Tag Archive for: työ

Yhdessä sopien tehdään parempaa

Henrik Björke työskentelee Rakennustiedon Talotekniikkatiimissä projektipäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat TalotekniikkaRYLin päivitys sekä erilaiset ohjekorttiprojektit. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa TalotekniikkaRYLin lämmitys- ja jäähdytysosien päivitys sekä erottimia koskevan ohjekortin päivitys.

RYL on yhdessä sovittu hyvä rakennus- ja kiinteistöpidon tapa

RYL, eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, ovat alan yhdessä sopimia hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan kuvauksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

”Ohjekortit ovat ohjeita, eivätkä ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Esimerkiksi mitoitusohjeet voivat olla tiukemmat kuin mitä määräykset tai asetukset vaativat, jos toimikunnissa koetaan sen parantavan työmaalla syntyvän lopputuotteen laatua. Ohjekortteja voidaan tehdä myös tiettyä toimijaa varten, esimerkiksi suunnittelijalle, urakoitsijalle, rakennuttajalle tai tilaajalle”, kertoo Henrik.

“Tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuusosat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021”, kertoo Henrik.

TalotekniikkaRYL julkaistaan vuonna 2021

TalotekniikkaRYL:in päivityshanke on ollut pitkä projekti. ”Tiedonkeruun lähtökohta on valita kokenut ja aiheeseen mahdollisimman hyvin perehtynyt käsikirjoittaja. Käsikirjoitusta käsitellään sitä varten perustettavassa toimikunnassa, johon pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti kokeneita asiantuntijoita tilaajan, urakoitsijan, suunnittelijan, valvojan ja tuotevalmistajan edustajista. Suurin haaste meille on sopivien käsikirjoittajien ja toimikunnan jäsenten löytäminen”, Henrik kuvailee prosessia.

TalotekniikkaRYL julkaistaan sähköisessä RYL-palvelussa loppuvuodesta 2021. RYL-palvelu on käytettävissä tietokoneella ja mobiililaitteilla. RYL-palvelu mahdollistaa mm. materiaalin jatkuvan päivittämisen, jolloin TalotekniikkaRYL voidaan pitää helpommin ajan tasalla.
TalotekniikkaRYListä on valmiina jo joitakin osia, ja tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuus osat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021. ”Haluaisin myös muistuttaa, että olemme kiitollisia yksittäisestäkin kommentista”, kannustaa Henrik. ”Jos haluaa tai ehtii kommentoida vain pientä osaa lausuttavasta materiaalista, sekin on erittäin tervetullutta.”

Suomen LVI-liitto kehittää kommentointia

Suomen LVI-liitto suunnittelee ottavansa 2021 vuoden alussa käyttöön uusia työkaluja, joiden avulla jäsenyhdistysten jäsenten on aiempaakin helpompi kommentoida lausuntokierroksella olevia ehdotuksia. Samalla avataan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua yhteisiin hankkeisiin ja työryhmiin avoimemmaksi prosessiksi.

”Kenellä tahansa on mahdollisuus vaikuttaa toimikunnan käsittelemän ja hyväksymän käsikirjoituksen sisältöön lausuntokierroksella. Me toivotamme LVI-alan asiantuntijoita lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan alan yhteiseksi hyväksi”, rohkaisee Henrik.

Vuoden LVI-asentaja on Teemu Grönberg!

Unidrain Oy ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry julkistivat vuoden LVI-asentajaksi Teemu Grönbergin. Poikkeustilanteen siirrettyä FinnBuild-messut keväälle, palkitsemistilaisuus järjestettiin yksityisenä, ja striimattiin julkisesti.

Grönberg hakeutui LVI-asentajaksi oppisopimuksen kautta vuonna 2011. Kiinnostus alaan heräsi armeija-aikana ja oppisopimuspaikka löytyi oman aktiivisuuden kautta. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Grönberg on ehtinyt tehdä lvi-urakointia, työskennellä linjasaneerauksissa ja opiskella lämpöhuoltoa, jonka parissa työskentelee tällä hetkellä.

Voittaja sai myös t-paidan!

Voittajan valinnassa painotettiin halua jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen, työn laadun arvostusta ja innostusta alan uusimman tekniikan käyttöön. ”Teemun hakemuksesta kävi hyvin ilmi, että hän on perehtynyt uusiin tuotteisiin. Hän muun muassa kertoi hakemuksessaan asentaneensa tehdaseristettyjä iv-kanavia”, kertoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

”Hakemus kertoi omasta alastaan innostuneesta ammattilaisesta, joka seuraa alan kehitystä muun muassa Instagramista. Hän liitti hakemukseensa suosituksenkin – automaattisesta kupariputken leikkurista”, jatkaa Thomas Granberg, Unidrain Oy:n toimitusjohtaja.

Tuomariston kolmantena jäsenenä toimi Juuso Pelkonen, Lämpöhuolto Group Oy:n toimitusjohtaja. Häneen vaikutuksen teki hakemuksen rehti ote. ”Kilpailulomakkeen täyttöön oli selkeästi otettu aikaa kiireisen asentajan päivästä ja sisältöä mietitty”. Pelkonen myös huomioi sen, että osan hakemuksista oli täyttänyt ehdotetun henkilön esimies. ”Kertoo asentajan osaamisesta, kun oma esimies ehdottaa häntä tällaiseen kilpailuun. Ja toisaalta on hienoa, että yrityksissä huomataan, että osallistumalla tällaisiin kilpailuihin voi saavuttaa hyvää mainetta”.

Grönberg palkittiin opintomatkalla Tanskaan. Opintomatkan päivämäärät sovitaan Unidrainin kanssa, kunhan matkustaminen on jälleen kaikin puolin turvallista ja mahdollista.

Kuvassa vasemmalta lukien Hanna Korpela, Thomas Granberg, Teemu Grönberg, Juuso Pelkonen ja Samuli Könkö.

Kansainvälinen menestys edellyttää parempaa kielitaitoa

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.
Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

“Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia”, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. “Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan – joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti.”

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. “Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

LVI-kortiston laatiminen on yhteistyötä, jossa sinunkin mielipidettäsi arvostetaan

Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Marko Pulliainen toimii Rakennustiedon talotekniikkatiimin vetäjänä ja vastaa LVI-kortiston sisällöstä. ”Tällä hetkellä suurin osa ajastani kuluu TalotekniikkaRYL-päivityksen kanssa, lisäksi työn alla on joitain ohjekorttiprojekteja muun muassa lämpöpumppuihin liittyen”, Marko kertoo.

Ohjekortit ja yleiset laatuvaatimukset

Nykyisin kaikkia Rakennustiedon julkaisemia ohjekortteja kutsutaan RT-ohjekorteiksi. RT-tietoväylän LVI-kortistossa julkaistaan sellaiset ohjekortit, joiden sisältö on suunnattu puhtaasti esimerkiksi LVI-suunnittelijoille tai -urakoitsijoille tai joiden sisältö on muuten tarpeellista LVI-kortiston tilaajille.

RT tietoväylän arkistosta löytyy kaikki historian aikana julkaistut ohjekortit. Eli eri aikakausien ohjeistuksia, ja muun muassa vanhat Rakentamismääräyskokoelman osat löytyvät RT tietoväylän arkistosta.

Ohjekortit ovat nimensä mukaisesti ohjeita, ne eivät ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Niissä esitetään hyvän rakennustavan mukaisia ratkaisuja rakentamisalalle. Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä puolestaan esitetään rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

Toimikunta laatii kortista ehdotuksen kommentoitavaksi

Marko Pulliainen vastaa LVI-kortiston sisällöstä.

Yksittäiset RT-ohjekortit laaditaan niitä varten perustettavissa toimikunnissa. Toimikuntaa muodostettaessa pyritään riittävän laajaan asiantuntijoiden määrään toimikunnan tehtävän vaatimalla tavalla. Toimikuntatyössä on mukana satoja alan asiantuntijoita. Osaaminen ja asiantuntemus tulee siis niiltä henkilöiltä, jotka osallistuvat RT-ohjekorttien käsikirjoittamiseen tai toimikuntatyöhön.

RT-ohjekortit lähetetään aina myös lausuntokierrokselle, jolloin kaikilla on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa ohjekorttien sisältöön. LVI-aiheisten ohjekorttien lausuntokierroksista pyritään tiedottamaan suoraan eri tahoja tai esimerkiksi SuLVIn uutiskirjeiden kautta.

Isoimpana haasteena on sopivien käsikirjoittajien sekä asiantuntijoiden löytäminen RT-ohjekorttien laadintaan. Asiantuntijoilla on myös usein sangen paljon kuormaa omien yritystensä töissä, eikä aika aina saata riittää toimikuntatyöhön osallistumiseen.

Palaute ja kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä

Rakennustiedossa tuotetaan kattavasti tietoa rakennusalan tarpeisiin, ja avuksi tähän tarvitaan laajasti osaamista ja osallistujia myös LVI-alalta. Otan mielelläni vastaan yhteystietoja henkilöiltä, jotka haluaisivat osallistua tiedontuotantoon alan yhteiseksi hyväksi. Myös palautetta nykyisistä sisällöistä tai ehdotuksia uusista ohjekorttiaiheista voi antaa. LVI-kortistossa on ohjekortteja, jotka kaipaavat päivitystä tai niissä on ainakin osittain vanhentunutta tietoa. Huomioita tällaisista ohjekorteista voi vapaasti ilmoittaa minulle.

 

Marko Pulliainen
Rakennustieto
marko.pulliainen(at)rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiö RTS sr on puolueeton ja yleishyödyllinen säätiö, joka omistaa Rakennustiedon. Säätiön tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiötä ja sen toimintaa ohjaavat hallitus ja edustajisto, jossa koko rakennus- ja kiinteistöala on edustettuna 55 järjestön ja yhteisön kautta.
Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Tietopalveluita ja alan kirjallisuutta tuotetaan rakentamisen, infran, talotekniikan, sisustamisen ja kiinteistönpidon tarpeisiin sekä alan ammattilaisille että kuluttajille. Rakennustiedosta löytyvät ajankohtaiset rakennusalan säännökset, ohjeet ja tuotetiedot sekä vastaukset rakentamisen teknisiin ongelmiin. (Lähde Rakennustieto.)

Sosiaaliset verkostot ja rakennusalan rekrytointiprosessit

LVI-suunnittelijan tehtävistä sosiologian opiskelijaksi vaihtanut Matti Laukkarinen tutki maisterintutkielmassaan millaisessa toimintaympäristössä rakennusalan rekrytoijat toimivat. Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty tapa tavoittaa uutta työvoimaa, ja sosiaalisten verkostojen aktivointi paransi mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin.

Vuonna 2012 talotekniikka-alan insinööriksi valmistunut Matti Laukkarinen teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, Laukkarinen kertoi aiemmin. Hän tutki tuolloin kandidaatin tutkielmassaan toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.
Verkostot ovat yksi parhaista tavoista tavoittaa sopiva tekijä

Matti Laukkarinen

Laukkarinen totesi, että erityisesti kokemusta omaavan henkilöstön palkkaaminen koetaan nykyisessä taloustilanteessa haastavaksi. Pätevimmät työntekijät ovat nykyisessä suhdanteessa poikkeuksetta työsuhteessa olevia. Haastateltavat kokivat, että sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli yksi parhaista, ellei jopa paras, menetelmä tavoittaa nk. passiivisia työnhakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti olleet etsimässä uutta työpaikkaa.

Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty rekrytointimenetelmä, sillä lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat jossain työuransa vaiheessa rekrytoineet henkilöstä sosiaalisten suhteiden kautta saamansa informaation perusteella. Erityisesti omalta henkilöstöltä vastaanotetut suositukset olivat lähes poikkeuksetta johtaneet onnistuneisiin rekrytointeihin.

Sosiaalisten verkostojen aktivointi kannattaa

Tutkielman tulokset osoittivat, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin suunnatut toimet olivat edistäneet epämuodollista rekrytointitoimintaa. ”Näyttäisi olevan niin, että kaikki yritykset eivät hyödynnä sosiaalisia verkostojaan yhtä tehokkaasti. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi kannattavaa panostaa sosiaalisten verkostojen aktivointiin, sillä näissä yrityksissä onnistuneen rekrytoinnin merkitys liiketoiminnalle on suhteellisesti tarkasteltuna suuri”, kirjoittaa Laukkarinen lopuksi.

Suomen LVI-liitto kannustaa verkostoitumiseen

Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan paitsi asiakkaat – myös tulevat työkaverit! Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin. Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Yhden henkilön jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo yhdellä kurssilla jäsenetuhintaiseen koulutukseen osallistuessa.

Tutustu Matti Laukkarisen maisterintutkielmaan
Lue tutkielman tiivistelmä

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kunto kannattaa selvittää

Sisäilmaongelmien takana on yleensä monia syitä, joiden selvittämiseksi joudutaan rakennuksessa tekemään erilaisia selvityksiä ja mittauksia. Oli rakennuksessa sitten selvä sisäilmaongelma tai häiriöitä ilmanvaihdossa, kannattaa itse ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kunto selvittää.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus on perusteltua tehdä aina, kun ilmanvaihdossa tai sisäilmaolosuhteissa epäillään tai on havaittu puutteita. Se on tärkeä työkalu myös energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuntotutkimus sopii hyvin myös toteuttavaksi energiakatselmuksen jälkeen, etenkin jos kohteessa havaitaan katselmuksen yhteydessä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien toimintaan liittyviä ongelmia. Lisäksi kuntotutkimuksella voidaan hyvin selvittää tarkemmin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin liittyviä säästöehdotuksia, kertoo johtava asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksella selvitetään järjestelmien käyttökelpoisuus, korjaustarve ja parantamismahdollisuudet. Kuntotutkimus on kaksivaiheinen; ensin tarkastetaan asiakirjat ja tehdään järjestelmien yleisarviointi ja tarkastus.

Yleisarvioinnin jälkeen suunnitellaan tarkentavat laite- tai komponenttikohtaiset selvitykset ja mittaukset tarpeen mukaan – näin päästään pureutumaan järjestelmän niihin kohtiin, joissa on havaittu ongelmia. Monessa tapauksessa jo yleisarvioinnin aikana selviävät syyt järjestelmän toimintaongelmiin ja ne päästään nopeasti korjaamaan. Tällaisia ovat olleet mm. asuinkerrostalojen painesuhdeongelmat, jotka huomataan jo perustarkastuksessa.

”Ilmanvaihto on tärkeä osa rakennusta ja on tärkeää, että se toimii oikein, jotta sisäilma on puhdasta ja se vaihtuu riittävän usein. Ilmanvaihto huolehtii omalta osaltaan myös siitä, että rakennuksen osiin ei pääse kertymään kosteutta tai sisäilmaongelmia aiheuttavia epäpuhtauksia”, korostaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Myös energiatehokkuuden kannalta toimiva ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä on tärkeä tekijä: energiatehokkuus ei ole vain energiansäästöä: energiankäytön ja hyvän sisäilman tulee olla tasapainossa. Ilman tulee vaihtua, vaikka rakennuksessa ei olisi toimintaa – näin itse rakennus pysyy kunnossa. Jos ongelmia ilmenee, käytetään niiden ratkaisemiseen usein turhaan energiaa – ilmanvaihdon asetusarvoja muutetaan, vaikka todellinen ongelma olisikin ratkaistava jollain muulla tavalla.

”Toimivalla ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmällä on mahdollisuus ylläpitää rakennuksessa hyvää sisäilmastoa maltillisella energiankäytöllä. Kuntotutkimus auttaa järjestelmän mahdollisten korjaustarpeiden selvittämisessä, ja antaa myös tietoa siitä, miten järjestelmää olisi parannettava, jotta se toimisi tehokkaammin”, muistuttaa Heinaro.

Kuntotutkijaksi aikovalle tarjolla koulutusta

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta lähipäivästä, sekä harjoitustehtävänä toteutettavasta kuntotutkimuksesta. Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea kuntotutkijan pätevyyttä. Koulutusta tarjoaa Suomen LVI-liitto ja pätevyyttä haetaan FISE Oy:stä.

”Koulutusta on järjestetty jo useamman vuoden ajan ja koulutukseen on osallistunut jo liki 100 henkeä”, kertoo Samuli Könkö. Pätevyyttä on voinut FISEstä hakea vuodesta 2016 alkaen.

Siirry Suomen LVI-liiton koulutuskalenteriin.

 

Teksti: Kirsi-Maaria Forssell
Asiantuntija | Kiinteistöjen energiatehokkuus
MOTIVA OY

Innovatiivinen suunnittelija 2020 on Lari Tapaninen

Unidrain, Suomen LVI-liitto ja Talotekniikka-lehti palkitsivat työssään ansioituneen, ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja ehdottavan ja kokeilevan LVI-suunnittelijan upealla opintomatkalla Tanskaan ja Unidrainin uuteen pääkonttoriin lähelle Kööpenhaminaa.
Innovatiiviseksi suunnittelijaksi ja Tanskan opintomatkan voittajaksi valittiin Lari Tapaninen, Ramboll Finland.

Lari Tapanista onnittelemassa Thomas Granberg, Unidrain.

Keskeisimmät kriteerit, joiden perusteella tuomaristo teki valintansa

Hakijoissa kiinnitettiin huomiota paitsi hankkeiden merkittävyyteen myös siihen, millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut uudenlaisten teknisten ratkaisujen tai työtapojen kokeilemiseen ja käyttöönottoon.

Tuomariston vakuuttivat merkittävät arvokiinteistöjen korjaushankkeet, joihin Lari oli osallistunut, sekä rakennuttajakonsultin ja kiinteistövarainhoitoyhtiön teknisen johtajan antamat, henkilökohtaiset suositukset. ” Toimin rakennuttajakonsulttina ja olemme tehneet useita projekteja yhdessä. Larin ratkaisut ovat asiakasläheisiä, mutta tuo esille myös uudet “tuulet”, jotta voimme niitä käydä läpi”, kirjoitti toinen Larin suosittelijoista ja kiitteli myös aikataulujen luotettavuudesta.

Tuomaristoon kuuluivat

  • Samuli Könkö, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
  • Thomas Granberg, Unidrain Oy
  • Matti Kiiskinen, SKOL ry
  • Piritta Porthan, Talotekniikka-Julkaisut Oy

Unidrain ja Suomen LVI-liitto haluavat kannustaa innovatiivisen suunnitteluun ja asennustyöhön

Unidrain on jo muualla Skandinavian alueella palkinnut työssään innovatiivisia ja työssään ansioituneita asentajia. Nyt kisa haluttiin tuoda myös Suomeen yhteistyössä Suomen LVI-liiton kanssa. Innovatiivisen suunnittelijan palkitseminen onkin vasta alkua – Finnbuild-tapahtuman yhteydessä haluamme palkita innovatiivisen LVI-asentajan vastaavalla opintomatkalla Tanskaan. Kilpailu ja sen kriteerit tullaan julkistamaan myöhemmin, lähempänä Finnbuildia.

Haemme uutta toiminnanjohtajaa

 

Edellisen toiminnanjohtajamme siirtyessä uusiin tehtäviin haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan liiton toimintaa ja edistämään LVI-tekniikan tunnettuutta maassamme.

Tehtäviäsi ovat johtaa hallituksen työparina liiton toimintaa, vahvistaa liiton asemaa yhteiskunnallisena toimijana, vastata liiton taloushallinnosta ja toimia esimiehenä toimiston henkilöstölle. Työ edellyttää yhteydenpitoa paikallisiin jäsenyhdistyksiin ja siihen liittyen myös valmiutta matkustaa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan englannin kielen taitoa, muu kielitaito luetaan eduksi.

Edellytämme LVI-tekniikan ja taloushallinnon ymmärrystä. Lisäksi toivomme sinulta hyviä ihmissuhdetaitoja, kykyä johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja että ymmärrät hyvän, vuorovaikutuksellisen henkilöstöjohtamisen merkityksen.

Arvostamme aitoa paloa ja näkemystä kehittää liiton toimintaa yhä paremmin jäseniämme palvelevaksi sekä keskeisten sidosryhmien tuntemusta. Ja jos on tämän lisäksi olet ehtinyt kerätä kokemusta myynnin ja markkinoinnin saralta, järjestöalalta ja tunnet energiatekniikkaakin, olemme täysin myytyjä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja haku avoinna ja voimassa kunnes sopiva henkilö on löydetty. Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimuksessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Tehtävästä kertoo lisää hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg, joka vastaa toimistoaikoina numerosta 040 826 3500.
Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme osoitteeseen mikko.liljeberg(at)komfovent.com.

 

Suomen LVI-liitto SuLVI ry tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille oman ammattitaitonsa kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla. Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, jonka jäsenenä saa uusimmat uutiset ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu myös oman alueensa ammattilaisiin ja liiton kautta tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta. Kokoamme jäsentemme kommentit alan säätelyn ja oppaiden lausuntopyyntöihin. Osallistumme alan kannalta merkittäviin kehittämishankkeisiin ja toimimme läheisessä yhteistyössä alan sekä kotimaisten että ulkomaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenamme varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

Sujuvaa rakentamista LVI-suunnittelun näkökulmasta

Ensimmäisessä Topten LVI-työpajapäivässä 15.10.2019 lähestyttiin rakentamisen yhteisiä käytäntöjä ja rakentamisen sujuvoittamista erityisesti LVI-suunnittelijan tehtävien näkökulmasta. Paikalle oli kutsuttu ympäristöministeriön, Rakennusteollisuuden, Puutuoteollisuuden, RAKLIn, SKOLn, RALAn, SuLVIn ja muiden yhteistyötahojen edustajia sekä Rakennusvalvontojen Topten LVI-ohjausryhmä. Mukaan oli kutsuttu erityisesti LVI-suunnittelutoimistojen edustajia. Suomen LVI-liittoa edustivat toiminnanjohtaja Isto Hietanen ja koulutuspäällikkö Samuli Könkö. LVI-suunnittelijoiden lisäksi vastaava yhteistyö on aloitettu myös ARK-, RAK- ja paloturvallisuussuunnittelijoiden kanssa.

Pasi Timo, Vantaan kaupungin Rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö

Työryhmän kutsui kokoon Pasi Timo, Vantaan kaupungin Rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö. ”Alueellista rakennusvalvontayhteistyötä on ollut kaupunkikeskusten ympärillä aiemminkin. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyö tiivistyi vuonna 2007”, kertoo Timo. ”Olin itse nähnyt, että verkostomainen oppiminen on paras tapa jakaa tietoa ja osaamista. Ensiksi pks- yhteistyötä yritettiin laajentaa Topten-kaupunkien väliseksi sähköpostitse. Huomasin melko pian vastauksista, ettei kirjoittaen avaudu sen toisen rakennusvalvonnan ajatusmaailma kovin hyvin”. Joten yhteistyötä oli hyvä lähteä tiivistämään. Hän on edelleen yhteistyön vetäjä ja prosessin omistaja.

Rakennusalan yhteiset Topten-käytännöt

Vuonna 2015 kutsuttiin mukaan kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ja syntyi Topten. ”Reilu kaksikymmentä rakennusvalvontaa on mukana Topten-yhteistyössä ja ilmoittanut virallisesti käyttävänsä kokoamiamme yhteisiä käytäntöjä. Tietojeni mukaan käyttäjiä on kuitenkin paljon enemmän, noin viitisenkymmentä. Kaikki saavat vapaasti tulla mukaan verkostoomme.”

Koko ala pyydettiin mukaan toimintaan vuonna 2017. ”Ajatuksena oli opiskella yhdessä 1.1.2018 voimaan tulevat asetukset ja samalla sopia yhteiset käytännöt. Aluksi mukana on ollut yksittäisiä suunnittelijoiden edustajia. Ja nyt Timo vie aloittamaansa yhteistyön sujuvoittamista yhä pidemmälle, kun mukaan on pyydetty suunnittelijoita laajemmin. Nykyisin voidaankin puhua koko rakennusalan yhteisistä Topten-käytännöistä.” ”Ajatuksena on suunnittelijan työn sujuvoittaminen. Ettei tarvitse tehdä vain rakennuslupaprosessia varten sellaista, mikä ei liity itse rakennushankkeeseen.”

Eliminoidaan turhaa työtä, yhtenäistetään käytäntöjä

Nyt ensimmäiset työpajat on pidetty sekä talotekniikka-, rakenne- ja paloturvallisuussuunnittelijoiden että arkkitehtien kanssa. Ensimmäisessä työpajassa sovittiin pienryhmien muodostamisesta ja täydellä kokoonpanolla tullaan kokoontumaan noin puolen vuoden välein. ”Seuraavaksi avataan prosesseja ja mietitään missä asioissa Rakennusvalvonnan kannanottoa tarvitaan. Pyritään kehittämään lupaprosessia rakennushankeprosessin näkökulmasta, eliminoidaan turhaa työtä ja parannetaan sujuvuutta”, selvittää Timo tulevia suunnitelmia. ”Yhteinen, koko talotekniikka-alalle soveltuva malliasiakirja on yksi tavoiteltu tulos. Myös haluamme avata prosesseja BIM-suunnittelun näkökulmasta ja hahmottaa paremmin mitä missäkin vaiheessa todella tarvitaan.”

Yhteistyön käynnistys ja laajentaminen on välillä tarkoittanut Timolle pitkiä työpäiviä, ja ajan riittävyys on toisinaan ollut haaste. ”Silti on ollut todella palkitsevaa, että kaikki ovat lähteneet innokkaasti tähän mukaan. Siitä kuuluu kaikille iso kiitos.”
Yhtenäiset käytännöt ja mukana olevat kaupungit julkaistaan Pksrava.fi -sivustolla.

Osallistu rekrytointikokemuksia kartoittavaan tutkimukseen

Oletko palkannut henkilöstöä rakennusalan yritykseen?

Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan rekrytoijien kokemuksia eri rekrytointimenetelmistä sekä rekrytointiprosessista yleisesti. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla rakennusalan yritysten rekrytointiprosesseja voitaisiin kehittää nykyistä toimivammiksi sekä kustannustehokkaammiksi.

Vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja se suoritetaan täysin anonyymisti. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaan tai tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä mamilauk(at)student.jyu.fi.

Vastaa 31.11.2019 mennessä. Siirry kyselyyn.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Matti Laukkarinen tutki aiemmin kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen.

”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”. Lue lisää jutustamme Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin.