Blogi Sivu 29

Hotorautaneuvosten kevätretki suuntasi Riihimäelle

Helmikuun neuvoslounaalla perinteisen hotojen kevätretken kohteeksi valikoituivat Fortumin nykyään omistama Waste Solutions Oy (entinen Ekokem), Suomen metsästysmuseo sekä viereisen Lasimuseon uudestaan avautuva kahvila. Kohderyhmänä Hotot olivat juuri ja juuri siinä rajalla, että meidät otettiin jätekäsittelylaitokselle vastaan. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään vain tiistaisin, joskus perjantaisin ja silloinkin lähinnä vain erilaisille ympäristöasioihin liittyville ryhmille.

Retkellämme oli mukana yhteensä 18 neuvosta, joista kaksi noviisia, valitettavasti neljä ilmoittautunutta neuvosta joutui erilaisten yhteensattumiensa vuoksi jäämään pois kevätretkeltä.

Jätevoimala lämmittää Riihimäen ja puolet Hyvinkäätä

Fortumin opas Teuvo Heinonen kertoi hieman Fortumin Ekokemin historiasta ja kyseli neuvoksilta, mitkä asiat kiinnostaisivat. Keskustelimme jätteenkäsittelystä, uusiokäytöstä ja laitoksen prosesseista syntyvistä tuotteista. Selvisi, ettei laitos ole enää pelkästään vaarallisten jätteiden käsittelylaitos, vaan sen toinen osa, yhteiskuntapuoli toimii käsittelylaitoksena ja jätevoimalana, joka lämmittää Riihimäen ja vielä puolet Hyvinkäätä. Lajitellusta muovijätteestä valmistetaan uusioraaka-aineita teollisuuden käyttöön. Mm. Orthex ja Plastex valmistavat näistä granulaateista eli muoviryyneistä ainakin ämpäreitä ja kastelukannuja. Moni lieneekin jo tutustunut terassien uusiomuovisiin lattialankkuihin.

Laitoskierroksella tutustuttiin jätteiden lajitteluun ja jätevoimalaan. Voimala toimii lähes samoin kuin Vantaan jätevoimalakin – iso kahmari kerää automaattisesti ja manuaalisti sekajätteen suppilon kautta arinalle, jossa jäte palaa yli 800 asteen lämpötilassa jopa ilman tukiliekkiä. Kattila tuottaa höyryä generaattoreiden pyörittämiseen, loppu energiasta siirretään lämmönsiirtimien kautta kaukolämpöverkkoon. Laitoksen valmistumisvaiheessa keskusteltiin ympäristövaikutuksista, mutta ei juurikaan enää, kun on todettu laitoksen olevan turvallinen ja ympäristöystävällinen.

Suomen Metsästysmuseo oli vaikuttava kokemus

Tunnin tehdaskierroksen jälkeen kiitimme Teuvoa ja siirryimme bussilla takaisin kaupunkiin Suomen metsästys¬museoon, jossa aluksi tutustuimme museon oppaan johdolla Jari Niskasen metsästys-valokuviin. Kuviin oli hienosti onnistuttu sieppaamaan metsästystilanteita, joissa oli samassa kuvassa metsästäjä, saalis ja jopa ruudin savu. Museossa oli lisäsi kattava kokoelma Afrikassa metsästettyjen eläinten sarvista ja päistä tehtyjä seinälle ripustettavia matkamuistoja. Näillä halutaan kunnioittaa saaliin arvoa eläimenä ja osana luontoa.

Museoaseet, eri aikakausien metsästysasut ja vanhat aseiden valmistuksessa käytetyt työstökoneet olivat myös hyvin esillä. Viimeinen osasto olikin jo saalistuksen, metsästyksen ja metsästystapojen esittelyä. Museo erilaisine interiöineen oli todella mielenkiintoinen kokemus.

Kevätretki päätettiin viereisen lasimuseon kahvilan herkulliseen kahvi- ja kakkutarjoiluun. Kahvila Kehrä oli sopivasti ensimmäistä päivää avoinna ja halusi toivottaa uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi tiloihinsa.

 

Retken järjestäjien puolesta kaikkia osallistujia kiittäen
Komissioneuvos Ilkka Ilomäki

Lausuntopyyntö: LVI-ohje-ehdotukset talotekniikan vastaanottomenettelystä

Muuttuneita määräyksiä ja ohjeita sovelletaan 1.1.2021 jälkeen käynnistyvissä uusissa suunnittelukohteissa.

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle ehdotukset talotekniikan vastaanottomenettelyä käsittelevistä ohje-ehdotuksista.

Ohje-ehdotuksia on lausunnolla kaksi, toinen käsittelee rakennushankkeen taloteknisten järjestelmien vastaanoton laadunvarmistusprosessia sekä esitetään siihen liittyvät toimenpiteet. Toisessa ohje-ehdotuksessa kuvataan, kuinka LVIA-järjestelmien toimivuutta valvotaan ja dokumentoidaan rakennuksen vastaanottovaiheessa.

Katso koko lausuntopyyntö ja aineistot Rakennustiedon verkkosivuilta.

Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön. Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle (jorma.railio(at)gmail.com) 26.4.2018 mennessä.

Lausuntopyyntö: kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei voida enää määrätä asemakaavassa

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, jolla poistettaisiin mahdollisuus määrätä asemakaavassa, että rakennus pitää liittää kaukolämpöverkkoon.

Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuminen sekä muiden energiatehokkaiden lämmitysmuotojen kehitys ja suosio ovat selvästi vähentäneet tarvetta ohjata lämmitystavan valintaa.

Uudistuksen tavoitteena on vähentää sääntelyä ja antaa kuluttajien valita itselleen sopiva lämmitystapa. Muutos myös tukisi vapaata kilpailua lämmitysmarkkinoilla.

Tutustu luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n kumoamisesta.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 27.4.2018 mennessä.

Sosiaalinen luonne ja kiinnostus tekniikkaan johti tekniseen myyntiin

Jaakko Hartikainen

”Toimin Unidrainilla avainasiakaspäällikkönä, työni on pääsääntöisesti projektimyyntiä. Käytännössä se tarkoittaa kaupantekoa. Yhteistyötä erilaisten suunnittelijoiden kanssa ja sitä, että kerron tarjoamamme ratkaisun merkittävistä eroista muihin tarjolla oleviin malleihin”, selittää Jaakko Hartikainen. ”Suunnittelijoista tapaan koko suunnittelun kirjon aina sisustussuunnittelijoista lähtien, sillä edustamani tuote muuttaa kylpyhuonetta radikaalisti niin ulkonäön kuin toiminnallisuudenkin osalta. Perinteisesti on totuttu, että lattiakaivo on keskellä kylpyhuoneen lattiaa ja kaadot sen suuntaan. Tämä rajoittaa lattialaattojenkin valintaa. Meidän tuotteemme tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia!”

Saan olla mukana vaikuttamassa parempaan elämänlaatuun

”Itselläni ei itse asiassa ole teknistä taustaa, opiskelin kyllä kemian tekniikan insinööriopintoja hetken ja olen valmistunut esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmasta. Opintojen aikana myyntityöt vain kerta kaikkiaan lähtivät vetämään niin, että päädyin tänne. Olen sosiaalisesti hyvin ulospäinsuuntautunut, tekevä ja harrastava ihminen ja minua kiinnostaa tekniikka, luonnontieteet ja looginen päättely – kombinaatio, joka luontevasti johti tekniseen myyntiin”, Jaakko kertoo käyden läpi samalla veneilyharrastustaan sekä pyöräily- ja luistelureissuja pienen tyttärensä kanssa.

”Moni voi ajatella LVI-alan olevan puisevaa, mutta suhtaudun työhöni vilpittömän intohimoisesti. Saan paitsi olla vaikuttamassa suomalaisen rakennuskannan laatuun, myös tehdä työtä merkittävien innovaatioiden parissa. Nämä tekijät tuovat aitoa sisältöä työhöni. Myös estetiikka on minulle tärkeää, sillä tuotteiden estetiikka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin omalta osaltaan. En edistä työssäni maapalloa rasittavien turhakkeiden myyntiä, vaan järjestän asiakkaille jotain, minkä myötä heidän asumisensa ja siten elämänlaatunsa on parempaa.”

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Unidrain on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

LVI-yhdistykset pilkkivät Joensuussa

SaSeLVIn, YsaLVIn, KaLVIn ja PoKaLVIn yhteiset pilkkikilpailut 17.3.2018

Pohjois-Karjalan, Savonlinnan Seudun, Ylä-Savon ja Kainuun LVI-yhdistysten perinteiset pilkkikilpailut järjestettiin tänä vuonna Joensuussa. Yhdistysten voitto meni SaSelville tuloksella 480 g. Painavimman saaliin sai Heimo Karvinen 360 g (PoKaLVI). Palkintolahjoituksia oli saatu sen verran runsaasti, että kalaonnesta riippumatta kaikki osallistujat pääsivät pyörähtämään palkintopöydässä useamman kerran!

Sää suosi yhdistysten pilkkijöitä auringolla, mutta tuuli kylmäsi. Pilkkimisen jälkeen tarjoiltu lämmin keitto oli siis tarpeen.

Metsähallituksen kyselytutkimuksen mukaan pilkintä ja onginta ovat kalastusmuodoista suomalaisten kestosuosikkeja. Arviolta yli miljoona suomalaista käy talven mittaan pilkillä ja miksipä ei. Kevättalven auringon lämmössä, pakkasenkirpeässä raittiissa ilmassa rauhassa istuminen on suomalaisen versio meditaatiosta parhaimmillaan. Ja pilkkiessä alamme keskeisimmät elementit yhdistyvät runollisesti: Lämpö, Vesi ja Ilma.

Uudet asetukset ovat vielä hakusalla, mutta tiedonjano on kova

Uudet asetukset -kiertueella yleisöä on ollut runsaasti ja keskustelu on ollut ajoittain vilkasta.

Rakentamismääräyskokoelman määräysten tilalle tulleet uudet asetukset ovat olleet voimassa nyt noin kolmen kuukauden ajan, mutta Suomen LVI-liitto SuLVIn tekemän Facebook -kyselyn mukaan n. 80 % vastanneista on vielä hieman epävarma uusien asetusten sisällöstä.

Facebook -kyselyn mukaan n. 80 % vastanneista on vielä hieman epävarma uusien asetusten sisällöstä.

”Tiedonjano on kova, sillä odotetut asetukset julkaistiin niin lähellä voimaantulopäivämäärää”, toteaa iltapäivän Energiatehokkuus- ja energiatodistusasetusten kouluttaja Mika Vuolle. ”Tunnelmat koulutuspäivistä ovat olleet poikkeuksetta positiiviset ja vastaanotto hyvä”. Samaa kertovat myös Sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetusten koulutuksesta vastaava Jorma Railio ja Vesi- ja viemärilaitteistot -asetusten koulutuksesta vastaava Jarmo Mäenpää.

”Ensimmäinen tilaisuus marraskuun lopussa Turussa oli todella haastava, kun asetuksia ei vielä ollut saatavilla lopullisessa muodossaan. Tämän vuoden puolella pidetyt tilaisuudet ovat sujuneet hyvin positiivisissa merkeissä, yleisöä on ollut yllättävänkin runsaasti ja keskustelu on ollut ajoittain vilkasta. Ilmanvaihdon kohdalla kysymyksiä on herättänyt mahdollisuus ilman ulospuhallukseen seinästä kerrostaloissa, vaatimus tulo- ja poistoilmavirtojen tasapaino – ja myös kysymyksen painovoimaisen ilmanvaihdon soveltuvuudesta”, kertoo Railio.

Oman paikkakunnan rakennusvalvonnan edustajat mukana koulutuspäivässä

Jarmo Mäenpää kiittelee paikallisten viranomaisten osallistumista koulutuspäiviin. ”Niillä paikkakunnilla, joissa rakennusvalvonnan edustaja on päässyt paikalle, ovat tilaisuudet olleet hyvin onnistuneita. Paikallisella tulkinnalla on suuri merkitys. Toki tässä on myös mahdollisuus viranomaisilla tulla tutummaksi suunnittelijoiden kanssa. Usein olemme tilanteessa, jossa suunnittelija kysyy viranomaiselta neuvoa, miten suunnitella jokin kohde. Ei tämä ole kuitenkaan viranomaisen tehtävä. Uusien asetusten henki on täysin erilainen. Nyt tiedossa on vain velvoite ja tämä pakottaa suunnittelijat pohtimaan miten se saavutetaan mahdollisimman hyvin.”

”Tilaisuuksissa joissa on ollut rakennusvalvonnan edustajia mukana, on tullut runsaasti kysymyksiä rakennusvalvonnan roolista ja asetustekstien tulkinnoista”, vahvistaa myös Railio.

Pohjoismainen kehityssuunta – käyttöä vasten, käyttäjiä varten

”Uusien asetusten myötä aikaisemmat rakentamismääräysten ohjeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne ovat siirtyneet päivitettyinä oppaisiin, jotka on julkaistu Talotekniikkainfon sivustolla. Oppaat ovat sähköisessä muodossa, joten niitä on mahdollista päivittää joustavasti tarpeen mukaan”, toteaa Mäenpää ja jatkaa, ettei suunnittelijoita saakaan kahlita liikaa. Hän toivoo uusien asetusten innostamaan uusiin innovaatioihin, joista koko suunnittelijoiden ala hyötyy.

”Nyt olemme samalla linjalla kuin muissakin pohjoismaissa”, toteaa myös Vuolle. Hän näkee uusien asetusten kasvattavan LVI-suunnittelun arvostusta. ”Jatkossa ei ole valmista sabluunaa, nyt joutuu oikeasti suunnittelemaan. Myös täytyy vaatia tilaajalta oikeat ja riittävät lähtötiedot. Pitää suunnitella suunniteltua käyttöä vasten ja käyttäjiä varten”.

Riskinä rimanalitukset?

Onko uusien asetusten myötä riski kilpailun vääristymiseen, jos osa suunnittelijoista tarjoaa vain asetusten vaatiman perustason ja toiset näkevät kauas tulevaisuuteen, ottavat huomioon rakennuksen elinkaaren kokonaisuutena sekä sen energiatehokkuuden? ”Tilaajahan lopulta kertoo mitä hän haluaa ja suunnittelija miettii, miten tämä voidaan toteuttaa. Pätevä suunnittelija tarjoaa myös vaihtoehtoja”, toteaa Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö. ”Asetus takaa tietyn tason, parempaakin saa suunnitella”.

Mäenpää, Railio ja Vuolle pitävät rimanalituksia epätodennäköisenä. ”Toisaalta on vielä ennenaikaista sanoa mitään. Paljon riippuu siitä, kuinka pian ja kuinka laajalti valveutuneet suunnittelijat ja tilaajat löytävät uudet mahdollisuudet. Aika näyttää. Toki pahimmassa tapauksessa lähdetään hakemalla hakemaan systeemistä porsaanreikiä, jolloin edelleenkin tuijotetaan vain halvinta hintaa laadukkaan työn sijaan”, myöntää Railio.

Ratkaisuksi Railio ehdottaa referenssien keräämistä ja peräänkuuluttaa Suomen LVI-liiton mahdollisuutta nostaa hyviä esimerkkejä esiin. Könkö muistuttaa pätevöitymisestä. ”FISE -pätevöityminen on suunnittelijoille vapaaehtoista, mutta toki tilaajalle helpottaa valintaa, kun henkilön pätevyyden on todennut neutraali, puolueeton toimija. FISE -pätevyys kertoo siitä, että tämä henkilö haluaa hoitaa työnsä astetta paremmin ja todella panostaa osaamiseensa, sillä eihän pätevöityminen ilmaista ole. Se vaatii aikaa ja sitoutumista osaamisen ylläpitoon”.

Katso oman paikkakuntasi tilaisuudet ja ilmoittaudu mukaan

Uudet asetukset 2018 -kiertue antaa perustiedot asetusmuutoksen merkityksestä LVI-alan toimijoille. Kiertue painottaa viranomaisten ja suunnittelijoiden käyttöön tulevaa laajaa ohjeistusta, mutta soveltuu kaikille LVI-alalla toimiville.

Aamupäivän aikana käydään läpi Sisäilmasto ja ilmanvaihto ja Vesi- ja viemärilaitteistot uudet asetukset ja oppaat, iltapäivän aikana Energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus. Voit osallistua molempiin osuuksiin tai vain toiseen. Katso oman paikkakuntasi tilaisuudet ja ilmoittaudu mukaan.

Lausuntopyyntö: RTS-ympäristöluokituksen kriteerit toimisto- ja asuinrakennuksille

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoanne RTS ympäristöluokituksen kriteereistä rakennushankkeille. Lausuntomateriaali sisältää ehdotuksen RTS ympäristöluokituksen uusiksi kriteereiksi, jotka korvaavat vuonna 2017 laaditut kriteerit uusien hankkeiden osalta. Meneillään olevissa hankkeissa käytetään vuoden 2017 kriteeristöä. Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 1.4.2018 mennessä.

Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan »
Kriteeriehdotus »

Miksi valitsin LVI-alan

Eveliina haluaa tehdä työssään oikeasti tärkeitä asioita.

Suomen kansallisvarallisuus muodostuu pääosin rakennuskannasta ja minulle on tärkeää, että saan olla osaltani pitämässä mahdollisimman hyvää huolta tästä yhteisestä varallisuudesta. Suomen kaltaisessa maassa rakennuksissa oleskellaan paljon. Hyvinvoinnin kannalta onkin erityisen tärkeää, että voimme hengittää raikasta ilmaa, oleskella sopivassa lämpötilassa ja nauttia puhtaasta talousvedestä kuormittamatta ympäristöä turhaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Tekniikan ala on siitä mielenkiintoista, että kaikki pohjautuu satoja ja tuhansiakin vuosia vanhoihin luonnon lainalaisuuksiin. Tälle ikivanhalle pohjalle voimme kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita. Voisikin ajatella että, nämä lainalaisuudet ovat meille ehtymätön voimavara. Elämme juuri nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä erilaisia uusiutuvan energian sovellutuksia lanseerataan yhä isommissa mittakaavoissa käyttöön ja jatkossa näitä järjestelmiä voidaan yksittäisten kokeilujen sijaan vakiinnuttaa suuremman mittakaavan käyttöön.

Rakennusten lämmittämiseen täällä Suomessa kuluu jatkossakin paljon energiaa. Vain mielikuvitus on rajana miettiessämme, millaisia energianlähteitä voimme käyttää ja millaista tekniikkaa opimme vielä soveltamaan. Jos vain haluamme, voimme tehdä paljon sen eteen, että meille välttämätön energia on mahdollisimman hyvällä omallatunnolla tuotettua ja mahdollisimman moneen kertaan käytettyä.

Omien arvojen mukaista työtä

Itse hakeuduin LVI-alalle hyvän ja melko vakaan työtilanteen vuoksi. Minulle kaikista tärkein seikka alaa valitessa olikin vankka usko siihen, että tulen työllistymään. Vietän myös ison osan elämästäni töissä. Siksi minulle on tärkeää, ettei siellä tehdä mitään turhaa tai joutavaa, vaan oikeasti tärkeitä asioita toistemme, meidän yhteisen varallisuuden, ympäristön ja maapallon hyväksi. Haluan toimia joka päivä omien arvojeni mukaisesti. Se tekee minut onnelliseksi.

LVI-suunnittelijan työ on aika paljon sellaista tekijänsä näköistä työtä. Jokaisella on mahdollisuus painottaa juuri niitä osa-alueita, joita haluaa. Päivät ovat monipuolisia. Iso osa on toimistossa tai etänä tehtävää työtä, kuten yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostilla ja puhelimitse, raporttien ja selvitysten kirjoittamista sekä tietenkin niiden suunnitelmien ja laskelmien laatimista erilaisilla mallinnus- ja mitoitusohjelmilla.
Toisaalta liikutaan paljon – käydään tapaamassa esimerkiksi muita suunnittelijoita ja käyttäjiä, vieraillaan työmailla, tehdään yhteistyötä asentajien ja työnjohtajien kanssa ja osallistutaan erilaisiin suunnittelu- ja työmaakokouksiin. Kaikessa tekemisessä pitää osata käyttää päätä. On tärkeää miettiä jatkuvasti sitä, että tehdään hyviä ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille, kunnioitetaan ympäristöä, pidetään aikataulut mahdollisimman tiukkoina ja budjetti järkevästi kurissa. Tavoitteena on, ettei tehdä kenenkään kannalta mitään turhaa.

Kaiken kaikkiaan saan tehdä töitä hienojen ja moniammatillisten isojen hankeorganisaatioiden kanssa. Kaikilla meillä on yhteinen päämäärä. Rakentaa mahdollisimman hyvää.

Eveliina Junkkari

Korkeakoulujen yhteishausta osoitteessa www.opintopolku.fi
Tutustu LVI-alaan osoitteessa lvi-ala.fi

Esittelyssä Lapin LVI-yhdistys, LapiLVI

Hei Marko Haavikko, kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?
Tämä on nyt ensimmäinen kauteni puheenjohtajana. Aiemmin puheenjohtajana toimi Petri Kuisma. Olen myös SuLVIn hallituksen jäsen.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?
Haluan tehdä LVI-alaa tunnetuksi ja olla esikuvana nuorille – alalle tuleville ja jo oleville.

Ketä teillä on LapiLVIssa jäseninä?
Jäsenemme ovat asiantuntijoita, suunnittelijoita, opettajia, yrittäjiä ja alan opiskelijoita.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Järjestämme jäsenillemme koulutuksia, verkostoitumistapaamisia ja yksi suosikki on pilkkikilpailut.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Julkaisemme alueella LVI-lehteä, osittain varoja kerätään järjestämällä koulutuksia, ja tietysti alueemme yhteistoimintajäsenten tuki on meille tärkeää.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Teemme pääsääntöisesti yhteistyötä alueemme oppilaitosten ja yrittäjien kanssa.

Lue lisää Markon ajatuksia ja tutustu myös muihin SuLVIn hallituksen jäseniin jutussamme “Kuusi kysymystä SuLVIn hallitukselle“.

Miksi valitsin talotekniikan ammatikseni?

Kolme Metropolian opiskelijaa kertovat miksi he valitsivat talotekniikan alakseen.

Anna valitsi alan, jolla konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Anna Äijö
“Alanvaihdon tullessa vastaan halusin löytää itselleni ammatin, jolla voin vaikuttaa. Lievän maailmanparantajaoireyhtymäni avulla mietin pääni puhki etsiessäni sitä oikeaa. Tärkeää oli kuitenkin saada ammatti, jolla ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tähän mennessä olen saanut talotekniikalta kaiken kaipaamani ja opintojeni edetessä kohtaan päivittäin uusia mitä kiehtovampia prosesseja. Nuoret ovat koko ajan valistuneempia ja arvomaailmalla on yhä tärkeämpi rooli uravalinnoissa. Siksi mielestäni on tärkeää kertoa erilaisista mahdollisuuksista jo yläasteen aikana. Ei niinkään siitä, mihin kouluun kannattaa mennä, vaan mitä sillä voi saavuttaa.”

Lauria motivoi talotekniikan mahdollistama energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen.

Lauri Harma
”Huolellisesti toteutetulla LVI-suunnittelulla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus paitsi tilojen loppukäyttäjän viihtyisiin ja terveellisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin, myös
meitä kaikkia koskettaviin ympäristövaikutuksiin rakennusten energiatehokkuuden kautta. Koska tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostaa suuren osan asumisen ja rakennusten energiankulutuksesta, on suomalaisista korkeakouluista valmistuvilla
tulevaisuuden ammattilaisilla olennainen rooli tuoda ajantasaista energiatietoutta talotekniikan alalle siirtyessään työelämään. Mielestäni yksi suurimpia haasteita alallamme on tasapainoilu yhtäältä kehittyneen talotekniikan mahdollistaman energiatehokkuuden sekä toisaalta kustannustehokkuuteen liittyvien realiteettien välillä. Nämä alan haasteet motivoivat minua myös omissa opinnoissani. Uskon puhuvani myös opiskelutoverieni puolesta sanoessani, että jos se meistä on kiinni, niin nämä asiat saadaan kulkemaan tulevaisuudessa yhä paremmin käsi kädessä”

“Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa.”

Valtteri Viitikko
”Armeijassa ollessani homehtuneiden uudisrakennusten täyttäessä uutiset kiinnostukseni alaan syntyi. Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa. Sen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi mielekkään automatiikan ja ohjeiden avulla on mielestäni tärkeä suuntaviiva koko alalle, jotta voidaan varmistaa järjestelmien oikeanlainen käyttö ja pitkä ikä rakennuksille. Tätä toteuttaessa tulee taata korkeatasoinen koulutus, jotta tunnettaisiin riskit jo ennen työelämään siirtymistä. Pitkällä tähtäimellä aion palata luokkahuoneeseen kertomaan tuleville polville, kuinka tärkeitä teoria ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat.”