Tag Archive for: suunnittelijapäivä

Innovatiivinen suunnittelija 2020 on Lari Tapaninen

Unidrain, Suomen LVI-liitto ja Talotekniikka-lehti palkitsivat työssään ansioituneen, ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja ehdottavan ja kokeilevan LVI-suunnittelijan upealla opintomatkalla Tanskaan ja Unidrainin uuteen pääkonttoriin lähelle Kööpenhaminaa.
Innovatiiviseksi suunnittelijaksi ja Tanskan opintomatkan voittajaksi valittiin Lari Tapaninen, Ramboll Finland.

Lari Tapanista onnittelemassa Thomas Granberg, Unidrain.

Keskeisimmät kriteerit, joiden perusteella tuomaristo teki valintansa

Hakijoissa kiinnitettiin huomiota paitsi hankkeiden merkittävyyteen myös siihen, millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut uudenlaisten teknisten ratkaisujen tai työtapojen kokeilemiseen ja käyttöönottoon.

Tuomariston vakuuttivat merkittävät arvokiinteistöjen korjaushankkeet, joihin Lari oli osallistunut, sekä rakennuttajakonsultin ja kiinteistövarainhoitoyhtiön teknisen johtajan antamat, henkilökohtaiset suositukset. ” Toimin rakennuttajakonsulttina ja olemme tehneet useita projekteja yhdessä. Larin ratkaisut ovat asiakasläheisiä, mutta tuo esille myös uudet “tuulet”, jotta voimme niitä käydä läpi”, kirjoitti toinen Larin suosittelijoista ja kiitteli myös aikataulujen luotettavuudesta.

Tuomaristoon kuuluivat

  • Samuli Könkö, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
  • Thomas Granberg, Unidrain Oy
  • Matti Kiiskinen, SKOL ry
  • Piritta Porthan, Talotekniikka-Julkaisut Oy

Unidrain ja Suomen LVI-liitto haluavat kannustaa innovatiivisen suunnitteluun ja asennustyöhön

Unidrain on jo muualla Skandinavian alueella palkinnut työssään innovatiivisia ja työssään ansioituneita asentajia. Nyt kisa haluttiin tuoda myös Suomeen yhteistyössä Suomen LVI-liiton kanssa. Innovatiivisen suunnittelijan palkitseminen onkin vasta alkua – Finnbuild-tapahtuman yhteydessä haluamme palkita innovatiivisen LVI-asentajan vastaavalla opintomatkalla Tanskaan. Kilpailu ja sen kriteerit tullaan julkistamaan myöhemmin, lähempänä Finnbuildia.

Vastauksia SuLVIn suunnittelijapäivässä esitettyihin kysymyksiin

SuLVIn suunnittelijapäivässä keskitytään jokaista LVI-suunnittelijaa koskeviin ajankohtaisiin asioihin, käytännön kautta. Aamupäivän aikana Ari Järvinen (HVK/Digipooli), kertoi työn alla olevasta rakennusten digiturvallisuusohjeistosta, LVI-tekniikan professori Risto Kosonen käsitteli puheenvuorossaan nZEB- talotekniikan mahdollisuuksia kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, ja Mirja Tiitinen (Energiateollisuus ry) kertoi kiinteistön hukkalämmön myynnistä energiayhtiölle.

Totuttuun tapaan yleisön oli mahdollista esittää luennoitsijoille kysymyksiä viestiseinän kautta. Julkaisemme nyt Ari Järviselle, Risto Kososelle ja Mirja Tiitiselle yleisön esittämät kysymykset ja heidän antamansa vastaukset niihin. Katso myös SuLVIn suunnittelijapäivän esitykset. Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 12.2.2020!

Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli

Ottaako ohjeisto kantaa datan omistajuus kysymykseen? Eli kuka omistaa (tai kenen pitäisi omistaa) kiinteistöistä kerättävän datan?

Ari Järvinen, Huoltovarmuuskeskus ja Digipooli: Digiturvallisuus on huomioitava kaikissa järjestelmissä.

Jos missään muualla tai muussa hankkeessa ei ole määritetty datan omistajuutta, niin asiaa tultaneen lähestymään niistä lähtökohdista, joiden mukaan kiinteistönpidossa tarpeelliseksi katsottavan tiedon tallentaminen perustuu kiinteistön omistajan oikeutettuun etuun, ja että muodostuva rekisteri on henkilörekisteri. Rekisteröidyn oikeudet tai niiden osittainen rajoittaminen (nk. unohdetuksi tuleminen) ovat tekijöitä, jotka on käsiteltävä huolella. Juridisesti haastava asia.

Rakennuksen digiturvallisuuden tasot 1-4, missä määritellään? Ei vielä julkaistu? muutama sana mitä voisi olla?

Tässä hieman siitä, minkälaiset ylätason määritelmät voisivat olla:
Perussuojaus (DT1) matalille riskeille
Tähän tasoon kuuluvien kiinteistöjen ja rakennushankkeiden digiturvallisuuden toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan riittäväksi arvioitava turvallisuus kohteissa, joiden turvallisuuden suhteen ei erityisiä vaatimuksia ole esitetty.
Perussuojaus on alkuinvestoinneiltaan edullinen.

Tehostettu perussuojaus (DT2) kohtalaisille riskeille
Tähän tasoon kuuluvien kohteiden digiturvallisuutta on tehostettu perussuojausta vahvistamalla. Turvanäkökohdat huomioidaan perusteellisemmin. Tämän tason kohteissa digiturvateknisten ratkaisujen alkuinvestointikustannus on suurempi kuin perussuojauksessa, mutta tehostettu perussuojaus antaa kustannussäästöjä kohonneen turvatason, muunneltavuuden ja luotettavuuden osalta.

Erityissuojaus (DT3) korkeille riskeille
Tämän tason hankkeille on ominaista digiturvallisuuden olennainen osuus kohteen toteutuksessa. Toimenpiteet vaativat digiturvallisuuden erityistä huomiointia jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kustannusvaikutukset sekä tekniikan aiheuttamat välilliset vaikutukset on hyväksytty hankeohjelmavaiheessa. Sovellettuna tämä taso toimii vaihtoehtona sellaisissa hankkeissa, joissa täyssuojaukseen ei kiinteistön erityisominaisuuksien tai muiden syiden vuoksi voida päästä.

Täyssuojaus (DT4) kriittisille riskeille
Täyssuojausta edellyttäviin hankkeisiin sisältyy laajamittaisia digiturvallisuusvaatimuksia ja ne kuuluvat hankkeeseen olennaisesti.

Tämän luokan toimenpiteet edellyttävät digiturvallisuuden ja sen eri elementtien korostettua huomioon ottamista ja digiturvallisuuden osuus hankkeesta on merkittävä. Suojaustoimien alkuinvestointikustannukset ovat merkittävät: tilaajalle on voitava tarjota riittävästi ratkaisuvaihtoehtoja kustannustietoineen lopullista toteutustavan valintaa varten.

Kuinka tekeillä olevassa ohjeistuksessa otetaan huomioon olemassa oleviin rakennukseen tarjottaviin palveluihin ja ratkaisuihin liittyvä digiturvallisuusvaatimus? Esim. lämmityksen etähallintapalvelut taloyhtiöille.

Uudis- ja korjausrakentamisen suhteen ei tehdä eroa, koska erona ovat lähinnä kaapelireitit yms., jotka uudiskohteessa voidaan suunnitella vapaammin. Muuten digiturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallintamahdollisuudet ovat hyvinkin yhteneviä.

Moottoriventtiilistä johto irti ja käsin ajaa auki jos rau alkaa vallattomasti ajaa venttiiliä.

Käsiohjaukselle siirtyminen on yksi keino ottaa tilanne hallintaan. Jos häiriötilanne kestää pidempään, niin esim. ao. kohteen historian perusteella luotu taulukko ulkolämpötila vs. asetusarvo helpottaa pienellä ylilämmöllä patteripiiriin ajoa.

nZEB- talotekniikan mahdollisuudet kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto

Mielipidettä suolaliuoksen tms. lämmön varastointi sovellutuksissa?

Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto: talotekniikalla on merkittävä rooli energiatuotannon päästöjen vähentämisessä.

Teknologioita on kehitetty viime vuosina mm. faasimuutos ja kemiallisia varastoja. Kuitenkin niiden kustannushyöty ei ole ollut vielä riittävä verrattuna vesivarastoon.
Lämmön varastointi maaperään / pohjaveden virtaukset.

Lämmitämmekö Itämerta?

Maaperän ominaisuudet vaikuttavat luonnollisesti varastoinnin hyötysuhteeseen. Maaperän ominaisuudet tulee ottaa huomioon, kun varastointiratkaisuja suunnitellaan.

Kiinteistön hukkalämmön myynti energiayhtiölle sekä kytkennät, Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry

Voitaisiinko kaukolämpöverkkojen avaamista edistää hallinnolliselta kannalta tekemällä lämmöntuotannon liittämiseen samanlaiset prosessit ja suunnitteluohjeistukset kuten K1 on tehty kaukolämpöön liittymiseksi?

Mirja Tiitisen (Energiateollisuus ry) puheenvuoro kirvoitti runsaasti kysymyksiä.

Keräämme ET:ssä kokemuksia toteutetuista kohteista. Kun olemme saaneet koottua tietoja ja malleja hyvistä ja toimivista käytännöistä, niitä tullaan julkaisemaan esimerkkeinä. Kaikki lisätieto on meille erittäin hyödyllistä.

Onko selvitystöitä tehty millaisia edellytyksiä kaukolämpöverkkojen lämpötilatasoja olisi nykyisellään mahdollista alentaa ilman merkittäviä muutoksia asiakkaan tai verkkojen osalta?

Suomessa ei ole tehty (tiettävästi) laajempaa selvitystä aiheesta. Etenkin Ruotsissa asiaa tutkitaan laajemmin, vaikkakin suurin tutkimuspanos on kohdistettu uusien alueiden matalalämpöjärjestelmiin. Seuraamme ruotsalaisten tutkimuksia ja hyödynnämme niitä. Asiaa toki pohditaan myös täällä meillä. Tavoitteena on pudottaa kaukolämpöverkon lämpötiloja hallitusti niin, että asiakkaille ei aiheuteta äkkinäisiä lisäkustannuksia.

Verkon avaaminen ja lämpötilatason lasku mahdollistaisi verkkojen käytön energiavarastona.

Lämmön varastointia tutkitaan ja pilotoidaan yhtiöissä. Vuorokausitason varastointi on jo monilla yhtiöillä käytössä, pitkäaikaisvarastointi odottaa vielä uutta teknologiaa. Verkon lämpötilatason lasku on pitkän aikavälin tavoite. Kaukolämpöverkon voi sanoa jo nyt olevan avoin: kolmasosa kaukolämpöyhtiöiden myymästä lämmöstä on kolmannen osapuolen tuottamaa. Kaukolämpöyhtiöt ovat sitoutuneet kartoittamaan ja mahdollisuuksien mukaan, taloudelliset, tekniset reunaehdot huomioiden, hyödyntämään kaukolämpöverkkonsa alueella tarjolla olevia ylijäämälämpöjä.

Uudet verkostokokonaisuudet (siis ensiö) kannattanee tehdä matalammalla lämpötilalla, onko arviota mikä se voisi olla?

Taloudellista kannattavuutta matalalämpöverkoille ei ole vielä löytynyt. Uudet ratkaisut ovat toistaiseksi useimmiten valitettavasti osoittautuneet sekä asiakkaalle että kaukolämpöyhtiöille perinteistä tapaa kalliimmiksi. Hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuus voi muuttaa tilannetta.

Miksi tämän muiden vastaavien hankkeiden markkinointi ja vaatimus asiantuntevuudesta siirretään usein LVI-suunnittelijalle? Riittääkö LVI-suunnittelijan resurssit?

Kaksisuuntaisen kaukolämpökytkennän suunnittelu rakennuksessa on LVI-suunnittelijan työtä. Rakennuttajien pitää olla valmiita maksamaan LVI-suunnittelijalle tästä lisätyöstä. Suunnittelija toki tehdään yhteistyössä kaukolämpöyhtiön kanssa, jotta ratkaisu ottaa huomioon molempien osapuolien tekniset ja taloudelliset reunaehdot.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja muutenkin energiatehokkuuden parantamiseksi olisi merkittävä vaihtoehto ydinvoimaloiden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmössä. Joskus yli 10 v. sitten tätä selvitettiin, pitäisikö selvittää uudelleen?

Aiheesta (pienydinvoima) on valistumassa ”state-of-the art” selvitys, raportin julkaisu on maaliskuun lopussa.

Matalalämpöverkkoon syötettävä energia hajautetusti vähentää tuotantolaitoksen roolia, minkä verran, tutkittu?

Selvitetty varmasti paikallisesti kaukolämpöyhtiöissä, mutta ei koko maan kattavasti. Jokainen verkko on erilainen, joten vaikutukset ovat aina paikallisia.

Onko nettomittarointi mahdollista?

Lämpöenergiamittari tarvitaan sekä ostetulle että myydylle lämmölle erikseen: lämpöenergiamittari ei pysty mittaamaan kuin yhteen suuntaan virtaavan veden virtausta. Mahdollinen nettolaskutus on kaukolämpöyhtiöissä päätettävä asia.

Mihin Vesi tai Maa-lämpöpumppu olisi suositeltavaa liittää kaukolämpökohteessa? Paluupuoli on energiatehokkain.

Kaukolämpöjärjestelmän näkökulmasta energiatehokkainta on kytkeä asiakkaan ylijäämälämpö kaukolämmön menopuolelle. Paluupuolelle lämpöä syötettäessä ylijäämälämpö nostaaa tuotantolaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa, joka heikentää kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta: savukaasupesurin lämmöntalteenoton hyötysuhde heikkenee, yhteistuotantovoimalaitoksen sähkön tuotannon määrä pienenee, paluuputken lämpötilahäviöt kasvavat. Vaikutukset ovat kuitenkin kaukolämpöverkkokohtaisia, joten mahdollisesta kytkennästä kannattaa aina keskustella paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa.

Ovatko paikalliset energiayhtiöt sitoutuneet tuleviin kytkentämalleihin?

ET voi ainoastaan suositella kytkentämalleja ja toimintatapoja, jokainen kaukolämpöyhtiö tekee omat päätöksensä. Olosuhteet ovat erilaisia eri verkoissa, joten välttämättä ET:n esittämät mallit eivät kaikille ole toimivimpia. Tavoitteena on, että ET:n mallit ovat toimivia, kustannustehokkaita ja eri osapuolten hyödyt tasapuolisesti huomioivia. Tällä pyritään varmistamaan se, että mahdollisimman moni kaukolämpöyhtiö niitä hyödyntäisi.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija löytyi

Palkitsemalla työiältään nuoren ja urallaan jo merkittäviä projekteja vetäneen henkilön Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan tittelillä, haluamme tuoda talotekniikka- ja tarkemmin LVI-alaa esille ja samalla kannustaa alaa entistäkin parempiin suorituksiin.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiatehokkuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen laadun energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Pyysimme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka työmenestyksensä lisäksi vaikuttavat positiivisesti työilmapiiriin, onnistuvat asiakassuhteissaan ja omalla persoonallaan vaikuttavat projektin onnistumiseen. Ammattinsa osaavat, hyvät tyypit toimivat alamme ”brändilähettiläinä” – ja innostavat alalle muitakin.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija on Vikke Niskanen

Vikke Niskanen oli myös puhujana SuLVIn suunnittelijapäivässä.

Niskanen on aloittanut LVI-alan työt vuonna 2011. Hän on edennyt urallaan LVI-suunnittelun projektipäälliköstä mm. Ähtäri Zoo Pandatalon TATE-pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi LVI-suunnittelijaksi. Parhaillaan Niskanen on mukana kahdessa allianssimallin hankkeessa. Lisäksi hän myös aloittanut LVI-suunnittelun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuoden 2018 alussa.

Työssään Niskanen huomioi mahdollisimman paljon tilaajan ja käyttäjän asioita suunnitteluratkaisuissa, ja pyrkii valitsemaan suunnitteluratkaisun aina hankkeen tavoitteiden mukaisesti. ”Kustannus- ja ylläpitoasiat huomioidaan aina suunnittelussa. Elinkaarisuunnittelu otetaan aina merkittäväksi osaksi LVI-suunnittelun toimeksiantoa ja valinnat tehdään energia- ja kustannustekijät huomioiden. Mikäli Vikellä on mahdollisuus hanketavoitteiden asetantaan, niin pääsääntöisesti kohteet suunnitellaan A-energialuokkaan ja niihin toteutetaan uusiutuvia energialähteitä”, kuvailee Niskasta ehdottanut Granlund Oy:n Sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Santeri Kondakov.

Aktiivinen verkostoituja

Raadin puolesta palkinnon ja diplomin luovutti Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. Yrityspalkinnon lahjoitti Gebwell Oy.

Lisäpisteitä valitulle ropisi aktiivisesta verkostoitumisesta ja vapaaehtoisesta työstä alan hyväksi. Niskanen on ollut Suomen LVI-liitto SuLVIn jäsen vuodesta 2011 ja paikallisen jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen 2013-2017. Lisäksi hän on toiminut ja toimii parhaillaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyslautakunnissa Suomen LVI-liiton edustajana.

Myös Viken ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä otetta suunnitteluhankkeisiin kiiteltiin ehdokaslomakkeessa. ”Vikke pyrkii suunnittelussa toimimaan aina mahdollisimman yhteistyökykyisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä tekemään asiakkaan työn helpoksi. Hän toimii projekteissa eri suunnittelu- ja konsultointialat kokoavana voimana ja myötävaikuttaa tiedonsiirtoon sidosryhmien välillä. Hän ottaa projekteissa monipuolisesti käyttöön viestinnän ja tehtävänhallinnan työkaluja, jolloin myös oman työn organisointi Granlundin sisällä toimii hyvin ja työilmapiiri pysyy hyvänä, kun muut suunnittelijat tietävät projektien tehtävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, kertoo Kondakov.

Palkitsemislautakunta
Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-Julkaisut

SuLVIn suunnittelijapäivän ilmoittautuminen 10.2.2019 saakka

SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelmaan on lisätty kaksi huikeaa puheenvuoroa. Johtuen viime hetken puhujalisäyksistä, jatkamme myös ilmoittautumisaikaa 10.2. saakka!

“Mixed Reality in the Real World”, Kim Nyberg, Trimble
VR-laseilla suunnittelija näkee lisätyn todellisuuden, eli hologrammeja tosimaailman päällä. VR-lasien avulla rakennuksen tietomallia voi katsella hologrammina ja esimerkiksi verrata todellisuutta malliin. Trimble julkaisi juuri uuden version Trimble Connect for HoloLensistä. Aiheesta lisää kertoo teknologiajohtaja Kim Nyberg.

Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli
Ari Järvinen käsittelee SuLVIn suunnittelijapäivän puheenvuorossa talotekniikkaan kohdistuvia kyberuhkia, kybervaikuttamisen eri tapoja sekä niihin varautumisen mahdollisuuksia. Hän on mukana Rakennusten digiturvallisuusohjeistoa laativassa työryhmässä.

Katso koko SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija – oletko sinä hän?

Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Tee ehdotuksesi voittajasta 20.1.2019 mennessä. Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 13.2.2019!

Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija Juho Lepistö yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Valintakriteereistä

Etsimme työiältään nuorta LVI-suunnittelijaa. Ehdokaslomakkeessa kysymme merkittävimmistä hankkeista, joissa ehdokas on vaikuttanut sekä hänen vastuustaan niissä. Haluamme myös kuulla millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut työilmapiiriin, onnistuneeseen asiakassuhteeseen tai projektin onnistumiseen? Onko hän myös aktiivisesti mukana kehittämishankkeissa, vapaaehtoisessa tai yhdistystoiminnassa tai toimiiko hän luottamustehtävässä?

Kaikki nämä ominaisuudet tiivistyvät vuoden 2019 nuoreen LVI-suunnittelijaan – henkilöön, joka tekee työtään hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, osoittaen, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja.

Vuosi nuoruudestani – Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija

Helmikuun neljäntenätoista SuLVIn suunnittelijapäivässä palkitsimme ensimmäistä kertaa Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan. Raati, jossa ehdokkaita ruotivat Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand, Talotekniikka-lehden päätoimittaja Heikki Heikkonen ja kehityspäällikkö Matti Kiiskinen, SKOL ry:stä, valitsi voittajaksi Juho Lepistön, joka toimii ryhmäpäällikkönä Granlundilla.

”En itse asiassa ollut itse huomannut tätä kilpailua. Talon sisällä oli mietitty meiltä sopivia ehdokkaita ja lopulta hyvin nopeasti tuli tieto, että myös minun toivottiin osallistuvan. Kun sitten sain vielä tietää voittaneeni, niin olihan se tosi hyvä tunne. Tiesin, kuinka kovia osaajia oli ehdolla ja itse asiassa vähän jopa yllätyin voitostani”, Juho kertaa nyt helmikuisia tapahtumia.

Hän yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Juho Lepistö

Mukana monissa mielenkiintoisissa projekteissa

Juhon tarkoitus oli lukion jälkeen ryhtyä opiskelemaan rakennutekniikkaa, mutta jostain syystä LVI veikin mukanaan. Syytä tälle hän ei osaa tarkasti selittää, vaan toteaa, että opintojen valinta oli ehkä useiden sattumien summa. Alalla saamiaan mahdollisuuksia hän kiittelee kovasti. ”Olen vielä melko nuori ja päässyt mukaan tekemään niin hienoja juttua, joista en koulussa ollessa osannut edes haaveilla.”

Juhon työ ryhmäpäällikkönä jakautuu LVI-suunnittelun eri projektien töistä, mutta keskeisimpänä on Pasilan Tripla. Lisäksi hänen vastuullaan on suunnitteluryhmä, jonka kuuden tiimiläisen työtilannetta hän seuraa aktiivisesti. ”Pidän silmällä projektien etenemistä ja henkilökohtaisia työtilanteita. Onko töitä liikaa tai ehkä liian vähän. Alan työvoimapula on täyttä totta – yrityksemme on kasvanut paljon ja tekijöistä on jatkuvasti työvoimapulaa.”

”Kivan jätkän” maineessa

Yhtenä valintakriteerinä Vuoden nuorelle LVI-suunnittelijalle oli hyvä asenne ja kyky kuunnella asiakasta. Tämä teki vaikutuksen myös Juhoon. ”Ajatella, että ns. kivan jätkän maineellakin voi pärjätä tällaisessa kisassa. Yleensä sellaiset ominaisuudet näkyvät vain lähimmälle työyhteisölle.”

Juho itse pyrkii miettimään asioita aina positiivisen kautta. ”Mukava työkaveri ei tarkoita sitä, että hän on aina samaa mieltä kanssasi. Hän on luotettava, tietyllä tavalla rentokin. Ei marmateta, vaan pyritään kompromisseihin ja eteenpäin hyvällä fiiliksellä. Se on myös vastuunkantamista. Tehdään se, mitä luvataan”, Juho pohtii.

 

Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 Sokos Hotel Presidentissä! Luvassa jälleen ajankohtaisia aiheita, mielenkiintoinen näyttely sekä verkostoitumista kollegoiden kesken.

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Paloturvallisuus ja savunpoisto – mitä LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon sekä uudistuvasta E7 -oppaasta oli luennoimassa oppaan käsikirjoittajien kokouksessa sparraajana toiminut Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy. Esitysmateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilla sivuilla.

L2 tarjoaa paloturvallisuuden suunnittelun, konsultoinnin tai lausuntojen asiantuntijapalveluita. Yritys perustettiin tasan kaksikymmentä vuotta sitten, kun yksityisen palokonsultoinnin tarve rakennusalalla kasvoi. ”Tämä on lisääntyvä suunnittelun ala, kysyntä lisääntyy koko ajan, sillä tietoisuus ja ymmärrys paloturvallisuuden suunnittelun hyödylle on kasvanut”, kertoo Laaksonen.

”Hyvin suunnitellun paloturvallisuuden sivutuotteena tulee edullisuus, kun rakennuslupaprosessi, rakentaminen ja käyttöönotto sujuvat ongelmitta. Meidän vahvuutemme on kokonaisuuden hahmottaminen. Selvitämme rakennuksen käyttötarkoituksen, millainen tarve on palo-osastoinnille ja miten se on järkevintä toteuttaa. Tarvitaanko sprinklausta, koneellista savunpoistoa – entä savunpoistolle kuilut sekä niiden järkevä ja kustannustehokas sijoittelu”, Laaksonen luettelee ja korostaa, että IV-suunnittelija loppukädessä valitsee laitteet, he ohjaavat ja koordinoivat.

”Keskeisiä kompastuskiviä ovat esimerkiksi yläpohjan ontelon jakaminen osiin niin, että palon leviäminen on rajoitettu, mutta ilma vaihtuu sekä järkevien hätäpoistumisreittien suunnittelu ottaen huomioon rakennuksen jokapäiväinen kulunvalvonta ja kulkemisen helppous”.

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Opas korvaa Suomen Rakentamismääräyskokoelma E -sarjan E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus (2004) -oppaan.

”Suurin muutos aikaisempaan on se, että ainoa eri osapuolia velvoittava asiakirja on E1 määräykset korvannut Asetus rakennusten paloturvallisuudesta, jossa itse asiassa on hyvin niukasti ilmanvaihtolaitteistoihin kohdennettuja vaatimuksia. Voidaan lyhyesti kiteyttää, että ilmanvaihtoratkaisut eivät saa huonontaa paloturvallisuutta. Uusi opas antaa vanhaa E7 ohjetta laajemmin opastusta toteutusta ajatellen ja voi esittää useitakin ratkaisuja samaan asiaan, ottaen muun muassa huomioon eri rakennustyyppien erot. Opas ei ole osapuolia velvoittava, vaan antaa mahdollisuuksia valita kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut, tai kehittää uusia asetuksen vaatimukset täyttäviä ratkaisuja. Oppaassa onkin kuvattu erilaisia toteutustapoja muun muassa asuntoihin, majoitusrakennuksiin, erilaisiin hoitolaitoksiin ja toimistorakennuksiin. Opas kuvaa turvallisia toteutuskeinoja sekä keskitettyihin että hajautettuihin järjestelmiin. Tärkeää olisi myös aloittaa suunnittelijan ja rakennusvalvonnan vuoropuhelu jo aivan hankkeen alussa, mihin uusi opas kuten myös muutkin talotekniikkaoppaat antavat oivan mahdollisuuden. Suunnittelun vapaus kasvaa, mutta vapaus vaatii myös vastuuta”, kertoo käsikirjoitustiimissä toiminut Jorma Railio.

”Oma tavoitteeni oli nimenomaan paloturvallisuuden kokonaisnäkemyksen parantaminen”, päättää Laaksonen.

Juha-Pekka Laaksosen vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Ovatko iv-vaatimukset palosululle samat kuin uloskäytävälle, eli oma iv-kone?

Yksiselitteistä tulkintaa ei ole tehty. Yhdistämisrajoitus kuitenkin koskee vain uloskäytäviä, eli palosulut saa siis yhdistää keskusilmanvaihtolaitokseen.

Löytyykö e7:n ohjeita paloeristyksistä ja muista totetusperiaatteista jostain uudesta asetuksesta tai ohjeesta?

Ei. RIL 195 ja RT -kortit ovat päivittymässä, niissä esitetään jotain tuohon liittyvää.

Asuntojen liittäminen yhteiskanavajärjestelmään ilman palopeltejä käyttäen palokuristimia (E7), max 42l/s 100Pa paine-erolla, max kanava pinta-ala jne.. onko tästä uutta asetusta? Tuleeko muuttumaan?

Kuristimet ovat säilymässä asuntojen kohdalla.

Saako uloskäytävän iv kone olla uloskäytävän sisällä ilman paloeristystä?

Kyllä. Asetus rajoittaa palokuorman määrää uloskäytävässä, mutta niin kauan kuin kyseessä on pelkkä poistopuhallin, palokuorman määrä ei ole merkittävä.

 

Talotekniikkainfo -sivustolla julkaistaan ohjeita ja esimerkkejä, jotka tukevat rakentamismääräyskokoelman vaatimukset täyttävien sekä hyvin toimivien ja laadukkaiden taloteknisten järjestelmien suunnittelua.

Sisäilmastoluokitus osana asetusten ja oppaiden kokonaisuutta

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen

Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.

”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.

Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”

”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.

”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”

Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?

Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.

Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.

21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.

Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?

Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).

Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?

Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.

Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?

Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!

Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.

Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.

Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääryskokoelmaan.

Rakenteiden huomioon ottaminen LVI-suunnittelussa

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Rakenteiden huomioon ottamisesta LVI-suunnittelussa, tarkemmin sanoen reikäsuunnittelusta luennoivat Sari Linna (Granlund Oy) ja Katja Suovo (Ramboll).

”Kokemukseni mukaan reikäsuunnittelun pahimmat virheet voisi välttää yhteistyöllä ja kommunikaatiolla. LVI-suunnittelijan ei tarvitse osata rakennesuunnittelua eikä rakennesuunnittelijan LVI-suunnittelua, mutta eri tahojen tulee olla kiinnostuneita toimintaympäristöstään. Eli LVI-suunnittelijan olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää mikä on palkki ja tietää, että ontelolaattojen suunnitteluohjeet ovat reikien osalta hyvin tiukkoja. Toisaalta rakennesuunnittelijan tulisi tietää, että huoneistokohtainen ilmanvaihto vaatii tuloilmalle reiän julkisivuun joka asuntoon, eli ikkunoiden vieressä on oltava riittävästi betonipieltä. Yhteisissä projekteissa opitaan puolin ja toisin toistemme tekemisistä, kunhan muistetaan keskustella asioista. Pelkkä “ei onnistu, tee parempi” ei auta ketään. Pitää uskaltaa kysyä “miksi ei onnistu?”, ja toisaalta kysymys “miten toivoisit tämän ratkaistavan?” tai “voisiko tämän kohdan ratkaista toisin?” saattaa avata hedelmällisen keskustelun”, kertoo Katja Suovo.

Luonnontieteitä ja johtamisopintoja yhdistäen suunnittelupäälliköksi

Suovo toimii Rambollilla suunnittelupäällikkönä (rakennesuunnittelu, asuntosuunnittelu). Hän opiskeli Rakenne- ja ympäristötekniikan insinööritutkinnon (AMK) vuonna 2002 ja suuntautui tuolloin rakennetekniikkaan. Opiskelut jatkuivat 2016 Tietojohtamisen diplomi-insinööriksi, pääaineena tiedon ja osaamisen hallinta.

Katja Suovo, Ramboll

”Luonnontieteet ja tekniikka on kiinnostanut nuoresta asti. Partion kautta olen päässyt tutustumaan erilaisten ihmisten johtamiseen ja erityisesti yhdessä tekemisen luomiin mahdollisuuksiin. Nämä kun yhdistää, niin päästään siihen mikä motivoi minua työssäni tälläkin hetkellä: suunnittelualarajat ylittävä yhdessä tekeminen mahdollistaa hienojen asioiden saavuttamisen tehokkaasti ja mielekkäästi.

Töissä saa olla hauskaa. Olen saanut olla mukana tällaisissa projekteissa ja prosesseissa aiemmissa työpaikoissani Optiplanilla ja Vahasella, ja iloittelu jatkuu nyt Rambollilla. Kiinnostuin Rambollista työnantajana, kun huomasin viime syksynä, että täällä aletaan tosissaan panostaa asuntosuunnitteluun. Iso talo tuo mukanaan oman työuran kannalta mielenkiintoisia vaihtoehtoja: tietojohtamisen näkökulmasta voisin työllistää itseni niin infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kuin johdon konsultointiinkin”, kertoo Suovo taustastaan.

”Työni on pääasiassa suunnitteluprojektien johtamista sekä rakenne- ja elementtisuunnitteluratkaisujen laatimista, kommentointia ja tarkastusta. Lisäksi suunnitteluprosessin kehittämistä ja toimintamallien jalkauttamista”.

Katja Suovon vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Mikä on konsoli ja mitä se tekee?

Esimerkiksi seinässä tai pilarissa oleva uloke, jolla voidaan kannatella palkki. Konsolia ei yleensä voida rei’ittää vaan talotekniikan täytyy valitettavasti kiertää konsolit.

Saako palkkiin/pilarin tehdä porauksia* *10mm kannatuksesta tms. varten?

Poraus on yleensä ok, kuormitus varmistettava rakennesuunnittelijalta.

Onko elementtien reikävarauksessa koskaan ns. urakoitsijan reikävarauskiertoa?

Uudispuolen asuntosuunnittelussa harvoin.

Mitä eroa on kuilulla ja hormilla?

Rakennesuunnittelijan näkökulmasta hormi on usein esimerkiksi Elpo- tai Luja-hormi. Mutta käytännössä molemmissa on sama ongelma: välipohjaan tarvitaan iso reikä.

Minkä takia palkit ja konsolit kasvavat aina elementtisuunnittelun aikana?

Kaikkia kuormia ei välttämättä ole käytettävissä vielä projektin alkuvaiheessa, eikä aina muisteta tarkistaa, että kaikki raudoitteet ym kilkkeet mahtuvat käytännössä betonirakenteen sisälle → elementtisuunnittelijan täytyy suunnitella elementit niin, että rakenne on toteutettavissa tehtaalla (toleranssit huomioiden) ja asennettavissa työmaalla.

Onko reikämitoitus korkeus kertaa leveys?

Tuo kannattaa aina varmistaa reikäkuvasta, ja jos reikäkuvasta puuttuu reikien merkintäohje, pitää se pyytää rakennesuunnittelijalta.

Ajatuksia reikävarausten toimittamisesta IFCnä?

Ehdottomasti kyllä, kun suunnitellaan tietomallikohdetta. Elementtisuunnittelija rei’ittää elementit ifc:n avulla. Ja 2D-reikäkuvat tuotetaan tarvittaessa mallin kautta.

Kuinka usein arkkitehti osaa sijoittaa esimerkiksi wc-istuimet ontelojaon mukaan?

Yleensä ontelojako ei kiinnosta arkkitehtia. Olisikin hienoa, jos rak ja lvi voisivat antaa arkkitehdille lähtötiedoksi esimerkiksi metrimäärän, jonka etäisyydelle istuimen saa enintään sijoittaa verrattuna esimeriksi elpo-hormin sijaintiin.

Miten vanhoissa saneerauskohteissa käytännössä voidaan varmistaa LVI suunnittelun yhteydessä esim. 1960 luvun rakennuksissa esim. kylpyhuoneremonttien yhteydessä lattian kestävyys, jos halutaan tehdä lattialämmitysjärjestelmät, rakenteen kuorma kasvaa ja reititykset muuttuvat. Jos tilaaja haluaa tällaisen rakenteen kuka vastaa loppupelissä kestävyydestä?

Voidaan tutkia vanhoja rakennesuunnitelmia, mutta jos sellaisia ei jostain syystä löydy (rakennusvalvonnan arkistoistakaan), voi vastuullisen tahon löytäminen olla haastavaa. Laattaan voidaan tehdä “koeporauksia” ja raudoituksia voidaan yrittää skannata rakenneilmaisimella pinnan päältä.

Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 – varaa päivä kalenteristasi jo nyt.