Tag Archive for: työ

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

Rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on ennen työskentelyn aloittamista oltava veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin.

Rekisteristä on aiemmin voitu poistaa henkilöiden tietoja vain henkilön oman pyynnön perusteella. Näin rekisteriin oli vuoteen 2018 mennessä kertynyt noin puolentoista miljoonan henkilön tiedot.

Viime vuonna veronumeroa käsittelevään lakiin Verohallinnolle lisättiin oikeus poistaa veronumerorekisteristä henkilöitä, jotka eivät sinne enää kuulu. Verohallinto poisti siten helmikuun lopulla veronumerorekisteristä 900 000 henkilöä. Merkitseväksi tekijäksi otettiin se, onko työntekijän tietoja ollut Verohallinnolle lähetetyillä työntekijäilmoituksilla viimeisen kahden vuoden aikana.

Jos epäilet, että tietosi poistettu veronumerorekisteristä, tarkista tietosi. Jos et löydä tietoasi, voit ilmoittautua rekisteriin uudelleen. Veronumerosi ei muutu.

Veronumero – ohje rakennusalan työntekijöille ja työnantajille

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

Suomen LVI-liitto hakee toiminnanjohtajaa

Suomen LVI-liitto SuLVI ry tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille oman ammattitaitonsa kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla. Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, jonka jäsenenä saa uusimmat uutiset ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu myös oman alueensa ammattilaisiin ja liiton kautta tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta. Kokoamme jäsentemme kommentit alan säätelyn ja oppaiden lausuntopyyntöihin. Osallistumme alan kannalta merkittäviin kehittämishankkeisiin ja toimimme läheisessä yhteistyössä alan sekä kotimaisten että ulkomaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenamme varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

Ja nyt haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan liiton toimintaa ja edistämään LVI-tekniikan tunnettuutta maassamme.

Tehtäviäsi ovat johtaa hallituksen työparina liiton toimintaa, vahvistaa liiton asemaa yhteiskunnallisena toimijana, vastata liiton taloushallinnosta ja toimia esimiehenä toimiston henkilöstölle. Työ edellyttää yhteydenpitoa paikallisiin jäsenyhdistyksiin ja siihen liittyen myös valmiutta matkustaa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan englannin kielen taitoa, muu kielitaito luetaan eduksi.

Edellytämme LVI-teknistä tutkintoa ja taloushallinnon ymmärrystä. Lisäksi toivomme sinulta hyviä ihmissuhdetaitoja, kykyä johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja että ymmärrät hyvän, vuorovaikutuksellisen henkilöstöjohtamisen merkityksen.

Arvostamme aitoa paloa ja näkemystä kehittää liiton toimintaa yhä paremmin henkilöjäseniämme palvelevaksi ja keskeisten sidosryhmien tuntemusta. Ja jos on tämän päälle olet ehtinyt kerätä kokemusta myynnin ja markkinoinnin saralta, järjestöalalta ja tunnet energiatekniikkaakin, olemme täysin myytyjä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja haku avoinna toistaiseksi. Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimuksessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Lisätietoa toiminnastamme osoitteessa sulvi.fi, saatiolvy.sulvi.fi ja lvi-ala.fi. Tehtävästä kertoo lisää hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg, joka vastaa toimistoaikoina numerosta 040 826 3500.

Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme osoitteeseen mikko.liljeberg(at)komfovent.com.

Suomen LVI-liitto pyrkii parantamaan rakentamisen laatua modernin teknologian avulla

Suomessa ollaan huolissaan rakentamisen laadusta. Suomen LVI-liitto SuLVI ry haluaa kehittää rakentamisen laatua. Tähän tavoitteeseen päästäkseen SuLVI tarjoaa jäsenilleen Kotopron dokumentointijärjestelmää, johon on valittu mittatilaustyönä dokumenttipohjia juuri SuLVIn jäsenistöä varten.

Rakentamisen laatu puhututtaa

Suomen LVI-liitto haluaa edistää rakennusten terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä sekä alan kotimaisten että ulkomaalaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenaan varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

–Rakentamisen laadussa on tällä hetkellä tekemistä ja parantamisen varaa. Asia on tärkeä ja siihen on ehdottomasti puututtava. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja energiatehokkaita, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Työn tehostamista ja laadun parantamista teknologian avulla

Jotta rakentamisen laatua voidaan nostaa, täytyy toteutusten takana olla asiantuntevat ja ammattitaitoiset henkilöt. Rakennukset vaativat myös säännöllistä ja asianmukaista huoltoa ja kunnossapitoa. Teknologia on osa tulevaisuuden rakentamista ja laadukasta ja tehokasta työskentelyä rakennustyömailla.

Lisätäkseen rakentamisen laatua ja tehtyjen toimenpiteiden jäljitettävyyttä Suomen LVI-liitto laajentaa jäsenpalvelujaan Kotopron dokumentointi- ja tiedonkeruualustalla. Moderni ja täysin selainpohjainen alusta valikoitui liiton jäseneduksi, sillä järjestelmän muokattavuus takaa liiton jäsenistölle sopivat ratkaisut.

–Kotopron järjestelmä on osa työn tehostamista ja laadun parantamista. Palvelun on tarkoitus auttaa jäseniä tekemään asioita paremmin ja samalla helpommin. On mukava tarjota jäsenistölle etu, joka tuo toimintaan aidosti jotain lisää, kertoo Strand.

–Yhteistyö Suomen LVI-liiton kanssa tuntuu luontevalta, sillä tavoitteemme ovat pitkälti samankaltaiset. Myös Kotopro haluaa edistää työskentelytapaa, jossa rakentaminen tapahtuu kerralla kunnolla ja laadukkaasti. Kotopron ansiosta tehtyjä töitä voidaan myös vaivattomasti ja järjestelmällisesti tarkastella vielä kymmenien vuosienkin päästä, ja se helpottaa rakennuksien huoltotöitä, kommentoi Kotopron toimitusjohtaja Samuli Suomala.

Lisätietoja

Kotopro Oy, toimitusjohtaja Samuli Suomala, 0400 518 501, samuli.suomala(at)kotopro.fi

Kotopro Oy on kotimainen yhteisöllinen tiedonkeruualusta, jolla dokumentointi sujuu ilman ylimääräisiä välivaiheita. Kotopro toimii kaikilla päätelaitteilla ja sitä voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla nostamaan tekemisen laatua ja ketteryyttä. Kotopron järjestelmällä on yli 30 000 käyttäjää.

Kiinteistö- ja rakentamisen alan koulutuksen täytyy olla laadukasta ja opiskelupaikkojen määrältään vastattava tuleviin haasteisiin

Suomen LVI-liitto jakaa huolen alan koulutuksen laadusta, aloituspaikkojen määrästä sekä alan vetovoimaisuudesta ammattiaan valitsevien parissa. Olemme muun muassa mukana LVI-alan järjestöjen yhteishankkeessa, joka työskentelee juuri näiden asioiden parantamiseksi.

Maaliskuussa 2019 julkaistu ROTI-raportti nostaa kiinteistö- ja rakentamisen alan yhdeksi aiheeksi koulutuksen ja kehityksen tärkeyden. ”Opiskeluaikoja on lyhennetty kaikilla koulutusasteilla, mikä on johtanut opintosisältöjen tiivistämiseen. Opiskelijoilla ei ole yhtä kattavaa teoriapohjaa työelämään siirtyessään kuin aiemmin”, raportissa todetaan.

Työmäärä on lisääntynyt ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan vähetessä

OAJ:n ja Haaga-Helian Kiviä ja keitaita 2 -kyselytutkimus osoitti suoraan, että ammattikorkeakoulujen opettajilta puuttuu aikaa osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa todetaan, että ”ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut jo kahdeksan vuoden ajan, eikä ensi vuodenkaan budjettiesitys vastaa kulujen nousua. Lisääntynyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on lisännyt työmäärää, mutta opettajia on entistä vähemmän” ja että ”opettajan antaman opetuksen määrä on tipahtanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia”.

Suomen LVI-liitto toimii tiiviissä yhteistyössä alan ammattikorkeakouluopettajien kanssa ja tapaamme heitä säännöllisesti. Alan opettajien motivaatio on korkea ja osaaminen erittäin hyvällä tasolla. Mutta kuten edellä osoitettu on, heidän työmääränsä on lisääntynyt merkittävästi toiminnan rahoituksen laskiessa. Tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön.

Kansainväliset tavoitteet ja kansalliset tarpeet edellyttävät osaavaa työvoimaa

Tulevan hallituksen toivomme reagoivan nopeasti alan opetuksen resurssien riittävyyden ja ammatillisen osaamisen laadun varmistamiseen. Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennusten talotekniikka on merkittävässä roolissa. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen ja rakentamisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Lisäksi suomalaisen rakennuskannan korjausvelaksi arvioidaan jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Suurin peruskorjausten tarve on tulossa 1960-1980-lukujen rakennuksiin. Arviolta viidennes omakotitaloista vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. EU-maiden kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon osaamista ja työvoimaa alalle.

Seuraavaksi nipistetään asumisesta – ja jokainen voi osallistua

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Ammattilaisille on tarvetta

Asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen niin uusissa kuin korjattavissakin rakennuksissa merkitsee runsaasti töitä alan ammattilaisille. Viime vuosina talotekniikka-ala on kärsinyt jatkuvasta työvoimapulasta. LVI-alan järjestöt pyrkivät osaltaan vaikuttamaan nuoriin, jotta he valitsisivat talotekniikan ammatikseen. Alasta kerrotaan kattavasti esimerkiksi uudistetulla LVI-ala.fi -verkkosivuilla.

Talotekniikan hiilijalanjälki

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti on saanut ihmiset pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään. Jokainen voi vaikuttaa muuttamalla ruokailutottumuksiaan, palveluiden ja tavaroiden kulutusta ja vähentämällä henkilöautoilua. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja asuminen ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä niiden osuus on lähes 40 % kasvihuonepäästöistä.

LVI-alan järjestöjen tavoitteena on kertoa rakennusten talotekniikan merkityksestä, niin että ihmiset käyttävät ja huollattavat taloteknisiä järjestelmiä omassa asumisessaan ja pienentävät asumisen kustannuksia ja siten myös rakennusten kasvihuonepäästöjä.

Jokainen voi osallistua

Jokainen voi tehdä jo kohtuullisen pienellä vaivalla merkittäviäkin tekoja.

  • Pienennä huonelämpötilaa. Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta, mutta mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa on tutkittu asumisen viihtyvyyttä 18 asteen huonelämpötilassa.
  • Asennuta veden kulutusta vähentävät suuttimet ja vähennä lämpimän veden kulutustasi. Resurssiviisas asuminen -hankkeen tulokset osoittivat toimenpiteiden vaikuttaneen myös tasapuolisempaan vedenjakeluun kerrostalossa.
  • Nykyaikaista ilmanvaihto energiatehokkaaksi ja älykkääksi järjestelmäksi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Talotekniikka-asioissa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Yleensä jo taloteknisten järjestelmien huollolla ja oikealla käytöllä syntyy paitsi vähemmän päästöjä, myös euromääräisiä kustannuksia. Jokainen voi siis osallistua, mutta ala myös tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa heitäkin entistä enemmän.

Myös julkinen ohjaus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen

Rakennusten energiakäyttöä ohjataan monilla erilaisilla EU-säädöksillä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Sen myötä on jo otettu käyttöön mm. energiatodistukset ja edellytys lähes nollaenergiarakennuksista. Direktiivin tavoitteena on, että rakennusten aiheuttama kasvihuonepäästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on keskeinen rooli vuoden 2018 rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, joka ohjaa rakennusautomaation tehokkaampaan käyttöön sekä energiajärjestelmien säädön parantamiseen.

 

Vetovoima-hanke

Talotekniikka-ala on jo pidemmän aikaa kärsinyt työvoimapulasta, erityisesti päteville työnjohtajille ja projektijohdolle olisi kysyntää. Ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä! LVI-liittojen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan houkuttelevuutta nuorten silmissä ja lisätä alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää.

Yhteistyössä

LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergiayhdistys, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, Suomen LVI-Liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland.

Lisätiedot
Anne Valkama, viestintäsuunnittelija
Suomen LVI-liitto ry
p. 050 572 2228, anne.valkama (at) sulvi.fi

Pipsa Hiltunen, viestintäasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen (at) lvi-tu.fi
Tausta-aineisto: Sitran Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns –raportti

Satakunnan LVI-yhdistys vieraili Helalla

Satakunnan LVI-yhdistys, SataLVI järjesti jäsenilleen kokouksen ja vierailun Helalle marraskuun lopussa.

Heikki Laiho Oy on 1967 perustettu perheyritys, joka sijaitsee Noormarkussa Porin kaupungin kupeessa. Yritys käyttää pääraaka-aineenaan sinkinkadonkestävää messinkiä, jonka jalostamiseen SataLVIlaiset kävivät tutustumassa.

Sinkinkadonkestävä messinki on erityisesti kehitetty estämään Suomessa ja Pohjois-Euroopassa ilmenevän aggressiivisen maaperän ja veden aiheuttaman vesijohtoverkoston osien syöpymistä, Helalta kerrotaan.

”Hela valmistaa messingistä noin 1,6 miljoonaa kappaletta vuodessa! Tuotantoprosessi on pitkälti automatisoitu ja laatu on saatu pysymään tasaisena. Eli laadukkaita tuotteita”, toteaa Tero Sihvo, SataLVIn puheenjohtaja.

Elinkaariasiantuntijaa kiinnostavat alan uutiset laidasta laitaan

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Eerik Mäkitalo toimii elinkaariasiantuntijana Swecolla. ”Elinkaariasiantuntija pyrkii etsimään asiakkaan kannalta parhaita energiatehokkuusratkaisuja kustannustehokkaasti huomioiden energiakustannusten lisäksi huolto-, ylläpito ja uusimiskustannukset valitun elinkaaren aikana”, Eerik kuvailee.

Eerik Mäkitalo

Elinkaariasiantuntijan tehtäväluettelo julkaistiin joulukuussa 2017 ja Eerik kertookin, että tilaajat vaativat hankkeisiinsa erillistä elinkaariasiantuntijaa selkeästi aiempaa useammin. ”Halutaan suunnitella ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Nykypäivänä se on mahdollista tehdä hyvinkin kustannustehokkaasti.”

Elinkaariasiantuntijan työ painottuu erityisesti hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheeseen. ”Työni on niin sanotusti poikkitieteellistä moniosaajan työtä, koska täytyy ymmärtää mikä kaikki energiatehokkuuteen vaikuttaa. Minulle on selkeästi hyötyä LVI-painotteisesta koulutuksestani, jonka olen saanut Tampereen Teknillisessä yliopistossa.”

Suomen LVI-liiton LinkedInissä mielenkiintoisia julkaisuja

Eerik seuraa kiinteästi Suomen LVI-liiton julkaisuja LinkedInissä. ”SuLVI jakaa monipuolisesti uutisia alan asioista, vähän laidasta laitaan ja se tukee omaa ammattiani hyvin. Globaalisti ajatellen olemme pieni maa ja vaikka LVI-tekniikkamme on huippua, ei siihen suinkaan pidä tuudittautua. On todella positiivista, että SuLVI jakaa esimerkiksi eurooppalaisen REHVAn tiedotteita eteenpäin”, Eerik pohtii. ”Olen aina ollut avoimen tiedonjaon puolesta, tähän toki vaikuttaa ehkä se, että olen aikoinaan myös opettanut LVI-suunnittelua ja rakennusten energiasuunnittelua. Avoimuushan johtaa lopulta kaikkien parempaan osaamiseen. Ja etenkin kun alalla on työvoimapulaa, on tutkimus ja kehitys jäänyt pakostikin vähemmälle. Tässä mielessä SuLVIn merkitys uuden tiedon välittäjänä korostuu.”

Jatkossa Eerik toivoo, että jakaisimme enemmän tietoa energiatehokkuudesta. ”Passiivinen aurinkosuojaus on asia, joka tulee jatkossa vaikuttamaan LVI-asiantuntijan ja elinkaariasiantuntijan työhön yhä enemmän. Edellinen kesä oli erittäin kuuma ja ilmastonmuutoksen myötä kuumia kesiä tulee varmasti myös lisää. Toivoisin lisää tietoa myös aurinkopaneelien ja -keräinten mitoituksista, sillä niissä tehdään valitettavan paljon virheitä”, Eerik harmittelee. ”Tulevaisuuden osalta minua kiinnostavat erityisesti faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen lämmön varastoinnissa (phase change material, PCM) ja mahdolliset uudet markkinoille tulevat energiamuodot.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme vielä antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa.
“LinkedIn saa täydet viisi pistettä, sillä viime aikoina ollut ihan viimeisen päälle hyviä ja ajankohtaisia uutisia. En seuraa Facebookia enkä Twitteriä.”

LinkedIn *****
Facebook –
Twitter –

Vuoden nuori LVI-suunnittelija – oletko sinä hän?

Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Tee ehdotuksesi voittajasta 20.1.2019 mennessä. Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 13.2.2019!

Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija Juho Lepistö yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Valintakriteereistä

Etsimme työiältään nuorta LVI-suunnittelijaa. Ehdokaslomakkeessa kysymme merkittävimmistä hankkeista, joissa ehdokas on vaikuttanut sekä hänen vastuustaan niissä. Haluamme myös kuulla millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut työilmapiiriin, onnistuneeseen asiakassuhteeseen tai projektin onnistumiseen? Onko hän myös aktiivisesti mukana kehittämishankkeissa, vapaaehtoisessa tai yhdistystoiminnassa tai toimiiko hän luottamustehtävässä?

Kaikki nämä ominaisuudet tiivistyvät vuoden 2019 nuoreen LVI-suunnittelijaan – henkilöön, joka tekee työtään hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, osoittaen, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja.

Viisi tähteä SuLVIn sometyölle

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Marko Kempas kertoo seuraavansa Suomen LVI-liittoa Facebookissa päivittäin. ”Kaikki SuLVIn jakamat jutut ovat mielenkiintoisia. Työni kannalta kaikki jutut eivät tietenkään ole juuri sillä hetkellä ajankohtaisia mutta mielestäni on tärkeää pysyä alan eri trendeissä ja kehityksessä mukana seuraamalla koko toimialaa.”, Marko kertoo.

Marko Kempas

Kempas toimii talotekniikka-alan yrityksessä asiakkuus- ja myyntipäällikkönä. ”Toimenkuvaani kuuluvat kiinteistöjen huolto- ja ylläpitosopimukset. Pidän yhteyttä asiakkaisiimme ja teen myös uusasiakashankintaa. Asiakkaani ovat kiinteistösijoittajia, managereita, isännöitsijöitä, kaupunkeja kiinteistöineen ja niin edelleen”, kertoo hän työstään. ”Aikaisemmin olen toiminut LVI-projektipäällikkönä linjasaneeraus- ja uudiskohteissa sekä LVI-huoltopäällikkönä. Tuo kokemus on hyvä pohja nykyiseen työhöni, sillä se auttaa paremmin ymmärtämään asiakkaan tarpeita. Näin osaan ehdottaa kiinteistön taloteknisen huollon- ja ylläpidon osalta asioita, joista asiakas ei välttämättä ole itse edes osannut ajatella. Erityisesti tämänlaisissa tilanteissa tunnen, että olen osannut auttaa enemmän kuin asiakas on osannut odottaakaan.”

Käytäntö ja työn vaatimukset sanelevat pitkälti myös aiheet, joita Marko pitää tärkeimpinä. ”Parhaita artikkeleita ovat ne, jotka liittyvät lainsäädännön ja määräysten muuttumiseen. Haluaisin myös tietää, millaisia työryhmiä EU:n tasolla on komissiossa ynnä muissa organisaatioissa käynnissä talotekniikan osalta, ketkä siellä Suomea edustavat ja missä vaiheessa työryhmien työskentely on. Lisäksi olisi mielenkiintoista myös lukea jokunen henkilökuva ympäristöministeriön virkamiehistä jotka näiden asioiden parissa työskentelee.. Olisi mielenkiintoista kuulla heidän omia näkemyksiään alastamme ja kuinka he näkevät kehityksen ja millaisia lainsäädännöllisiä tai muita hankkeita siellä on mahdollisesti meneillään tai alkamassa”, Marko listaa. ”Myös erilaiset tulevaisuuden ratkaisut ovat mielenkiintoisia, esimerkiksi miten keinoäly ja digitalisaatio tulee muuttamaan alaamme ja millainen rakennettu ympäristö tulee olemaan lapsillamme.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme Markoa antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa. “Ehdottomasti 5 tähteä kaikille paitsi Twitterille kun en twiittaile”, toteaa Marko.

LinkedIn *****
Facebook *****
Twitter –

LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset -seminaari

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio