Blogi Sivu 14

Kommentoi mm. rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä lakiehdotusta

Kommentoi hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta. Voit kommentoida myös esityksen yleisperusteluita, vaikutuksia, yleisiä säännöksiä, ottaa kantaa valvontaviranomaisiin.

Alkuperäinen lausuntoehdotus käsittelee myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä. Jos haluat kommentoida myös lukua 2 (Sähköajoneuvon latauspiste ja latausvalmius rakennuksessa), siirry suoraan ympäristöministeriön lausuntopyyntöön osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Kommentoi tällä lomakkeella 1.11.2019 mennessä. Asiantuntijamme kokoaa kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi ympäristöministeriön lausuntopalveluun.

Materiaalit

Direktiivi EU 2018/844

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta Luonnos 3.10.2019 (pdf)

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä. Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU 2018/844).

Lailla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, lisäämään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia.

Laissa säädettäisiin myös velvollisuuksia suunnitella ja rakentaa isoihin, muihin kuin asuinrakennuksiin automaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Lain valvontaviranomaisena toimisi kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavan maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että toimenpidelupaa tarvittaisiin tietynlaisen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä luku 3 luku

11 §. Uuden rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa uuden muun kuin asuinrakennuksen rakentamiseen, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatiojärjestelmä.

Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän teho olisi yli 290 kilowattia.
Lämmityksen osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellislämpötehoa lämmitysjärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Lämpimän käyttöveden tarvitsemaan lämmitystehoa ei lasketa mukaan nimellislämpötehoon. Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaan rakennuksen lämmitysteho on mitoitettava rakennuksen sijaintipaikkakunnan mukaisen mitoittavan ulkoilmalämpötilan mukaan. Ilmastoinnin osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellistä jäähdytystehoa ilmastointijärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Yleensä järjestelmät koostuvat useammasta kuin yhdestä osasta, jotka toimivat yhdessä. Tällöin nimellisteho vastaa yksittäisten yksikköjen nimellistehojen summaa. Nimellislämpöteho ja nimellinen jäähdytysteho lasketaan erikseen eikä niitä lasketa yhteen.

Laskettaessa lämmitysjärjestelmän nimellistehoa yhdistetyssä tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmässä lasketaan yhteen tilojen lämmitysjärjestelmän teho ja ilmanvaihtojärjestelmän tarvitsema lämmitysteho. Lämmöntalteenotto pienentää lämmitystehon tarvetta. Yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on järjestelmään asennettujen eri lämmönkehittimien nimellistehojen summa.

Laskettaessa ilmastointijärjestelmän nimellistä jäähdytystehoa yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän osalta lasketaan yhteen järjestelmässä olevien laitteiden nimelliset
jäähdytystehot. Uusille rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

12 §. Korjaus- ja muutostyön kohteena olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa tai 126 §:n mukaista toimenpidelupaa korjaus- ja muutostyöhön lämmitys-, ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmää koskien muussa kuin asuinrakennuksessa, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä.

Korjaus- ja muutostyön kohteena oleville rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

13 §. Olemassa olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka lämmitysjärjestelmien tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä. Olemassa olevan rakennuksen nimellislämpötehoa voi arvioida rakennuksen iän, ominaisenergiankulutuksen ja rakennuksen sijainnin perusteella määräytyvän mitoituslämpötilan mukaan.
Pykälän 1 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan mukainen ja pykälän 2 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi 15 artiklan 4 kohdan mukainen.

14 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän vaatimukset. Pykälän mukaan 11–13 pykälässä säädetyn rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän olisi kyettävä a) jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan sen mukauttaminen; b) tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuuden heikkeneminen ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista; ja c) mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa
sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta. Vaatimus vastaisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia ja 15 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia.

15 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskeva poikkeus. Pykälän mukaan mitä 12 ja 13 §:ssä olisi säädetty ei sovellettaisi, jos automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen ei olisi teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa tai rakennuksen lämmitys- tai ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmä ei olisi sellainen, jota voitaisiin automaatiolla ohjata, tai rakennuksessa on jo 14 §:n vaatimukset täyttävä rakennuksen automaatioja ohjausjärjestelmä tai 14 §:n vaatimukset voitaisiin täyttää useamman järjestelmän kokonaisuudella.

Pykälän mahdollistaisi rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskevat poikkeukset korjaus- ja muutostöiden ja olemassa olevien rakennusten osalta. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen on lähtökohtaisesti teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa sellaisen uuden rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa, mitä ehdotettava laki koskisi. Pykälällä toimeenpantaisiin 14 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause ja 15 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause.

1.2 Laki maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta

126 §. Toimenpidelupa. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimenpidelupa tarvittaisiin myös rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen, josta säädettäisiin sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:ssä. Edellä mainitun lain mukaiseen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen tarvittaisiin hankkeen suuruudesta riippuen joko toimenpidelupa tai rakennuslupa.

Ehdotuksen tarkoituksena olisi, että maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n 2 momentin kohdassa 1—7 mainitut rakennukset olisivat myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:n velvoitteiden piirissä. Muilta osin momentin sisältöön ei tehtäisi muutoksia.

Kommentoi päivitettävää K1 ”Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet” -julkaisua

Energiateollisuus ry:n lämmönkäyttötyöryhmä on valmistellut kevyen päivityksen julkaisuun K1/2013 ”Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet”. Muutokset johtuvat pääosin lainsäädäntöön tulleista muutoksista, mutta julkaisuun on tehty myös muita, lähinnä stilistisluonteisia muutoksia.

Julkaisussa on vielä myös pari avointa kysymystä, joihin toivomme kannanottojanne. Kommentteja tehtyihin muutosehdotuksiin pyydetään 31.10.2019 mennessä.

Lausuntomateriaali Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla.

Kommentit pyydetään lähettämään sähköpostilla mirja.tiitinen(at)energia.fi.

 

 

Kommentoi RYL-ehdotuksia LVI-järjestelmien yleisistä vaatimuksista ja ilmastointijärjestelmistä

Tutustu ehdotuksiin ja kommentoi

Yleistä TalotekniikkaRYL päivityksestä

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYLin eri osat valmistellaan niitä varten nimetyissä työryhmissä. Työryhmiin pyydetään ja valitaan edustajia kunkin osan kannalta keskeisiltä taloteknisen rakentamisen eri osa‐alueilta. Tavoitteena on, että eri osapuolet pääsevät jo valmisteluvaiheessa työstämään yhteisesti sisältöä.

TalotekniikkaRYLiä laaditaan vaiheittain ja ensimmäiset lausunnolle lähtevät osat ovat Yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset (ns. G0‐luku TateRYL 2002:ssa) ja 21.3 Ilmastointijärjestelmät. Myöhemmin loppuvuoden 2019 aikana lausunnolle laitetaan Vesi‐ sekä viemärijärjestelmiä käsittelevät luvut.

Rakennustieto toivoo mahdollisimman paljon kommentteja ja lausuntoja TalotekniikkaRYL‐ehdotuksiin, jotta lopputulokselle saadaan mahdollisimman laaja yhteinen hyväksyntä ja konsensus.

TalotekniikkaRYL 2019 yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset

Tässä osassa esitetään kaikkia LVI‐järjestelmiä koskevat yleiset laatuvaatimukset. Kun LVI‐töitä  koskevissa asiakirjoissa viitataan jonkin LVI‐järjestelmää koskevan osan yksityiskohtaiseen laatuvaatimukseen, myös yhteisen osan 20 vaatimukset ovat aina voimassa osa‐ ja lukukohtaisten yleisten vaatimusten lisäksi.

Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä, jotka liittyvät tuotteisiin, järjestelmien ja tuotteiden vaatimiin tiloihin, työn suoritukseen, sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen.

TalotekniikkaRYL 2019 yhteinen osa 20 LVI‐järjestelmien yleiset vaatimukset (pdf)

TalotekniikkaRYL osa 21.3 Ilmastointijärjestelmät

Tässä osassa esitetään ilmastointijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että LVI-työselostus voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina TalotekniikkaRYL yhteisen osan 20 LVI-järjestelmien yleiset vaatimukset kanssa.

Kun LVI-töitä koskevissa asiakirjoissa viitataan tämän osan yksityiskohtaiseen laatuvaatimukseen, myös osaja lukukohtaiset yleiset vaatimukset ovat voimassa. Lisäksi yhteisen osan 20 vaatimukset ovat aina voimassa.

TalotekniikkaRYL osa 21.3 Ilmastointijärjestelmät (pdf)

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Kommentoi rakennusten purkutöiden julkisten hankintakriteereiden luonnosta

Ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakennusten purkutöiden julkisten hankintakriteereiden luonnokseen. Kommentoi tällä lomakkeella 24.10.2019 mennessä. Me kokoamme teidän jäsenten kommentit viralliseksi lausunnoksi lausunnonpyytäjälle.

Opas sisältää vapaaehtoisia suosituksia purkuhankkeiden hankintaan. Näkökulmana on kiertotalouden edistäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen. Opas käsittelee hankintaprosessia, kriteereitä ja sitä miten miten hankintakriteerit liittyvät olemassa oleviin säädöksiin ja suosituksiin.

Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa

Kiertotalous ei ole pelkkää jätehuoltoa. Resurssien tehokkaan käytön kannalta on parhainta, että rakennukset ja rakenteet palvelevat käytössä mahdollisimman pitkään. Purkamista tulisi harkita vain niissä tapauksissa, jolloin korjaamisen tai ylläpidon kustannukset ovat kestämättömät suhteessa niillä saatavaan palvelutasoon.

Jätteitä syntyy Suomessa noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Maa-ainekset mukaan lukien rakentamisen jätteitä syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia.

Rakentamisen jätteet on nostettu yhdeksi painopistealueeksi vuoteen 2023 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Suomen tavoitteena on nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste materiaalina 70 prosenttiin.

Tilaajalla on suuri valta vaikuttaa siihen, miten rakennusten tai muun infrastruktuurin korjaamisessa ja purkamisessa syntyviä jätteitä käsitellään. Rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 7 miljardilla eurolla. Tällä summalla voidaan auttaa koko yhteiskunnan siirtymää kohti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Tutustu tarkemmin Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa luonnokseen (pdf)

 

Linkki ympäristöministeriön lausuntopalveluun. 

LVI-Golfin SM Juhlakilpailu 2019 tulokset

Sea Golf Rönnäs sijaitsee Loviisan Pernajassa, Porvoon itäpuolella.

Järjestyksessä jo 30. LVI-Golfin SM golfturnaus oli perjantaina 6.9.2019 Kilpailu voitiin viedä läpi vastoin sääennustetta pienten pisaroiden saattamana aivan hyvässä syyssäässä. Kenttä oli loistavassa kunnossa ja greenit liukkaat. Mukana oli kaikkiaan 78 pelaajaa.

Pålle Björklund.

Torstai-ilta sujui Klubilla miellyttävän juhlinnan merkeissä. Pålle Björklundia muistettiin tapahtuman toisena perustajana. Roual Juslin taasen on osallistunut tiiviimmin vuosien aikana kilpailuihin. Molemmille luovutettiin kiitokseksi arvokasta kuohujuomaa. Maittavan illallisen jälkeen saimme nauttia tyylikkäästä kulttuuriesityksestä. Pålle lauloi säestäjänsä kanssa pääosin italialaisia kappaleita. Miellyttävä kokemus kaikkiaan!

Sea Golf Oy:n isännöimä kenttä sijaitsee aivan Suomenlahden rannalla. Sen vuoksi kausi on pitkä. Meri vaikutti varmaankin siihen, että uhkaavat ukkospilvet kiersivät meidät ja saimme pelata niiden osalta rauhassa.

Juhlatapahtuman kunniaksi Suomen LVI-liitto lahjoitti kaikille osanottajille erityisellä logopainatuksella varustetut kolme palloa. Hienon tapahtuman kaikessa laajuudessaan mahdollisti 16 alan yritystä sponsoroinnilla. Nöyrät kiitoksemme kaikille sponsoreille ja palkintojen lahjoittajille.

Kuvassa Marko Polvi sekä järjestäjät Kalevi Hyvärinen ja Tapio Kanerva.

Tulokset

Lyöntipeli

  1. Marko Polvi, 70
  2. Kimmo Issakainen, 72
  3. Jani Hietanen, 73

Pistebogey

  1. Jukka Laaksomaa, 38
  2. Robert Carlsson, 37
  3. Timo Honkapää, 37

Scratch

Kilpailu käytiin mukavassa syyssäässä.
  1. Jani Hietanen, 73
  2. Ville Nykänen, 75
  3. Marko Polvi, 78

Naisten kilpailussa valtias oli tänä vuonna vuonna Heidi Pyykkinen. Lisäksi jaettiin pari erikoispalkintoa, pisin avaus ja lähimmäs lippua.

Työryhmä Kalevi Hyvärinen-Tapio Kanerva vastasivat tänä vuonna järjestelyistä. Ensi vuonna on järjestelyvuorossa Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys, EPoLVI joka hoitaa järjestelyt joko Seinäjoen tai Vaasan kentällä. Paikka selviää tulevan talven aikana.

 

Kalevi Hyvärinen
Kilpailun johtaja

Uusitut ilmanvaihdon mitoitusoppaat palauteseminaari 14.10.2019

FINVAC on tehnyt kaksi opasta Ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihto asetuksen (2017) tueksi. Oppaat ovat korvanneet vanhan D2:n liitteen 1 taulukot.
Sisäilma ja ilmanvaihto -opas, käsittelee ilmanvaihtotekniikkaa ja korvaa vanhan D2:n teknisen ohjetekstin. Oppaat ohjaavat määräystason ilmanvaihdon suunnitteluun, parempaakin saa toki tehdä, esimerkiksi Sisäilmastoluokitusta apuna käyttäen.

Pyysimme kevään ja kesän aikana kommentteja ilmanvaihdon säädösten ja oppaiden parantamiseksi, ja järjestämme nyt palauteseminaarin, jossa esitellään mm. oppaisiin tehdyt muutokset.

Seminaari järjestetään maanantaina 14.10.2019 klo 12-16 ympäristöministeriön Pankkisalissa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu seminaariin 4.10.2019 mennessä. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen pakollinen.

 

Palautteen keräsi ympäristöministeriön toimeksiannosta FINVAC, jonka muodostavat Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen i Finland (VSF) ja LIVI. Hankkeessa on lisäksi mukana Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka ry.

 

MiLVIn syyskausi alkoi tutustumisella Etelä-Savon Pelastuslaitokseen

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat Mikkelin paloasemalla.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 12.9.2019 Mikkelin paloasemalla ja tutustuivat Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimintaan, tiloihin ja kalustoon. Esittelijöinä toimivat palopäällikkö Isto Heikkinen ja palomestari Jarno Laikola.

Etelä-Savon Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö ja kalusto on sijoitettu Jääkärinkadulla sijaitsevalle Mikkelin paloasemalle ja hallinnon kymmenen työpistettä kadun toisella puolella olevaan Tuman rakennukseen. Etelä-Savon Pelastuslaitos on yksi Suomen kahdestakymmenestäkahdesta alueellisesta pelastuslaitoksesta ja siellä työskentelee yhteensä noin kaksi sataa henkilöä ja jos huomioidaan myös pelastustoimintaan osallistuva sopimushenkilöstö, nousee henkilömäärä noin 690 henkilöön. Paloasemia on yhteensä kolmekymmentäneljä, joista Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki toimivat 24/7.

Vuonna 2018 Etelä-Savon Pelastuslaitoksella oli yhteensä 2985 tehtävää, joista

  • tulipaloja 364
  • liikenneonnettomuuksia 601
  • vaarallisten aineiden onnettomuuksia 89
  • ihmisten pelastamisia 105
  • eläinten pelastamisia 56

Pelastuslaitokset panostavat myös paljon ennaltaehkäisevään työhön eli ohjaukseen, valistukseen ja neuvontaan valvonnan määrän jatkuvasti vähentyessä. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi työhön kuuluu myös väestön varottamiseen liittyviä tehtäviä.

Paloasemakierroksella tutustuttiin eri tilanteisiin räätälöityihin ajoneuvoihin sekä niiden kalustoon ja varusteisiin. Silmiinpistävää oli kaluston monipuolisuus, eriomainen kunto ja hyvin looginen sijoittelu ajoneuvoihin sekä esimerkillinen järjestys. Ajoneuvot on varusteltu hyvin nykyaikasella viesti- ja tietoliikennekalustolla. Yhteydenpidon tärkeyden suurissa vahingoissa saattoi aistia tämän kaluston runsaslukuisuudesta ja teknisestä tasosta.

Palomestari Jarno Laikolan opastamana tutustuttiin myös kaluston huoltoon, huoltotiloihin ja –laitteisiin. Erikoistyövälineiden huolto vaatii myös tiloilta tiettyjä poikkeavia ratkaisuja ja luovuutta. Sammutusletkujen pesu- ja kuivauslaitteet ovat hyvin massiivisia ja vain tähän tarkoitukseen soveltuvia laitekokonaisuuksia. Vaarallisia kemikalioita sisältävät pesuvedet otetaan erikseen talteen ja hävitetään muualla.

Varsinaisen paloasemarakennuksen IV-toteutus on jaettu kahteen osaan. Toimisto- ja sosiaalitiloilla on oma ilmanvaihtokone ja ajoneuvo- ja huoltotilojen ilmanvaihto hoidetaan toisella koneella. Viimeisenä tutustumisosiona oli miehistön ”huoltotilat” eli ruokailu- ja lepotilat. Tilat ovat puhtaat, valoisat ja hyvin varustellut.

Vierailun päätteeksi pidetyissä kiitospuheissa todettiin, että toivottavasti näkemäämme kalustoa ei tarvita meidän kodeissa tositilanteissa, mutta tosiasiassa keskimäärin joka päivä palaa jossain kodissa tai työpaikalla Etelä-Savon Pelastuslaitoksen vastuualueella. Kiitos Brankkarit, teette hyvää työtä!

Teksti ja kuvat:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys

Lahden LVI-yhdistyksen syysretki Saksaan

Lahden LVI-yhdistys vieraili Viessmannin tehtaalla.

Lahden LVI-yhdistyksen perinteinen syysretki suuntautui tänä vuonna Saksaan. Matkan päämäärä oli Allendorfissa sijaitseva Viessmannin tehdas. Matkaan osallistui noin kaksikymmentä yhdistykseen kuuluvaa LVI-alan ammattilaista.

Starttasimme jo ajoissa torstaiaamuna kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa Liikenne Lakkapään tilausajolla, leppoisissa tunnelmissa kuulumisia vaihdellen. Helsinki-Vantaalta matkamme jatkui lentokoneella Saksan suurimmalle lentokentälle, Frankfurt am Mainille, jossa meitä oli vastassa Pasi Hirvijärvi Viessmann Oy:stä. Lentokentältä jatkoimme bussikuljetuksella suoraan kohti tehdasta.

Viessmann ja kestävä kehitys

Tehdasvierailu aloitettiin maittavalla lounaalla, jonka jälkeen lähdimme Pasin ja paikallisen tehtaan edustajan johdolla tutustumaan itse tehtaaseen. Neljän tunnin tehdasvierailun aikana ehdimme paitsi nähdä tehtaan tuotantoa, myös kuulla Viessmannin historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, sekä yrityksen arvoista, kuten kestävästä kehityksestä.

187 metriä korkea Main Tower sijaitsee aivan Frankfurtin keskustassa.

Ennen kaikkea oli hienoa nähdä ja kuulla yrityksen konkreettisista teoista ja suunnitelluista päätöksistä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi aina 2000-luvun alusta näihin päiviin ja jatkossa pitkälle tulevaisuuteen. Tehdaskierroksen jälkeen päivä päätettiin Viessmannin järjestämään illalliseen Marburgin kaupunkiin.

Syysretken viimeiset päivät vietettiin Frankfurtissa ja sen läheisyydessä, jossa tutustuimme kaupunkiin muun muassa jokiristeilyllä Main-joella, sekä lintuperspektiivistä lähes 200 metriä korkeasta pilvenpiirtäjästä Main Towerista, jonka huipulla sijaitsee näköalatasanne. Ja kuuluuhan syysretkeen tietysti tutustuminen paikalliseen viinitilaan.

Weingut Schloss Vollradsin viinitilalla.

Tänä vuonna suunnattiin Rheingaun Oestrich-Winkelin alueelle eli Rieslingin viinivaltakuntaan, jossa tutustuimme yhteen Saksan vanhimmista viinitaloista Weingut Schloss Vollradsiin, jossa on viljelty viiniä jo vuodesta 1330 alkaen von Greiffenclaun aatelisuvun toimesta.

Kiitos Viessmann! Kiitokset myös kaikille matkaan osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Janne Koskela
Lahden LVI-yhdistys

Energiatodistuksen lyhyt oppimäärä

Rakennusten energiatehokkuuden tärkeys ilmastonmuutoksen torjunnassa aletaan pikkuhiljaa tunnistaa, mutta edelleen on vallalla sekä vääriä käsityksiä että vastaamattomia kysymyksiä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on kokonaisuus, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Euroopan unionin alueella. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rakennuksen energiatehokkuuden määritteleminen, joka tapahtuu laatimalla rakennukselle energiatodistus.

Energiatodistusta varten käydään paikan päällä

Energiatodistuksia laativat energiatodistusten laatijoiksi pätevöityneet talotekniikka-, energiatekniikka- ja rakennusalan ammattilaiset. Laatija käy kiinteistössä paikan päällä, vain uudisrakennuksissa laskelmat tehdään suunnitelmien ja piirustusten perusteella. Uudisrakennuksen laskelmat tarkistetaan ja päivitetään vastaamaan toteutunutta lopputarkastuksen yhteydessä.

Todistusta varten kiinteistössä tarkistetaan esimerkiksi ulkovaipan tiiveys, käytössä oleva tekniikka sekä kiinteistön lämmitystapa.
– Energiatodistuksen voi ajatella ikään kuin rakennuksen tuoteselosteena, jossa asiantuntija avaa rakennuksen tekniset ominaisuudet energiatehokkuuden kannalta, Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

Energiatodistus on kuin rakennuksen tuoteseloste

Energiatodistus määrittää kiinteistön energialuokan ja antaa vinkkejä sen energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä kautta kiinteistönomistaja säästää ympäristön lisäksi myös rahaa.
Energiatodistuksen hinta on Motivan tutkimuksen mukaan olemassa olevalle pientalolle noin 300–400 euroa ja rakennusluvan yhteydessä uudisrakennukselle noin 150–200 euroa. Investointina energiatodistus maksaa itsensä kiinteistön kustannustehokkuuden paranemisella takaisin, Könkön arvion mukaan lähtötilanteesta riippuen noin 1–10 vuodessa. Sen jälkeen syntyy säästöä.

Toimenpiteet tärkeysjärjestykseen

Energiatodistuksen laatija laskee rakennukselle E-luvun ja määrittää energiatehokkuusluokan. Laskelma perustuu kiinteistön teknisten ominaisuuksien pohjalta tehtyyn laskennalliseen energiankulutukseen. Energiatodistus vertaa siis toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia. Todistukseen merkitään kuitenkin myös kiinteistön käyttäjien energiankulutus, jos se on luotettavasti tiedossa.

Energiatodistuksen laatija voi antaa kiinteistönomistajalle myös vinkkejä esimerkiksi kiinteistön energianlähteen vaihtamisesta tai vesikaton uusimisesta. Könkön mukaan toimenpiteet ja niiden kustannukset kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen ja jakaa tuleville vuosille.

– Esimerkiksi 15 vuotta vanhoja ikkunoita ei kannata ehkä uusia ensimmäiseksi, jos kiinteistön öljykattila on peräisin 1960-luvulta, Könkö sanoo.

Säädöt kohdilleen

Kiinteistöjen energia- ja kustannustehokkuus saattaa parantua jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteellä, kuin laitteiden säädöillä. Esimerkiksi ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vedon tunnetta ja sen täytyy toimia oikeilla ilmamäärillä. Kulutukseen ja mukavuuteen tasaisen sisälämpötilan kautta vaikuttava lämmönsäätöautomatiikkakin voi olla säädetty väärin.

– Ja jos esimerkiksi vesikiertoisten järjestelmien huonekohtaisissa säädöissä termostaatit ovat tiensä päässä ja anturit putoilevat, se vaikuttaa suoraan kulutukseen ja asumismukavuuteen.

Joidenkin asuntojen myynti-ilmoituksissa lukee edelleen, ettei kiinteistöllä ole lain edellyttämää energiatodistusta. Siihen on laadittu sanktiomenettely, mutta ensisijaisesti kiinteistönomistajat yritetään saada ymmärtämään energiatodistuksen hyödyt ilman sanktioitakin.

– Energiatodistus on aidosti hyvä juttu. Se kannattaa nähdä ohjekirjana rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle, eli kustannusten leikkaamiselle sekä etuna rakennusta myydessä – osoittavathan tehty tilannekatsaus ja sen pohjalta toteutetut tai suunnitellut parannukset hyvää huolenpitoa omasta omaisuudesta, Könkö summaa.

Tämä tiedote on julkaistu ePressi-palvelussa 9.9.2019.

Yhteistyössä kohti energiatehokasta rakennuskantaa Euroopassa

Unkarista kotoisin oleva Anita Derjanecz johtaa eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn toimintaa. ”Kun minut palkattiin alun perin projektipäällikön tehtäviin, oli se hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä ensimmäistä kertaa REHVAan palkattiin henkilö, jolla ei ollut teknillistä koulutusta”, Anita kertoo.

Derjaneczilla on kuitenkin hyvin vaikuttava tausta. Hän toimi Unkarissa aluekehityksen tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, joista viimeiset neljä osastonjohtajana ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Hänellä on tutkinnot kulttuuriantropologiasta ja kielitieteistä sekä maisterintutkinto aluekehittämisestä. Sen lisäksi hän on suorittanut opintoja muun muassa immateriaalioikeuksien hallinnasta ja innovaatiojohtamisesta.

Työskennellessään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa hän tutustui Zoltán Magyariin, joka on muun muassa unkarilaisen ÉTE:n (LVI-asiantuntijoiden yhdistys) varapuheenjohtaja. Magyar oli tuolloin myös REHVAn hallituksen jäsen ja rohkaisi Anitaa hakemaan REHVAssa avoinna ollutta tehtävää.

Teknillisen koulutustaustan puute ei suinkaan ole ollut haaste, vaan jopa etu, Anita kertoo. ”REHVAn päätehtävä on levittää ammatillista informaatiota ja työ vaatii erityisesti projektinhallinnan osaamista. Olemme menestyneet hyvin, sillä REHVAlla on nyt useita merkittäviä projekteja. Verrattuna tilanteeseen seitsemän vuotta sitten olemme lisänneet merkittävästi läpimenneiden ehdotusten määrää Euroopan Unionin komissiossa.”

REHVAn kautta vaikutamme Euroopan unionin alueen lainsäädäntöön

REHVAn toiminnanjohtamisen lisäksi Derjanecz edustaa organisaatiota EU-tasolla sekä muiden vastaavien järjestöjen parissa. Yhdessä teknologia ja tutkimus -komitean (TRC) puheenjohtajan Jarek Kurnitskin kanssa he koordinoivat ja seuraavat REHVAn vaikuttamista. He kokoavat REHVAn jäsenliittojen, kuten suomalaisen FINVACin sekä asiantuntijoiden antamat kommentit lausunnoksi, jonka REHVAn hallituksen täytyy vielä hyväksyä ennen julkaisua. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) päivitys.

REHVA osallistuu useisiin eurooppalaisiin energiatehokkaita, älykkäitä ja terveellisiä rakennuksia tutkiviin ja kehittäviin projekteihin. ”Käytännön tehtävissä toimivat Matteo Urbani, Giulia Marenghi sekä Andrei Litiu, itse osallistun strategisesti merkittävimpiin projekteihin”, Anita kertoo.

Derjaneczin mielestä REHVAn tulee kehittyä aiempaakin vaikuttavammaksi asiantuntijaksi ja luoda lisäarvoa myös uusille järjestöille, joita syntyy jatkuvasti. ”Olemme tällä hetkellä tiedon välittäjiä, luomme oppaita ja opintomateriaaleja. Seuraavaksi meidän tulee osallistaa jäseniämme projekteihin. Nyt syksyllä aloitamme uuden projektin U-CERTin kanssa ja seitsemän jäsenliittoa tulee olemaan mukana. Projekti tähtää käyttäjälähtöiseen energiatehokkuuden arviointiin ja sertifiointiin, joka edesauttaa rakennusten energiatehokkuuden standardisointia EU-maissa.”

REHVA on tiedonvälittäjä ja luo tärkeitä verkostoja

EU-projekteihin osallistuu useita erilaisia organisaatioita. ”Täytyy muistaa, että roolimme ja vahvuutemme on olla ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ei esimerkiksi koordinoija tai tutkija. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten yliopistojen verkostostamme, sillä niillä on yleensä tieteellisen osaamisen lisäksi kyky ja mahdollisuudet hallinnoida projekteja. Yliopistojen lisäksi pyrimme aina osallistamaan alan yrityksiä: valmistajia ja konsultteja, jotta voimme varmistaa, että kehitteillä olevat ratkaisut ovat myös markkinakelpoisia. On mielestäni myös tärkeää mainita, että usein jäsenorganisaatioillamme ei ole kokemusta tai kapasiteettia toimia EU -projekteissa. Monet osallistuvat ensimmäisiin EU-projekteihinsa juuri REHVAn kautta”, Anita huomauttaa lopuksi.

REHVA vaikuttaa moni eri tavoin. Suurin osa jäsenistä ja uutiskirjeiden tilaajista saavat ensikäden tietoa alaan vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Myös REHVAn järjestämät seminaarit ja workshopit ovat merkittävä mahdollisuus päästä kuulemaan suoraan EU:n lainsäätäjiä itseään.

Sekä EU:n että kansallisen tason lainsäätäjät ovatkin avainkohderyhmä. ”Euroopan Unionin komissio tunnistaa meidät keskeisenä sidosryhmän edustajana, joten REHVA kutsutaan aina tapahtumiin tai konsultoimaan, kun kyse on esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudesta”, Anita kertoo. Konkreettisena esimerkkinä REHVAn työstä hän mainitsee SRI:n (suomeksi älyratkaisuvalmiusindikaattorin) kehitystyön. ”Tapasimme hiljattain Suomessa Aalto-yliopistolla, professori Risto Kososen vetämässä asiantuntijatapaamisessa, jossa käsittelimme kriittisiä pisteitä ja suosituksia käytännön tutkimustulosten perusteella.”

Merkittävin projekti ei välttämättä kehitä teknologiaa vaan laatua

Kysyttäessä merkittävimmästä EU-projektista tähän mennessä, Anita epäröi tovin. ”On vaikea arvioida merkittävintä projektia, sillä ne ovat monitahoisia, lähestyen tehtäviä eri näkökulmista. Projektit kuten hybridGEOTABS ja TRI-HP ovat keskittyneet kehittämään hybridilämpöpumppujen teknologiaa, kun taas PROF-TRAC projekti keskittyi lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) koulutukseen.”

Anitalle itselleen mikä tahansa projekti, joka vaikuttaa Euroopan alueen rakennuskantaan parantaen niiden energiatehokkuutta ja samaan aikaan varmistaen mukavat ja terveelliset sisäolosuhteet, on erityisen tärkeä. ”Eikä niissä välttämättä ole kysymys teknologian kehittymisestä, vaan pikemminkin prosessi- ja laadunhallinnan varmistamisesta ja siitä, että eri sidosryhmät kuten insinöörit, arkkitehdit, suunnittelijat, tilaajat ja omistajat ymmärtävät toisiaan ja toimivat yhteistyössä.”

Tutustu käynnissä oleviin projekteihin REHVAn sivuilla