Blogi Sivu 30

Samuli Könkö Suomen LVI-liiton koulutuspäälliköksi

Jokioisista kotoisin oleva Samuli aloitti SuLVIn uutena koulutuspäällikkönä 22.1.2018. ”Olen aina ollut tavalla tai toisella tekemisissä talotekniikan kanssa ja se on yksi intohimoni kohde. Talo ilman talotekniikkaa on pelkkä kuori. ”

Samuli Könkö

”Aloitin putkiasentajana ja vähitellen uran edetessä olen aina opiskellut lisää. Kun kiinnostuin alasta enemmän, opiskelin Teknisessä opistossa ja opiskeluiden ohella toimin suunnittelijana ja työnjohtajana. Tämän jälkeen tein töitä pienemmässä alan yrityksessä ja toimenkuvani oli laaja ja mielenkiintoinen. Tein urakointia, urakkalaskentaa ja osallistuin markkinointiin. Kokemusta karttui myös myyntityöstä, sillä tapasin näprätä iltaisin atk-laitteiden kanssa”, kertaa Samuli uraansa ja mainitsee, että hänellä on puolisonsa kanssa myös oma terveysalan yritys, jonka pyörittäminen on tosin päätynyt sittemmin vaimon vastuulle.

”Lopulta arvioin näyttöjä ja tässä yhteydessä minua kutsuttiin opettajaksi. Kieltäydyin aluksi, mutta viimein uteliaisuus vei voiton. Kävin siinä yhteydessä opettajakorkeakoulun.” Samuli siirtyykin SuLVIin Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä, jossa hän opetti mm. talotekniikkaa ja kiinteistöpalveluita.

”Olen ollut FoLVIn aktiivinen jäsen aina yhdistyksen perustamisesta lähtien, toiminut yhdistyksen puheenjohtajanakin. Seuraan Suomen LVI-liittoa aktiivisesti Facebookissa, sillä huomasin, että sinne on aina koottuna alan parhaat jutut. Näin huomasin myös ilmoituksen koulutuspäällikön hausta”, kiittelee Samuli.

Talotekniikka-ala on tärkeä!

Koulutuspäällikön tehtävissä Samuli haluaa korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä. ”Kouluttautuminen ei pääty siihen, että saa paperit käteensä. Siitä se vasta alkaa. Ala muuttuu jatkuvasti, asiakkaiden odotukset, asetukset ja lait muuttuvat. Haluaisin olla edelläkävijä, toteuttaa tänään sen, mitä toiset miettivät vasta huomenna.”

Samuli toteaa, että teemme työtä erittäin tärkeällä alalla, LVI-ammattilaiset ovat tärkeä voimavara ilmastonmuutosta torjuessa. Hän on opettanut myös kestävän kehityksen periaatteita ja muistuttaa, ettei kyse ole vain jostain lajittelusta – kestävällä kehityksellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.

”Fiksuilla ratkaisuilla tehdään tulevaisuus.”

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö
Samuli Könkö
050 327 6592
samuli.konko (at) sulvi.fi

Kommentoi: Talotekniikan oppaat, Vesi- ja viemärilaitteistot -opas

Talotekniikkateollisuus pyytää kommenttejanne opasluonnoksesta, joka sisältää opastavia tekstejä ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistosta tueksi. Opasluonnos on laadittu sähköisenä (siirry oppaan tervetuloa sivulle).

Voitte lähettää kommenttinne oppaan viimeistelyä varten SuLVIn kautta. SuLVI on yksi järjestötahoista, joilla on kommentointioikeus julkaisualustalle.

Lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

Aalto-yliopisto: Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen – veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet

Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset.

Kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen Meri Sipilän diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea.

Tutkimus paljasti, että hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lisäksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteistön hanan ja putkiston ikä sekä niissä käytetyt materiaalit.

”Nikkeliä liukeni veteen erityisesti kiinteistöissä, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteistöissä, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todennäköisesti peräisin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijyä voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista”, Meri Sipilä kertoo.

Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lainsäädännössä terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimmäisarvo 20 µg/l. Se ylittyi litran vesinäytteissä kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut käyttämättömänä yli 8 tunnin ajan. Enimmäisarvon ylittävissä näytteissä nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 21–80 µg/l. Sipilä kuitenkin korostaa, että nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sisällä seissyt vesi oli laskettu pois.

Lyhyemmillä seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdessä näytepisteessä. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi seisoneessa vedessä yhdessä näytepisteessä ja oli lisäksi lähellä raja-arvoa muutamassa näytepisteessä. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.

”Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu. Näin kiinteistön vesijärjestelmässä seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle”, Sipilä sanoo.

Huomio kiinteistöjen vesikalusteisiin

EU:n juomavesidirektiivin muutos edellyttää, että kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylmässä hanavedessä tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista. Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontanäytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen jälkeen, jolloin näyte vastasi käytännössä vesilaitoksen toimittamaa verkostovettä. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet täyttivät tässäkin tutkimuksessa reilusti lainsäädännön asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.

Uuden näytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteistöjen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikentävä vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa löydetään ylityksiä, selvitetään, löytyykö syy kiinteistön vesijärjestelmästä vai vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Sen jälkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.

Myös terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Meri Sipilän diplomityö ”Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit” hyväksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vetämään hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta.

Lisätietoja:

Meri Sipilä, projekti-insinööri, DI, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
p. 044 279 3587
meri.sipila(at)fcg.fi

Päivi Peltonen, prosessikemisti, FM, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
paivi.peltonen(at)fcg.fi

Riina Liikanen, vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry & Adjunct Professor, Aalto-yliopisto
p. 040 758 1418
riina.liikanen(at)vvy.fi

Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista lähteistä, terveysvaikutuksista ja enimmäispitoisuuksista löytyy Valviran julkaiseman Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16.

Palkitsemme suunnittelijapäivässä Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään muille, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea suunnannäyttäjä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.  Ehdotuksia Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi otettiin 15.1.2018 saakka ja palkinnon saaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivän yhteydessä 14.2.2018.

Ehdokkaat Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi ovat sosiaalisia ja tarkkoja työssään

LVI-suunnittelun merkitys kasvaa koko ajan, energiatehokkuus ja sisäilman laatu ovat tämän hetken trendejä. LVI-suunnittelijan onkin oltava perillä oman työnsä vaikutuksista rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen.

Näistä asioista ehdotettuja henkilöitä kiitettiin:

“Ehdottamani henkilö on rauhallinen ja erittäin järjestelmällinen ihminen. Hän pystyy omaksumaan nopeasti suuria kokonaisuuksia ja muistaa sopimansa, hänen kanssaan on helppo työskennellä.”

”Hän teki diplomi-insinöörityönsä rakennusten energiaoptimoinnista. Täysin uusi tapa tehdä simulointeja. Alalla ei ole vielä edes kunnolla tajuttu potentiaalia parametriselle simuloinnille.”

“Ehdokkaani haluaa jakaa tietoa ja edistää myös muiden ammattitaidon kehittymistä. Hän on selvästi pelaaja, joka tekee muista parempia. Hän on ulospäin suuntautunut, markkinointihenkinen ja kunnianhimoinen. Hänen vahvuuksiaan ovat asetusten, määräysten ja standardien tuntemus sekä projektin koordinointiin liittyvät taidot.”

”Hänellä on nuoresta iästä huolimatta erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta. Työkaveri kehuu hänen huumorintajuaan ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”.

”Nuoresta iästään huolimatta hän on erittäin kokenut tekijä työssään. Työnsä hän hoitaa sovitusti ja nopeasti, mutta huolella. Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa huomioiden kaikki tasapuolisesti. Valvojana hän on tarkka ja oikeudenmukainen. ”

”Hän on ripeä kokonaisuuksien hallitsija.”

”Hän on järjestelmällinen.”

”Hän on erittäin kiinnostunut ja innostunut etsimään uusia innovatiivisia vaihtoehtoja asiakkaille. Kyky tehdä vaativiakin kohteita nuoresta iästään ja vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Monipuolinen ja erittäin lahjakas suunnittelija.”

”Hän tulee hyvin toimeen kaikkien sidosryhmien kanssa ja omakotitalo-asiakkaiden palaute on ollut pelkästään positiivista. Hänen suunnitelmistaan ei ole tullut yhtään reklamaatiota ja asentajat kehuvat hänen suunnitelmiensa laatua.”

”Jos tarvitaan LVI-sanakirjaan kuva ”huipputyyppi, LVI-suunnittelija”, voitte lisätä siihen hänen kuvansa.  Hänen kanssaan on kiva tehdä töitä.  Hän tarttuu ennakkoluulottomasti töihin ja selvittää asiakkaan odotukset reippaasti. Hän on myös ottanut luottosuunnittelijan roolin urakoitsijan suuntaan.”

Kommentit ovat referoitu suosittelijoiden lähettämistä teksteistä.

Ring Ring, Mikko Tampereelta

Soitamme jälleen Suomen LVI-liiton jäsenille ja kysymme kuulumisia. Ring ring on juttusarja, jonka haastateltavat valitaan satunnaisesti Suomen LVI-liiton jäsenrekisteristä.

Mikko Aro aloitti LVI-suunnittelijan uransa tasan kymmenen vuotta sitten 2008 ja hyvin pian sen jälkeen tamperelaisen KnowTekin palveluksessa. KnowTek tarjoaa korjausrakentamisen LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä taloteknistä valvontaa liike- ja asuinkiinteistöihin. Perinteisiä putkiremontteja ja muuta LVISA-suunnittelua unohtamatta.

Mikko Aro

”LVI-suunnittelu on päätyöni, mutta olen tehnyt myös valvontaa, laatinut energiatodistuksia ja olen erikoistunut laatimaan energialaskelmia lämpöpumppujärjestelmään siirtymisestä. KnowTek on aiemmin ollut lähinnä saneerauksiin keskittyvä toimisto, mutta viime vuosien aikana olemme tehneet paljon myös uudisrakentamisen LVI-suunnittelua. Kohteet vaihtelevat asuinrakennuksista myymälähalleihin. Voin sanoa, että työ on todella ollut mielenkiintoista ja vaihtelevaa”, kertoo Mikko.

Jatkossa suunnittelijalle enemmän vastuuta

Mikko kokee, ettei suunnittelutyö ole muuttunut paljoakaan hänen työuransa aikana, mutta toteaa, että vaikka uusiin asetuksiin tutustuminen on vielä hiukan kesken, jatkossa suunnittelijalle annetaan enemmän vastuuta, eikä työ ole niin säänneltyä jatkossa. Koulutukseen hän on joka tapauksessa jo ilmoittautunut.

”Voisin itse asiassa olla aktiivisempikin kouluttautuja ja hyödyntää nimenomaan Suomen LVI-liiton tarjoamia jäsenhintaisia koulutuksia enemmän. En ole toistaiseksi osallistunut TaLVIn tapaamisiin sen aktiivisemmin. Minulle jäsenyyden tärkein etu on ollut tähän mennessä Talotekniikka-lehti, jota arvostan paljon. ”

LVI-alalla näytti riittävän työtä – ja riittää yhä

Mikko ei muista aivan varmaksi, miksi aikoinaan päätyi LVI-alalle – hänellä kun ei ollut sukurasitetta saatikka kutsumusta. Sen sijaan nuori mies oli katsellut, että alan työtilanne vaikutti hyvältä, töitä riittäisi ja lisäksi LVI-ala on niin laaja, että kouluttauduttuaan on mahdollista tehdä vaikka mitä.

LVI-insinööreistä onkin pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden syksyllä 2016 tekemän suhdannekyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä piti toimihenkilöiden saatavuutta heikkona. SKOLin kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa.

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui vuoden alusta

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui piirtämisestä suunnitteluun vuoden 2018 alussa, kun koko rakentamismääräyskokoelma uudistui. Kun aiemmin puhuttiin määräyksistä, jatkossa puhutaan asetuksista. Asetusten soveltamiseen jää aiempaa enemmän tulkinnan varaa ja niitä tuetaan oppailla, jotka toimivat tukimateriaalina, eivätkä ole velvoittavia. Muutos on merkittävä LVI-suunnittelijoiden työssä.

LVI-suunnittelija parempaa rakentamista varmistamassa

Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, joten niiden osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on merkittävä. Puhumattakaan siitä, että energiatehokkuudella on suora vaikutus asumiskustannuksiin. Talotekniikan keskeisin osa on LVI-tekniikka.

LVI-tekniikan tavoitteena on energiatehokas, terveellinen ja viihtyisä asuminen ja LVI-alan ammattilainen työskentelee puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Samaan aikaan LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tulevat tarvitsemaan nykyistä enemmän LVI-osaajia.

LVI-suunnittelijoille oma seminaari – SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018

Suomen LVI-liitto järjestää LVI-suunnittelijoille seminaarin, jossa ajankohtaisia asetusmuutoksia ja suunnittelijan työarjen haasteita lähestytään käytännöstä käsin. Seminaarin yhteydessä on vielä näyttely, jossa saa tutustua rauhassa alan uusimpiin ratkaisuihin. Yhden päivän aikana pyrimme tarjoamaan kiireisille suunnittelijoille koko paketin: verkostoitumista, tietoa ja tuotteita.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija tekee työtä hyvällä asenteella

Palkitsemme suunnittelijapäivässä myös Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan, sillä haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Ehdotuksia sopivasta henkilöstä otetaan vastaan 15.1.2018 saakka.

Lisätietoja osoitteessa sulvi.fi/sulvinsuunnittelijapaiva.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Tiina Strand, p. 040 505 5445

ELVI ja HeLVI yhdistyivät

ELVI ja HeLVI ovat suunnitelleet pitkään yhdistymistä ja vuoden vaihteessa suunnitelmat konkretisoituvat. Espoon LVI-yhdistys ELVI teki päätöksen yhdistystoiminnan lopettamisesta 18.12.2017. Samassa yhteydessä HeLVI muutti nimensä Helsingin seudun LVI-yhdistykseksi ja päivitti sääntönsä uutta toimintaa paremmin vastaaviksi.

HeLVIn uuteen hallitukseen nimettiin ELVIn hallituksen jäsenet Marko Polvi ja Ville Matveinen sekä HeLVIstä Isto Hietanen, Eveliina Junkkari, Mikko Hiltunen, Tom Hult ja Mikko Suhonen.

Vuodenvaihteesta alkaen olemme entistäkin vahvempi ja uutta toimintaa tarjoava pääkaupunkiseudun LVI-alan ammattilaisia yhteen kokoava vahva yhdistys!

Isto Hietanen
Puheenjohtaja
Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI

Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat määräykset uuteen asetukseen

Ympäristöministeriö on 22.12.2017 antanut asetuksen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Se noudattaa pääosin nykyisiä määräyksiä.

Tavoitteena on turvata puhdas vesi ja laitteiston turvallinen käyttö. Lisäksi halutaan estää vesivahingot ja vuodot, jotka voivat aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita ja terveyshaittoja.

Asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Lisäksi se koskee rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.

Asetus korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007). Asetuksen tasolle on nostettu eräitä osan D1 tärkeitä ohjeita. Uusi asetus sisältää pelkkiä määräyksiä, ja osa ohjeista siirretään opasaineistoihin.
Asetuksessa on täsmennyksiä, joilla varmennetaan laitteiston käyttövarmuutta ja -turvallisuutta.

Erityisalan työnjohtajan tulee varmistaa vesi- ja viemärilaitteiston käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja tarkastukset. Rakennusvaiheen vastuuhenkilö vastaa siitä, että näiden toimien tekeminen ja suunnitelmanmukaisuus merkitään rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Rakennustuotteita, kuten putkia, venttiileitä ja vesikalusteita, koskevat vaatimukset tullaan esittämään tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa. Näiden asetusten vaatimusten mukaisesti uusitaan myös tyyppihyväksyntäasetukset. Asetukset on tarkoitus antaa vuoden 2018 aikana.

Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista tulee voimaan 1.1.2018.

Uusi asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä FINVACin oppaat julkaistu

Uudet asetukset rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä uuden rakennuksen energiatehokkuudesta tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11).

Suunnittelulle enemmän vapauksia

Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin asetuksessa korostetaan vastuuta ja osaamista suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rakennuksen hyvä sisäilmasto, josta ei tingitä energiansäästön vuoksi.

Lähes nollaenergiarakentamisen velvoite

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Tällä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.

Keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkossakin laskennallisen energiatehokkuuden vertailu (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaihtoehtona asuinrakennukset voivat osoittaa kelpoisuuden rakenteellisella energiatehokkuudella, ilman E-luvun laskentaa. Uusiutuvan energian tuotanto rakennukseen kuuluvalla laitteella otetaan huomioon siltä osin kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Asetus mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon muuallakin kuin kiinni rakennuksessa.

Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivellytty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin, jotka astuvat voimaan samaan aikaan.

Oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf, tallentuu omalle koneelle). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääräyskokoelmaan.

Uudet asetukset 2018 -kiertue

Suomen LVI-liitto järjestää kevään aikana Uudet asetukset 2018 -kiertueen, joka antaa perustiedot asetusmuutosten merkityksestä LVI- ja energia-alan toimijoille.

Aamupäivällä käydään läpi vesi- ja viemärilaitteistot ja sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetukset, iltapäivällä energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus.

Ilmoittautuminen sekä aamu- että iltapäivän osioihin tapahtuu samalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkista kiertueaikataulu ja paikkakunnat koulutussivuiltamme.

 

 

Uudet asetukset 2018 -kiertueella käydään läpi myös uudistunut energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus

Uudistunut asetus rakennuksen energiatodistuksesta muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön kanssa ja kannustaa määräystasoa energiatehokkaampaan rakentamiseen.

Energiatodistusasetuksen muutostarpeiden taustalla on rakennusten energiatehokkuutta koskeva EU-direktiivi. Direktiivin myötä maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu siten, että 1.1.2018 lähtien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Keskeisimmät muutokset

Korvautuvaan asetukseen (176/2013) verrattuna keskeiset muutokset koskevat terminologian selkeyttämistä, laskentasääntöjä ja rakennusten ryhmittelyä energialuokituksissa. Myös energiatodistuslomaketta ja sen täyttöohjetta on päivitetty.

Jatkossa uusi rakennus voi saada energiatodistuksessa A-luokituksen aiempaa kustannustehokkaammin. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä uusi rakennus sijoittuu jatkossa lähtökohtaisesti B-luokkaan, aiemman C-luokan sijaan.

Muutos ei edellytä vanhojen todistusten uusimista

Jos rakennuksella on jo voimassa oleva energiatodistus, mikään ei edellytä uuden todistuksen hankkimista myynti- tai vuokraustilanteeseen, ennen kuin 10 vuotta voimassa oleva todistus vanhenee. Halutessaan taloyhtiöt ja rakennusten omistajat voivat kuitenkin hankkia uusien säännösten mukaan tehdyn todistuksen. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa kerrottuun asunnon energialuokkaan liitetään jatkossa alaindeksillä vuosiluku, joka osoittaa, minkä vuoden asetuksen perusteella energialuokka on laskettu.

Energiatodistusrekisteri päivitetään alkuvuoden aikana

ARAn ylläpitämä energiatodistusrekisteri päivitetään alkuvuoden 2018 aikana vastaamaan energiatodistuslakiin ja -asetukseen tehtyjä muutoksia. Siirtymävaiheen aikana energiatodistukset laaditaan aiemman energiatodistuslain (50/2013) ja energiatodistusasetuksen (176/2013) mukaisesti.

Uudet asetukset 2018 -kiertue

Suomen LVI-liitto järjestää kevään aikana Uudet asetukset 2018 -kiertueen, joka antaa perustiedot asetusmuutosten merkityksestä LVI- ja energia-alan toimijoille.

Aamupäivällä käydään läpi vesi- ja viemärilaitteistot ja sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetukset, iltapäivällä energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus.

Ilmoittautuminen sekä aamu- että iltapäivän osioihin tapahtuu samalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkista kiertueaikataulu ja paikkakunnat koulutussivuiltamme.

Lisätiedot:

motiva.fi/energiatodistus

Ympäristöneuvos Maarit Haakana, ympäristöministeriö, p. 0295 250 069, etunimi.sukunimi(at)ym.fi (energiatodistusasetus)

Asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy, p. 0400 464 787, etunimi.sukunimi(at)motiva.fi (energiatodistusneuvonta)