Tag Archive for: lausuntopyyntö

Kommentoi InfraRYLin vesihuoltorakenteet-osan lukuja

Kommentoi InfraRYL:n infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten työnosa –lukuja pääryhmästä 30 000 Järjestelmät. Lausuntoa pyydetään jäte- ja hulevesiviemäreiden sekä vesijohtojen luvuista.

Lähetä kommenttisi kirjoittaen tai liitetiedostona tällä lomakkeella 30.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle.

Alkuperäinen materiaali Rakennustiedon lausuntopyyntösivuilla. Jos haluat Word-tiedostot luvuista, saatte ne tuotepäällikkö Katri Metsomäeltä, katri.metsomaki(at)rakennustieto.fi.

Kommentoi ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnosta

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää edustamanne tahon kommentteja liitteenä olevasta ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnoksesta. Toimeenpanosäädös koskee paikallisia tilalämmittimiä.

Lisäksi pyydetään kommentteja liitteenä olevasta keskustelupaperista paikallisten tilalämmittimien ja ilma-ilmalämpöpumppujen energiamerkinnän yhdistämisestä.

Asetuksen muutos pitää sisällään säädöksessä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme kommenteista yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Kommentoi ilma-ilma huoneilmastointikoneiden ja lämpöpumppujen ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusluonnoksia

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää kommentteja ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintäasetuksen EU 2017/1369 ilma-ilma huoneilmastointikoneita ja lämpöpumppuja koskevista toimeenpanosäädösluonnoksista. Lisäksi pyydetään kommentteja mainittuihin asetusluonnoksiin liittyviin liitteenä oleviin komission täytäntöönpanopäätösluonnoksiiin.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenteistamme yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Toimeenpanosäädökset korvaisivat huoneilmastointilaitteiden nykyisen ekosuunnittelua koskevan komission asetuksen No 206/2012 ja energiamerkintää koskevan komission delegoidun asetuksen No 626/2011.

Ehdotukset pitävät sisällään säädöksissä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Voimassa oleva ilmastointikoneita koskeva komission asetus No 206/2012 ja komission delegoitu asetus No 626/2011.

Kommentoi 2.9.2019 mennessä: ilmastoa, ilmastonmuutosta ja ilmastotietoista suunnittelua käsittelevät RT-ohjekorttiehdotukset

Ilmastolla on suuri vaikutus materiaalien kestävyyteen, mikä tulee huomioida rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Kasvillisuus vaikuttaa paikallis- ja pienilmastoon, mitä voidaan hyödyntää monin tavoin suunnittelussa.

Rakennustietosäätiö RTS pyytää kommenttejanne neljään ohjekorttiin. Kerro mielipiteesi tällä lomakkeella 2.9.2019 mennessä ja koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustietosäätiölle.

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle on osa Ilmastotietoinen suunnittelu RTohjesarjaa, joka kattaa neljä itsenäistä ohjekorttia.

Kortissa tarkastellaan ilmasto- ja sääilmiöitä Suomessa rakentamisen
ja rakennetun ympäristön näkökulmasta. Ohjekortti on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille. Aiheena ovat ilmaston tekijät Suomessa, ilmaston vaikutus materiaaleihin, kasvillisuuden ja vesistöjen vaikutus ilmastoon, sekä listaus lisäkirjallisuudesta.

RTS 19:20 ohjekorttiehdotus. Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle ohjekorttiehdotus (pdf)

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä -ohjekortissa tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä keinoja sen hillintään ja siihen sopeutumiseen rakennetussa ympäristössä. Ohjeet on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille.

Kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja sen hillitsemistä alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla (rakennuksen hiilijalanjälki, energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot jne..). Lisäksi kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla.

RTS 19:21 ohjekorttiehdotus. Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (pdf)

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö -ohjekortissa tarkastellaan paikallisilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista sekä muuttuvan ilmaston ja sään vaikutuksiin varautumista keinoin alue- ja yhdyskuntasunnitteussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille.

Ilmastotietoinen suunnittelu huomioi alueen paikallis- ja pienilmasto-olosuhteet ja pyrkii vaikuttamaan niihin suotuisasti. Ennustetut muutokset ilmastossa huomioidaan ja niihin pyritään sopeutumaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena suunnittelu monimutkaistuu, kun tavoitteet voivat olla osin ristiriitaisia sään äärevöityessä. Esimerkiksi helteiden lisääntyessä varjostus ja ilman liikkuminen korostuvat, korkean rakentamisen tuodessa oman
lisänsä huolellisine tuuliolosuhteiden tutkimisineen.

Ilmastotietoisella suunnittelulla pyritään pienentämään ilmastonmuutoksesta koituvia äärevöityvän sään vaikutuksia ja luomaan kestävää ja miellyttävää asuin- ja toimimisympäristöä. Puisto voi viilentää paahteista kaupunkia jopa kilometrin etäisyydellä. Sateiden lisääntyessä viherkatot ja piha-alueiden käsittely auttavat hulevesien hallinnassa.

RTS 19:22 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö (pdf)

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu -ohjekortissa tarkastellaan pienilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista ja muuttuvan ilmaston vaikutuksiin varautumista rakennussuunnittelussa ja siihen liittyvässä piha- ja korttelitason suunnittelussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille ja ohjekortti tarjoaa käytännön ohjeita rakennusten ja niiden lähiympäristön suunnitteluun.

Pienilmastolla tarkoitetaan havaittavissa olevien, koettuun miellyttävyyteen vaikuttavien valo-, lämpö-, tuuli- ja kosteusolosuhteiden yhteisvaikutusta. Ilmastotekijöitä, joihin pyritään vaikuttamaan tai sopeutumaan, ovat

  • aurinko: luonnonvalo, ylilämpeneminen, säteilyrasitus
  • tuuli ja ilmanlaatu
  • sade, sisältäen kosteusrasituksen, hulevedet, tulvat, lumen ja liukkauden.

RTS 19:23 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu (pdf)

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustietosäätiön sivuilla.

Kommentoi 16.8.2019 mennessä: Rakennuksen digitaalinen turvallisuus

Rakennuksen digitaalinen turvallisuus, tilaajan ohjeessa käsitellään tilaajan (rakennuksen omistajan, haltijan tai muun rakennushankkeeseen ryhtyvän) näkökulmasta talotekniikan
tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka on huomioitava rakennuksen elinkaaren aikana, sekä keinoja talotekniikan tietoja kyberturvallisuusriskien hallintaan. Tähän ohjekorttisarjaan sisältyvät vastaavat ohjeet myös suunnittelijoille sekä kiinteistönpidosta vastaaville tahoille.

Kommentoi rakennuksen digitaalisen turvallisuuden tilaajan ohje-ehdotusta tällä lomakkeella 16.8.2019 mennessä. Koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustiedolle.

Ohjekorttiehdotukseen on muun muassa koottu:

  • Lait, säädökset ja direktiivit
  • tärkeimmät niistä standardeista ja ohjeista, joita rakennusten talotekniikan digiturvallisuuteen liittyy.

Ohje-ehdotus: Rakennusten digitaalinen turvallisuus. Tilaajan ohje (Pdf)

Koska riskejä voidaan käsitellä eri tavoin ja eri organisaatioilla on erilaisia riskinsietokykyjä, luvussa on esitetty neljä yleisesti käytettävissä olevaa digiturvallisuuden tasoa (DT1–4) helpottamaan tavoiteasettelua ja suojaustason ilmoittamista. Ohjeen sähköisen version liitteenä on taulukko, josta eri osa-alueiden DT1–4 vaatimukset käyvät ilmi.

Liite: taulukko Rakennuksen digitaalinen turvallisuus (Excel)

Yleisesti rakennuksen digiturvallisuudesta

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä.

Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa.

Keskeisimmät riskit

Tietosuojaan ja -turvaan kohdistuvien riskien lisäksi rakennuksen sisäolosuhteisiin, energiankulutukseen ja moniin toimintoihin voidaan kohdistaa kybervaikutus, jolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan hyvinkin monipuolisesti ja laajasti rakennuksen käytettävyyteen, käyttäjiin ja kustannuksiin.

Rakennuksen käyttäjiin voidaan kohdistaa toimintakykyyn ja jopa terveyteen kohdistuvia vaikutuspyrkimyksiä ilmastoinnin ja valaistuksen ohjauksen kautta ja näin aiheuttaa käyttäjälle merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

 

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustiedon sivuilla.

Artikkelia tarkennettu 31.7.2019.

Kommentoi ympäristöministeriön opasta purkukartoituksesta sekä Purkutyöt -opasta

Kommentoi ympäristöministeriön opasta purkukartoituksesta sekä Purkutyöt -opasta 24.6. mennessä.

Ympäristöministeriön opas purkukartoituksesta

Suomessa syntyy vuosittain n. 1,4 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen nostamista jäsenmaissa 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö julkaisee v. 2019 kolme opasta hallitun purkuprosessin edistämiseksi. Nyt lausunnoille annetaan näistä kaksi ensimmäistä, Purkutyöt- ja Purkukatselmus-oppaat. Kolmas, Purkutöiden hankintaopas valmistuu lausunnoille syksyllä.

Rakennus- ja purkumateriaalien parempi hyödyntäminen on rakentamisen kiertotalouden keskeisiä tavoitteita ja tärkeää myös maamme ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nyt julkaistavan Purkutyöt-oppaan ja muiden purkamista koskevien oppaiden tavoitteena on purkamisen paremman valmistelun kautta luoda paremmat edellytykset materiaalien hyödyntämiselle sekä purkamiseen ja purkumateriaaleihin liittyvien haittojen ehkäisemiselle.

Ympäristöministerin opas purkukartoitukselle Luonnos
Kommentoi tällä lomakkeella purkukartoituksen opasta 24.6.2019 mennessä.
Alkuperäinen lausuntopyyntö

Ympäristöministeriön Purkutyöt -opas

Suomessa syntyy vuosittain n. 1,4 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen nostamista jäsenmaissa 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö julkaisee v. 2019 kolme opasta hallitun purkuprosessin edistämiseksi. Nyt lausunnoille annetaan näistä kaksi ensimmäistä, Purkutyöt- ja Purkukatselmus-oppaat. Kolmas, Purkutöiden hankintaopas valmistuu lausunnoille syksyllä.

Rakennus- ja purkumateriaalien parempi hyödyntäminen on rakentamisen kiertotalouden keskeisiä tavoitteita ja tärkeää myös maamme ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nyt julkaistavan Purkutyöt-oppaan ja muiden purkamista koskevien oppaiden tavoitteena on purkamisen paremman valmistelun kautta luoda paremmat edellytykset materiaalien hyödyntämiselle sekä purkamiseen ja purkumateriaaleihin liittyvien haittojen ehkäisemiselle.

Ympäristöministeriön Purkutyöt -opas Luonnos
Kommentoi tällä lomakkeella 24.6.2019 mennessä
Alkuperäinen lausuntopyyntö

Kommentoi elinkaarihankkeen sopimusmalleja

Rakennustieto pyytää lausuntoja otsikon RT-ohjekorttiehdotuksista. Näiden ohjekorttien pohjalta laaditaan myös täytettävät sopimuslomakkeet Sopimuslomake.Net -palveluun.

Elinkaarihankkeiden markkinoiden kasvaessa ja kehittyessä on tilaajien, palveluntuottajien ja alan keskeisten järjestöjen edustajien toimesta nähty tarpeelliseksi luoda Kira-alalle yhtenäiset sopimusmallit. Uusien sopimusmallien tavoitteena on yhtenäistää sopimusten rakennetta kuitenkin mahdollistaen hankekohtaiset tarkennukset.

Sopimusmalliehdotukset

Elinkaarihankkeen puitesopimusmalli RTS 19:34

Elinkaarihankkeen sopimusmalli RTS 19:35

Kommentoi tällä lomakkeella

Kommentoi ehdotuksia tällä verkkolomakkeella 24.8.2019 mennessä.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Taustatietoja

Sopimusmallien laatimisen yhteydessä on pidetty työpaja alan toimijoiden kesken ja huomioitu työpajan tuloksena saadut palautteet ja kehittämisideat. Uusi sopimusmalli pohjautuu pääosin Asianajotoimisto Krogeruksen aikanaan laatimaan ja useammassa eri elinkaarihankkeessa viimeisen 7 vuoden aikana testattuun, kehiteltyyn ja hyväksi havaittuun sekä toimivaan sopimuspohjaan. Taustalla on myös aikanaan Kuntaliiton, RAKLIn, Rakennusteollisuus RT:n, palveluntuottajien ja sopimusjuristien laatima palvelusopimus-malli.

 

 

Kommentoi uimahallisuunnittelun tehtäväluetteloita

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne seuraavista tehtäväluetteloiden ohjekorttiehdotuksista:

Parhaillaan on valmisteilla myös uimahallihankkeiden rakennesuunnittelun ja laatoitustöiden valvonnan tehtäväluettelot, jotka ovat tulossa lausunnolle syksyn 2019 aikana.

Lähetä kommenttisi 14.6.2019 mennessä tällä lomakkeella SuLVIn lausuntoa varten. Asiantuntijamme Jorma Railio koostaa kommenttinne lausunnoksi. Lyhytkin kommentti ja muutama lause merkitsevät, joten kannustamme kommentoimaan!

Alkuperäinen lausuntopyyntö.

Kommentoi pätevyyteen liittyviä käsitteitä 23.5.2019 mennessä

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön.

Pätevyyskäsitteisiin toivotaan nyt kommentteja. Kommentoi sanastoluonnosta SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella 23.5.2019 mennessä. Kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita, eikä niiltä edellytetä virallista muotoa – SuLVIn asiantuntija kokoaa kommenttinne viralliseksi lausunnoksi lausuntopyynnön tekijälle.

Tutustu sanastoluonnokseen (alk. s. 4)

Voit myös kommentoida suoraan. Silloin pyydämme lähettämään sanastoa koskevan lausunnon tällä lausuntopohjalla (huom. tallennusmuoto on pdf. Pyydä halutessasi Word-tiedosto sähköpostitse anne.valkama(at)sulvi.fi) Sirpa Suhoselle osoitteeseen sirpa.suhonen(at)tsk.fi 27.5.2019 mennessä.

Taustalla

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Työ laajentaa vuonna 2016 julkaistua Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeistä sanastoa ja lisäksi päivittää joitain aiemmin määriteltyjä käsitteitä.

Valtionhallinnon tehtävänä on sovittaa yhteen rakennetun ympäristön erilaisia sanastotarpeita ja viedä tulokset osaksi rakennetun ympäristön tietoalueen sanastoa (ks. Sanastot-työkalu, rakennettu ympäristö). Yhteinen käsitteistö tukee kaikenlaista viestintää olipa sitten kyse viranomaisviestinnästä tai arkisista vuorovaikutustilanteista. Sanasto tukee myös kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa. Lisäksi sanastoa käytetään muun muassa lainsäädännön ja direktiivien valmistelussa. Erityisesti tavoitteena on tukea parhaillaan käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistustyötä.

Nyt lausunnolla on 53 pätevyyteen liittyvää käsitettä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Sanastotyö tehdään työryhmissä, joihin osallistuu kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologeja. Pätevyyteen liittyvien käsitteiden lausuntoluonnoksen laatineeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet:

  • Juha-Pekka Maijala, rakennusneuvos, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
  • Katja Outinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Minna Perähuhta, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Leena Salmelainen, valvontajohtaja, Turun kaupunki / Rakennustarkastusyhdistys RTY ry
  • Pia Selroos, erityisasiantuntija, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
  • Sirpa Suhonen, sanastoprojektin terminologi, Sanastokeskus TSK

Pätevyyteen liittyvien käsitteiden sanastoprojektia on koordinoinut FISE Oy, ja sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn on rahoittanut ympäristöministeriö. Työssä on ollut mukana myös Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry.

Kommentoi ympäristöministeriön ohjetta rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, ns. kosteusasetus) tuli voimaan 1.1.2018. Asetuksessa esitetään vain velvoittavia säännöksiä. Tämän vuoksi jo asetusvalmistelun yhteydessä todettiin tarve ohjeistavalle lisätiedolle. Kosteusasetukseen liittyen on nyt valmisteltu ohjeluonnos, jossa selostetaan ja taustoitetaan asetuksen sisältöä.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella 17.6.2019 mennessä Suomen LVI-liiton lausuntoa varten. Voit kommentoida vain jotakin osaa, muutama lausekin riittää. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten kommentit lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Ohjeluonnos rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)

 

Alkuperäinen lausuntopyyntö ympäristöministeriön lausuntopalvelussa.