Yhdessä sopien tehdään parempaa

Henrik Björke työskentelee Rakennustiedon Talotekniikkatiimissä projektipäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat TalotekniikkaRYLin päivitys sekä erilaiset ohjekorttiprojektit. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa TalotekniikkaRYLin lämmitys- ja jäähdytysosien päivitys sekä erottimia koskevan ohjekortin päivitys.

RYL on yhdessä sovittu hyvä rakennus- ja kiinteistöpidon tapa

RYL, eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, ovat alan yhdessä sopimia hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan kuvauksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

”Ohjekortit ovat ohjeita, eivätkä ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Esimerkiksi mitoitusohjeet voivat olla tiukemmat kuin mitä määräykset tai asetukset vaativat, jos toimikunnissa koetaan sen parantavan työmaalla syntyvän lopputuotteen laatua. Ohjekortteja voidaan tehdä myös tiettyä toimijaa varten, esimerkiksi suunnittelijalle, urakoitsijalle, rakennuttajalle tai tilaajalle”, kertoo Henrik.

“Tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuusosat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021”, kertoo Henrik.

TalotekniikkaRYL julkaistaan vuonna 2021

TalotekniikkaRYL:in päivityshanke on ollut pitkä projekti. ”Tiedonkeruun lähtökohta on valita kokenut ja aiheeseen mahdollisimman hyvin perehtynyt käsikirjoittaja. Käsikirjoitusta käsitellään sitä varten perustettavassa toimikunnassa, johon pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti kokeneita asiantuntijoita tilaajan, urakoitsijan, suunnittelijan, valvojan ja tuotevalmistajan edustajista. Suurin haaste meille on sopivien käsikirjoittajien ja toimikunnan jäsenten löytäminen”, Henrik kuvailee prosessia.

TalotekniikkaRYL julkaistaan sähköisessä RYL-palvelussa loppuvuodesta 2021. RYL-palvelu on käytettävissä tietokoneella ja mobiililaitteilla. RYL-palvelu mahdollistaa mm. materiaalin jatkuvan päivittämisen, jolloin TalotekniikkaRYL voidaan pitää helpommin ajan tasalla.
TalotekniikkaRYListä on valmiina jo joitakin osia, ja tavoitteena on, että lämmitys-, jäähdytys-, RAU-ja paloturvallisuus osat tulevat kommentointikierrokselle keväällä 2021. ”Haluaisin myös muistuttaa, että olemme kiitollisia yksittäisestäkin kommentista”, kannustaa Henrik. ”Jos haluaa tai ehtii kommentoida vain pientä osaa lausuttavasta materiaalista, sekin on erittäin tervetullutta.”

Suomen LVI-liitto kehittää kommentointia

Suomen LVI-liitto suunnittelee ottavansa 2021 vuoden alussa käyttöön uusia työkaluja, joiden avulla jäsenyhdistysten jäsenten on aiempaakin helpompi kommentoida lausuntokierroksella olevia ehdotuksia. Samalla avataan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua yhteisiin hankkeisiin ja työryhmiin avoimemmaksi prosessiksi.

”Kenellä tahansa on mahdollisuus vaikuttaa toimikunnan käsittelemän ja hyväksymän käsikirjoituksen sisältöön lausuntokierroksella. Me toivotamme LVI-alan asiantuntijoita lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan alan yhteiseksi hyväksi”, rohkaisee Henrik.

Liittokokous järjestettiin 6.11.2020 etäyhteyksien kautta

Kokous järjestettiin Microsoft Teams -kokouksena jäsenyhdistysten edustajille. Kokouksiin osallistui 66 äänioikeutettua. Lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus seurata Live-lähetystä kokouksesta.

Liittokokousaineisto ja keskeisimmät päätökset on tallennettu Liittokokouksen omille sivuille. Hyväksytty, virallinen pöytäkirja julkaistaan sivulla tarkastusten jälkeen.

Lapin LVI-yhdistys LaPiLVI täytti 50 vuotta

Liittokokousta 2020 olisi isännöinyt 50-vuotias Lapin LVI-yhdistys. LaPiLVIn juhlat siirtyvät myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan, mutta haluamme silti kaikki onnitella viiden vuosikymmenen mittavasta yhdistystoimen taipaleesta!

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on puheenjohtajansa ja hallituksen uutteralla työllä aktivoinut paikallisen yhdistystoiminnan käyntiin, vieraillut paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa alasta, uudistanut logonsa ja verkkosivunsa, sekä – ei suinkaan vähäisenä työnä – päivittänyt jäsenrekisterinsä tiedot ajan tasalle. Onnea Vuoden LVI-yhdistys: LaLVI!

Seuraava liittokokous järjestetään 26.11.2021 Jyväskylässä.

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa marraskuussa ja jäsenet ehdottavat voittajaa.

Saimme hieman alle kymmenen ehdotusta aktiivisista jäsenyhdistyksistä, jotka pandemiasta huolimatta ovat järjestäneet jäsenille hauskaa ja hyödyllistä toimintaa läpi vuoden. Jäsenyhdistyksiä, jotka ovat tuottaneet alueellaan kuluttajille suunnattua tiedotuslehteä ja jäsenyhdistyksiä, jotka tarjoavat alan koulutusta alueellaan, opintomatkoja koti- ja ulkomaille.

Erityiskiitokset

Erityisesti haluamme kiittää Savonlinnan seudun LVI-yhdistys, SaSeLVIa, sen vakaasta toiminnasta, jolla jäsenyhdistys huolehtii henkilöjäsenistään ja tehtävistään liiton jäsenyhdistyksenä. Samoin Turun LVI-yhdistys TuLVI, Kymen LVI ry, KyLVI ja Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ovat ansainneet kiitoksen jäsenyhdistyksen tehtävien säännönmukaisesta ja luotettavasta hoitamisesta sekä oman alueensa LVI-yhdistystoiminnan ylläpidosta.

Vuoden LVI-yhdistys 2020

Vuoden LVI-yhdistys on puheenjohtajansa ja hallituksen uutteralla työllä aktivoinut paikallisen yhdistystoiminnan käyntiin, vieraillut paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa alasta, uudistanut logonsa ja verkkosivunsa, sekä – ei suinkaan vähäisenä työnä – päivittänyt jäsenrekisterinsä tiedot ajan tasalle.

Työnne Lahden LVI-yhdistyksen eteen on huomattu ja ansaitsette siitä suuren kiitoksen! Onnea Vuoden LVI-yhdistys: LaLVI!

Ajankohtaista 7/2020

llmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä ja suomalaisella ilmanvaihtotekniikalle ja -osaamiselle olisi nyt tarvetta. Suomessa on kertynyt paljon osaamista, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Se on yleinen suositus. Lisäksi osassa ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanninkielisessä opetuksessa. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kuitenkin vahvistivat, että alalle valmistuvien kielitaito vaihtelee suuresti.

Alan eri ammattilaisten yhteistyö koetaan tärkeäksi. Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16.9.2020 unionin tilaa koskevassa puheessaan “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

Suomen LVI-liitto haluaa kannustaa alan opiskelijoita opiskelemaan englantia ja hakemaan esimerkiksi vaihto-oppilaaksi. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo Samuli Könkö.

 

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Uusi jäsenetu: ABAX. Työkalujen paikannus ja sähköinen ajopäiväkirja

Paljonko kadonneet työkalut maksavat yrityksellesi? Haluaisitko tallentaa työajot automaattisesti, ilman aikaa vievää ajopäiväkirjan täyttöä?

Suomen LVI-liitto ja ABAX Finland tarjoavat jatkossa Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille konkreettisen jäsenedun: palvelun, jolla voit paikantaa ajoneuvojen, työkalujen ja koneiden viimeisimmät sijainnit. Lisäksi sähköinen ajopäiväkirja tallentaa ajot automaattisesti verottajan määritysten mukaisesti.

Henkilöjäsenen etunasi saat 5 kpl ABAX Minejä + ABAX Triplog kuukausihintaan 30 € (alv. 0 %).

  • ABAX Mini on pieni, vesitiivis (IP67) paikannin, jonka akun kesto on noin kolme vuotta.
  • ABAX Triplog-ajopäiväkirja dokumentoi automaattisesti kaikki matkat GPS:n kautta. Järjestelmä päivitetään aina noudattamaan yksityisyydensuojalain lisäksi verottajan uusimpia säädöksiä.

Tutustu kaikkiin jäsenetuihisi sekä yhteistyökumppaniemme tarjoamiin etuihin. Tilauksen yhteydessä mainitse koodi: ABAX20. Halutessasi tarjouksen isommille laitemäärille, ota yhteyttä suoraan ABAXiin.

Tutustu webinaarissa 29.10.2020 kello 15.00

Modernin kalustonhallinnan edut yrityksille-webinaarissa käydään läpi kalustonhallinnan hyötyjä yrityksille. Telematiikka on muuttanut monien yritysten työtapoja, eikä LVI-ala ole poikkeus. Webinaarissa kerrotaan miten kalustonhallinta voi helpottaa yritysten toimintaa, sekä automatisoida manuaalisia työtehtäviä.

Ilmoittaudu webinaariin.

Palkittu opinnäytetyö hiljattain rakennetun keskisyvän poranreikäkentän (BTES) toiminta- ja optimointimahdollisuuksista IDA ICE -simulointiohjelman avulla

DI Viktoria Nádas, EQUA Simulation Finland Oy, palkittiin opinnäytetyöstään “Advanced design and control strategies to optimize a deep borehole field as long-term thermal storage” WEC Finlandin järjestämässä Energiapäivässä 20.10.2020. WEC Finland on energia-alan järjestö, joka toimii myös Maailman Energianeuvoston (World Energy Council, WEC) Suomen jäsenkomiteana.

Viktoria Nádas Kuva: M. Vuolle

Laajat ulkoiset tekijät, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja väestön keskittyminen ovat vaikuttaneet vahvasti rakennusalan lainsäätäjiin, kirjoittaa Nádas tutkielmassaan. Aiemmin on asetettu vaatimuksia sekä rakennuksille että niiden järjestelmille: energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energianlähteiden integrointia, fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä akkujen tai energiavarastoinnin käyttöiän pidentämistä. Energiatehokkuus ja talteenotto ovat pohjoismaiden LVI-suunnittelun keskiössä: paikallisen maalämmön hyödyntäminen ja varastointi ovat yhä suositumpia ja koneoppimiseen perustuva reaaliaikainen energiankulutuksen hallinnointi kiinnostaa yhä enemmän.

–

Nádas tutki opinnäytetyössään hiljattain rakennetun keskisyvän poranreikäkentän (BTES) toiminta- ja optimointimahdollisuuksia IDA ICE -simulointiohjelman avulla. Poranreikäkenttä yhdessä lämpöpumppujen kanssa olivat tarkasteltavan energiaratkaisun keskeisiä elementtejä. Ne palvelevat ympäri vuoden ja tuottavat sekä lämmitystä että jäähdytystä rakennuskompleksille. Lämmityskuorma on hallitseva.
Suunnitelmien mukaisesti toteutetun energiaratkaisun toimivuusanalyysien jälkeen kehitettiin ja testattiin energiaratkaisun lisäohjausmekanismeja. Pitkäaikaista lämpöteknistä käyttäytymistä (25 vuoden aikajänne) analysoitiin simuloimalla tarkoituksena saavuttaa haluttu lämpötilakäyttäytyminen poranreikäkentässä: lämpötekninen tasapaino ja lämmönvarastointi tarpeen mukaan. Edistynein ohjausstrategia perustui pallomaiseen 3-sektoriseen kenttäohjaukseen, mikä on tämän tutkimuksen kiistaton uutuus.

Tutkimuksessa osoitettiin, että tällaisen strategian avulla voidaan saavuttaa tasapaino ilman epäsuotuisaa poranreikäkentän pitkäaikaista jäähtymistä. Opinnäytetyössä esitettiin lähestymistapa myös simulointimalliparametrien kalibrointiin BTES-kentän lämpövastetestin (TRT) tulosten perusteella. Käyttämällä BTES-kentän optimoituja ja kalibroituja parametreja, voidaan sen lämpöteknistä toimintaa ja fysikaalisia prosesseja analysoida huomattavasti realistisemmin kuin ilman kalibrointia. Lisäksi tutkimuksessa esitettiin perusteltuja näkemyksiä simulointien (digitaalisten kaksosten) hyödyntämisestä maaperän lämpöä hyödyntävien paikallisten matalalämpötilaisten lämmitysverkkojen ohjauksessa ja säädössä. Opinnäytetyön tuloksilla on tieteellistä arvoa ja ne soveltuvat hyvin myös käytäntöön sovellettavaksi.

 

Vastuuprofessori: Markku J. Virtanen
Professor (Professor of Practice), DSc. (Tech)
Energy Efficiency and Systems/Department of Mechanical Engineering
Ohjaaja: Mika Vuolle

 

Pysyvä linkki Nádaksen opinnäytetyön tiivistelmään: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202006213918 Julkaisu käytettävissä vain digitaalisessa muodossa Harald Herlin -oppimiskeskuksessa ja sitä voi toistaiseksi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla Otaniemessä.

 

Edit 21.10. Tarkennettu järjestön tehtävää ja lisätty kuva palkitsemistilaisuudesta.

Vuoden LVI-asentaja on Teemu Grönberg!

Unidrain Oy ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry julkistivat vuoden LVI-asentajaksi Teemu Grönbergin. Poikkeustilanteen siirrettyä FinnBuild-messut keväälle, palkitsemistilaisuus järjestettiin yksityisenä, ja striimattiin julkisesti.

Grönberg hakeutui LVI-asentajaksi oppisopimuksen kautta vuonna 2011. Kiinnostus alaan heräsi armeija-aikana ja oppisopimuspaikka löytyi oman aktiivisuuden kautta. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Grönberg on ehtinyt tehdä lvi-urakointia, työskennellä linjasaneerauksissa ja opiskella lämpöhuoltoa, jonka parissa työskentelee tällä hetkellä.

Voittaja sai myös t-paidan!

Voittajan valinnassa painotettiin halua jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen, työn laadun arvostusta ja innostusta alan uusimman tekniikan käyttöön. ”Teemun hakemuksesta kävi hyvin ilmi, että hän on perehtynyt uusiin tuotteisiin. Hän muun muassa kertoi hakemuksessaan asentaneensa tehdaseristettyjä iv-kanavia”, kertoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

”Hakemus kertoi omasta alastaan innostuneesta ammattilaisesta, joka seuraa alan kehitystä muun muassa Instagramista. Hän liitti hakemukseensa suosituksenkin – automaattisesta kupariputken leikkurista”, jatkaa Thomas Granberg, Unidrain Oy:n toimitusjohtaja.

Tuomariston kolmantena jäsenenä toimi Juuso Pelkonen, Lämpöhuolto Group Oy:n toimitusjohtaja. Häneen vaikutuksen teki hakemuksen rehti ote. ”Kilpailulomakkeen täyttöön oli selkeästi otettu aikaa kiireisen asentajan päivästä ja sisältöä mietitty”. Pelkonen myös huomioi sen, että osan hakemuksista oli täyttänyt ehdotetun henkilön esimies. ”Kertoo asentajan osaamisesta, kun oma esimies ehdottaa häntä tällaiseen kilpailuun. Ja toisaalta on hienoa, että yrityksissä huomataan, että osallistumalla tällaisiin kilpailuihin voi saavuttaa hyvää mainetta”.

Grönberg palkittiin opintomatkalla Tanskaan. Opintomatkan päivämäärät sovitaan Unidrainin kanssa, kunhan matkustaminen on jälleen kaikin puolin turvallista ja mahdollista.

Kuvassa vasemmalta lukien Hanna Korpela, Thomas Granberg, Teemu Grönberg, Juuso Pelkonen ja Samuli Könkö.

Kansainvälinen menestys edellyttää parempaa kielitaitoa

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.
Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

“Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia”, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. “Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan – joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti.”

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. “Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

Suomen LVI-liiton liittokokous järjestetään etänä 6.11.2020

Suomen LVI-liiton hallitus päätti 24.9.2020 kokouksessa yksimielisesti liittokokouksen järjestämisestä etäkokouksena.

Lähetämme henkilökohtaisen kutsun liittokokousedustajille, liiton puheenjohtajille ja hallitukselle viimeistään 15.10.2020. Henkilökohtaisessa kutsussa kerromme jäsenyhdistyskohtaisen tunnistautumisajan, jolloin yhdistyksen valtuuttamat edustajat liittyvät etäyhteyden kautta kokoukseen. Liittokokousmateriaalit ja kokousohjeistus julkaistaan Liittokokouksen omilla verkkosivuilla.

Covid-19 tilanteen kiristyessä, etäkokouksen järjestäminen on vastuullinen, jäsenyhdistysten kokousedustajien terveyden turvaava päätös. Suomen LVI-liiton säännöt sallivat liittokokouksen järjestämisen tietoliikenneyhteyden kautta.

Liittokokoukseen on mahdollista jokaisen jäsenen osallistua. Julkaisemme myöhemmin verkkosivuosoitteen, josta kokousta on mahdollista seurata.

Lisätietoja: Minna Tirkkonen sähköpostiosoite minna.tirkkonen(at)sulvi.fi

Lapin LVI-yhdistys LaPiLVIn 50-vuotisjuhla siirtyy

Liittokokouksen yhteydessä järjestettävä Lapin LVI-yhdistys LaPiLVIn 50-vuotisjuhla siirtyy samalla myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.

Renovation wave: Päästövähennystavoitteet ja tuet tuovat alalle lisää työtä ja mahdollisuuksia

Päivitetty 15.10.2020:

Renovation wave strategy aims at doubling the rate of deep energy renovation of European buildings, meaning to renovate 35 million building units by 2030. The renovation wave shall contribute to the EU goals of cutting CO2 by 60% by 2050. Read the press release.

Ympäristöministeriö: ”Energiatehokas rakennuskanta on ilmastoteko ja korjaaminen elvyttää taloutta.” Lue tiedote.

–

Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti ensimmäisen Unionin tilaa koskevan puheensa 16.9.2020. Von der Leyen ilmoitti komission pyrkivän nostamaan päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi 37 % NextGenerationEU-rahastosta investoidaan nk. Green Deal tavoitteisiin.

Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan vähintään 55% päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen etu. ”Tiukempi EU-tason tavoite auttaa meitä saavuttamaan omat tavoitteemme, tasaa pelikenttää ja luo markkinoita puhtaiden ratkaisujen viennille”, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

Von der Leyen vahvisti,että nk. Renovation Wave, eli rakennuskannan korjausrakentamista, tullaan kiihdyttämään. Lisäksi Von der Leyen kertoi “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

LVI-järjestöjen yhteisö REHVA kertoi olevansa tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja siihen, että rakennusten kunnostaminen on yhä strategian ytimessä.

REHVA:n johtaja Anita Derjanecz peräänkuulutti kuitenkin konkreettisia suunnitelmia. “Energiakomissaari Kadri Simsonin lupaama kunnostussuunnitelma näyttää viivästyvän. REHVA tukee täysin rakennusten peruskorjausten merkittävää lisäystä, mutta peruskorjaukset on tehtävä laadukkaasti, mikä johtaa todelliseen suorituskyvyn kasvuun käytön aikana. Energiakorjauksen on parannettava sisäilmaston laatua ja luotava terveelliset sisäympäristöt kansalaisille. Nykyinen pandemia tekee rakennusten hyvän ilmanlaadun kiireellisestä tarpeesta entistä selvemmän”, kirjoitetaan REHVAn lehdistötiedotteessa.

“Tarvitsemme energiatehokkaita ja terveellisiä rakennuksia samanaikaisesti, joten ne voivat auttaa myös vähentämään COVID-19: n tai vastaavien virusten leviämisriskiä. Renovation Wave on loistava tilaisuus saavuttaa tämä.” Derjanecz kertoi myös toivovansa, että toimenpiteet kohdistetaan ensinnä kouluihin ja että poliittiset päättäjät määrittelisivät viipymättä selkeät ja pakolliset kriteerit kunnostushankkeiden toteutukseen. Tähän Derjanecz myös tarjosi REHVAn tukea ja asiantuntija-apua.

Juuri päivää ennen von der Leyenin puhetta, REHVA allekirjoitti kahdeksan teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen avoimen kirjeen, joka osoitettiin presidentille ja muille Euroopan Unionin korkean tason virkamiehille ja vaatien kunnostustoimia viipymättä.

Rakennuskanta uusiutuu vain n. 1,5% vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan päästöjä on pienennettävä voimakkaasti. Etenkin vanhempien asuinkerrostalojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää energiaremonteilla kustannustehokkaasti parhaimmillaan jopa n. 80% (SYKE 2019).

“Hallituksen budjettiriihessä asuinrakennusten energia-avustuksia aiotaan jatkaa 40 miljoonalla eurolla. Tuet, kuten myös komission päästötavoitteet ja investoinnit Green Deal -tavoitteeseen tuovat alalle lisää töitä ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti myös etua loppukäyttäjille”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.