Tag Archive for: Covid-19

Ajankohtaista 6/2020

LVI-tekniikan esiinmarssi!

Mitä suurempi ilmanvaihto, sitä pienempi on COVID-19-virusten määrä huoneilmassa. Ilmanvaihto noteerattiin myös Maailman terveysjärjestö WHO:n heinäkuussa julkaisemassa
yhteenvedossa yhdeksi tavaksi torjua viruksen leviämistä. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen mainitsee FINVACin verkkosivuilla pitämässä blogissaan, että kansainvälinen tutkijaryhmä, joukossa myös useita suomalaisia ja erityisesti talotekniikka- ja LVI-alan ammattilaisia, lähestyi WHO:ta peräti kahdesti, ennen kuin järjestö muutti kantaansa. Alan ammattilaisten yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää, sillä kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan onnistuttiin vaikuttamaan sinnikkäällä yhteistyöllä.

Seppänen on kääntänyt REHVAn tuottamaa ohjeistusta FINVACin verkkosivuille ja kirjoittanut ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa. Nyt hän on paitsi REHVAn COVID-työryhmän jäsen, myös WHO:n COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Jo REHVAn ensimmäisessä yhteenvedossa huomioitiin myös WC-huuhtelun pisarointi, mikä oli merkittävä leviämisreitti aiemmassa SARS-epidemiassa. Kansi auki huuhdellessa virusta leviää huoneilmaan aerosolipilven mukana. THL:n mukaan kyseisiä viruksia voi päätyä jätevesien mukana myös jätevesien puhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä, joten taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä.

Ihmisten terveyden kannalta LVI-järjestelmillä on siis suuri merkitys. Alan ulkopuolella
talotekniikka ja LVI on ehkä ollut vaikea mieltää niin vahvasti ihmisten terveyteen vaikuttavaksi, mutta toivottavasti tämä muuttuu pian. Licence to Breathe – tutkimushanke yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Hanketta johtaa talotekniikan industry professorina Tampereen yliopistossa toimiva Piia Sormunen. Sormunen aloitti tehtävässään keväällä. Professuurin rahoitusta tukee 14 keskeistä alan organisaatiota, mukana myös Suomen LVI-liitto.

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Mihin jäi lehden 5/2020 Ajankohtaista? Kevään lehdessä kiitimme jäsenyydestä. Koronakevät on haastanut meitä kaikkia muuttamaan työtapoja, selviytymään rajoituksista
tai jopa yllättävästä työttömyydestä. Ajankohtaista 5/2020 keskittyi kertaamaan liiton historiaa ja kiittämään yhteistyöstä.

REHVA COVID-19 ohjeen soveltaminen Suomen oloihin

FINVACin verkkosivuille on koottu eurooppalaisessa yhteistyössä tuotetun REHVAn COVID-19 guidance documentista käännöksiä. Nyt REHVAn elokuun alussa päivittämän ohjeen osalta LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on täsmentänyt ohjeita soveltaen niitä Suomen oloihin.

  1. Ohje antaa ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
  2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
  3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esimerkiksi 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
  4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2), on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2-ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huuhtelua käytön jälkeen.
  5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilmanlaadun kannalta ole haittaa.
  6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
  7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikutusta pandemiaan mallilla ei voida arvioida.
  8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
  9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
    tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.
  10. Uudessa oppaassa on myös potilashuoneiden ilmanvaihtoa koskeva ohje. Se on suunnattu erityisesti tilapäisten hoitotilojen ilmanvaihtoon. Potilashuoneen ohjeen noudattamisesta olisi myös Suomessa hyötyä.

Hepa-suodattimilla varustettujen erillislaitteiden vaikutus koronaviruksen leviämiseen

“Onko ilmanvaihtojärjestelmissä realistisia mahdollisuuksia parantaa mahdollisten virusaerosolien suodatustehokkuutta joillakin kohtuullisilla toimenpiteillä? Auttavatko HEPA-suodattavat erillislaitteet?”

“Viruksen pitoisuus ilmassa pienenee ilmanvaihdon kasvaessa, jolloin virukselle altistumisesta johtuva annos (virusten määrä) ja sairastumisriski pienenevät keskimäärin eli mitä suurempi ilmanvaihto sen parempi. Huoneen keskimääräinen viruspitoisuus on kääntäen verrannollinen huoneen ilmanvaihtoon. Ilman suodattaminen HEPA-suodattimella vaikuttaa viruspitoisuuteen samalla tavoin kuin ilmanvaihto.

Jos suodattimen läpi kulkeva ilmavirta on suuruudeltaan yksi huonetilavuus tunnissa niin se vastaa yhtä ilmanvaihtoa tunnissa. Toisin sanon, jos ilmanvaihto on 2 kertaa tunnissa ja suodattimien läpi 1 kerta tunnissa niin kokonaisvaikutus on 3 kertaa tunnissa. Huonekohtaista suodatinta ei kuitenkaan saa sijoittaa piiloon huoneen nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle huoneessa.

Koska viruslähde on aina rakennuksen sisällä ei tuloilman parempi suodattaminen auta. Virukselle altistumiseen vaikuttaa myös huoneen ilmavirtaukset eli ilmanjako, joka onkin paljon mutkikkaampi juttu. REHVA on tiedostanut suodatinohjeistuksen puuttumisen, mutta ei ehtinyt saada sitä tehdyksi Keski-Euroopan elokuun lomien johdosta.”

 

Vastauksen antoi Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori.
Olli Seppänen on REHVAn COVID-työryhmän jäsen, sekä WHOn COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Kysymys on esitetty Suomen LVI-liiton Twitterissä.
Seuraa meitä Instagramissa, Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.

Suomen LVI-liitto odottaa korona-ajan synnyttävän innovaatioita ilmanvaihdossa

Useat LVI-tekniikan ja ilmanvaihdon asiantuntijat ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi. Huoneilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta voidaan laskea tehokkaalla ilmanvaihdolla tai kierrättämällä huoneilmaa suodattimen lävitse. Pienten viruspartikkelien leviämisen hillitseminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua. Pandemian jälkeisessä maailmassa, Suomen LVI-liiton asiantuntijat odottavat viruksesta kertyvän tiedon kirittävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita.

Covid-19 -virus leviää ilmavirtausten mukana

Useat tutkijat maailmanlaajuisesti ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi.

Australialainen professori Lidia Morawska ja kiinalainen professori Junji Cao nostavat esimerkiksi viruksen leviämisen risteilyaluksilla. Tapaukset osoittavat, että virus on voinut levitä hyttien välillä ilmanvaihtojärjestelmän kautta, sillä henkilöt sairastuivat hytteihin eristämisestä huolimatta. Myös Wuhanin alueella virus levisi, vaikkeivat henkilöt olleet kontaktissa toisiinsa.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton, REHVAn julkaisemassa ohjeistuksessa on otettu huomioon ilmassa leviävän viruksen mahdollisuus alusta lähtien, sillä aiemmassa SARS -epidemiassa virus levisi ilmateitse.

Suomalainen Aalto-yliopisto ja yliopiston yhteistyökumppanit ovat simuloineet miten yskäisy liikkuu tilassa. Alustavat tulokset osoittavat, että samassa tilassa oleilevien ihmisten aerosolipilvi voi leijailla ilmassa pitkään lähellä hengityskorkeutta. Aalto-yliopiston mukaan aerosolipilven leviämistä tilassa voi kuvitella samoin kuin tupakansavun leviämisen.

Tehokas ilmanvaihto tai huoneilman suodatus

Covid-19 -viruksen leviämisen hidastamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee vähintään 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin. ”Kun henkilöiden etäisyys ylittää 1,5 m, tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan laskea ilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta. Vastaava vaikutus saadaan tilassa tehokkaalla huoneilman suodatuksella, joka laskee huoneilman keskimääräistä pitoisuutta”, kertoo professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto), pohjoismaisten LVI-liittojen järjestön, SCANVACin puheenjohtaja.

Ilmanvaihdon vaikutus.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja pelkästään keskimääräinen ilmanvaihto ei takaa sitä, että paikallisesti hengitysvyöhykkeellä on puhdasta ilmaa. Ilmavirtojen lisäksi tulee taata hyvä ilmanvaihdon tehokkuus. Eri ilmanjakotavoilla on tunnetusti erilainen tehokkuus ja eri sovelluksissa tulisi miettiä kuinka puhdas ja raitisilma tuodaan huonetilaan”, Kosonen jatkaa.

”Eri ilmanjakotapojen merkitys ilmanvaihdon tehokkuuteen. cmax ja cR ovat kohdehenkilön hengitysvyöhykkeen ja poistoilman pitoisuus jatkuvuustilassa.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Lisäksi käytössä tilanteet ovat hyvinkin dynaamisia, joten sisäiset lämpökuormat ja henkilöiden sijainti huonetilassa vaikuttavat myös. Huonetilan ilmavirtaukset vaihtelevat kellon ajan ja vuoden ajan mukaan tilassa.”

”Lämpökuorman vaikutus tilan ilmanjakoon, jossa alemassa kuvassa vasemmalla puolella olevan henkilön epäpuhtaudet leviävät huoneen toisella puolella olevan henkilön hengitysvyöhykkeelle.” Lähde prof. Risto Kosonen, Aalto-yliopisto

”Jos viruksen leviämistä ilmateitse halutaan hillitä, täytyy koko tilan ilmanjako miettiä uudestaan ja tuoda tuloilma tilaan täysin eri tavalla kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia tapoja tuoda ilmaa 1,2m korkeudella, eli lähellä hengitysvyöhykettä”, tiivistää Kosonen.

Pandemian odotetaan kiihdyttävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita

Covid-19 viruksesta koottava tieto tullee synnyttämään uusia innovaatioita siitä, miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan pienhiukkasten liikkumiseen tilassa, arvioivat Suomen LVI-liiton asiantuntijat.

”Riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVI-suunnittelijoiden kesken”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Taustatietoa:

 

 

Edit: artikkelia on päivitetty lähdetietojen osalta 28.5.2020