Tag Archive for: Ympäristöministeriö

Päivitetty 15.10.2020:

Renovation wave strategy aims at doubling the rate of deep energy renovation of European buildings, meaning to renovate 35 million building units by 2030. The renovation wave shall contribute to the EU goals of cutting CO2 by 60% by 2050. Read the press release.

Ympäristöministeriö: ”Energiatehokas rakennuskanta on ilmastoteko ja korjaaminen elvyttää taloutta.” Lue tiedote.

Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti ensimmäisen Unionin tilaa koskevan puheensa 16.9.2020. Von der Leyen ilmoitti komission pyrkivän nostamaan päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi 37 % NextGenerationEU-rahastosta investoidaan nk. Green Deal tavoitteisiin.

Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan vähintään 55% päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen etu. ”Tiukempi EU-tason tavoite auttaa meitä saavuttamaan omat tavoitteemme, tasaa pelikenttää ja luo markkinoita puhtaiden ratkaisujen viennille”, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

Von der Leyen vahvisti,että nk. Renovation Wave, eli rakennuskannan korjausrakentamista, tullaan kiihdyttämään. Lisäksi Von der Leyen kertoi “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

LVI-järjestöjen yhteisö REHVA kertoi olevansa tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja siihen, että rakennusten kunnostaminen on yhä strategian ytimessä.

REHVA:n johtaja Anita Derjanecz peräänkuulutti kuitenkin konkreettisia suunnitelmia. “Energiakomissaari Kadri Simsonin lupaama kunnostussuunnitelma näyttää viivästyvän. REHVA tukee täysin rakennusten peruskorjausten merkittävää lisäystä, mutta peruskorjaukset on tehtävä laadukkaasti, mikä johtaa todelliseen suorituskyvyn kasvuun käytön aikana. Energiakorjauksen on parannettava sisäilmaston laatua ja luotava terveelliset sisäympäristöt kansalaisille. Nykyinen pandemia tekee rakennusten hyvän ilmanlaadun kiireellisestä tarpeesta entistä selvemmän”, kirjoitetaan REHVAn lehdistötiedotteessa.

“Tarvitsemme energiatehokkaita ja terveellisiä rakennuksia samanaikaisesti, joten ne voivat auttaa myös vähentämään COVID-19: n tai vastaavien virusten leviämisriskiä. Renovation Wave on loistava tilaisuus saavuttaa tämä.” Derjanecz kertoi myös toivovansa, että toimenpiteet kohdistetaan ensinnä kouluihin ja että poliittiset päättäjät määrittelisivät viipymättä selkeät ja pakolliset kriteerit kunnostushankkeiden toteutukseen. Tähän Derjanecz myös tarjosi REHVAn tukea ja asiantuntija-apua.

Juuri päivää ennen von der Leyenin puhetta, REHVA allekirjoitti kahdeksan teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen avoimen kirjeen, joka osoitettiin presidentille ja muille Euroopan Unionin korkean tason virkamiehille ja vaatien kunnostustoimia viipymättä.

Rakennuskanta uusiutuu vain n. 1,5% vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan päästöjä on pienennettävä voimakkaasti. Etenkin vanhempien asuinkerrostalojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää energiaremonteilla kustannustehokkaasti parhaimmillaan jopa n. 80% (SYKE 2019).

“Hallituksen budjettiriihessä asuinrakennusten energia-avustuksia aiotaan jatkaa 40 miljoonalla eurolla. Tuet, kuten myös komission päästötavoitteet ja investoinnit Green Deal -tavoitteeseen tuovat alalle lisää töitä ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti myös etua loppukäyttäjille”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Strategian mukaan energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä yhteensä 20 prosenttia. Muiksi kustannustehokkaiksi keinoiksi on tunnistettu poistuma ja tilatehokkuus, sekä luopuminen fossiilista energialähteistä lämmöntuotannossa.

Julkaisimme toukokuussa yhdessä Motivan kanssa jutun, jossa kannustimme IV-järjestelmien kuntotutkimukseen. Kerroimme, että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus on perusteltua tehdä aina, kun ilmanvaihdossa tai sisäilmaolosuhteissa epäillään tai on havaittu puutteita. Toimiva IV-järjestelmä on myös rakennuksen energiatehokkuuden kannalta tärkeä tekijä, ja niiden kuntotutkimus onkin määritelty pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa yhdeksi kunnossapidon työkaluksi.

Opiskele ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkijaksi

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijoille on siis selkeä tarve. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta lähipäivästä, sekä harjoitustehtävänä toteutettavasta kuntotutkimuksesta. Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea kuntotutkijan pätevyyttä. Koulutusta tarjoaa Suomen LVI-liitto ja pätevyyttä haetaan FISE Oy:stä. Seuraava koulutus järjestetään 15.-16.9. ja 29.10.2020 Vantaalla, ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen.

Ilmoita tietosi!

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa esitellään myös suositus parantaa suunnittelijoiden saatavuutta sekä käyttöä etenkin asuinrakennusten korjaushankkeissa. Suomen LVI-liitto tarjoaa jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja heidän yrityksilleen, jotka tarjoavat suunnittelupalveluita, maksuttomana palveluna mahdollisuuden ilmoittaa tietonsa ”Löydä LVI-suunnittelija” -palvelussa. Vielä toistaiseksi kokoamme tietoja, mutta palvelun laajentuessa kehitämme listan kattavammaksi.

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun. Tarkemmat ohjeet löytyvät palvelun verkkosivuilta www.lausuntopalvelu.fi.

Voit myös vapaamuotoisemmin kirjoittaa kommenttejasi tällä lomakkeella ja Suomen LVI-liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen lausunnoksi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

Ehdotetun asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2020

Asetuksella tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain energiatehokkuutta koskevan 117 g §:n teknisiä järjestelmiä koskevia vaatimuksia.

Asetuksen tavoitteena on edistää rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta toimintaa siten, että sisäilmaston laatutaso varmistetaan. Lisäksi asetuksella edistetään paikallisen sähköntuotantojärjestelmän energiatehokasta toimintaa.

Lyhyesti

Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Uusiin rakennuksiin on asennettava itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvien laitteiden on säädettävä erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa.

Jos rakennukseen suunnitellaan ja rakennetaan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä tai paikallinen sähköntuotantojärjestelmä, on järjestelmän täytettävä energiatehokkuuden vaatimukset. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä on suunniteltava siten, että sillä pystytään ohjaamaan ja valvomaan rakennuksen energiankulutuksen kannalta keskeisiä teknisiä järjestelmiä ja laitteita. Järjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava toimimaan yhdessä rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa energiankäytön optimoimiseksi. Suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon sisäolosuhteiden tavoitetasot, rakennustyyppi ja energiansäästömahdollisuus.

Erityissuunnittelijan on suunniteltava ja mitoitettava paikallinen sähköntuotantojärjestelmä
energiatehokkaaksi ottaen huomioon rakennustyyppi ja rakennuksen käyttö, energiansäästömahdollisuus, energian varastointikyky, sähköenergian kustannussäästö, paikalliset olosuhteet sekä rajoitteet, jotka voivat vaikuttaa mitoitukseen.

Ehdotuksessa käsitellään myös järjestelmän asianmukainen käyttöönotto, ohjaaminen sekä järjestelmän kokonaisenergiatehokkuuden tarkastus ja dokumentointi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

 

Ympäristöministeriö valmistelee rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta. Valmistelua on tehty vuodesta 2016 alkaen. Osana tätä valmistelua on kehitetty Suomen oloihin soveltuva rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Tämä lausuntopyyntö koskee arviointimenetelmää.

 

Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnilla pyritään pienentämään rakennuksen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä huolellisen ennakkosuunnittelun avulla.
Suomi tavoittelee ilmastolain mukaan 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta lukien. Tavoite vaikuttaa myös rakennusalaan.

Rakennusten vähähiilisyyden arviointi on jo lakisääteistä Hollannissa ja Ranskassa. Ruotsissa arviointivelvoite astuu voimaan 2022. Ympäristöministeriön arviointimenetelmä perustuu Euroopan komission laatimaan Level(s)-menetelmään. Sen pohjana ovat eurooppalaiset kestävää rakentamista koskevat standardit (mm. EN 15643 –sarja, EN 15978 ja EN 15804) sekä aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus.

 

Miten voit kommentoida

Mahdolliset lausunnot pyydetään lähettämään vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntopyyntö on jaettu kahteen osaa. Ensimmäinen osa käsittelee rakennusten vähähiilisyyden arviointia yleisesti. Toisessa osassa on mahdollista antaa yksityiskohtaista palautetta erikseen kuhunkin arviointimenetelmän osaan.

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun.  Huomaa, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne voidaan julkaista.

Voit myös antaa kommenttejasi Suomen LVI-liiton lomakkeella ja liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen liiton yhteiseksi lausunnoksi. Merkitse lomakkeeseen tarkasti mitä kysymystä tai menetelmän teknistä kohtaa kommentoit. Kommentoi 2.6.2020 mennessä.

 

Ympäristöministeriö kommenttejanne keskustelupaperissa (discussion note taps and showers, pdf) esitettyihin kysymyksiin:

  1. Does the Consultation Forum agree with the conclusions drawn from the 2014 MEErP preparatory study on taps and showers, including the 2019 follow-up study?
  2. Does the Consultation Forum have a preference at this stage between the different options discussed in this paper?
    • Mandatory water and energy label under the Energy Labelling Regulation
    • Voluntary Agreement under the Ecodesign Directive, including information on the maximum water flow and energy used in the form of a label
    • No policy intervention (possible development of an industry-led unified label)
  3. Does the Consultation Forum agree that a standardisation request to European standardisation organisations on functionality testing should be prepared?

Lisäksi kommentteja pyydetään ehdotukseen vapaaehtoisesta merkintää koskevasta sopimuksesta (Proposal Unified Water label, pdf) ja standardisointipyyntöjä koskeviin luonnoksiin: draft Standardisation request taps showers ANNEXES (pdf) ja draft Standardisation_request-Taps and showersrev (pdf).

Esitetty sopimus olisi vaihtoehto EU:n ekosuunnitteludirektiivin ja/tai energiamerkintäasetuksen mukaisille säädöksille.

Komission teettämän selvityshankkeen dokumentit 

EU:n jäsenmaat voivat toimittaa kirjallisia kommentteja 17.1.2020 asti. Lähetä kommenttisi 16.12.2019 mennessä ympäristöministeriöön sähköpostiosoitteeseen pekka.kalliomaki(at)ym.fi .

Konsultaatiofoorumin jälkeen toimitettavat kommentit pyydetään 13.1.2020 mennessä samaan osoitteeseen. Tiedustelut sähköpostilla edellä mainittuun osoitteeseen tai puhelimitse Pekka Kalliomäki/YM puh. 050-572 6359.

Kommentoi hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta. Voit kommentoida myös esityksen yleisperusteluita, vaikutuksia, yleisiä säännöksiä, ottaa kantaa valvontaviranomaisiin.

Alkuperäinen lausuntoehdotus käsittelee myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä. Jos haluat kommentoida myös lukua 2 (Sähköajoneuvon latauspiste ja latausvalmius rakennuksessa), siirry suoraan ympäristöministeriön lausuntopyyntöön osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Kommentoi tällä lomakkeella 1.11.2019 mennessä. Asiantuntijamme kokoaa kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi ympäristöministeriön lausuntopalveluun.

Materiaalit

Direktiivi EU 2018/844

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta Luonnos 3.10.2019 (pdf)

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä. Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU 2018/844).

Lailla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, lisäämään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia.

Laissa säädettäisiin myös velvollisuuksia suunnitella ja rakentaa isoihin, muihin kuin asuinrakennuksiin automaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Lain valvontaviranomaisena toimisi kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavan maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että toimenpidelupaa tarvittaisiin tietynlaisen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä luku 3 luku

11 §. Uuden rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa uuden muun kuin asuinrakennuksen rakentamiseen, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatiojärjestelmä.

Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän teho olisi yli 290 kilowattia.
Lämmityksen osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellislämpötehoa lämmitysjärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Lämpimän käyttöveden tarvitsemaan lämmitystehoa ei lasketa mukaan nimellislämpötehoon. Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaan rakennuksen lämmitysteho on mitoitettava rakennuksen sijaintipaikkakunnan mukaisen mitoittavan ulkoilmalämpötilan mukaan. Ilmastoinnin osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellistä jäähdytystehoa ilmastointijärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Yleensä järjestelmät koostuvat useammasta kuin yhdestä osasta, jotka toimivat yhdessä. Tällöin nimellisteho vastaa yksittäisten yksikköjen nimellistehojen summaa. Nimellislämpöteho ja nimellinen jäähdytysteho lasketaan erikseen eikä niitä lasketa yhteen.

Laskettaessa lämmitysjärjestelmän nimellistehoa yhdistetyssä tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmässä lasketaan yhteen tilojen lämmitysjärjestelmän teho ja ilmanvaihtojärjestelmän tarvitsema lämmitysteho. Lämmöntalteenotto pienentää lämmitystehon tarvetta. Yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on järjestelmään asennettujen eri lämmönkehittimien nimellistehojen summa.

Laskettaessa ilmastointijärjestelmän nimellistä jäähdytystehoa yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän osalta lasketaan yhteen järjestelmässä olevien laitteiden nimelliset
jäähdytystehot. Uusille rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

12 §. Korjaus- ja muutostyön kohteena olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa tai 126 §:n mukaista toimenpidelupaa korjaus- ja muutostyöhön lämmitys-, ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmää koskien muussa kuin asuinrakennuksessa, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä.

Korjaus- ja muutostyön kohteena oleville rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

13 §. Olemassa olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka lämmitysjärjestelmien tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä. Olemassa olevan rakennuksen nimellislämpötehoa voi arvioida rakennuksen iän, ominaisenergiankulutuksen ja rakennuksen sijainnin perusteella määräytyvän mitoituslämpötilan mukaan.
Pykälän 1 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan mukainen ja pykälän 2 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi 15 artiklan 4 kohdan mukainen.

14 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän vaatimukset. Pykälän mukaan 11–13 pykälässä säädetyn rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän olisi kyettävä a) jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan sen mukauttaminen; b) tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuuden heikkeneminen ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista; ja c) mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa
sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta. Vaatimus vastaisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia ja 15 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia.

15 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskeva poikkeus. Pykälän mukaan mitä 12 ja 13 §:ssä olisi säädetty ei sovellettaisi, jos automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen ei olisi teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa tai rakennuksen lämmitys- tai ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmä ei olisi sellainen, jota voitaisiin automaatiolla ohjata, tai rakennuksessa on jo 14 §:n vaatimukset täyttävä rakennuksen automaatioja ohjausjärjestelmä tai 14 §:n vaatimukset voitaisiin täyttää useamman järjestelmän kokonaisuudella.

Pykälän mahdollistaisi rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskevat poikkeukset korjaus- ja muutostöiden ja olemassa olevien rakennusten osalta. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen on lähtökohtaisesti teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa sellaisen uuden rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa, mitä ehdotettava laki koskisi. Pykälällä toimeenpantaisiin 14 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause ja 15 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause.

1.2 Laki maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta

126 §. Toimenpidelupa. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimenpidelupa tarvittaisiin myös rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen, josta säädettäisiin sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:ssä. Edellä mainitun lain mukaiseen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen tarvittaisiin hankkeen suuruudesta riippuen joko toimenpidelupa tai rakennuslupa.

Ehdotuksen tarkoituksena olisi, että maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n 2 momentin kohdassa 1—7 mainitut rakennukset olisivat myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:n velvoitteiden piirissä. Muilta osin momentin sisältöön ei tehtäisi muutoksia.

Ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakennusten purkutöiden julkisten hankintakriteereiden luonnokseen. Kommentoi tällä lomakkeella 24.10.2019 mennessä. Me kokoamme teidän jäsenten kommentit viralliseksi lausunnoksi lausunnonpyytäjälle.

Opas sisältää vapaaehtoisia suosituksia purkuhankkeiden hankintaan. Näkökulmana on kiertotalouden edistäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen. Opas käsittelee hankintaprosessia, kriteereitä ja sitä miten miten hankintakriteerit liittyvät olemassa oleviin säädöksiin ja suosituksiin.

Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa

Kiertotalous ei ole pelkkää jätehuoltoa. Resurssien tehokkaan käytön kannalta on parhainta, että rakennukset ja rakenteet palvelevat käytössä mahdollisimman pitkään. Purkamista tulisi harkita vain niissä tapauksissa, jolloin korjaamisen tai ylläpidon kustannukset ovat kestämättömät suhteessa niillä saatavaan palvelutasoon.

Jätteitä syntyy Suomessa noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Maa-ainekset mukaan lukien rakentamisen jätteitä syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia.

Rakentamisen jätteet on nostettu yhdeksi painopistealueeksi vuoteen 2023 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Suomen tavoitteena on nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste materiaalina 70 prosenttiin.

Tilaajalla on suuri valta vaikuttaa siihen, miten rakennusten tai muun infrastruktuurin korjaamisessa ja purkamisessa syntyviä jätteitä käsitellään. Rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 7 miljardilla eurolla. Tällä summalla voidaan auttaa koko yhteiskunnan siirtymää kohti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Tutustu tarkemmin Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa luonnokseen (pdf)

 

Linkki ympäristöministeriön lausuntopalveluun. 

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää edustamanne tahon kommentteja liitteenä olevasta ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnoksesta. Toimeenpanosäädös koskee paikallisia tilalämmittimiä.

Lisäksi pyydetään kommentteja liitteenä olevasta keskustelupaperista paikallisten tilalämmittimien ja ilma-ilmalämpöpumppujen energiamerkinnän yhdistämisestä.

Asetuksen muutos pitää sisällään säädöksessä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme kommenteista yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää kommentteja ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintäasetuksen EU 2017/1369 ilma-ilma huoneilmastointikoneita ja lämpöpumppuja koskevista toimeenpanosäädösluonnoksista. Lisäksi pyydetään kommentteja mainittuihin asetusluonnoksiin liittyviin liitteenä oleviin komission täytäntöönpanopäätösluonnoksiiin.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenteistamme yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Toimeenpanosäädökset korvaisivat huoneilmastointilaitteiden nykyisen ekosuunnittelua koskevan komission asetuksen No 206/2012 ja energiamerkintää koskevan komission delegoidun asetuksen No 626/2011.

Ehdotukset pitävät sisällään säädöksissä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Voimassa oleva ilmastointikoneita koskeva komission asetus No 206/2012 ja komission delegoitu asetus No 626/2011.

Kommentoi ympäristöministeriön opasta purkukartoituksesta sekä Purkutyöt -opasta 24.6. mennessä.

Ympäristöministeriön opas purkukartoituksesta

Suomessa syntyy vuosittain n. 1,4 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen nostamista jäsenmaissa 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö julkaisee v. 2019 kolme opasta hallitun purkuprosessin edistämiseksi. Nyt lausunnoille annetaan näistä kaksi ensimmäistä, Purkutyöt- ja Purkukatselmus-oppaat. Kolmas, Purkutöiden hankintaopas valmistuu lausunnoille syksyllä.

Rakennus- ja purkumateriaalien parempi hyödyntäminen on rakentamisen kiertotalouden keskeisiä tavoitteita ja tärkeää myös maamme ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nyt julkaistavan Purkutyöt-oppaan ja muiden purkamista koskevien oppaiden tavoitteena on purkamisen paremman valmistelun kautta luoda paremmat edellytykset materiaalien hyödyntämiselle sekä purkamiseen ja purkumateriaaleihin liittyvien haittojen ehkäisemiselle.

Ympäristöministerin opas purkukartoitukselle Luonnos
Kommentoi tällä lomakkeella purkukartoituksen opasta 24.6.2019 mennessä.
Alkuperäinen lausuntopyyntö

Ympäristöministeriön Purkutyöt -opas

Suomessa syntyy vuosittain n. 1,4 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen nostamista jäsenmaissa 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö julkaisee v. 2019 kolme opasta hallitun purkuprosessin edistämiseksi. Nyt lausunnoille annetaan näistä kaksi ensimmäistä, Purkutyöt- ja Purkukatselmus-oppaat. Kolmas, Purkutöiden hankintaopas valmistuu lausunnoille syksyllä.

Rakennus- ja purkumateriaalien parempi hyödyntäminen on rakentamisen kiertotalouden keskeisiä tavoitteita ja tärkeää myös maamme ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Nyt julkaistavan Purkutyöt-oppaan ja muiden purkamista koskevien oppaiden tavoitteena on purkamisen paremman valmistelun kautta luoda paremmat edellytykset materiaalien hyödyntämiselle sekä purkamiseen ja purkumateriaaleihin liittyvien haittojen ehkäisemiselle.

Ympäristöministeriön Purkutyöt -opas Luonnos
Kommentoi tällä lomakkeella 24.6.2019 mennessä
Alkuperäinen lausuntopyyntö