kolmeks Oy:n päätuotteisiin ja muutenkin alalla tapahtuneeseen nopeaan kehitykseen. Alustuksen luennoi myyntipäällikkö Joni Varis Kolmeks Oy:stä. Kolmeks Oy on osa perhekonsernia, jonka liikevaihto on noin 65M€, henkilöstöä on noin 600 henkilöä. Yritys on alun perin perustettu Helsinkiin 1945 ja se on muuttanut 1965 Turenkiin. Tällä hetkellä tehtaat sijaitsevat Turengissa, Virossa ja Kiinassa.

Monet osallistujista tunnustivat pitäneensä Kolmeksia pumppuyrityksenä, mutta yrityksen tuotevalikoimaan kuulu tosi paljon muitakin LVI-alan tuotteita ja komponentteja. Jonkinlaisen läpileikkauksen LVI-tuotteista antaa seuraava luettelo: paineenalennusventtiilit, ilmanpoistimet, varoventtiilit, sekoitusventtiilit sekä varusteet lämminvesi- ja höyrykattilalaitoksiin. Tilaisuudessa keskityttiin pääasiassa kahteen merkittävään tuoteryhmään eli ilmanpoistimiin ja pumppuihin.

Alipaineilmanpoistimista käytiin läpi Spirovent S400 ja S600 tekniset arvot, mitat, liittymät, toimintaperiaate ja dokumentaatio. Erityisen puhuttelevaa on asennuksen helppous ja käyttöönotto. Tuotteessa oleva QR-koodi johtaa suoraan kotisivulle, josta löytyy apu useimpiin ongelmatilanteisiin. Pikakäyttöohje löytyy myös laitteen käyttöliittymästä. Käyttöliittymästä löytyy myös varaosaluettelot ja räjäytyskuvat. Laitteissa on myös USB-portti huoltoa ja Wifi-liitäntämoduulia varten. Käyttöliittymätasoja Superior S400/S600:ssa on kolme: loppukäyttäjä, urakoitsija, tehdas.

Toinen suuri tuoteryhmä on pumput ja moottorit. Kolmeks toimittaa maailmanlaajuisille yrityksille, kuten esim. Wärtsilälle ja Evacille räätälöityjä pumppuja. Se valmistaa itse kaikki suunnittelemansa ja kehittämänsä moottorit. Moottorivalmistusta on mm. Kone Oy:lle ja ABB Oy:lle. Erikoismoottoreita käytetään esimerkiksi teollisuuden nostimissa, hisseissä, teollisuuden erikoispumppauksissa ja kiinteistöpumpuissa.

Pumppujen, kuten myös muidenkin komponenttien paras energiatehokkuus ja pisin elinkaari saavutetaan oikein tehdyillä valinnoilla ja mitoituksilla. Tilaisuudessa tutustuttiin pikaisesti Kolmeksin nettisivuihin, joilta löytyy valmiit järjestelmäkohtaiset DWG-mallisäätökaaviot ja muut suunnittelijan työkalut. Näillä työkaluilla onnistuminen on helpompaa.

Kaikesta nähdystä ja kuullusta jäi sellainen maku, että paljon puhuttu digitalisaatio on totisinta totta ja ihan tätä päivää. Näitä valmiuksia pitää korostaa ja vaalia myös kaikessa koulutus- ja valmennustoiminnassa.

Vuoden 2020 toinen kuukausikokous/tuote-esittelytilaisuus toteutettiin yhdessä Lumme Energia Oy:n kanssa. Tilaisuuden isäntänä toimi tekninen myyntipäällikkö Sauli Kuparinen. Lumme Energia Oy on perustettu vuonna 2017. Se on osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Mikkeli ja pääasiallinen toimiala on sähkönmyynti. Yhtiön liikevaihto on noin 70M€ ja henkilöstö on noin 60 henkilöä.

Tilaisuudessa tutustuttiin aurinkosähköjärjestelmiin, jotka ovat tarkoitetut pien- ja yritys/maatilakiinteistöihin. Lisäksi sivuttiin suuria toteutuksia varten kehitettyyn aurinkosähkön hankinnan PPA-malliin, jossa yritys tekee 15 – 20 vuoden aurinkosähkösopimuksen Solarigo Systems Oy aurinkovoimalayrityksen kanssa. Solarigo vastaa laitoksen kokonaisinvestoinnista, käytöstä sekä huollosta ja asiakas saa kilpailukykyistä, ekologista sähköä maksamatta siirtomaksuja ja sähköveroja.

Asiakkaalle hyötyä syntyy myös voimalakiinteistön arvon noususta. Asiakas voi seurata sähkön tuotantoa reaaliaikaisesti omissa tiloissaan olevan tuotannonseurantajärjestelmän avulla. Pienempiin aurinkosähköjärjestelmiin tutustuttiin yksityiskohtaisemmin käymällä läpi paneeleiden rakennetta, kiinnitystapoja eri kattomateriaaleille, invertterivaihtoehtoja ja kaapelointia.

Komponenttivalintojen lisäksi korostettiin ulkoisten tekijöiden vaikutusta aurinkoenergian hyödyntämisen hyötysuhteeseen. Ulkoisista tekijöistä käytiin läpi mm. optimaaliset ilmansuunnat, varjottomuus, lumi ja epäpuhtaudet sekä kennojen asennuskulma.
Tuotannon mallinnukseen, suunnitteluun ja mitoitukseen on käytettävissä luotettavia ja helppokäyttöisiä laskureita ja sovelluksia. Erilaisten aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuden ja takaisinmaksuajan yhteydessä keskusteltiin yrityksille, maatiloille ja taloyhtiöille maksettavista tuista. Yksittäinen kotitalous ei ole oikeutettu tällä hetkellä mihinkään erilliseen tukeen, mutta se voi hakea 40 % kotitalousvähennystä työn osuudesta 100€ omavastuulla.

Kannattavuuden kannalta merkittävää on myös omakäyttöasteen suuruus eli se, että aurinkosähkön tuotanto ja –kulutus kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Tähän ”ongelmaan” on useampia eri lähestymistapoja: virtuaaliakut, akustot, energiasopimusten keskittäminen/ hyvityskäytännöt. Merkittävää hyötyä saavutetaan saman ”operaattorin” useamman käyttökohteen laskutuksen yhdistämisellä, jolloin voidaan välttyä siirtomaksun maksamiselta.

Aurinkosähkö ei ole vain tulevaisuutta, vaan ihan varteenotettava energiansäästökeino jo tänään. Aurinkokennojen tuotantomenetelmien ja – materiaalien jatkuva kehittymien parantaa järjestelmien kannattavuutta ja lyhentää niiden takaisinmaksuaikaa. Tässäkin mielessä tulevaisuus vaikuttaa aurinkoisemmalta. Kesää ja tehohuippuja odotellessa suunnitellaan uusia laitoksia ”joka kotiin”!

 

Teksti ja kuvat:
Mikkelin LVI-yhdistys, MiLVI
Henrik Sjögrén

Suomen LVI-liiton liittokokous järjestettiin 22.11.2019 Kuopiossa

Liittokokous on Suomen LVI-liiton ylin päättävä elin, joka mahdollistaa jäsenten yhteisen päätöksenteon. Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy edellisen kalenterivuoden jäsenyhdistysten jäsenmäärän perusteella liiton sääntöjen mukaisesti.

Saimaan LVI-yhdistys

Liittokokouksen tehtävä on hyväksyä hallituksen vuosikertomus, vahvistaa tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille. Lisäksi valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, tilintarkastusyhteisö, hallituksen varsinaiset jäsenet ja näille varamiehet, liiton edustajat osakkuusyhtiöissä sekä seuraavaan vaalivaliokuntaan kuuluvat yhdistykset. Liittokokous myös vahvistaa liiton toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi  toimikaudeksi ja määrää jäsenmaksujen suuruuden.

Hämeenlinnan LVI-yhdistys

Tänä vuonna liittokokous järjestettiin Kuopiossa, Kuopion LVI-yhdistys KuLVIn toimiessa järjestävänä yhdistyksenä. Liittokokouksessa päätettiin seuraavasti:

  • Liiton puheenjohtajaksi valittiin Tapio Kanerva, varapuheenjohtajiksi Risto Kosonen ja Jarmo Kuitunen.
  • Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mikko Liljeberg, varapuheenjohtajaksi Johanna Satumäki.
  • Lisäksi uutena jäsenenä Suomen LVI-liiton hallitukseen valittiin Juha Nurkkala, uusina varajäseninä Esa Haavisto ja Jussi Kuusela.
  • Liiton jäsenmaksut säilyvät ennallaan, eikä niihin tule muutoksia.

Vantaan LVI-yhdistys

Vaalivaliokunta ehdottaa luottamushenkilöitä liiton toimielimiin ja edustajiksi. Valiokunta valitaan siten, että maa jaetaan viiteen vaalialueeseen ja kultakin alueelta arvotaan liittokokouksessa yhdistys. Vaalivaliokuntaan 2020 valittiin Forssan seudun LVI-yhdistys (vaalialue 1), Kouvolan LVI-yhdistys (2), Pieksämäen LVI-yhdistys (3), Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys (4) ja Raahen LVI-yhdistys (5).

 

Iltajuhlassa juhlittiin 60-vuotiasta Kuopion LVI-yhdistystä

Tervetuliaismaljan nosti KuLVIn puheenjohtaja Sanna Uura, liiton tervehdyksen esitti hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg ja juhlapuheen piti Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.

Isto Hietanen

Illan ohjelmassa oli myös ansiomerkkien jako kuopiolaisille aktiivisille jäsenille sekä uusien hotorautaneuvosten Matti Kosken, Esa Haaviston ja Pekka Matilaisen nimitys noviisien asemaan.

Vuoden LVI-yhdistystä sai ensimmäistä kertaa ehdottaa vapaasti kuka tahansa jäsenyhdistyksen hallitus tai jäsen.  Kriteereiksi oli ennalta määritelty, että vuoden LVI-yhdistys olisi sellainen jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä ja vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Hakemuksia tulikin mukavasti.

Paikalla olleet hotorautaneuvokset yhteiskuvassa.

Lahden LVI-yhdistys ansaitsi kunniamaininnan vuoden spurttaajana. Yhdistys on kuluvana vuonna aktivoitunut monella saralla ja kuului illan mittaan kirjaavan itselleen tavoitteen olla jos ei seuraava, niin sitä seuraava vuoden yhdistys. Kunniamaininnan saivat myös Tampereen LVI-yhdistys (opiskelijatoiminnasta), Lapin LVI-yhdistys (sometoiminnasta), Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys (jäsentensä kiittelemä kokouksista, retkistä) sekä Vakka-Suomen LVI mm. siitä, että VakkaLVI tuo alaa aktiivisesti esille omalla alueellaan.

Kuopion LVI-yhdistyksen Sanna Uura

Vuoden LVI-yhdistykseksi nimettiin lopulta Kuopion LVI-yhdistys. Aktiivisen Kuopion jäsenmäärä on kasvanut eniten ja kuluvana vuonna Kuopion LVI-yhdistys on järjesti sekä hotorautaneuvosten kesäpäivät että liittokokouksen iltajuhlineen. Molemmista tapahtumista kuopiolaiset ansaitsevat suuret kiitokset ja kätten taputukset, sillä osallistujat viihtyivät erittäin hyvin!

Ensi vuonna liittokokouksen järjestää Lapin LVI-yhdistys 6.-7.11.2020.

Kuvat: Ari Korhonen, Kuopion LVI-yhdistys

MiLVIn vuoden viimeisin laitosvierailu suuntasi jätevedenpuhdistamon työmaalle

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit vierailivat 18.11.19 Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon työmaalla. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen luolastotyömaa houkutteli paikalle n. 25 yhdistysten jäsentä. Oppaana ja isäntänä toimi Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Jätevedenpuhdistamoprojektin kokonaiskustannus on noin 60 miljoonaa euroa. Projekti on jaettu yhdeksään osa-urakkaan, josta pääurakan osuus on n. 46 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus tapahtuu käyttäjiltä perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Merkittäviä korotuksia edellä mainittuihin maksuihin ei pitäisi tarvita tehdä tämän projektin vuoksi.

Tulopumppaamo rakennetaan kesällä 2020 ja varsinaisen puhdistamo-osuuden kone- ja laiteasennukset alkavat tammikuussa 2020. Vuoden 2020 lopulla laitos on valmis ja jätevedenpuhdistus alkaa. Tällä hetkellä tunneleiden seinärakenteet ovat valmiina ja allas- ja laitetilat ovat rakenteilla.

Laitos rakennetaan lähes kokonaan kallioluolastoon ja ”pinnassa” maan päällä on vain hallintorakennus ja tulopumppaamo. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja prosessietuja maanpäälliseen ratkaisuun verrattuna. Kallioluolastossa on hyvin vakio-olosuhteet ja erillisiä varoalueita ei tarvita laitoksen ympärille. Maan pinnalle rakennettuna tämä laitos tarvitsisi noin 12 hehtaarin tontin parhaalta kaava-alueelta. Luolastoa mitoitettaessa on varauduttu kapasiteetin nostoon ja varatila on ensivaiheessa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä (XAmK ja LUT). Siihen voidaan tarvittaessa asentaa myös jäteveden jälkikäsittelyä, esimerkiksi otsonointi.

Uudistetut tulo- ja purkulinjat on mitoitettu 1800m3/h virtaamille. Vanhalta jätevedenpuhdistamolta uudelle tulopumppaamolle jätevesi siirtyy painovoimaisesti 27m geodeettisen korkeuseron vuoksi. Laitoksen puhdistuskapasiteetti tulee olemaan 33000m3/vrk.

Nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa

Uudessa laitoksessa käytettävä MBR-kalvobioreaktori edustaa hyvin nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomeen aikaisemmin ole rakennettu, mutta kalvokasettiteknologiaa on käytetty paljon laitoksissa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Saksassa, Sveitsissä ja Puolassa.

Laitoksen lay-out muodostuu kolmesta itsenäisestä prosessilinjasta, joita voidaan käyttää rinnakkain tai kutakin erikseen. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvä käyttövarmuus ja helpotetaan hoitoa ja kunnossapitoa. Myös laitoksen sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella.

Varsinaisessa puhdistusprosessissa on suurelta osin samoja osaprosesseja kuin perinteisissäkin puhdistamoissa, kuten muun muassa välppäys, esiselkeytys, ilmastus, typenpoisto, lietteenpoisto ja – kuivatus sekä varastointi. Tehokasta biokemiallista käsittelyä seuraa uudempaa teknologiaa edustava kalvokasettikäsittely. Siinä jätevedestä saadaan poistettua valtaosa bakteereista, lääkejäämistä, hiukkasista ja muista epäpuhtauksista. Käytettävän suodatuskalvon reikäkoko on 0,4 mikro m. Kalvokasettijärjestelmän toimittaa Alfa Laval Oy.

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Laitos tulee olemaan pitkälle automatisoitu ja osittain etävalvottu. Laitoksella tulee virka-aikana työskentelemään 2 prosessinhoitajaa ja 1 esimies.

Puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistyy

Koska maailmassa on puute puhtaasta vedestä, tulee puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistymään. Mikkelin uuden puhdistamon puhdistetusta vedestä suurin osa menee purkuputkea pitkin järveen, mutta osa vedestä käytetään ns. teknisenä vetenä laitoksen sisäisessä kierrossa pesu- ja esim. sammutusvetenä. Lähtövettä hyödyntävät myös alueella toimivat tutkijat ja tuotekehittelijät uusien puhdistustekniikoiden kehittelyssä.

Laitos on herättänyt kansainvälisestikin hyvin suurta kiinnostusta ja monet ulkomaiset ryhmät ovat tutustuneet laitokseen ja sen innovatiivisiin ratkaisuihin useamman päivän ajan.

Myös MiLVIn laitoskierrokseen osallistuneet jäsenet olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään ja kutsuivat itsensä uudelle vierailulle laitoksen valmistuttua. Moni jupisi poistuessaan, että tästä on mahdollista tulla Mikkelille vielä tosi iso juttu. Toivotaan niin ja onnea matkaan kehiteltäessä edelleen jätevedenpuhdistustekniikoita kohti jätevesien uudelleenkäyttöä juomavedeksi ja elintarviketuotantoon.

 

Teksti ja kuva:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys

Monen mutkan kautta osaksi LVI-yhteisöä

Alun perin Turkin kurdi, Behre Aslan muutti 11 -vuotiaana Suomeen. Peruskoulun jälkeen hän teki töitä perheen omassa yrityksessä, kunnes päätti hakea opiskelemaan liiketaloutta. ”Olin suorittamassa viimeistä työharjoittelua tilitoimistolla kirjanpitäjäharjoittelijana”, Behre kertoo. Valmistuminen lähestyi, mutta hän ymmärsi haluavansa opiskella teknistä alaa. Siis aivan jotain muuta.

Behre Aslan päätyi monen mutkan kautta opiskelemaan talotekniikkaa.

”Teknisen alan valintaan vaikutti intohimo asiaa kohtaan. Jo pienestä iästä asti tekniikka kiinnosti ja olin perheen puuhapete, eikä ruuvimeisselin käyttö pelottanut. Läheiset kaverini sekä muutama sukulainen opiskelivat tai olivat rakennusalan kanssa tekemisissä. He saivat minut innostumaan asiasta lisää. Halusin myös touhuta sellaisen asian parissa, jossa syntyy selvästi näkyviä tuloksia. Toki valintaan vaikutti myös työ- ja uramahdollisuudet alalla.”

Niinpä Behre päätyi opiskelemaan LVI-insinööriksi Metropoliaan. Kokemusta on opintojen ohessa kerätty huoltomiehenä ylläpitotehtävissä sekä työmailla. Nyt, valmistumisen lähestyessä, Behre toimii talotekniikan asiantuntijaharjoittelijana urakointiyrityksessä.

Nopeasti mukaan hallitustehtäviin vaikuttamaan alaan

Suomen LVI-liiton Helsingin LVI-yhdistyksen jäseneksi Behre liittyi viime vuonna. ”Kuulin HeLVIstä opiskelijakavereilta ja liityin heti pian sen jäseneksi. Tiesin, että liittymällä jäseneksi pääsisin verkostoitumaan rautaisten ammattilaisten pariin sekä saisin mahdollisuuden vaikuttaa alaan kehitykseen. Päätöksentekoa helpotti myös ilmainen opiskelijajäsenyys, johon sisältyi Talotekniikkalehti.”

Melkein heti liittymisen jälkeen tuore nuori jäsen pääsi vaikuttamaan hallitukseen opiskelijajäsenenä. Lisäksi hallitus tarjosi jäsenlehden päätoimittajan tehtäviä. ”Yhdistyksen jäsenet ottivat hyvin avoimesti ehdokkuuteni vastaan. He pitivät hyvin positiivisena sitä, että saivat nuorta verta mukaan toimintaan.”

Nyt myös yhdistyksen jäsenlehden uusi päätoimittaja

Yhdistyksen jäsenlehden päätoimittajan tehtävät tulivat arvostettuna ja yllättävänä tehtävänä. ”Pidän tätä ennen kaikkea upeana mahdollisuutena sekä myös haasteena itselleni. Tämä tarjoa minulle mahdollisuuden kehittää itseäni sekä päästä vaikuttamaan alaan. Tähän asti työskentely lehden parissa on ollut oppimista. Ja täytyy mainita, että vaikka toimin lehden päätoimittajana niin se tehdään yhdessä HeLVIn jäsenten sekä hallitustovereiden kanssa. Ilman heitä en olisi pystynyt suoriutumaan tästä haastavasta tehtävästä.”

Behren opinnot ovat nyt loppusuoralla ja valmistuminen lähenee. ”Pikku muutoksia ja lisäyksiä lehteen on nyt tehty. Kun valmistun, tulen vapautuvaa aikaa varmasti hyödyntämän lehden kehittämisen parissa.”

Esittelyssä Lahden LVI-yhdistys LaLVI

Hei Juha, Lahden jäsenyhdistyksen puheenjohtaja, kuka olet, mitä teet?
Tsau! Olen Juha Lehti, LVI-yrittäjä Hollolasta.

Miksi olet itse liittynyt mukaan yhdistystoimintaan?
Niinhän siinä kävi, että kollegat kehuivat yhdistyksen tekemiä ulkomaan reissuja ja niin saivat koukutettua mukaan.

Juhiksen motto ”Kaikki mikä tapahtuu paikan päällä on parasta…”

Aloitit LaLVIn puheenjohtajana 2019 alussa. Mikä innosti sinut puheenjohtajan toimeen?
Meillä oli yhdistyksessä aika vaihtaa puheenjohtajaa, kaudet tulivat täyteen. Edellinen puheenjohtaja oli kait katsellut, että tuossa on sen verran suulas kaveri, että kysynpä häntä. Jouduin pari yötä nukkumaan ennen kuin suostuin – ei ole vielä montaa vuotta yhdistystoimintaa takana, joten asiaa piti pohtia.

Minkälaisia suunnitelmia teillä on Lahden LVI-yhdistyksessä?
On tämä ensimmäinen vuosi mennyt vähän opetellessa. Jotain pientä on koko ajan yritetty keksiä. Nyt täytyy ryhtyä muun muassa miettimään parin vuoden päästä lähestyviä yhdistyksen tasavuotisjuhlia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Järjestämme kuukausikokoukset syksyn ja talven aikana, yhteensä kuusi kertaa.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Suurin tulonlähde yhdistykselle ovat kummifirmat ja Raksa -messut Lahden Messukeskuksessa. Messuilla myymme meille lahjoitettuja LVI-tarvikkeita. Raksa muuten seuraavan kerran 13.-15. maaliskuuta 2020.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Yhteistyötä tehdään kaikkien tukkujen kanssa, paikalliset LVI-yritykset ja suunnittelutoimistot ovat myös hyvin mukana. Olemme myös nyt lähteneet laajentamaan yhteistyötä pankkien ja vakuutusyhtiöiden suuntaan.

Lahden LVI-yhdistyksen verkkosivut
Lahden LVI-yhdistys Facebookissa

Osallistu rekrytointikokemuksia kartoittavaan tutkimukseen

Oletko palkannut henkilöstöä rakennusalan yritykseen?

Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan rekrytoijien kokemuksia eri rekrytointimenetelmistä sekä rekrytointiprosessista yleisesti. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla rakennusalan yritysten rekrytointiprosesseja voitaisiin kehittää nykyistä toimivammiksi sekä kustannustehokkaammiksi.

Vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja se suoritetaan täysin anonyymisti. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaan tai tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä mamilauk(at)student.jyu.fi.

Vastaa 31.11.2019 mennessä. Siirry kyselyyn.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Matti Laukkarinen tutki aiemmin kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen.

”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”. Lue lisää jutustamme Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin.

LVI-Golfin SM Juhlakilpailu 2019 tulokset

Järjestyksessä jo 30. LVI-Golfin SM golfturnaus oli perjantaina 6.9.2019 Kilpailu voitiin viedä läpi vastoin sääennustetta pienten pisaroiden saattamana aivan hyvässä syyssäässä. Kenttä oli loistavassa kunnossa ja greenit liukkaat. Mukana oli kaikkiaan 78 pelaajaa.

Pålle Björklund.

Torstai-ilta sujui Klubilla miellyttävän juhlinnan merkeissä. Pålle Björklundia muistettiin tapahtuman toisena perustajana. Roual Juslin taasen on osallistunut tiiviimmin vuosien aikana kilpailuihin. Molemmille luovutettiin kiitokseksi arvokasta kuohujuomaa. Maittavan illallisen jälkeen saimme nauttia tyylikkäästä kulttuuriesityksestä. Pålle lauloi säestäjänsä kanssa pääosin italialaisia kappaleita. Miellyttävä kokemus kaikkiaan!

Sea Golf Oy:n isännöimä kenttä sijaitsee aivan Suomenlahden rannalla. Sen vuoksi kausi on pitkä. Meri vaikutti varmaankin siihen, että uhkaavat ukkospilvet kiersivät meidät ja saimme pelata niiden osalta rauhassa.

Juhlatapahtuman kunniaksi Suomen LVI-liitto lahjoitti kaikille osanottajille erityisellä logopainatuksella varustetut kolme palloa. Hienon tapahtuman kaikessa laajuudessaan mahdollisti 16 alan yritystä sponsoroinnilla. Nöyrät kiitoksemme kaikille sponsoreille ja palkintojen lahjoittajille.

Kuvassa Marko Polvi sekä järjestäjät Kalevi Hyvärinen ja Tapio Kanerva.

Tulokset

Lyöntipeli

  1. Marko Polvi, 70
  2. Kimmo Issakainen, 72
  3. Jani Hietanen, 73

Pistebogey

  1. Jukka Laaksomaa, 38
  2. Robert Carlsson, 37
  3. Timo Honkapää, 37

Scratch

Kilpailu käytiin mukavassa syyssäässä.

  1. Jani Hietanen, 73
  2. Ville Nykänen, 75
  3. Marko Polvi, 78

Naisten kilpailussa valtias oli tänä vuonna vuonna Heidi Pyykkinen. Lisäksi jaettiin pari erikoispalkintoa, pisin avaus ja lähimmäs lippua.

Työryhmä Kalevi Hyvärinen-Tapio Kanerva vastasivat tänä vuonna järjestelyistä. Ensi vuonna on järjestelyvuorossa Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys, EPoLVI joka hoitaa järjestelyt joko Seinäjoen tai Vaasan kentällä. Paikka selviää tulevan talven aikana.

 

Kalevi Hyvärinen
Kilpailun johtaja

MiLVIn syyskausi alkoi tutustumisella Etelä-Savon Pelastuslaitokseen

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 12.9.2019 Mikkelin paloasemalla ja tutustuivat Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimintaan, tiloihin ja kalustoon. Esittelijöinä toimivat palopäällikkö Isto Heikkinen ja palomestari Jarno Laikola.

Etelä-Savon Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö ja kalusto on sijoitettu Jääkärinkadulla sijaitsevalle Mikkelin paloasemalle ja hallinnon kymmenen työpistettä kadun toisella puolella olevaan Tuman rakennukseen. Etelä-Savon Pelastuslaitos on yksi Suomen kahdestakymmenestäkahdesta alueellisesta pelastuslaitoksesta ja siellä työskentelee yhteensä noin kaksi sataa henkilöä ja jos huomioidaan myös pelastustoimintaan osallistuva sopimushenkilöstö, nousee henkilömäärä noin 690 henkilöön. Paloasemia on yhteensä kolmekymmentäneljä, joista Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki toimivat 24/7.

Vuonna 2018 Etelä-Savon Pelastuslaitoksella oli yhteensä 2985 tehtävää, joista

  • tulipaloja 364
  • liikenneonnettomuuksia 601
  • vaarallisten aineiden onnettomuuksia 89
  • ihmisten pelastamisia 105
  • eläinten pelastamisia 56

Pelastuslaitokset panostavat myös paljon ennaltaehkäisevään työhön eli ohjaukseen, valistukseen ja neuvontaan valvonnan määrän jatkuvasti vähentyessä. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi työhön kuuluu myös väestön varottamiseen liittyviä tehtäviä.

Paloasemakierroksella tutustuttiin eri tilanteisiin räätälöityihin ajoneuvoihin sekä niiden kalustoon ja varusteisiin. Silmiinpistävää oli kaluston monipuolisuus, eriomainen kunto ja hyvin looginen sijoittelu ajoneuvoihin sekä esimerkillinen järjestys. Ajoneuvot on varusteltu hyvin nykyaikasella viesti- ja tietoliikennekalustolla. Yhteydenpidon tärkeyden suurissa vahingoissa saattoi aistia tämän kaluston runsaslukuisuudesta ja teknisestä tasosta.

Palomestari Jarno Laikolan opastamana tutustuttiin myös kaluston huoltoon, huoltotiloihin ja –laitteisiin. Erikoistyövälineiden huolto vaatii myös tiloilta tiettyjä poikkeavia ratkaisuja ja luovuutta. Sammutusletkujen pesu- ja kuivauslaitteet ovat hyvin massiivisia ja vain tähän tarkoitukseen soveltuvia laitekokonaisuuksia. Vaarallisia kemikalioita sisältävät pesuvedet otetaan erikseen talteen ja hävitetään muualla.

Varsinaisen paloasemarakennuksen IV-toteutus on jaettu kahteen osaan. Toimisto- ja sosiaalitiloilla on oma ilmanvaihtokone ja ajoneuvo- ja huoltotilojen ilmanvaihto hoidetaan toisella koneella. Viimeisenä tutustumisosiona oli miehistön ”huoltotilat” eli ruokailu- ja lepotilat. Tilat ovat puhtaat, valoisat ja hyvin varustellut.

Vierailun päätteeksi pidetyissä kiitospuheissa todettiin, että toivottavasti näkemäämme kalustoa ei tarvita meidän kodeissa tositilanteissa, mutta tosiasiassa keskimäärin joka päivä palaa jossain kodissa tai työpaikalla Etelä-Savon Pelastuslaitoksen vastuualueella. Kiitos Brankkarit, teette hyvää työtä!

Teksti ja kuvat:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys