Tag Archive for: työ

Rakenteiden huomioon ottaminen LVI-suunnittelussa

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Rakenteiden huomioon ottamisesta LVI-suunnittelussa, tarkemmin sanoen reikäsuunnittelusta luennoivat Sari Linna (Granlund Oy) ja Katja Suovo (Ramboll).

”Kokemukseni mukaan reikäsuunnittelun pahimmat virheet voisi välttää yhteistyöllä ja kommunikaatiolla. LVI-suunnittelijan ei tarvitse osata rakennesuunnittelua eikä rakennesuunnittelijan LVI-suunnittelua, mutta eri tahojen tulee olla kiinnostuneita toimintaympäristöstään. Eli LVI-suunnittelijan olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää mikä on palkki ja tietää, että ontelolaattojen suunnitteluohjeet ovat reikien osalta hyvin tiukkoja. Toisaalta rakennesuunnittelijan tulisi tietää, että huoneistokohtainen ilmanvaihto vaatii tuloilmalle reiän julkisivuun joka asuntoon, eli ikkunoiden vieressä on oltava riittävästi betonipieltä. Yhteisissä projekteissa opitaan puolin ja toisin toistemme tekemisistä, kunhan muistetaan keskustella asioista. Pelkkä “ei onnistu, tee parempi” ei auta ketään. Pitää uskaltaa kysyä “miksi ei onnistu?”, ja toisaalta kysymys “miten toivoisit tämän ratkaistavan?” tai “voisiko tämän kohdan ratkaista toisin?” saattaa avata hedelmällisen keskustelun”, kertoo Katja Suovo.

Luonnontieteitä ja johtamisopintoja yhdistäen suunnittelupäälliköksi

Suovo toimii Rambollilla suunnittelupäällikkönä (rakennesuunnittelu, asuntosuunnittelu). Hän opiskeli Rakenne- ja ympäristötekniikan insinööritutkinnon (AMK) vuonna 2002 ja suuntautui tuolloin rakennetekniikkaan. Opiskelut jatkuivat 2016 Tietojohtamisen diplomi-insinööriksi, pääaineena tiedon ja osaamisen hallinta.

Katja Suovo, Ramboll

”Luonnontieteet ja tekniikka on kiinnostanut nuoresta asti. Partion kautta olen päässyt tutustumaan erilaisten ihmisten johtamiseen ja erityisesti yhdessä tekemisen luomiin mahdollisuuksiin. Nämä kun yhdistää, niin päästään siihen mikä motivoi minua työssäni tälläkin hetkellä: suunnittelualarajat ylittävä yhdessä tekeminen mahdollistaa hienojen asioiden saavuttamisen tehokkaasti ja mielekkäästi.

Töissä saa olla hauskaa. Olen saanut olla mukana tällaisissa projekteissa ja prosesseissa aiemmissa työpaikoissani Optiplanilla ja Vahasella, ja iloittelu jatkuu nyt Rambollilla. Kiinnostuin Rambollista työnantajana, kun huomasin viime syksynä, että täällä aletaan tosissaan panostaa asuntosuunnitteluun. Iso talo tuo mukanaan oman työuran kannalta mielenkiintoisia vaihtoehtoja: tietojohtamisen näkökulmasta voisin työllistää itseni niin infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kuin johdon konsultointiinkin”, kertoo Suovo taustastaan.

”Työni on pääasiassa suunnitteluprojektien johtamista sekä rakenne- ja elementtisuunnitteluratkaisujen laatimista, kommentointia ja tarkastusta. Lisäksi suunnitteluprosessin kehittämistä ja toimintamallien jalkauttamista”.

Katja Suovon vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Mikä on konsoli ja mitä se tekee?

Esimerkiksi seinässä tai pilarissa oleva uloke, jolla voidaan kannatella palkki. Konsolia ei yleensä voida rei’ittää vaan talotekniikan täytyy valitettavasti kiertää konsolit.

Saako palkkiin/pilarin tehdä porauksia* *10mm kannatuksesta tms. varten?

Poraus on yleensä ok, kuormitus varmistettava rakennesuunnittelijalta.

Onko elementtien reikävarauksessa koskaan ns. urakoitsijan reikävarauskiertoa?

Uudispuolen asuntosuunnittelussa harvoin.

Mitä eroa on kuilulla ja hormilla?

Rakennesuunnittelijan näkökulmasta hormi on usein esimerkiksi Elpo- tai Luja-hormi. Mutta käytännössä molemmissa on sama ongelma: välipohjaan tarvitaan iso reikä.

Minkä takia palkit ja konsolit kasvavat aina elementtisuunnittelun aikana?

Kaikkia kuormia ei välttämättä ole käytettävissä vielä projektin alkuvaiheessa, eikä aina muisteta tarkistaa, että kaikki raudoitteet ym kilkkeet mahtuvat käytännössä betonirakenteen sisälle → elementtisuunnittelijan täytyy suunnitella elementit niin, että rakenne on toteutettavissa tehtaalla (toleranssit huomioiden) ja asennettavissa työmaalla.

Onko reikämitoitus korkeus kertaa leveys?

Tuo kannattaa aina varmistaa reikäkuvasta, ja jos reikäkuvasta puuttuu reikien merkintäohje, pitää se pyytää rakennesuunnittelijalta.

Ajatuksia reikävarausten toimittamisesta IFCnä?

Ehdottomasti kyllä, kun suunnitellaan tietomallikohdetta. Elementtisuunnittelija rei’ittää elementit ifc:n avulla. Ja 2D-reikäkuvat tuotetaan tarvittaessa mallin kautta.

Kuinka usein arkkitehti osaa sijoittaa esimerkiksi wc-istuimet ontelojaon mukaan?

Yleensä ontelojako ei kiinnosta arkkitehtia. Olisikin hienoa, jos rak ja lvi voisivat antaa arkkitehdille lähtötiedoksi esimerkiksi metrimäärän, jonka etäisyydelle istuimen saa enintään sijoittaa verrattuna esimeriksi elpo-hormin sijaintiin.

Miten vanhoissa saneerauskohteissa käytännössä voidaan varmistaa LVI suunnittelun yhteydessä esim. 1960 luvun rakennuksissa esim. kylpyhuoneremonttien yhteydessä lattian kestävyys, jos halutaan tehdä lattialämmitysjärjestelmät, rakenteen kuorma kasvaa ja reititykset muuttuvat. Jos tilaaja haluaa tällaisen rakenteen kuka vastaa loppupelissä kestävyydestä?

Voidaan tutkia vanhoja rakennesuunnitelmia, mutta jos sellaisia ei jostain syystä löydy (rakennusvalvonnan arkistoistakaan), voi vastuullisen tahon löytäminen olla haastavaa. Laattaan voidaan tehdä “koeporauksia” ja raudoituksia voidaan yrittää skannata rakenneilmaisimella pinnan päältä.

Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 – varaa päivä kalenteristasi jo nyt.

Miksi valitsin LVI-alan

Suomen kansallisvarallisuus muodostuu pääosin rakennuskannasta ja minulle on tärkeää, että saan olla osaltani pitämässä mahdollisimman hyvää huolta tästä yhteisestä varallisuudesta. Suomen kaltaisessa maassa rakennuksissa oleskellaan paljon. Hyvinvoinnin kannalta onkin erityisen tärkeää, että voimme hengittää raikasta ilmaa, oleskella sopivassa lämpötilassa ja nauttia puhtaasta talousvedestä kuormittamatta ympäristöä turhaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Tekniikan ala on siitä mielenkiintoista, että kaikki pohjautuu satoja ja tuhansiakin vuosia vanhoihin luonnon lainalaisuuksiin. Tälle ikivanhalle pohjalle voimme kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita. Voisikin ajatella että, nämä lainalaisuudet ovat meille ehtymätön voimavara. Elämme juuri nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä erilaisia uusiutuvan energian sovellutuksia lanseerataan yhä isommissa mittakaavoissa käyttöön ja jatkossa näitä järjestelmiä voidaan yksittäisten kokeilujen sijaan vakiinnuttaa suuremman mittakaavan käyttöön.

Rakennusten lämmittämiseen täällä Suomessa kuluu jatkossakin paljon energiaa. Vain mielikuvitus on rajana miettiessämme, millaisia energianlähteitä voimme käyttää ja millaista tekniikkaa opimme vielä soveltamaan. Jos vain haluamme, voimme tehdä paljon sen eteen, että meille välttämätön energia on mahdollisimman hyvällä omallatunnolla tuotettua ja mahdollisimman moneen kertaan käytettyä.

Omien arvojen mukaista työtä

Itse hakeuduin LVI-alalle hyvän ja melko vakaan työtilanteen vuoksi. Minulle kaikista tärkein seikka alaa valitessa olikin vankka usko siihen, että tulen työllistymään. Vietän myös ison osan elämästäni töissä. Siksi minulle on tärkeää, ettei siellä tehdä mitään turhaa tai joutavaa, vaan oikeasti tärkeitä asioita toistemme, meidän yhteisen varallisuuden, ympäristön ja maapallon hyväksi. Haluan toimia joka päivä omien arvojeni mukaisesti. Se tekee minut onnelliseksi.

LVI-suunnittelijan työ on aika paljon sellaista tekijänsä näköistä työtä. Jokaisella on mahdollisuus painottaa juuri niitä osa-alueita, joita haluaa. Päivät ovat monipuolisia. Iso osa on toimistossa tai etänä tehtävää työtä, kuten yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostilla ja puhelimitse, raporttien ja selvitysten kirjoittamista sekä tietenkin niiden suunnitelmien ja laskelmien laatimista erilaisilla mallinnus- ja mitoitusohjelmilla.
Toisaalta liikutaan paljon – käydään tapaamassa esimerkiksi muita suunnittelijoita ja käyttäjiä, vieraillaan työmailla, tehdään yhteistyötä asentajien ja työnjohtajien kanssa ja osallistutaan erilaisiin suunnittelu- ja työmaakokouksiin. Kaikessa tekemisessä pitää osata käyttää päätä. On tärkeää miettiä jatkuvasti sitä, että tehdään hyviä ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille, kunnioitetaan ympäristöä, pidetään aikataulut mahdollisimman tiukkoina ja budjetti järkevästi kurissa. Tavoitteena on, ettei tehdä kenenkään kannalta mitään turhaa.

Kaiken kaikkiaan saan tehdä töitä hienojen ja moniammatillisten isojen hankeorganisaatioiden kanssa. Kaikilla meillä on yhteinen päämäärä. Rakentaa mahdollisimman hyvää.

Eveliina Junkkari

Korkeakoulujen yhteishausta osoitteessa www.opintopolku.fi
Tutustu LVI-alaan osoitteessa lvi-ala.fi

Miksi valitsin talotekniikan ammatikseni?

Kolme Metropolian opiskelijaa kertovat miksi he valitsivat talotekniikan alakseen.

Anna valitsi alan, jolla konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Anna Äijö
“Alanvaihdon tullessa vastaan halusin löytää itselleni ammatin, jolla voin vaikuttaa. Lievän maailmanparantajaoireyhtymäni avulla mietin pääni puhki etsiessäni sitä oikeaa. Tärkeää oli kuitenkin saada ammatti, jolla ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tähän mennessä olen saanut talotekniikalta kaiken kaipaamani ja opintojeni edetessä kohtaan päivittäin uusia mitä kiehtovampia prosesseja. Nuoret ovat koko ajan valistuneempia ja arvomaailmalla on yhä tärkeämpi rooli uravalinnoissa. Siksi mielestäni on tärkeää kertoa erilaisista mahdollisuuksista jo yläasteen aikana. Ei niinkään siitä, mihin kouluun kannattaa mennä, vaan mitä sillä voi saavuttaa.”

Lauria motivoi talotekniikan mahdollistama energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen.

Lauri Harma
”Huolellisesti toteutetulla LVI-suunnittelulla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus paitsi tilojen loppukäyttäjän viihtyisiin ja terveellisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin, myös
meitä kaikkia koskettaviin ympäristövaikutuksiin rakennusten energiatehokkuuden kautta. Koska tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostaa suuren osan asumisen ja rakennusten energiankulutuksesta, on suomalaisista korkeakouluista valmistuvilla
tulevaisuuden ammattilaisilla olennainen rooli tuoda ajantasaista energiatietoutta talotekniikan alalle siirtyessään työelämään. Mielestäni yksi suurimpia haasteita alallamme on tasapainoilu yhtäältä kehittyneen talotekniikan mahdollistaman energiatehokkuuden sekä toisaalta kustannustehokkuuteen liittyvien realiteettien välillä. Nämä alan haasteet motivoivat minua myös omissa opinnoissani. Uskon puhuvani myös opiskelutoverieni puolesta sanoessani, että jos se meistä on kiinni, niin nämä asiat saadaan kulkemaan tulevaisuudessa yhä paremmin käsi kädessä”

“Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa.”

Valtteri Viitikko
”Armeijassa ollessani homehtuneiden uudisrakennusten täyttäessä uutiset kiinnostukseni alaan syntyi. Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa. Sen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi mielekkään automatiikan ja ohjeiden avulla on mielestäni tärkeä suuntaviiva koko alalle, jotta voidaan varmistaa järjestelmien oikeanlainen käyttö ja pitkä ikä rakennuksille. Tätä toteuttaessa tulee taata korkeatasoinen koulutus, jotta tunnettaisiin riskit jo ennen työelämään siirtymistä. Pitkällä tähtäimellä aion palata luokkahuoneeseen kertomaan tuleville polville, kuinka tärkeitä teoria ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat.”

 

 

Sofiaa kiinnostaisi omaan ympäristöön vaikuttaminen

Studia on lukiolaisten, toisen asteen opiskelijoiden sekä ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna jo 25:ttä kertaa. Suomen LVI-liitto ja yhteistyöjärjestöt: VVS Föreningen i Finland rf (VSF), Talotekniikkateollisuus, LVI-tekniset urakoitsija LVI-TU ry, LVI-Teknisen kaupan liitto ry, SKOL ja Kylmäyhdistys osallistuivat messuille yhteisellä osastolla.

Yhtenä vetonaulana osastollamme oli UE BOOM 2 bluetooth-kaiuttimen arvonta ja yli 800 osallistujan joukosta arpaonni suosi jyväskyläläistä Sofiaa!

Schildtin lukiossa, Viitaniemessä lukion vasta toista luokkaa käyvä Sofia lähti vapaaehtoisesti mukaan messumatkalle kohti Helsinkiä, sillä hän halusi saada vähän osviittaa tulevaisuuden jatko-opinnoille jo nyt. ”On aika auki, että mitä lähtisin opiskelemaan ja oikeastaan en vieläkään tiedä täysin mikä ammatti minua eniten kiinnostaisi”, Sofia kertoo. ”Tykkään liikkua luonnossa ja harrastan partiota, joten mahdollisesti metsätalous tai jokin ympäristöalaan liittyvä kiinnostaisi minua”.

LVI-alalla teet töitä puhtaamman tulevaisuuden puolesta

LVI-alalla pääsee vaikuttamaan yhteiskunnan ja ympäristön välisen suhteen kehittymiseen monella eri tavalla. Alallamme töitä tehdään kestävän kehityksen ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Sofia kertoo jääneensä Studia-messuilla juttelemaankin toviksi osastollemme, mutta myöntää ettei edelleenkään ole varma, mitä lyhenne LVI tarkoittaa. Tämä onkin alamme suuri haaste: kuinka kertoa talotekniikka- ja erityisesti LVI-alasta ammattiaan valitseville nuorille. LVI-alan ammattilainen järjestää sopivan huonelämpötilan, juoksevan ja puhtaan veden sekä toimivan ja terveellisen ilmanvaihdon. Vaan onko hän näkymätön sankari, jonka tärkeys huomataan vasta, kun hommat eivät toimi?

Selvitys: Suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuosina 2017-2025

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

Osaajavajetta syntyykin kokonaisuudessaan vähintään 9000, pahimmillaan yli 14 000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017–2025.

 

Pätevä suunnittelija antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle

Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolella, nk. haja-asutusalueilla monen vakinaisen asukkaan jätevedet johdetaan yhä lähimpään ojaan muutaman kaivon kautta. Ja jollei ei paikallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta ole vetänyt alueelle vesijohtoa, juomavesi otetaan omasta kaivosta.

” Vanhimmat järjestelmät voivat olla jopa 60 vuotta sitten rakennettuja ja koostuvat yleensä 1-3:sta huonokuntoisesta saostuskaivosta, joista menee purkuputki suoraan avo-ojaan. Tämä on erittäin tavallista”, kertoo yrittäjä Heikki Pietilä vesihuollon suunnittelua tekevästä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.

Terveysriskit voidaan käytännössä poistaa

Kaivovesien yleisin pilaantumisen syy onkin juomaveteen joutuneet ulostebakteerit. Oikein suunnitellulla, rakennetulla ja hoidetulla jätevesijärjestelmällä terveysriskit voidaan käytännössä poistaa. Päivitetyn haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn mukaan alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevien kiinteistöjen täytyy täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä.

Vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle.
”Pelkästään senkään takia ei kannata mennä suin päin ostamaan jotain tiettyä laitetta ennen suunnittelua, että kaikki laitteet tai menetelmät eivät ole hyväksyttyjä kaikille alueille. Juuri tämän takia jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on luvanvaraista hommaa. Toisena esimerkkinä huonosta valinnasta voidaan pitää tilannetta, jossa kiinteistön omistaja ostaa rautakaupan alennuspäiviltä viiden kuution umpisäiliön, kun halvalla sai, ja johtaa siihen nelihenkisen perheensä kaikki jätevedet. Yllätyksenä saattaa tulla, että loka-auto käy tyhjentämässä säiliön 10 päivän välein ja tyhjennys maksaa 150 euroa per kerta. Pätevä suunnittelija olisi osannut antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle käyden läpi eri vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitohinnat”, kertoo Pietilä kokemuksistaan.

SYKE ylläpitää tietopankkia ja FISE pätevyysrekisteriä

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille sivustoa, jolla on laajasti tietoa eri jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Henkilöpätevyyspalvelu FISE ylläpitää rekisteriä, johon on listattu pätevyyden hankkineet suunnittelijat.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain (Finlex: maankäyttö- ja rakennuslaki) ja valtioneuvoston asetuksen (Finlex: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) pohjalta. Pätevyysluokat ovat b (tavanomaiset kohteet) ja a (vaativat kohteet). Sihteerijärjestö on Suomen LVI-liitto SuLVI ry.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus ja FISE-pätevyystentti järjestetään seuraavan kerran syksyllä.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Antti Heinonen, p. 050 327 6592, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
Insinööri Heikki Pietilä, p. 050 913 2771, Insinööritoimisto Heikki Pietilä

 

Uutista muokattu 16.4.2018 vaihtamalla kansikuva.

LVI-alan toimihenkilöistä on pulaa – koulutusta ja osaamista tarvitaan

LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden syksyllä 2016 tekemän suhdannekyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä piti toimihenkilöiden saatavuutta heikkona. Myös suunnittelutoimialalla ja valmistavassa teollisuudessa tarpeeseen nähden riittävät koulutusmäärät nähdään tärkeänä keinona vaikuttaa alan kilpailukykyyn ja toimintaedellytysten parantamiseen. SKOLin 2016 tekemän kyselyn mukaan jäsenyrityksissä välitön rekrytointitarve lisähenkilöstölle LVI-/ talotekniikkasektorilla on 11 %. Tuore ROTI 2017 -selvitys nostaa myös osaavan työvoiman riittävyyden tärkeyden.

LVI-/ talotekniikka-alan koulutusta tarvitaan ja opiskelijat/ valmistuneet työllistyvät hyvin. Koko Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että varmistetaan riittävä ja myös alueellisesti kattava LVI-alan koulutus. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tarvitsevat nykyistä enemmän LVI-osaajia. Taloteknisten järjestelmien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Myös digitalisaatio tuo uudenlaista osaamistarvetta. Tämä näkyy sen osuutena rakennusinvestoinneista, mutta erityisesti sisäilmaolosuhteiden ja energiatehokkuuden korostumisena.

Osaavan työvoiman riittävyydestä on huolehdittava

LVI-insinöörien koulutusmäärät ovat viime vuosina olleet riittämättömät yritysten tarpeisiin. LVI-insinöörien ikärakenteesta johtuen seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu paljon eläkepoistumaa ja tilalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia. Jo tällä hetkellä on paikoitellen tunnistettavissa epätervettä kilpailua työvoimasta, mikä kielii riittämättömästä osaavien henkilöiden määrästä.

LVI-ala kiinnostaa nuoria. Hakijoita aloituspaikkoihin on ollut runsaasti. Aloituspaikkoja voisi lisätä, koska työpaikkoja olisi myös tarjolla. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvien asetuksen edellyttämät pätevyysvaatimukset tuovat mukanaan sen, että LVI-alan diplomi-insinöörejä ja insinöörejä tullaan tarvitsemaan jatkossa nykyistä merkittävästi enemmän.

Alan järjestöt katsovat, että LVI-alan niin suomen- kuin ruotsinkielinen koulutus- ja tutkimusresurssien säilyttäminen ja pikemminkin vahvistaminen on välttämätöntä. Myös opiskeluun liittyvien käytännön laboratorioharjoitusten mahdollistaminen on tärkeää.

Lisätietoja

Suomen LVI-liitto SULVI ry

Toiminnanjohtaja Tiina Strand, p. 040 505 5445, tiina.strand@sulvi.fi