Tag Archive for: työ

Parempaa käytettävyyttä LVI-laitteiden ohjeisiin!

Jukka Aalto, eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö, haluaisi ratkaista LVI-laitteiden käyttäjien yleisimmän ongelman – ja kohtuullisen yksinkertaisilla ehdotuksilla. ”Olen koulutukseltani koneinsinööri, mutta käytännössä seurannut LVI-puolta läpi työurani. Hankin aikoinaan KVV-työnjohtajan pätevyyden ja olen toiminut LVI-valvojana ja rakennusvalvojana vajaassa parissakymmenessä omakotitalon rakennusprojektissa – viimeisimmässä nyt kuluvana vuonna. Näissä tehtävissä olen toistuvasti törmännyt samaan haasteeseen”, kertoo Jukka.

Hän vietti useita vuosia Saksassa voimalaitospäällikkönä. ”Vastasin Pöyry-yhtiöiden palveluksessa ollessani kaikista mekaanisen puolen hankinnoista. Purnasin jo silloin 90-luvun alussa toimittajien lähettämiä dokumentteja. Sain aina mappitolkulla paperia – myös muista, kuin itse toimitetuista laitteista. Se oli mielestäni käsittämätöntä jo tuolloin”.

Päivittämättä jääneitä, vaikeasti luettavia ohjekirjoja

Suomeen palattuaan hän törmäsi samaan ongelmaan. ”On mielestäni turhaa harmitella, että asukkaat eivät huolla tai seuraa laitteitaan, kun käytännössä urakoitsija on lyönyt hänelle ison mapin käteen urakan päätteeksi”, Jukka toteaa ja kertoo esimerkkinä oman kotinsa lämminvesivaraajan.

”Lämminvesivaraajamme hajosi ja vaihdoimme uuteen vastaavaan. Siinä ilmeni kahden kuukauden jälkeen hitsisaumassa pistemäinen vuoto. Olin tietenkin saanut hienon ohjekirjan edellisen säiliön mukana. Uusi säiliö oli hieman erilainen, mutta sen mukana saatu ohjekirja oli aivan sama vanha”, Jukka kertoo. ”Uuden säiliön tyyppi oli hapotettu ja se on merkinnältään VLS HAP. Tätä merkintää ei ollutkaan ohjeessa. Keskustelin asentajan kanssa ohjeesta, jossa kerrottiin, että lämminvesivaraajalle edellytetään varoventtiilin koestusta 3-4 kk:n välein. Ohjekirjasta vaan joutuu katsomaan kolmelta eri sivulta, että tämän oppii tekemään”. Eikä tässä vielä kaikki, sillä samalla keskustelulla kävi ilmi, että uuden lämminvesivaraajan varoventtiili on ohjekirjan kuvaan verraten aivan erilainen.

Pakkausmateriaaliin muistilista

Ohjeiden huonon luettavuuden lisäksi Jukka kritisoi pakkausmerkintöjä – tai pikemminkin pakkausmateriaalin hyödyntämistä asiakaslähtöisesti. ”Olen itse tehnyt yksinkertaisen taulukon lämmöntalteenottolaitteen suodattimen paketin päätyyn. Siinä on selkeästi merkitty mikä suodatin, milloin vaihdettava ja milloin vaihdettu”.

Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi jo pelkästään sillä, että taloteknisiä laitteita kunnossapidetään ja huolletaan. ”Tämä saattaa kuulostaa tällaiselta yksinäiseltä huudolta korvesta, mutta onhan tämä nyt merkittävä asia”, Jukka naurahtaa.

Laitetoimittajien tarjoama koulutus on tärkeää

Jukka ehdottaa käytettävyydeltään parempien ohjeiden ja pakkausmateriaalin hyödyntämisen lisäksi laitetoimittajien aktiivisuutta. ”Esimerkiksi tietoiskuja ammattikouluissa, nuoret kuuntelevat kyllä”, hän kannustaa. Luonnollisesti myös Suomen LVI-liiton jäsenyhdistykset ovat hyvä kohde käydä pitämässä esittelyilta. Pienillä paikkakunnilla tavoittaa yhtä yritystä enemmän alan ammattilaisia, kun ottaa yhteyttä paikalliseen LVI-yhdistykseen.

Toisaalta Jukka rohkaisee myös tilaajia. ”Uskaltakaa vaatia! Kaikilla ei ole esimerkiksi autoa, mutta jokainen ihminen kohtaa LVI-laitteita ihan joka päivä. Olen itse sitä mieltä, että LVI-urakoitsija on työnsä tehnyt, kun on luovuttanut mapin, jossa on selkeästi merkattu, mitä laitteita on asennettu ja miten niitä kuuluu huoltaa”.

Tulevaisuus vaatii siltojen rakentamista

”Tulevaisuuden ennakointia ei voida tehdä, jos ei tunneta menneisyyttä ja toimintaympäristöä, jossa toimimme”. Näillä sanoilla aloitettiin Hämeenlinnan LVI-yhdistyksen tulevaisuustyöpaja. Työpajaan oli saapunut innokas kahdeksan jäsenen joukko. Mukana oli myös yhdistysten välisen yhteistyön nimissä Helsingin LVI-yhdistyksen nuorisoaktiivi Mikko Suhonen. Tilaisuus järjestettiin mukavan rennosti puheenjohtaja Antti Heinosen kotona syöden pitsaa ja salaattia. Näin tavoitettiin mukavan välitön tunnelma.
Työpajan aluksi käytiin läpi työn tavoitteita ja syitä miksi tulevaisuutta tulisi suunnitella. Työpajan tavoitteena oli hahmottaa sekä yhdistyksen menneisyyttä, ymmärtää yhteiskunnan muutosta, että löytää sellaiset kriittiset muutostekijät toimintaympäristöstä, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan tulevaisuudessa. Tavoitteena ei siis ollut yrittää keksiä käytännön toimintaa yhdistykselle seuraaville vuosille, käytännön toimet tulevat perässä, kun ymmärrys tulevaisuudesta on saatu riittävän korkealle tasolle.

Yhteiskunnan muutoksen vaikutukset

Ensimmäisenä ohjelmassa oli orientaatioluento yhteiskunnan muutoksesta ja murroksesta. Yhteiskunnan muutos modernin ajan selkeistä työurista, henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta, talkoohengestä ja täystyöllisyydestä kohti postmodernia aikaa alkoi käytännössä 1990-luvulla, kun tietoverkot alkoivat kehittymään.

Muutos on ollut raju ja se nopeutuu koko ajan, esityksessä käytiin läpi muutoksen vaikutuksia muun muassa työelämään ja yhteiskuntaan. Postmodernin ajan kolme merkkiä ovat näkyneet jo pitkään: ajan ja paikan välinen suhde on muuttunut epäselväksi, enää ei olla sidottuna paikkaan tai aikaan, mm. työelämä menee siihen suuntaan, että työ ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy. Sosiaalinen toiminta on irrottautunut sen paikallisesta yhteydestä, ihmiset eivät enää kokoonnu kovin helposti yhteen, sosiaalinen toiminta on jatkuvaa ja verkostot laajoja; virtuaalisesti. Olemme irrottautuneet perinteiden ketjusta, ”poika ei enää seuraa isäänsä”. Yleisen normin mukaista toimintamallia ei ole, vaan erilaisuus ja perinteistä irrottautuminen on trendikästä. Toisaalta tällekin saattaa tulla vastareaktio, eli perinteiden arvostaminen on omanlaisensa osoitus itsenäisyydestä ja omaperäisyydestä.

Maailma pienenee tietoverkkojen myötä

Muutoksen ymmärtäminen on tärkeää sen vuoksi, että ihmiseen vaikuttavat eniten uskomukset ja yhteiskunnan tuomat vaikutukset. Modernina aikana eläneet sukupolvet joutuvat kohtaamaan rajun muutoksen omasta näkökulmastaan. 1990-luvun jälkeen syntyneet sukupolvet elävät jo automaattisesti uutta postmodernia aikaa.
Tulevaisuuden tekijöille ei ole mikään ongelma hankkia 10-15 ammattia ja elää dynaamisesti erilaisissa tiloissa. Maailma pienenee tietoverkkojen kehittymisen kautta jatkuvasti, kulttuurien sekoittumista tapahtuu enemmän kuin koskaan. On täysin ymmärrettävää, että modernin ajan ja postmodernin ajan sukupolvet eivät tunnu ymmärtävän toisiaan. He elävät todellisuudessakin eri maailmoissa.

Perinteiden kunnioitus ja toiminnan uudistaminen kulkevat rinta rinnan

Yhdistystoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan murros vaikuttaa. Modernina aikana perustetut yhdistykset ja niiden aktiiviset jäsenet rakentavat toimintaa helposti yhä aikaisemman yhteiskunnan normien ja käytäntöjen mukaan. Toiminnan siirtäminen nuoremmalle polvelle tuntuu haastavalta, koska nuorempi polvi saattaa uudistaa toimintaa liian rajusti ja nopeasti ymmärtämättä modernin ajan perinnettä, joka tulisi säilyttää.

Tarvitaan siis sillanrakentajia, ihmisiä, jotka ymmärtävät eri sukupolvien välisen kuilun syyt. Sillanrakentajia tarvitaan sekä modernin ajan aktiivisista toimijoista että postmodernin ajan uusista aktiiveista. Yhdessä ymmärtämällä menneisyyden perinteet ja tulevaisuuden yhteiskunnan muutoksen saadaan toiminta jatkumaan. Tämän hetkinen tilanne, jossa yhdistykset ovat vaikeuksissa on aiheutunut yksinkertaisesti siitä, että muutos yhteiskunnassa on ollut niin nopea ja pääosin odottamaton, vain harvat ovat pystyneet muutoksen ennakoimaan.

Tulevaisuustyöpaja jatkui orientaatioluennon jälkeen jakautumalla kahteen ryhmään. Ryhmät tekivät kumpikin oman toimintaympäristöanalyysin käyttämällä PESTE -menetelmää. Usean kierroksen jälkeen saatiin rajattua muutostekijät kuuteen. Kuuteen muutostekijään, jotka tämän ryhmän mielestä ovat ne, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.

Toimintaan vaikuttavat muutostekijät

  • Tiede
  • Energialähteet
  • Vapaa-aika ja liikunta
  • Vihreä energia
  • Koulutus
  • Kommunikaatioteknologia

Näiden tunnistettujen muutostekijöiden lisäksi käytiin läpi megatrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan yhdistystoimintaan, näitä ovat muun muassa digitalisaatio, globalisaatio ja glokalisaatio.

Yhdistystoiminnalle on tulevaisuudessakin kysyntää

Työpajassa keskusteltiin paljon ja jatkotyötä varten saatiin paljon materiaalia. Työpajaan osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että yhdistystoiminnalla on tulevaisuudessakin kysyntää. Nyt jo on näkyvissä tietoyhteiskunnan vastareaktiona tiedon tulvaan ”kyllästyminen”. HäLVIn perustehtävä oli vuonna 1974 ajantasaisen ja uuden tiedon jakaminen jäsenistölle. Näyttäisi siltä, että perustehtävä ei tulevaisuudessakaan juuri muutu, mutta sen muoto on eri. Tietoa ei enää tarvitse jakaa sen vuoksi, että sitä ei olisi. Tietoa tarvitsee jakaa sen vuoksi, että varmistetaan tiedon oikeellisuus. Yhdistystoiminnan perustehtävä onkin tulevaisuudessa siivilöidä tiedon tulvasta se oikea tieto jäsenilleen käyttöön.

Toinen puoli toiminnasta on sen sosiaalinen puoli. Glokalisaatio on noussut voimakkaasti uutena megatrendinä esiin. Glokalisaatio ajaa ihmisiä ja yhteiskuntia toisaalta laajempiin verkostoihin, mutta toisaalta tietoyhteiskunnan kyllästymisen vastareaktiona osallistumaan paikallisiin pieniin yhteisöihin, joissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunne. Jos ennakointi yhdistyksien osalta osuus oikeaan, niin vuonna 2024 yhdistystoiminta alkaa elämään uutta voimakasta kasvua, ihmiset haluavat hengähdyshetken kännyköistä ja sosiaalisesta mediasta. Tulevat sukupolvet siirtyvät tässä mielessä lähemmäksi modernin ajan maailmankuvaa. Tämä kuvaa muutoksen nopeutta, tarvetta olla ajan tasalla ja ennakoida.

Työ jatkuu HäLVIn osalta ja seuraavan kuukauden aikana kirjoitetaan tulevaisuuden skenaarioita vuoteen 2024 erillisellä työryhmällä. Tämän jälkeen hallitus laatii ja esittelee syyskokouksessa marraskuussa tulevaisuuden kuvan mukaisen HäLVI ry:n unelman ja polun, jota pitkin sinne kuljetaan.

 

Antti Heinonen

Hämeenlinnan LVI-yhdistys HäLVI ry
Puheenjohtaja

Tulevaisuudessa kokonaisuus ratkaisee

Jouko Viikilä, Enervent Zehnder Oy:n Suomen myyntijohtaja, luotaa talotekniikka-alaa kaksikymmentä vuotta taakse- ja eteenpäin.

Viikilä valmistui vuonna 2000 ammattikorkeakoulusta LVI- ja energiatekniikan insinööriksi, jonka jälkeen hän on tehnyt töitä urakoinnissa, projektinvetäjänä, suunnittelutyössä (myyntiin painottuen) ja laitetoimittajan leivissä, myyntitehtävissä toimien. Enerventillä hän on työskennellyt n. 8 vuotta alkuun aluemyynnissä ja lopulta siirtyen vetovastuuseen koko Suomen myynnistä. Edessä on jälleen uutta, sillä Zehnder Group AG osti Enerventin ilmanvaihtokoneliiketoiminnan heinäkuussa 2018. Syntyi Enervent Zehnder Oy.

”Integraatio on tällä hetkellä käynnissä. Minulla on erittäin positiiviset odotukset, sillä Zehnder on toiminut alallamme pitkään. Heillä on ratkaisumalleja, joita voidaan mahdollisesti soveltaa myös meillä pohjoismaissa. Toisaalta he mahdollistavat meille globaaleille markkinoille pääsyn”, Viikilä kertoo.

”Rakentaminen on muuttunut kuluneen kahdeksantoista vuoden aikana todella paljon. Energiatehokkuutta on parannettu, rakentamistavat ovat muuttuneet ja tämän myötä myös vaatimukset talotekniikalle. Vuosiin on riittänyt myös haasteita, sanoisinko, että asioita on jouduttu välillä opettelemaan myös kantapään kautta”, Viikilä kuvailee ja tarkentaa, ettei esimerkiksi raja-arvoja asettaessa olla aina osattu huomioida maantieteellisiä asioita ja tiiviimpien talojen rakentaminen on aiheuttanut opettelua mm. riittävän ilmanvaihdon toteuttamiselle.

”Näin se on aina ennenkin tehty” ei päde enää

”Tänä päivänä LVI-suunnittelijan täytyy olla melkoinen multitalentti, jotta osaa suunnitella sen parhaan ratkaisun. Talotekniikan osalta energiatehokkuus alkaa olla jo itsestäänselvyys. Jatkossa parannukset tulevat kokonaisuudesta. Ratkaisujen täytyy olla aidosti ihmisiä palvelevia ja käyttöiältään kestäviä. Enää ei päde ”näin se on aina ennenkin tehty”, suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon osaaminen edellyttää innokkuutta, tiedonnälkää ja halua pysyä kehityksessä mukana”, Viikilä toteaa.

”Seuraavat kaksikymmentä vuotta – ne tulevat olemaan mielenkiintoista seurata. Digitalisoitumisesta puhutaan paljon, itse haluaisin pitää sen rinnalla vahvasti mielessä tarpeenmukaisuuden, käytettävyyden ja elinkaaren. Digitalisaatiosta ei saa tulla rasite, vaan helpotus. Merkittävinä asioina näen ilmastonmuutoksen, sisäilmaongelmaisten rakennusten lisääntymisen sekä kemikaaliherkät ihmiset. Tiedämme jo, että on ihmisiä, jotka tarvitsevat erityistiloja voidakseen elää opiskella ja työskennellä oireetta. Vaikkemme puhuisi suoraan puhdastiloista, alalla puhutaan jo mm. allergia-asunnoista. Näissä materiaalivalinnat vaikuttavat paljon, mutta ilmanvaihto ja ilmansuodatus ovat tärkeitä osatekijöitä”.
Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Enervent Zehnder Oy on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Oraksen teknisessä asiakaspalvelussa, miten voin auttaa?

Vesikalustetoimittajista Oraksella on oma lukunsa suomalaisessa historiassa. Yritys perustettiin Raumalle 1945 ja sen pääkonttori on yhä jämäkästi raumalainen. Oraksen teknisessä asiakaspalvelussa toimiva Sari Koskinen aloitti työuransa kesätöissä hanojen kokoonpanolinjalla vuonna 1993. ”Jo se, että olen viihtynyt näin kauan täällä, kertoo talosta jotakin”, Sari naurahtaa.

Sari Koskinen

Sarin työtehtävä on pääasiassa vastata puheluihin, joita tulee LVI-alan ammattilaisilta, tukkuliikkeiltä, asentajilta, rautakaupoilta ja joskus kuluttajiltakin. Myös sähköpostitse saapuu kysymyksiä laidasta laitaan. ”Usein pyydetään suosituksia tai kysytään vioista, miten ne korjataan ja selvitellään takuuasioita. Minä annan ohjeita, asennusneuvoja ja hoidan tietenkin reklamaatiot”, Sari kuvailee työtään.

”Kaikkeahan en mitenkään voi itse tietää ja silloin onkin fiksua myöntää, että, hep – nyt en tiedä, mutta selvitän. Tässä talossa on niin paljon osaamista ja tiimissäni on minun lisäkseni kolme muuta henkeä. Yhdessä meiltä löytyy kyllä oikea vastaus jokaiseen kysymykseen”.

Nykyisessä tehtävässä Sari on ollut noin kuusi vuotta, mitä ennen hän on ollut tuotehuollossa, erikoistuoteosastolla, myyntipalvelussa ja maalaamossa. ”Maalaamo kiinnosti minua aikoinaan hirveästi, joten siirryin kokoonpanolinjalta sinne. Maalaamossa työnsä tuloksen näki heti. Toisaalta se oli myös haastavaa työtä, joka vaati osaamista.”

Mukana myös Hanaopistossa

Teknisessä asiakaspalvelussa Saria motivoi erityisesti keskustelut ihmisten kanssa. ”Jokainen minulle tuleva yhteydenotto on oma ”case”, jonka haluan hoitaa hyvin. Keskustelut ovat palkitsevia. Tottakai on haastaviakin tilanteita, mutta kun asian saa ratkaistua niin hyvin kuin mahdollista ja asiakas on tyytyväinen, olen itsekin iloinen. Ja mikä on ihaninta, usein saattaa tulla vielä soitto perään, jossa kiitetään asiakaspalvelusta tai jopa postikortti”.

Sari kuvailee itseään uusille ideoille avoimeksi, kokeilunhaluiseksi henkilöksi, joten hän on päätynyt oman työnsä ohella myös hanakouluttajaksi. ”Tykkään kouluttamisesta ihan hirveästi. Meillä ei ole varsinaisia kouluttajia, vaan jokainen tekee koulutustyötä oman työnsä ohella. Esimerkiksi viime keväänä koulutuksia oli keskimäärin yksi viikossa”, Sari viittaa erittäin suosittuun Oraksen Hanaopistoon.

Oras on yhä perheyhtiö

Sarilla tulee marraskuussa neljännesvuosisata täyteen Oraksen palveluksessa. Tämän myötä on odotettavissa työnantajan järjestämä juhla, jossa häntä ja muita merkkipaalun saavuttaneita henkilöitä juhlistetaan.

”Oras on edelleen perheyhtiö. Perustajan, Erkki Paasikiven, pojat ovat mukana työssä, näkyvillä ja käyvät syömässä yrityksen ruokalassa ihan kuten me muutkin. He ovat helposti lähestyttäviä, heille voi kuka tahansa mennä juttelemaan. Tämä tuo turvallisuudentunnetta, sitä että voin luottaa työpaikkaani”, kiittelee Sari lopuksi Oraksen henkilöstöään arvostavaa toimintatapaa.

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Oras on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin

Yliopistonlehtori Petri Ruuskanen julkaisi tutkijatovereidensa kanssa keväällä tutkimuksen verkostojen eli sosiaalisen pääoman hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan monipuolisesti verkostoituneet etenevät urallaan paremmin palkattuihin tehtäviin.
”Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Verkostoistaan ihmiset saavat esimerkiksi hyödyllistä tietoa ja suosituksia, jotka edesauttavat heidän tavoitteidensa toteutumista”, selittää Ruuskanen.

Petri Ruuskanen

”Tutkimuksessamme tarkasteltiin yhtäältä erilaisia konkreettisen avun verkostoja. Toisaalta tarkastelimme yhdistysjäsenyyksiä, joiden tulkittiin edustavan lähisuhteita laajempaa verkostoitumista. Tulosten mukaan molemmista on hyötyä. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kuitenkin monipuoliset verkostot, jotka auttoivat ihmisiä etenemään urallaan. Toisin sanoen mitä monipuolisemmin ihminen kuului erilaisiin yhdistyksiin, sitä paremmin hänen tulonsa kehittyivät.”

Ruuskanen kertoo verkostojen syntyvän monin eri tavoin. ”Osa muodostuu epämuodollisten sosiaalisten kohtaamisten pohjalta, osa taas syntyy erilaisten organisaatioiden pohjalta. Erilaiset yhdistykset ovat tyypillinen esimerkki organisaatioista, jotka kokoavat yhteen saman tyyppisistä asioista kiinnostuneita eri ihmisiä”.

Ammatillisten järjestöjen vahvuus on tiedonvälitys ja edunvalvonta

Ammatillisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien ja ihmisten mielenkiinto on suuntautunut enemmän erilaisiin harrastusjärjestöihin. ”Tämä on totta”, myöntää Ruuskanen. ”Ammatillisten järjestöjen asema on kuitenkin säilynyt Suomessa edelleen vahvana. Erityisesti jäsenet pitävät näitä hyödyllisinä tiedonvälityksen ja edunvalvonnan kanavina. Niiden vahvuus on siinä, että ne useimmiten kykenevät kokoamaan yhteen jäsenistönsä kannalta tärkeää tietoa ja välittämään sitä tehokkaasti eteenpäin omien tiedotuskanaviensa kautta. Samalla ne kykenevät tuomaan jäsenistönsä intressejä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa”.

Työntekijän verkostoitumisesta hyötyy myös työnantaja

”Sosiaalisesta pääomasta hyötyy myös työnantaja”, kertoo Matti Laukkarinen, joka kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” tutki rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia. Sosiaalisten verkostojen merkitystä on tutkittu pääasiassa työntekijän näkökulmasta, mutta Laukkarista kiinnosti millaisia rekrytointikäytäntöjä työnantajat suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.

Matti Laukkarinen

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen. ”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeitä, mutta toteaa, että toimintaympäristö on sama suunnittelussa ja urakoinnissakin. Tutkimuksen johtopäätöksiä voi siis hyödyntää laajemminkin rakentamisen alalla. ”Samoissa työmaatoimistoissa pyöritään”.

”Haastattelin tutkimukseeni yritysten toimihenkilöitä ja selvisi, että yhteistyökumppanien ja erityisesti oman henkilöstön antamat suositukset johtivat usein työntekijän palkkaamiseen. En ole kartalla siitä minkälainen tilanne Suomessa on, mutta ulkomailla omaa henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään omia sosiaalisia verkostojaan. Käytössä on palkitsemisjärjestelmiä, joissa suosittelijana toiminut henkilö saa bonuksen onnistuneesta rekrytoinnista”, kertoo Laukkarinen.

”Sosiaalisen pääoman hyötyjä työmarkkinoilla on vaikea pelkistää mihinkään yhteen ulottuvuuteen”, toteaa Petri Ruuskanen. ”Yhtäältä verkostojen kautta ihmiset saavat tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista, jotka eivät välttämättä tule lainkaan yleiseen hakuun. Samalla verkostot välittävät ihmisistä suosituksia, jotka usein vähentävät rekrytoinnin riskiä työnantajan silmissä”.

Vauhtia ja tekemisen meininkiä

Teemu Korpelan, LVI-Dahlin Ilmanvaihdon Myynti- ja kategoriapäällikön, päivät ovat vauhdikkaita ja sisällöltään vaihtelevia. ”Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Haluan pitää kynnyksen tulla juttelemaan mahdollisimman matalana, aina saa ottaa yhteyttä”, Teemu kannustaa.

Hän päätyi alalle puolivahingossa parikymmentä vuotta sitten, kun huomasi työpaikkailmoituksen lehdessä. ”Siitä se tekemisen meininki sitten lähti”. Kiintymys alaan ja omaan työhön on vain kasvanut tuosta lähtien. ”Olen itse asiassa vasta aloittanut LVI-Dahlilla. Olen ollut aiemmin töissä ilmanvaihtolaitteita valmistavassa yrityksessä, sitten lämmityslaitteita valmistavassa yrityksessä, maahantuojankin palveluksessa, mutta kaiken aikaa LVI-Dahl on ollut kumppaninani. Lopulta päädyin tänne töihin ja olen todella tyytyväinen”, Teemu kertoo ja kehuu nk. Dahlin henkeä.

Mutta mitä myynti- ja kategoriapäällikkö tekee työkseen? ”Vastaan työssäni hankinnasta, sopimusten tekemisestä, valikoiman ylläpidosta ja kun vielä tuotteet pitäisi myydäkin, niin myynnin ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on todella tärkeää. Ajattelen ilmanvaihtoa kokonaisuutena. Haluamme tarjota enemmän kuin pelkän logistisen palvelun”, Teemu selittää ja tarkentaa ”Haluamme tarjota oikeanlaiset tuotteet, jotka sopivat meidän logistiseen ketjuun, soveltuvat asiakkaiden käyttöön – siis oikea aika, paikka ja tuoteperhe”.

Yhdistystoiminta on alallemme hyväksi

Tässä vaiheessa Teemu tekee tunnustuksen. Hän on ollut paljon useammin isännöimässä SuLVIn jäsenyhdistysten iltoja muille, kuin ehtinyt osallistumaan oman yhdistyksensä kokouksiin. ”Tulosta tällaisista kokoontumisista ei voi koskaan suoraan mitata – kaikki kumuloituu pitkällä aikavälillä. Parasta on tavata vanhoja tuttuja ja saada suoraa palautetta. Ja kyllähän se aukoo välillä ovia kaupallisiin suhteisiinkin”, pohtii Teemu yhdistystoiminnan merkitystä.

”Yhdistystoiminta on tälle alalle hyväksi. Tällä alalla tulee tehtyä paljon itsekseenkin töitä, on hyvä keskustella välillä toisten kanssa, tuulettaa ajatuksia. Samalla kuulee uusista asioista. Vertaistukea ja verkostoitumista”.

Ala kehittyy ja haastaa

”LVI-alalla minua kiehtoo eniten se, että ala kehittyy tällä hetkellä äärettömän kovaa vauhtia, teknistyy kovaa vauhtia. Osittain tieto on vielä pirstaloitunutta. Uuden oppiminen motivoi eniten työssäni. Tehtäväni edellyttää, että pysyn kehityksen kyydissä ja saan muutkin pysymään mukana. Vaatimustaso ihmisillä on noussut, siihen haasteeseen meidän on vastattava ja siihen on vastattava tekniikalla, ei tässä enää ikkunaa avaamalla tuuletella”.

”Ilmanvaihto on niin iso osa sisäilmaa, kun Suomessa ollaan pääsääntöisesti sisällä (paitsi tänä kesänä) ilman sisäolosuhteiden hallinta on tärkeää. Uusien asetusten voimaantulo asettaa ilmanvaihdon puolelle todella paljon haasteita, meidän täytyy ymmärtää ja osata niin paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Nyt täytyy todella tietää, mitä tehdään, jotta tulevaisuudessa vältytään tällaisilta sisäilmaongelmilta esimerkiksi julkisissa tiloissa. Kun varmistamme, ettei tulevien sukupolvien tarvitse jumpata näiden asioiden kanssa näin, siinä meillä on kaikilla paljon hyvää tekemistä”.

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. LVI-Dahl on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Uutta LVI-kortistossa

Hyvin suunniteltu, rakennettu ja käytetty talotekniikka vaikuttaa ratkaisevasti tilojen toimivuuteen, käyttäjien hyvinvointiin ja asumismukavuuteen. Se toimii siten kulmakivenä rakennus- ja kiinteistöalan kestävään kehitykseen. LVI-kortistossa on yli 6000 sivua tietoa. Talotekniikan vastaanottomenettelyyn liittyvät ohjekortit on julkaistu kesäkuun lopulla LVI-kortistossa, samoin kaksi ensimmäistä Lämpöpumput -ohjekorttisarjan ohjekorttia.

Tutustu uusiin kortteihin

Maalämpöpumput. Pientalot
Tässä ohjeessa esitetään perustietoja pientalojen lämmitykseen käytettävistä maalämpöjärjestelmistä.

Maalämpöpumput. Kiinteistöjärjestelmät
Tässä LVI-ohjekortissa esitetään perustietoja suurista maalämpöpumppujärjestelmistä.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Prosessikuvaus
Tässä ohjeessa kuvataan talonrakennushankkeen taloteknisten järjestelmien laadunvarmistusprosessi.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Tehtävät ja dokumentointi
Tässä ohjeessa kuvataan, kuinka LVIA-järjestelmien toimivuutta valvotaan ja dokumentoidaan rakennuksen vastaanottovaiheessa.

Talotekniikan kyberturvallisuus on myös LVI-suunnittelijan vastuualuetta

Ari Järvinen opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa, ensimmäisessä ja toistaiseksi ainoassa talotekniikan monimuoto-opetuksessa. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli talotekniikkaan kohdistuvia kyberuhkia, kybervaikuttamisen eri tapoja sekä niihin varautumisen mahdollisuuksia.

Ari Järvinen

”Talotekniikan kyberturvallisuuteen on alettu kiinnittämään selvästi enemmän huomiota, mutta vastuu tuntuu rajautuvan yhä rakennusautomaation reviirille. Talotekniikka-alan ammattilaiset eivät tunnu kokevan, että kyberriskien havainnointi ja estäminen kuuluisi heidän vastuualueeseensa. Kyseessä on kuitenkin kaikkia koskettava aihe, jossa jokaisen tulisi tehdä voitavansa ja vähintäänkin hahmottaa kokonaisuus, jossa työskentelee. Jokainen meistä pitää ulko-ovensa lukittuna ja vara-avaimen turvassa, miksi emme siis suojaa talotekniikkaa ja varaudu sen ongelmiin”, Järvinen kyseenalaistaa.

Kybervaikuttamisessa saadaan pienistäkin muutoksista suuri hyöty

Käytännössä kaikki talotekniikkaan kohdistuva kybervaikuttaminen tapahtuu rakennusautomaation kautta ja lähes aina vaikuttimena on taloudellinen intressi. Yleisesti käytössä olevia rakennusautomaatioita on rajallinen määrä. Niiden heikkouksien ja vaikuttamisen mahdollistavien aukkojen selvittämisellä ja löydöksien hyödyntämisellä kybervaikutus voidaan kohdistaa isoon joukkoon kohteita.
Kyberrikoksessa harvoin hyötyy itse tekijä, mutta teon toimeksiantajalle hyöty on suuri.

Kybervaikuttamisessa kohteena voi olla mikä tahansa toimielin ja -laite, jonka toiminta-asetuksia muutetaan epäsuotuiseen suuntaan. Energian kulutuksen tahallisesta kasvattamisesta hyötyy energian myyjätaho ja kulutuksen kasvu voidaan rakentaa pienistä kuormista. Esimerkiksi sulanapitovastusten päällä oloa ei huomata helposti, koska ne eivät yleensä ole suuritehoisia, mutta kun vaikutus kohdistuu satoihin tai tuhansiin kiinteistöihin, niin yhteenlaskettu energiakulutuksen taloudellinen merkitys on jo suuri. Tätä huomattavasti järeämpi yksittäinen vaikutus saadaan esimerkiksi ohjaamalla sekä lämmitys että jäähdytys yhtä aikaa päälle, mutta tällaisen huomaa jo paljon helpommin. Kybervaikuttamisella voidaan aiheuttaa myös laitevaurioita, joiden korjaamisesta joku voi hyötyä huomattavan helpolla.

Myös osa hybridiuhkaa

Kybervaikuttaminen voi olla myös osa hybridiuhkia, joilla joku vaikkapa valtiollinen organisaatio pyrkii vaikuttamaan ihmisen toimintaan. Kohdistamalla samanaikaisesti satoihin tai tuhansiin kohteisiin kybervaikutus voidaan aiheuttaa huomattavan suurelle joukolle ihmisiä erilaisia harmeja, jotka vaikuttavat normaaliin elämään niin kotona kuin työssä. Kybervaikutukset voivat myös muokata yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja sen päätöksentekijöihin kohdistuvia asenteita. Luottamus yhteiskunnallisesta turvallisuudesta huolehtivia toimijoita kohtaan on vaarassa heiketä, kun kyberriskeihin varautumisen puutteet resursseissa heijastuvat normaaliin elämään.

Kiinteistöhuollon resurssit eivät nekään ole yleensä mitoitettu laajaan häiriö- ja poikkeustilanteiden hallintaan, joten palauttavia toimia tarvittaessa apuun voi mennä pitkäkin aika, varsinkin, jos poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaan ei ole minkäänlaista varautumissuunnitelmaa.

Kyberriskeistä huolimatta digitalisaation edut ovat kiistattomat

Ennen digitalisaatiota ja rakennusautomaatiota kyberuhkia ei luonnollisesti ollutkaan. Varhaisemmat rakennusautomaatiotkaan eivät olleet vielä niitä, jotka laajemmin altistuivat kybervaikuttamiselle, jos yhteyksiä valvomoihin tai vastaaviin ei ollut tai ne olivat dedikoituja vuokrayhteyksiä. Vasta Internetverkon hyödyntäminen valvomoyhteyksiin, laitteisiin, koneisiin, eri osien ohjelmistopäivityksiin ja niin edelleen toi mukanaan kybervaikuttamisen laajemmat mahdollisuudet. Ilman tätä esineiden internettiä (IoT) talotekniikkaa uhkaisi vain rakennusautomaatioon tavalla tai toisella kätketyt logiikkapommit, jotka ovat riippumattomia ulkoisista yhteyksistä. Ohjaamattomuutensa vuoksi ne eivät ole myöskään ulkopuolisen tahon hallittavissa ja tekevät vain sen, mikä logiikkapommin haittakoodiin on ohjelmoitu. Monet muut vaikutusmekanismit ovat dynaamisempia ja ulkoisesti ohjattavissa, jolloin kybervaikuttamisesta voi tehdä vaikeammin havaittavan, mutta silti tulosten kannalta tehokkaamman, kuin mihin logiikkapommilla pystytään. Myös melko brutaali ja varmasti näkyvä DDoS (hajautettu palvelunestohyökkäys) voi aiheuttaa suojaamattomalle tai huonosti suojatulle rakennusautomaatiolle vakavia ongelmia, vaikkakaan ei palautumattomia vahinkoja.

Kyberriskeistä huolimatta rakennusautomaation ja digitalisaation edut ovat kuitenkin niin kiistattomat, että niiden käytöstä ei kannata luopua. Jos esimerkiksi tarkastellaan sisäolosuhteiden hallittavuutta tai saavutettavissa olevia säästöjä energiakuluissa, niin muita vaihtoehtoja ei juurikaan ole, kuin digitaalisen ja verkotetun rakennusautomaation käyttö. Riskienhallinnan kannalta on kuitenkin todettava, että jos ennen tultiin toimeen ilman rakennusautomaatiota, niin miksipä ei nytkin, ainakin auttavasti, jos vaihtoehtoina ovat totaalinen kaaos tai käytännössä mahdottomat työskentelyolosuhteet rakennusautomaation toimiessa väärin. Tällöin omavoimaisilla säätimillä, vakionopeuksellisilla puhaltimilla ja pumpuilla sekä kiinteällä, auttavan tasoisella valaistuksella luoduissa olosuhteissa voisi kuitenkin ylläpitää toimintaa lähes normaalisti ainakin ne muutamat tunnit tai päivät, joita tilanteen normaaliksi palauttaminen laajemmasta talotekniikkaan kohdistuvasta kyberiskusta voi kestää.

IoT edellyttää kyberriskienhallintaa ja selkeitä ohjeita

Talotekniikkaa suunniteltaessa voidaan rakennusautomaation ohjaamien toimielinten rinnalle suunnitella vastaavan toiminnallisuuden omaavat omavoimaiset säätimet tai ainakin huomioida niiden lisäämisen varaumat. Toimielimiä, esimerkiksi patterikierron veden lämpötilaan vaikuttavaa kolmitieventtiiliä, voidaan
ohjata ulkoisen olosuhdetiedon perusteella ilman sähköistä säätöä. Vastaavalla tavalla myös lämpimän käyttöveden lämpötilasäätö voidaan tehdä omavoimaisella säätimellä. Mikäli pumppuja ja puhaltimia käyttävät pienjännitteiset sähkömoottorit voidaan liittää sähköverkkoon ilman kybervaikuttamiselle alttiina olevia taajuusmuuttajia, niin lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihto saadaan toimimaan ainakin auttavasti rakennusautomaation häiriötilanteessa.

Poikkeus- ja häiriötilanteet vaativat ohjeita, jotta korjaus- ja huoltotoimenpiteet sujuisivat ongelmitta. Hyvät ja selkeät ohjeet sekä laitemerkinnät mahdollistavat oikeiden toimenpiteiden teon niin kokeneelle toimijalle kuin vasta-alkajallekin. Tavoitteena tulisikin olla, että tarvittaessa asuinkiinteistöissä toimet voisi tehdä asiaan perehtynyt, asiasta kiinnostunut talon asukas ilman kiinteistöhuollon tai merkkihuollon asiakaskäyntiä. Kiinteistöhuollolle jäisi silti lukuisa joukko pienempiä liikekiinteistöjä huolehdittavaksi, vaikka osa asuinkiinteistöistä sekä suuremmat liiketilat ja julkiset rakennukset tulisikin hoidettua talon sisäisillä resursseilla.

Ohjeita ja opastusta on tarjolla – muttei vielä RT- tai LVI-korteista

Talotekniikan kyberturvallisuuden huomioivia ohjeita on nykyään jo melko hyvin tarjolla. Tosin niitä ei löydy RT- tai LVI-korteista, mutta ST-julkaisujen rakennusautomaatiota käsittelevissä dokumenteissa tietoa on melko hyvin tarjolla. Olisi erinomaisen hyvä asia, jos ainakin osa ST-julkaisujen materiaalista lisättäisiin myös RT-kortistoon ja jo siellä olevia, esimerkiksi kuntotarkastuksiin liittyviä ohjeita päivitettäisiin rakennusautomaatiota paremmin huomioivaksi. LVI-ohjekortti asuintalojen poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi on niinkin tuore kuin vuodelta 1996, joten päivittämiselle on ehkä enemmänkin tarvetta.

Hyvää ohjemateriaalia on myös esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen teettämissä tutkimuksissa, mm. KYBER-TEO 2014 raporteissa. Teollisuuden automaatiolla on paljon yhteistä rakennusautomaation kanssa, joten kyseiseen materiaaliin kannattaa myös talotekniikan ammattilaisen tutustua. Luonnonvarakeskus LuKe on julkaissut maatalouden kyberturvallisuutta käsittelevän tutkimuksen, josta myös talotekniikan ammattilainen voi löytää lisää oppia.

Suomalaisissa korkeakouluissa on tuotettu myös paljon tutkimusraportteja sekä erilaisia pro gradu -tutkielmia ja ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä. Niissä käsitellään rakennusautomaatioon liittyviä uhkamekanismeja ja niiden vaikutusten rajoittamista, mutta ei juurikaan talotekniikan suunnittelijaa käytännössä auttavia asioita. Yksi hyvä pro gradu on Tuomas Tenkasen Jyväskylän yliopistossa laatima tutkielma ”Kiinteistöautomaatiojärjestelmän tietoturvakatsaus”, jonka kimmokkeena oli erään merkittävän kiinteistöjä omistavan toimijan havahtuminen kyberriskien realisoitumisesta aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin. Ulkomaisia, lähinnä englanniksi julkaistuja tutkimuksia ja konferenssipapereita löytää hakusanoilla IoT, cyber ja BSES.

Syksystä 2018 alkaen on kaikille ammattikorkeakoulujen insinööriopiskelijoille käytettävissä kyberturvallisuuden peruskurssiksi STEK ry:n rahoituksella laadittu kurssiaineisto. Pilottikurssi toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:ssa, ja materiaalia on tarkoitus laajentaa ammatillisessa koulutuksessa ja tekniikan alan täydennyskoulutuksessa hyödynnettäväksi.

Tietoa ja osaamista on siis tarjolla, kunhan kiinteistöjen omistajat, hallitukset ja isännöitsijät vain huomaavat, että heidän vastuullaan olevien kiinteistöjen kyberriskien tilanne tulee kartoittaa ja ryhtyä tarvittaviin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Ja sitä työtä kyllä nykypäivänä riittää.

A. Juhani Järvisen opinnäytetyö

Jos haluat lisätietoja, niin ota yhteys sähköpostitse ari.jarvinen59(at)gmail.com

A. Juhani Järvinen
Toimittanut Anne Valkama, Suomen LVI-liitto

Joukko vaikuttaa vahvemmin kuin yksilö

Suomen LVI-liitto sai vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän lausunto- tai kommentointipyyntöä valmisteilla olevista laki- tai asetusmuutoksista, oppaista, sopimusmalleista tai kriteereistä, jotka voimaantultuaan vaikuttavat niin tilaajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden jokapäiväiseen työhön.

Tiina Strand

Liiton rooli jäsentensä kommenttien kokoajana on merkittävä, sillä näin pystytään kokoamaan yhteen suuri määrä arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand ja jatkaa ”Liitto on myös rekisteröity, oikeuskelpoinen toimija, mikä antaa omalta osaltaan uskottavuutta sen kannanottoihin.”

Järjestäytymällä voi yhä vaikuttaa parhaiten

Järjestäytyneeseen yhdistykseen tai liittoon kuuluen voi siis edelleen vaikuttaa parhaiten, vaikka sosiaalinen media ja kansalaisten sähköiset aloitepalvelut ovatkin helpottaneet yksilön mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Silti useat yhdistykset kamppailevat jäsenkadon kanssa ja etenkin nuorten aikuisten osuus on vähäinen. Työelämän kiristynyt tahti ja hämärtynyt raja sekä epävarmuus työn jatkuvuudesta on tunnettu ja selkeä syy järjestäytymisinnon sammuttajana. Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen
tutkimuksessa kotitalouksien palkattomasta tuotannosta vuonna 2001-2009 todettiin kotitöihin käytetyn ajan supistuneen ja vastaavasti perheet kuluttavat yhä enemmän aikaa pienten lastensa hoitamiseen. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan termit ”lasten ehdoilla” ja ”lapset ensin” kuvastavat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alkanutta ajattelutavan muutosta.

Kaikki jäsenyys on tärkeää

Elämäntilanteemme vaihtelevat ja mahdollisuus vaikuttaa, osallistua tai kehittää omaa osaamistaan sen myötä. Liiton ja yhdistyksen jäsenyyden hyöty mietitäänkin varmasti aiempaa tarkemmin. Jäsenyys voi olla pelkistetyimmillään osoitus siitä, että arvostaa omaa ammattiaan ja pitää tärkeänä, että on olemassa liitto, joka edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Liitolle tällainenkin jäsenyys on äärimmäisen tärkeää, sillä jäsenmäärä vaikuttaa
omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Hae FISE-pätevyyttä digitaalisesti

Tiedote 4.5.2018

FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä
haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu
sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena
on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana.

patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan
pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn
verkkosivuilla PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija ohjautuu
digitaaliseen pätevyyspalveluun PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä
suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tällä
hetkellä käytössä on mobiilivarmenne tai pankkitunnistautuminen.

Vaiheistetussa digitaalisessa hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä
koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan profiilille. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös kesken täytön ja jatkaa myöhemmin. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu sen jälkeen palvelun välityksellä.

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa. Koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata palveluun koska vaan ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Näin ollen pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Tavoitteena on saada FISEn kaikki 78 pätevyyttä uuteen palveluun tämän vuoden loppuun
mennessä. Siirtyminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu toimintakatkoksia ja kaikki
pätevyydet ovat koko ajan normaalisti haettavissa. Hakija toimii pätevyyskohtaisen
ohjeistuksen mukaan.

FISEn verkkosivusto osoitteessa www.fise.fi

Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pia Selroos, lautakunnan sihteeri, SAFA ry
pia.selroos(at)safa.fi

FISEn henkilöpätevyyspalvelu on koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen järjestelmä, jonka laaja asiantuntijaverkosto varmistaa pätevyyksien luotettavuuden. Vastaavat järjestelmät ovat yleisesti käytössä rakennusalalla myös muissa maissa.

Suomen LVI-liitto vastaa FISE Oy:n sihteerijärjestönä LVI-pätevyyksien toteamisesta.