“Onko ilmanvaihtojärjestelmissä realistisia mahdollisuuksia parantaa mahdollisten virusaerosolien suodatustehokkuutta joillakin kohtuullisilla toimenpiteillä? Auttavatko HEPA-suodattavat erillislaitteet?”
“Viruksen pitoisuus ilmassa pienenee ilmanvaihdon kasvaessa, jolloin virukselle altistumisesta johtuva annos (virusten määrä) ja sairastumisriski pienenevät keskimäärin eli mitä suurempi ilmanvaihto sen parempi. Huoneen keskimääräinen viruspitoisuus on kääntäen verrannollinen huoneen ilmanvaihtoon. Ilman suodattaminen HEPA-suodattimella vaikuttaa viruspitoisuuteen samalla tavoin kuin ilmanvaihto.
Jos suodattimen läpi kulkeva ilmavirta on suuruudeltaan yksi huonetilavuus tunnissa niin se vastaa yhtä ilmanvaihtoa tunnissa. Toisin sanon, jos ilmanvaihto on 2 kertaa tunnissa ja suodattimien läpi 1 kerta tunnissa niin kokonaisvaikutus on 3 kertaa tunnissa. Huonekohtaista suodatinta ei kuitenkaan saa sijoittaa piiloon huoneen nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle huoneessa.
Koska viruslähde on aina rakennuksen sisällä ei tuloilman parempi suodattaminen auta. Virukselle altistumiseen vaikuttaa myös huoneen ilmavirtaukset eli ilmanjako, joka onkin paljon mutkikkaampi juttu. REHVA on tiedostanut suodatinohjeistuksen puuttumisen, mutta ei ehtinyt saada sitä tehdyksi Keski-Euroopan elokuun lomien johdosta.”
Vastauksen antoi Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori.
Olli Seppänen on REHVAn COVID-työryhmän jäsen, sekä WHOn COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.
- Tutustu REHVAn Covid-19 Guidance -sivuihin.
- Käännökset suomeksi FINVACin verkkosivuilla.
- Lue Seppäsen blogia FINVACin verkkosivuilta.
Kysymys on esitetty Suomen LVI-liiton Twitterissä.
Seuraa meitä Instagramissa, Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.
