Tag Archive for: korona

LVI-tekniikan esiinmarssi!

Mitä suurempi ilmanvaihto, sitä pienempi on COVID-19-virusten määrä huoneilmassa. Ilmanvaihto noteerattiin myös Maailman terveysjärjestö WHO:n heinäkuussa julkaisemassa
yhteenvedossa yhdeksi tavaksi torjua viruksen leviämistä. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen mainitsee FINVACin verkkosivuilla pitämässä blogissaan, että kansainvälinen tutkijaryhmä, joukossa myös useita suomalaisia ja erityisesti talotekniikka- ja LVI-alan ammattilaisia, lähestyi WHO:ta peräti kahdesti, ennen kuin järjestö muutti kantaansa. Alan ammattilaisten yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää, sillä kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan onnistuttiin vaikuttamaan sinnikkäällä yhteistyöllä.

Seppänen on kääntänyt REHVAn tuottamaa ohjeistusta FINVACin verkkosivuille ja kirjoittanut ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa. Nyt hän on paitsi REHVAn COVID-työryhmän jäsen, myös WHO:n COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Jo REHVAn ensimmäisessä yhteenvedossa huomioitiin myös WC-huuhtelun pisarointi, mikä oli merkittävä leviämisreitti aiemmassa SARS-epidemiassa. Kansi auki huuhdellessa virusta leviää huoneilmaan aerosolipilven mukana. THL:n mukaan kyseisiä viruksia voi päätyä jätevesien mukana myös jätevesien puhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä, joten taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä.

Ihmisten terveyden kannalta LVI-järjestelmillä on siis suuri merkitys. Alan ulkopuolella
talotekniikka ja LVI on ehkä ollut vaikea mieltää niin vahvasti ihmisten terveyteen vaikuttavaksi, mutta toivottavasti tämä muuttuu pian. Licence to Breathe – tutkimushanke yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Hanketta johtaa talotekniikan industry professorina Tampereen yliopistossa toimiva Piia Sormunen. Sormunen aloitti tehtävässään keväällä. Professuurin rahoitusta tukee 14 keskeistä alan organisaatiota, mukana myös Suomen LVI-liitto.

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Mihin jäi lehden 5/2020 Ajankohtaista? Kevään lehdessä kiitimme jäsenyydestä. Koronakevät on haastanut meitä kaikkia muuttamaan työtapoja, selviytymään rajoituksista
tai jopa yllättävästä työttömyydestä. Ajankohtaista 5/2020 keskittyi kertaamaan liiton historiaa ja kiittämään yhteistyöstä.

FINVACin verkkosivuille on koottu eurooppalaisessa yhteistyössä tuotetun REHVAn COVID-19 guidance documentista käännöksiä. Nyt REHVAn elokuun alussa päivittämän ohjeen osalta LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on täsmentänyt ohjeita soveltaen niitä Suomen oloihin.

  1. Ohje antaa ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
  2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
  3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esimerkiksi 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
  4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2), on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2-ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huuhtelua käytön jälkeen.
  5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilmanlaadun kannalta ole haittaa.
  6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
  7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikutusta pandemiaan mallilla ei voida arvioida.
  8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
  9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
    tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.
  10. Uudessa oppaassa on myös potilashuoneiden ilmanvaihtoa koskeva ohje. Se on suunnattu erityisesti tilapäisten hoitotilojen ilmanvaihtoon. Potilashuoneen ohjeen noudattamisesta olisi myös Suomessa hyötyä.

“Onko ilmanvaihtojärjestelmissä realistisia mahdollisuuksia parantaa mahdollisten virusaerosolien suodatustehokkuutta joillakin kohtuullisilla toimenpiteillä? Auttavatko HEPA-suodattavat erillislaitteet?”

“Viruksen pitoisuus ilmassa pienenee ilmanvaihdon kasvaessa, jolloin virukselle altistumisesta johtuva annos (virusten määrä) ja sairastumisriski pienenevät keskimäärin eli mitä suurempi ilmanvaihto sen parempi. Huoneen keskimääräinen viruspitoisuus on kääntäen verrannollinen huoneen ilmanvaihtoon. Ilman suodattaminen HEPA-suodattimella vaikuttaa viruspitoisuuteen samalla tavoin kuin ilmanvaihto.

Jos suodattimen läpi kulkeva ilmavirta on suuruudeltaan yksi huonetilavuus tunnissa niin se vastaa yhtä ilmanvaihtoa tunnissa. Toisin sanon, jos ilmanvaihto on 2 kertaa tunnissa ja suodattimien läpi 1 kerta tunnissa niin kokonaisvaikutus on 3 kertaa tunnissa. Huonekohtaista suodatinta ei kuitenkaan saa sijoittaa piiloon huoneen nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle huoneessa.

Koska viruslähde on aina rakennuksen sisällä ei tuloilman parempi suodattaminen auta. Virukselle altistumiseen vaikuttaa myös huoneen ilmavirtaukset eli ilmanjako, joka onkin paljon mutkikkaampi juttu. REHVA on tiedostanut suodatinohjeistuksen puuttumisen, mutta ei ehtinyt saada sitä tehdyksi Keski-Euroopan elokuun lomien johdosta.”

 

Vastauksen antoi Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori.
Olli Seppänen on REHVAn COVID-työryhmän jäsen, sekä WHOn COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Kysymys on esitetty Suomen LVI-liiton Twitterissä.
Seuraa meitä InstagramissaFacebookissaLinkedInissä ja Twitterissä.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA julkaisi yhteenvedon COVID-19 eli Korona-viruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa. Yhteenvedossa keskitytään erityisesti rakennusten ilmanvaihtoon ja ilmavirtausten mukana liikkuvan viruksen torjuviin toimenpiteisiin. Yhteenvetoa päivitetään jatkuvasti tiedon karttuessa. Yhteenvedon suomenkielinen, päivitetty versio löytyy LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppäsen kirjoittamana FINVACin verkkosivuilta.

Yhteenvedossa huomioidaan puhallinpattereiden aiheuttama riski viruksen leviämiselle. Jos huonetilassa on henkilö, jolla on tartunta ja tilassa on sisäilmaa kierrättävä puhallinpatteri, se voi lisätä viruksen leviämistä.

Jos huonetilassa on ilmanpuhdistimia tai ilmalämpöpumppuja, joissa on sähköpurkaukseen perustuva ilmanpuhdistustekniikka, ne voivat poistaa ilmasta epäpuhtauksia kuten allergeeneja, bakteereita ja viruksia.

Sähköpurkaukseen perustuvassa tekniikassa nopeat elektronit törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin, jotka aktivoituvat ja hapettavat bakteereita. Tällaista tekniikkaa on käytössä useilla ilmalämpöpumppuvalmistajilla eri nimisenä.

Jos oman laitteen käytön turvallisuus epäilyttää, varmista laitteesi ominaisuudet sen asentajalta tai myyjältä. Yhtä ainoaa kaikkiin laitteisiin liittyvää ohjetta ei ole mahdollista antaa, sillä jokainen rakennus on oma kokonaisuutensa, jossa on monta eri tekijää.

 

Jussi Kummu
Suomen LVI-liiton teknisen toimikunnan puheenjohtaja
Tuotepäällikkö Daikin Finland

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA julkaisi tällä viikolla yhteenvedon Korona-viruksen (SARS-CoV2) leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avasi nettisivut Korona-viruksesta.

LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen suomensi keskeisimmät kohdat FINVACin verkkosivuille. Alla suora lainaus Seppäsen blogista.

Raportissa käydään ensiksi läpi viruksen leviämisreitit

  1. Kosketustartunnassa virus voi levitä pinnoilta ihmisestä toiseen kosketusten mukana, virus voi elää pinnoilla vuorokausia.
  2. Pisaratartunta, sairastavan henkilö aivastuksen, yskimisen tai puheen synnyttämistä pisaroista. Pisarat leviävät vain 1-2 metriin saakka, jolloin niissä oleva vesi on myös haihtunut.
  3. Jäljelle jäävä virus voi levitä sellaisenaan tai tarttua ilmassa oleviin hiukkasiin ja levitä niiden mukana. Ilmassa leviävän viruksen merkityksestä ollaan vielä epävarmoja, mutta SARS -epidemiassa se oli merkittävä.
  4. Vähän toistaiseksi esillä on ollut WCn huuhtelun pisarointi. Se oli merkittävä leviämisreitti SARS epidemiassa.

REHVAn yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia. Yhteenvedossa esitetään seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä näkökohtia Korona-viruksen leviämistä koskien:

  • riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta
  • ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon
  • ei palautusilmaa
  • ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi
  • huoneilman kosteudella ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80 %
  • huonelämpötilalla ei ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 C lämpötiloissa
  • alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen
  • mahdollisten vuotojen vuoksi regeneratiivista lämmöntalteenottoa vältettävä epidemian aikana
  • kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin)
  • ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm)
  • huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen että suodatin HEPA-tasoa.