Tag Archive for: verkostoituminen

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa marraskuussa ja jäsenet ehdottavat voittajaa.

Saimme hieman alle kymmenen ehdotusta aktiivisista jäsenyhdistyksistä, jotka pandemiasta huolimatta ovat järjestäneet jäsenille hauskaa ja hyödyllistä toimintaa läpi vuoden. Jäsenyhdistyksiä, jotka ovat tuottaneet alueellaan kuluttajille suunnattua tiedotuslehteä ja jäsenyhdistyksiä, jotka tarjoavat alan koulutusta alueellaan, opintomatkoja koti- ja ulkomaille.

Erityiskiitokset

Erityisesti haluamme kiittää Savonlinnan seudun LVI-yhdistys, SaSeLVIa, sen vakaasta toiminnasta, jolla jäsenyhdistys huolehtii henkilöjäsenistään ja tehtävistään liiton jäsenyhdistyksenä. Samoin Turun LVI-yhdistys TuLVI, Kymen LVI ry, KyLVI ja Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ovat ansainneet kiitoksen jäsenyhdistyksen tehtävien säännönmukaisesta ja luotettavasta hoitamisesta sekä oman alueensa LVI-yhdistystoiminnan ylläpidosta.

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on puheenjohtajansa ja hallituksen uutteralla työllä aktivoinut paikallisen yhdistystoiminnan käyntiin, vieraillut paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa alasta, uudistanut logonsa ja verkkosivunsa, sekä – ei suinkaan vähäisenä työnä – päivittänyt jäsenrekisterinsä tiedot ajan tasalle.

Työnne Lahden LVI-yhdistyksen eteen on huomattu ja ansaitsette siitä suuren kiitoksen! Onnea Vuoden LVI-yhdistys: LaLVI!

Kansainvälinen menestys edellyttää parempaa kielitaitoa

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.
Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

“Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia”, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. “Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan – joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti.”

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. “Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

Jäsen, ehdota Vuoden LVI-yhdistystä!

Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, joka muodostuu jäsenyhdistyksistä ja yhteistoimintajäsenistä.

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa ja te jäsenet ehdotatte voittajaa.

Vuoden 2020 LVI-yhdistystä voi ehdottaa 1.9.2020 – 14.10.2020. Tee oma ehdotuksesi.

Finnbuild ja opiskelijatapaaminen siirtyvät kevääseen 13.-15.4.2021

Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut FinnBuild ja sen yhteydessä opiskelijoille järjestettävä opiskelijatapahtuma siirtyvät kevääseen.

FinnBuild tapahtumakokonaisuus esittelee rakennus- ja talotekniikan uusimmat tuotteet ja palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä runsas määrä alan asiantuntijaohjelmaa. FinnBuild on järjestetty jo vuodesta 1974 ja se kokoaa yhteen kaikki rakennusalan toimijat.

“Covid-19 -virus aiheuttaa epävarmuutta tapahtumien järjestelyyn ja nyt tarvittiin päätöksiä, joilla niin sanotusti pelataan varman päälle”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Opiskelijatapahtuma kokoaa yhteen yritykset ja pian valmistuvat opiskelijat

Suomen LVI-liiton päävastuuna FinnBuild-messujen yhteydessä on ollut järjestää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen talotekniikka- ja LVI-alan opiskelijoille ilta Oktoberfest -henkeen. “Ensin on tutustuttu alan yrityksiin messuilla ja sitten siirrytty yhteiseen vapaa-ajan viettoon illaksi. Oktoberfest on ollut yhteishengen nostatusta ja verkostoitumista tapahtumaa sponsoroivien yritysten ja alalle pian valmistuvien opiskelijoiden kesken”, Könkö kertaa.

Messujen siirtyessä keväälle Oktoberfest korvataan toisenlaisella verkostoitumistapahtumalla, josta infotaan myöhemmin.

Opiskelijoiden Oktoberfestin järjestävät FinnBuildin yhteydessä:

  • Suomen LVI-liitto SuLVI – LVI-alan ammattilaisten yhteistyö- ja koulutusjärjestö
  • Talotekninen teollisuus ja kauppa– Talteka on elinkeinopoliittinen yhteistyöjärjestö, joka kokoaa yhteen alan toimijoita. Se on yksi Rakennusteollisuus ry:n toimialoista ja sen jäseninä ovat alan merkittävimmät Suomessa toimivat laitevalmistajat.
  • LVI-tekniset urakoitsijat – LVI-TU – LVI-asennusalan toimiala-ja työnantajajärjestö
  • VVS Föreningen i Finland – Svenskspråkig förening som verksamhetsområde omfattar vatten-, värme-, ventilations-, styr- och regler-, kyl-, energi-, och miljöteknik samt drift och underhåll.

Sosiaaliset verkostot ja rakennusalan rekrytointiprosessit

LVI-suunnittelijan tehtävistä sosiologian opiskelijaksi vaihtanut Matti Laukkarinen tutki maisterintutkielmassaan millaisessa toimintaympäristössä rakennusalan rekrytoijat toimivat. Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty tapa tavoittaa uutta työvoimaa, ja sosiaalisten verkostojen aktivointi paransi mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin.

Vuonna 2012 talotekniikka-alan insinööriksi valmistunut Matti Laukkarinen teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, Laukkarinen kertoi aiemmin. Hän tutki tuolloin kandidaatin tutkielmassaan toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.
Verkostot ovat yksi parhaista tavoista tavoittaa sopiva tekijä

Matti Laukkarinen

Laukkarinen totesi, että erityisesti kokemusta omaavan henkilöstön palkkaaminen koetaan nykyisessä taloustilanteessa haastavaksi. Pätevimmät työntekijät ovat nykyisessä suhdanteessa poikkeuksetta työsuhteessa olevia. Haastateltavat kokivat, että sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli yksi parhaista, ellei jopa paras, menetelmä tavoittaa nk. passiivisia työnhakijoita, eli henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti olleet etsimässä uutta työpaikkaa.

Epämuodollinen rekrytointi näyttäisi olevan rakennusalalla paljon käytetty rekrytointimenetelmä, sillä lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat jossain työuransa vaiheessa rekrytoineet henkilöstä sosiaalisten suhteiden kautta saamansa informaation perusteella. Erityisesti omalta henkilöstöltä vastaanotetut suositukset olivat lähes poikkeuksetta johtaneet onnistuneisiin rekrytointeihin.

Sosiaalisten verkostojen aktivointi kannattaa

Tutkielman tulokset osoittivat, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin suunnatut toimet olivat edistäneet epämuodollista rekrytointitoimintaa. ”Näyttäisi olevan niin, että kaikki yritykset eivät hyödynnä sosiaalisia verkostojaan yhtä tehokkaasti. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi kannattavaa panostaa sosiaalisten verkostojen aktivointiin, sillä näissä yrityksissä onnistuneen rekrytoinnin merkitys liiketoiminnalle on suhteellisesti tarkasteltuna suuri”, kirjoittaa Laukkarinen lopuksi.

Suomen LVI-liitto kannustaa verkostoitumiseen

Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan paitsi asiakkaat – myös tulevat työkaverit! Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää verotuksessa tietyin rajoituksin. Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Yhden henkilön jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo yhdellä kurssilla jäsenetuhintaiseen koulutukseen osallistuessa.

Tutustu Matti Laukkarisen maisterintutkielmaan
Lue tutkielman tiivistelmä

Osallistu rekrytointikokemuksia kartoittavaan tutkimukseen

Oletko palkannut henkilöstöä rakennusalan yritykseen?

Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan rekrytoijien kokemuksia eri rekrytointimenetelmistä sekä rekrytointiprosessista yleisesti. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla pyritään kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla rakennusalan yritysten rekrytointiprosesseja voitaisiin kehittää nykyistä toimivammiksi sekä kustannustehokkaammiksi.

Vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja se suoritetaan täysin anonyymisti. Tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto. Tietosuojaan tai tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä mamilauk(at)student.jyu.fi.

Vastaa 31.11.2019 mennessä. Siirry kyselyyn.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Matti Laukkarinen tutki aiemmin kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia.

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen.

”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”. Lue lisää jutustamme Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin.

Lahden LVI-yhdistyksen syysretki Saksaan

Lahden LVI-yhdistyksen perinteinen syysretki suuntautui tänä vuonna Saksaan. Matkan päämäärä oli Allendorfissa sijaitseva Viessmannin tehdas. Matkaan osallistui noin kaksikymmentä yhdistykseen kuuluvaa LVI-alan ammattilaista.

Starttasimme jo ajoissa torstaiaamuna kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa Liikenne Lakkapään tilausajolla, leppoisissa tunnelmissa kuulumisia vaihdellen. Helsinki-Vantaalta matkamme jatkui lentokoneella Saksan suurimmalle lentokentälle, Frankfurt am Mainille, jossa meitä oli vastassa Pasi Hirvijärvi Viessmann Oy:stä. Lentokentältä jatkoimme bussikuljetuksella suoraan kohti tehdasta.

Viessmann ja kestävä kehitys

Tehdasvierailu aloitettiin maittavalla lounaalla, jonka jälkeen lähdimme Pasin ja paikallisen tehtaan edustajan johdolla tutustumaan itse tehtaaseen. Neljän tunnin tehdasvierailun aikana ehdimme paitsi nähdä tehtaan tuotantoa, myös kuulla Viessmannin historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, sekä yrityksen arvoista, kuten kestävästä kehityksestä.

187 metriä korkea Main Tower sijaitsee aivan Frankfurtin keskustassa.

Ennen kaikkea oli hienoa nähdä ja kuulla yrityksen konkreettisista teoista ja suunnitelluista päätöksistä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi aina 2000-luvun alusta näihin päiviin ja jatkossa pitkälle tulevaisuuteen. Tehdaskierroksen jälkeen päivä päätettiin Viessmannin järjestämään illalliseen Marburgin kaupunkiin.

Syysretken viimeiset päivät vietettiin Frankfurtissa ja sen läheisyydessä, jossa tutustuimme kaupunkiin muun muassa jokiristeilyllä Main-joella, sekä lintuperspektiivistä lähes 200 metriä korkeasta pilvenpiirtäjästä Main Towerista, jonka huipulla sijaitsee näköalatasanne. Ja kuuluuhan syysretkeen tietysti tutustuminen paikalliseen viinitilaan.

Weingut Schloss Vollradsin viinitilalla.

Tänä vuonna suunnattiin Rheingaun Oestrich-Winkelin alueelle eli Rieslingin viinivaltakuntaan, jossa tutustuimme yhteen Saksan vanhimmista viinitaloista Weingut Schloss Vollradsiin, jossa on viljelty viiniä jo vuodesta 1330 alkaen von Greiffenclaun aatelisuvun toimesta.

Kiitos Viessmann! Kiitokset myös kaikille matkaan osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Janne Koskela
Lahden LVI-yhdistys

Syksy alkuun golfilla ja alan ammattilaisiin tutustuen

Talvella 1990 Pålle Björklund ja Raimo Laaksonen keskustelivat yhteisestä harrastuksestaan ja pohtivat miten tuoda yhteen bisnes ja alan ammattilaisten suosima laji: golf.
Syntyi ajatus ”SuLVI golfista”. Järjestelytehtävät jaettiin tasan aktiivisten järjestäjien ja liiton toimiston kanssa. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin jo samana keväänä EGS:n kentällä. Onninen Oy tarjosi tilat pelin jälkeiseen verkostoitumiseen.
Vuosien varrella kilpailun ajankohta siirtyi syksyyn, sillä haluttiin pelaajille aikaa hioa golfkunto kohdalleen kesän aikana. Sittemmin LVI-golf on järjestetty aina syyskuun ensimmäisenä perjantaina.

Juhlavuonna kisataan Sea Golf Rönnäsin maisemissa

Sea Golf Rönnäs on vuonna 1989 perustettu golfkeskus Loviisan Pernajassa, Porvoon itäpuolella. Rönnäsin golfkausi on maamme pisimpiä ja kentällä hyvä tunnettavuus ja maine. Monipuoliset kentät tarjoavat haasteita golftaidoista riippumatta. Helsingistä matkaa golfkeskukseen kertyy n. 70 km ja se sijoittuu rannikolla suunnilleen Porvoon ja Loviisan väliin.

Juhlakilpailu onkin suunniteltu niin, että osallistujat voivat torstaina saapua yhteiselle juhlaillalliselle Sea Golf Rönnäsin klubille ja nauttia rauhassa, sillä illalliselta on järjestetty bussikuljetus Porvooseen hotelli Seurahoville ja aamulla jälleen takaisin kentälle.
Kilpailumaksuun (jäsenet 75e, muut 100 e) sisältyvät greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffetlounas, torstain juhlaillallinen ruokajuomineen sekä edellä mainitut bussikuljetukset.

Ilmoittautuminen on avoinna 30.8.2019 klo 15:00 saakka.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Janne on yhdistystoimintaan kaivattu aktiivinen ja nuori jäsen

Kymmenen vuotta sitten Janne Koskela päätti opiskella LVI-asentajaksi, sillä ala oli suosittu ja työtilanne lupaava. Jo ammattiopintojen aikana kiinnostus alaan kasvoi entisestään ja usean vuoden LVI-asentajatöiden jälkeen Janne jatkoi ammattikorkeakouluun.
Nyt hän viimeistelee opintojaan ja työskentelee LVIA-suunnittelijaharjoittelijana Vahanen Talotekniikassa, Lahden toimipisteessä. Juuri työpaikalla kollega vihjaisikin, että paikalliseen LVI-yhdistykseen kaivattaisiin nyt aktiivisia, nuoria jäseniä. Hetken harkittuaan Janne täytti jäsenhakemuslomakkeen.

”Pidän yhdistystoiminnassa tärkeänä erityisesti verkostoitumista”, Janne kertoo. ”Suomen LVI-liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat oivan mahdollisuuden talotekniikan eri sektoreilla työskentelevien uusien ihmisten tapaamiseen. Myös jäsenien ammatillista kehittymistä tuetaan yhdistyksessä monin eri tavoin.”

Samalla vauhdilla hallituksen jäseneksi

Lahden LVI-yhdistys on tunnettu alkuvuosista lähtien erityisesti matkailevana yhdistyksenä. Jannen ensimmäinen kosketus yhdistykseen ja sen toimintaan tapahtuikin perinteisellä syysretkellä, sillä kertaa suunnaten Italian Parmaan. ”Matkan aikana usein keskusteluissa nousi esille nuoren väen aktivoiminen yhdistystoimintaan. Keskusteluiden myötä etenin myös LaLVIn hallituksen jäseneksi.”

”Kuten jo mainitsin, pidän verkostoitumista tärkeänä yhdistystoiminnassa. Yksi verkostoitumisen muotohan on tänä päivänä sosiaalisen median palvelut eli tuttavallisemmin some. Tehtäviäni hallituksessa on muun muassa olla päivittämässä LaLVIn some ja kotisivut siihen kuntoon, että yhdistyksen viestintää saadaan entistä monikanavaisemmaksi. Näin saataisiin nykyisiä jäseniä aktivoitua toimintaan mukaan sekä uusien jäsenien kynnystä liittyä yhdistykseen laskettua. Tavoitteenani, kuten myös koko hallituksella, onkin saada aktivoitua nykyisiä ja uusia jäseniä mukaan toimintaan.”

Ennakkoluulot karisevat

Kysymykseen mahdollisista ennakkokäsityksistä Janne myöntää, että toki hänellä oli epäilyksiä niin hallitustyön laajuudesta kuin omasta yhdistystoiminnan osaamisestaankin. ”Ennakkokäsitykset ovat karisseet matkan varrella. Hallituksessa tehtäviin perehdytään ja niitä jaetaan tasaisesti kaikille siten, ettei tehtävien työtaakka kasva kenellekään kohtuuttomasti. Täten toimiminen hallituksessa on antoisaa ja mukavaa. Yhteistyötä pidetäänkin tärkeänä asiana koko Lahden LVI-yhdistyksen toiminnassa, sillä yhdessä näitä hommia tehdään.”

Yhdistyksissä aktiivisen tulot kehittyvät paremmin

Yliopistonlehtori Petri Ruuskanen julkaisi tutkijatovereidensa kanssa keväällä tutkimuksen verkostojen eli sosiaalisen pääoman hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan monipuolisesti verkostoituneet etenevät urallaan paremmin palkattuihin tehtäviin.
”Sosiaalinen pääoma viittaa sosiaalisiin verkostoihin, joiden kautta ihmiset saavat erilaisia aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Verkostoistaan ihmiset saavat esimerkiksi hyödyllistä tietoa ja suosituksia, jotka edesauttavat heidän tavoitteidensa toteutumista”, selittää Ruuskanen.

Petri Ruuskanen

”Tutkimuksessamme tarkasteltiin yhtäältä erilaisia konkreettisen avun verkostoja. Toisaalta tarkastelimme yhdistysjäsenyyksiä, joiden tulkittiin edustavan lähisuhteita laajempaa verkostoitumista. Tulosten mukaan molemmista on hyötyä. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kuitenkin monipuoliset verkostot, jotka auttoivat ihmisiä etenemään urallaan. Toisin sanoen mitä monipuolisemmin ihminen kuului erilaisiin yhdistyksiin, sitä paremmin hänen tulonsa kehittyivät.”

Ruuskanen kertoo verkostojen syntyvän monin eri tavoin. ”Osa muodostuu epämuodollisten sosiaalisten kohtaamisten pohjalta, osa taas syntyy erilaisten organisaatioiden pohjalta. Erilaiset yhdistykset ovat tyypillinen esimerkki organisaatioista, jotka kokoavat yhteen saman tyyppisistä asioista kiinnostuneita eri ihmisiä”.

Ammatillisten järjestöjen vahvuus on tiedonvälitys ja edunvalvonta

Ammatillisen järjestötyön suhteellinen asema alkoi heiketä 1970-luvun lopulta lähtien ja ihmisten mielenkiinto on suuntautunut enemmän erilaisiin harrastusjärjestöihin. ”Tämä on totta”, myöntää Ruuskanen. ”Ammatillisten järjestöjen asema on kuitenkin säilynyt Suomessa edelleen vahvana. Erityisesti jäsenet pitävät näitä hyödyllisinä tiedonvälityksen ja edunvalvonnan kanavina. Niiden vahvuus on siinä, että ne useimmiten kykenevät kokoamaan yhteen jäsenistönsä kannalta tärkeää tietoa ja välittämään sitä tehokkaasti eteenpäin omien tiedotuskanaviensa kautta. Samalla ne kykenevät tuomaan jäsenistönsä intressejä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa”.

Työntekijän verkostoitumisesta hyötyy myös työnantaja

”Sosiaalisesta pääomasta hyötyy myös työnantaja”, kertoo Matti Laukkarinen, joka kandidaatin tutkielmassaan ”Sosiaaliset verkostot ja pk-yritysten rekrytointiprosessit” tutki rakennusteollisuudessa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiprosessia. Sosiaalisten verkostojen merkitystä on tutkittu pääasiassa työntekijän näkökulmasta, mutta Laukkarista kiinnosti millaisia rekrytointikäytäntöjä työnantajat suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.

Matti Laukkarinen

Laukkarinen valmistui 2012 talotekniikka-alan insinööriksi ja teki töitä LVI-suunnittelijana, kunnes intohimo sosiologiaan voitti. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste. Alalla on tarvetta hyville tekijöille, mutta uuden palkkaaminen on niin suuri investointi, että halutaan varmuus palkattavan henkilön soveltuvuudesta”, kuvailee Laukkarinen. ”Mutu-tuntumani oli, että verkostoja kyllä hyödynnetään. Kun sitten ryhdyin selvittämään mitä kanavia yritykset rekrytointiprosesseissaan hyödynsivät, kävi ilmi, että sosiaaliset verkostot vaikuttivat olevan kaikkein mielekkäin tapa tavoittaa pätevää henkilöstöä. Sosiaaliset verkostot ovat myös työnantajan näkökulmasta kustannustehokas tapa rekrytoida”.

Oman henkilöstön suositukset ovat kustannustehokas ja luotettava tapa rekrytoida

Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeitä, mutta toteaa, että toimintaympäristö on sama suunnittelussa ja urakoinnissakin. Tutkimuksen johtopäätöksiä voi siis hyödyntää laajemminkin rakentamisen alalla. ”Samoissa työmaatoimistoissa pyöritään”.

”Haastattelin tutkimukseeni yritysten toimihenkilöitä ja selvisi, että yhteistyökumppanien ja erityisesti oman henkilöstön antamat suositukset johtivat usein työntekijän palkkaamiseen. En ole kartalla siitä minkälainen tilanne Suomessa on, mutta ulkomailla omaa henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään omia sosiaalisia verkostojaan. Käytössä on palkitsemisjärjestelmiä, joissa suosittelijana toiminut henkilö saa bonuksen onnistuneesta rekrytoinnista”, kertoo Laukkarinen.

”Sosiaalisen pääoman hyötyjä työmarkkinoilla on vaikea pelkistää mihinkään yhteen ulottuvuuteen”, toteaa Petri Ruuskanen. ”Yhtäältä verkostojen kautta ihmiset saavat tietoa avoinna olevista mahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista, jotka eivät välttämättä tule lainkaan yleiseen hakuun. Samalla verkostot välittävät ihmisistä suosituksia, jotka usein vähentävät rekrytoinnin riskiä työnantajan silmissä”.