FINVACin verkkosivuille on koottu eurooppalaisessa yhteistyössä tuotetun REHVAn COVID-19 guidance documentista käännöksiä. Nyt REHVAn elokuun alussa päivittämän ohjeen osalta LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on täsmentänyt ohjeita soveltaen niitä Suomen oloihin.

1. Ohje antaa ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esimerkiksi 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2), on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2-ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huuhtelua käytön jälkeen.
5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilmanlaadun kannalta ole haittaa.
6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikutusta pandemiaan mallilla ei voida arvioida.
8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
   tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.
10. Uudessa oppaassa on myös potilashuoneiden ilmanvaihtoa koskeva ohje. Se on suunnattu erityisesti tilapäisten hoitotilojen ilmanvaihtoon. Potilashuoneen ohjeen noudattamisesta olisi myös Suomessa hyötyä.