Tag Archive for: REHVA

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.
Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

“Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia”, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. “Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan – joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti.”

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. “Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

Päivitetty 15.10.2020:

Renovation wave strategy aims at doubling the rate of deep energy renovation of European buildings, meaning to renovate 35 million building units by 2030. The renovation wave shall contribute to the EU goals of cutting CO2 by 60% by 2050. Read the press release.

Ympäristöministeriö: ”Energiatehokas rakennuskanta on ilmastoteko ja korjaaminen elvyttää taloutta.” Lue tiedote.

Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti ensimmäisen Unionin tilaa koskevan puheensa 16.9.2020. Von der Leyen ilmoitti komission pyrkivän nostamaan päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi 37 % NextGenerationEU-rahastosta investoidaan nk. Green Deal tavoitteisiin.

Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan vähintään 55% päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen etu. ”Tiukempi EU-tason tavoite auttaa meitä saavuttamaan omat tavoitteemme, tasaa pelikenttää ja luo markkinoita puhtaiden ratkaisujen viennille”, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

Von der Leyen vahvisti,että nk. Renovation Wave, eli rakennuskannan korjausrakentamista, tullaan kiihdyttämään. Lisäksi Von der Leyen kertoi “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

LVI-järjestöjen yhteisö REHVA kertoi olevansa tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja siihen, että rakennusten kunnostaminen on yhä strategian ytimessä.

REHVA:n johtaja Anita Derjanecz peräänkuulutti kuitenkin konkreettisia suunnitelmia. “Energiakomissaari Kadri Simsonin lupaama kunnostussuunnitelma näyttää viivästyvän. REHVA tukee täysin rakennusten peruskorjausten merkittävää lisäystä, mutta peruskorjaukset on tehtävä laadukkaasti, mikä johtaa todelliseen suorituskyvyn kasvuun käytön aikana. Energiakorjauksen on parannettava sisäilmaston laatua ja luotava terveelliset sisäympäristöt kansalaisille. Nykyinen pandemia tekee rakennusten hyvän ilmanlaadun kiireellisestä tarpeesta entistä selvemmän”, kirjoitetaan REHVAn lehdistötiedotteessa.

“Tarvitsemme energiatehokkaita ja terveellisiä rakennuksia samanaikaisesti, joten ne voivat auttaa myös vähentämään COVID-19: n tai vastaavien virusten leviämisriskiä. Renovation Wave on loistava tilaisuus saavuttaa tämä.” Derjanecz kertoi myös toivovansa, että toimenpiteet kohdistetaan ensinnä kouluihin ja että poliittiset päättäjät määrittelisivät viipymättä selkeät ja pakolliset kriteerit kunnostushankkeiden toteutukseen. Tähän Derjanecz myös tarjosi REHVAn tukea ja asiantuntija-apua.

Juuri päivää ennen von der Leyenin puhetta, REHVA allekirjoitti kahdeksan teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen avoimen kirjeen, joka osoitettiin presidentille ja muille Euroopan Unionin korkean tason virkamiehille ja vaatien kunnostustoimia viipymättä.

Rakennuskanta uusiutuu vain n. 1,5% vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan päästöjä on pienennettävä voimakkaasti. Etenkin vanhempien asuinkerrostalojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää energiaremonteilla kustannustehokkaasti parhaimmillaan jopa n. 80% (SYKE 2019).

“Hallituksen budjettiriihessä asuinrakennusten energia-avustuksia aiotaan jatkaa 40 miljoonalla eurolla. Tuet, kuten myös komission päästötavoitteet ja investoinnit Green Deal -tavoitteeseen tuovat alalle lisää töitä ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti myös etua loppukäyttäjille”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

LVI-tekniikan esiinmarssi!

Mitä suurempi ilmanvaihto, sitä pienempi on COVID-19-virusten määrä huoneilmassa. Ilmanvaihto noteerattiin myös Maailman terveysjärjestö WHO:n heinäkuussa julkaisemassa
yhteenvedossa yhdeksi tavaksi torjua viruksen leviämistä. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen mainitsee FINVACin verkkosivuilla pitämässä blogissaan, että kansainvälinen tutkijaryhmä, joukossa myös useita suomalaisia ja erityisesti talotekniikka- ja LVI-alan ammattilaisia, lähestyi WHO:ta peräti kahdesti, ennen kuin järjestö muutti kantaansa. Alan ammattilaisten yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää, sillä kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan onnistuttiin vaikuttamaan sinnikkäällä yhteistyöllä.

Seppänen on kääntänyt REHVAn tuottamaa ohjeistusta FINVACin verkkosivuille ja kirjoittanut ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa. Nyt hän on paitsi REHVAn COVID-työryhmän jäsen, myös WHO:n COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Jo REHVAn ensimmäisessä yhteenvedossa huomioitiin myös WC-huuhtelun pisarointi, mikä oli merkittävä leviämisreitti aiemmassa SARS-epidemiassa. Kansi auki huuhdellessa virusta leviää huoneilmaan aerosolipilven mukana. THL:n mukaan kyseisiä viruksia voi päätyä jätevesien mukana myös jätevesien puhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä, joten taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä.

Ihmisten terveyden kannalta LVI-järjestelmillä on siis suuri merkitys. Alan ulkopuolella
talotekniikka ja LVI on ehkä ollut vaikea mieltää niin vahvasti ihmisten terveyteen vaikuttavaksi, mutta toivottavasti tämä muuttuu pian. Licence to Breathe – tutkimushanke yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Hanketta johtaa talotekniikan industry professorina Tampereen yliopistossa toimiva Piia Sormunen. Sormunen aloitti tehtävässään keväällä. Professuurin rahoitusta tukee 14 keskeistä alan organisaatiota, mukana myös Suomen LVI-liitto.

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Mihin jäi lehden 5/2020 Ajankohtaista? Kevään lehdessä kiitimme jäsenyydestä. Koronakevät on haastanut meitä kaikkia muuttamaan työtapoja, selviytymään rajoituksista
tai jopa yllättävästä työttömyydestä. Ajankohtaista 5/2020 keskittyi kertaamaan liiton historiaa ja kiittämään yhteistyöstä.

FINVACin verkkosivuille on koottu eurooppalaisessa yhteistyössä tuotetun REHVAn COVID-19 guidance documentista käännöksiä. Nyt REHVAn elokuun alussa päivittämän ohjeen osalta LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on täsmentänyt ohjeita soveltaen niitä Suomen oloihin.

  1. Ohje antaa ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
  2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
  3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esimerkiksi 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
  4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2), on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2-ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huuhtelua käytön jälkeen.
  5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilmanlaadun kannalta ole haittaa.
  6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
  7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikutusta pandemiaan mallilla ei voida arvioida.
  8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
  9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
    tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.
  10. Uudessa oppaassa on myös potilashuoneiden ilmanvaihtoa koskeva ohje. Se on suunnattu erityisesti tilapäisten hoitotilojen ilmanvaihtoon. Potilashuoneen ohjeen noudattamisesta olisi myös Suomessa hyötyä.

“Onko ilmanvaihtojärjestelmissä realistisia mahdollisuuksia parantaa mahdollisten virusaerosolien suodatustehokkuutta joillakin kohtuullisilla toimenpiteillä? Auttavatko HEPA-suodattavat erillislaitteet?”

“Viruksen pitoisuus ilmassa pienenee ilmanvaihdon kasvaessa, jolloin virukselle altistumisesta johtuva annos (virusten määrä) ja sairastumisriski pienenevät keskimäärin eli mitä suurempi ilmanvaihto sen parempi. Huoneen keskimääräinen viruspitoisuus on kääntäen verrannollinen huoneen ilmanvaihtoon. Ilman suodattaminen HEPA-suodattimella vaikuttaa viruspitoisuuteen samalla tavoin kuin ilmanvaihto.

Jos suodattimen läpi kulkeva ilmavirta on suuruudeltaan yksi huonetilavuus tunnissa niin se vastaa yhtä ilmanvaihtoa tunnissa. Toisin sanon, jos ilmanvaihto on 2 kertaa tunnissa ja suodattimien läpi 1 kerta tunnissa niin kokonaisvaikutus on 3 kertaa tunnissa. Huonekohtaista suodatinta ei kuitenkaan saa sijoittaa piiloon huoneen nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle huoneessa.

Koska viruslähde on aina rakennuksen sisällä ei tuloilman parempi suodattaminen auta. Virukselle altistumiseen vaikuttaa myös huoneen ilmavirtaukset eli ilmanjako, joka onkin paljon mutkikkaampi juttu. REHVA on tiedostanut suodatinohjeistuksen puuttumisen, mutta ei ehtinyt saada sitä tehdyksi Keski-Euroopan elokuun lomien johdosta.”

 

Vastauksen antoi Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori.
Olli Seppänen on REHVAn COVID-työryhmän jäsen, sekä WHOn COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Kysymys on esitetty Suomen LVI-liiton Twitterissä.
Seuraa meitä InstagramissaFacebookissaLinkedInissä ja Twitterissä.

Eurooppalainen LVI-järjestöjen liitto REHVA tiedottaa odottavansa EU:n säätävän Rakennusten älyvalmiusindikaattorista (SRI) kuluvan syyskuun aikana. Ehdotus SRI:n teknisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta perustuu toiseen SRI:n teknisen tuen tutkimukseen, jossa REHVA on muun muassa vetänyt ryhmän C toimintaa.

Professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto) on ollut mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on ollut muun muassa kehittää kolmatta arviointimenetelmää (C). ”Komissio tullee antamaan jäsenvaltioille suhteellisen vapaat mahdollisuudet soveltaa esimerkiksi käytettäviä painokertoimia”, arvioi Kosonen Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä julkaistussa haastattelussa huhtikuussa 2020. ”Älykäs automaatio avaa markkinoille paljon uutta liiketoimintaa, kun hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat uusiutuvan energian käyttöön”. Käytännössä tarkoittaa pitkälti tuulivoimaa, jonka tuotanto vaihtelee esimerkiksi sään mukaan.

Älyvalmiusindikaattori (SRI)

  • Arviointimenetelmä (A) asuntoihin
  • Arviointimenetelmä (B) palvelurakennuksiin
  • Arviointimenetelmä (C) on tarkoitettu olemassa olevien rakennusten arviointiin.

Lisätietoja älyvalmiusindikaattorista osoitteessa smartreadinessindicator.eu

 

Liity Suomen LVI-liiton jäseneksi

Olemme puolueeton, yleishyödyllinen järjestö, jonka tavoitteena on varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa. Jäsenenämme saat oman ammattitaidon kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla edullisempaan jäsenhintaan. Jäsenemme saavat jäsenetuna mm. Talotekniikka-lehden, jonka välissä ilmestyy oma jäsenliitteemme. Tutustu jäsenetuihin, jäsenmaksuihin ja täytä liittymislomake.

Suomen LVI-liiton teknisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Kummu (Daikin Finland) on valittu eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton REHVAn teknologia- ja tutkimus -komitean jäseneksi. Komitean tehtävä on kehittää ja välittää teknistä tietoa, kehittää standardeja ja edistää alan tutkimusta. Sen vastuulla ovat REHVAn ohjekirjat ja oppaat, kannanotot sekä koulutustapahtumat.

Komitea on REHVAn merkittävin ja aktiivisin. Sen puheenjohtajana toimii Jarek Kurnitski ja suomalaisia edustavat LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen, professori Risto Kosonen, Jorma Railio ja nyt myös Jussi Kummu. Seppänen ja Railio ovat myös toimineet aiemmin komitean puheenjohtajina. Komitean 30-henkisessä kokoonpanossa suomalaisten osuus on siis merkittävä.

”Vastuu on hyvin laaja ja meiltä jäseniltä edellytetään aktiivista osallistumista”, kertoo Kummu. Hän myös haluaa nostaa REHVAn merkitystä ohjeistuksen laatijana. ”REHVA pystyi reagoimaan ja antamaan ohjeita Covid-19 -pandemiaan hyvin nopeasti. Suomalaiset olivat vahvasti mukana kokoamassa Covid-19 ohjeistusta.”

Kummu kertoo, että aktiivinen yhdistystoiminta on avannut hänelle mahdollisuuden päästä REHVAn ja TRC:n toimintaan ja hän pitää jäsenyyttä paitsi henkilökohtaisen osaamisen kannalta merkittävänä, myös tärkeänä tehtävänä edustaa suomalaista näkökulmaa. ”Jos me emme ole mukana, niin sitten joku muu päättää näistä asioista meidän puolestamme.”

Useat LVI-tekniikan ja ilmanvaihdon asiantuntijat ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi. Huoneilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta voidaan laskea tehokkaalla ilmanvaihdolla tai kierrättämällä huoneilmaa suodattimen lävitse. Pienten viruspartikkelien leviämisen hillitseminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua. Pandemian jälkeisessä maailmassa, Suomen LVI-liiton asiantuntijat odottavat viruksesta kertyvän tiedon kirittävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita.

Covid-19 -virus leviää ilmavirtausten mukana

Useat tutkijat maailmanlaajuisesti ovat kehottaneet terveysviranomaisia luokittelemaan Covid-19 -viruksen ilmavälitteiseksi.

Australialainen professori Lidia Morawska ja kiinalainen professori Junji Cao nostavat esimerkiksi viruksen leviämisen risteilyaluksilla. Tapaukset osoittavat, että virus on voinut levitä hyttien välillä ilmanvaihtojärjestelmän kautta, sillä henkilöt sairastuivat hytteihin eristämisestä huolimatta. Myös Wuhanin alueella virus levisi, vaikkeivat henkilöt olleet kontaktissa toisiinsa.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liiton, REHVAn julkaisemassa ohjeistuksessa on otettu huomioon ilmassa leviävän viruksen mahdollisuus alusta lähtien, sillä aiemmassa SARS -epidemiassa virus levisi ilmateitse.

Suomalainen Aalto-yliopisto ja yliopiston yhteistyökumppanit ovat simuloineet miten yskäisy liikkuu tilassa. Alustavat tulokset osoittavat, että samassa tilassa oleilevien ihmisten aerosolipilvi voi leijailla ilmassa pitkään lähellä hengityskorkeutta. Aalto-yliopiston mukaan aerosolipilven leviämistä tilassa voi kuvitella samoin kuin tupakansavun leviämisen.

Tehokas ilmanvaihto tai huoneilman suodatus

Covid-19 -viruksen leviämisen hidastamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee vähintään 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin. ”Kun henkilöiden etäisyys ylittää 1,5 m, tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan laskea ilmassa olevien epäpuhtauksien pitoisuutta. Vastaava vaikutus saadaan tilassa tehokkaalla huoneilman suodatuksella, joka laskee huoneilman keskimääräistä pitoisuutta”, kertoo professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto), pohjoismaisten LVI-liittojen järjestön, SCANVACin puheenjohtaja.

Ilmanvaihdon vaikutus.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja pelkästään keskimääräinen ilmanvaihto ei takaa sitä, että paikallisesti hengitysvyöhykkeellä on puhdasta ilmaa. Ilmavirtojen lisäksi tulee taata hyvä ilmanvaihdon tehokkuus. Eri ilmanjakotavoilla on tunnetusti erilainen tehokkuus ja eri sovelluksissa tulisi miettiä kuinka puhdas ja raitisilma tuodaan huonetilaan”, Kosonen jatkaa.

”Eri ilmanjakotapojen merkitys ilmanvaihdon tehokkuuteen. cmax ja cR ovat kohdehenkilön hengitysvyöhykkeen ja poistoilman pitoisuus jatkuvuustilassa.” Lähde Prof. Peter V. Nielsen, Aalborg University Denmark

”Lisäksi käytössä tilanteet ovat hyvinkin dynaamisia, joten sisäiset lämpökuormat ja henkilöiden sijainti huonetilassa vaikuttavat myös. Huonetilan ilmavirtaukset vaihtelevat kellon ajan ja vuoden ajan mukaan tilassa.”

”Lämpökuorman vaikutus tilan ilmanjakoon, jossa alemassa kuvassa vasemmalla puolella olevan henkilön epäpuhtaudet leviävät huoneen toisella puolella olevan henkilön hengitysvyöhykkeelle.” Lähde prof. Risto Kosonen, Aalto-yliopisto

”Jos viruksen leviämistä ilmateitse halutaan hillitä, täytyy koko tilan ilmanjako miettiä uudestaan ja tuoda tuloilma tilaan täysin eri tavalla kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia tapoja tuoda ilmaa 1,2m korkeudella, eli lähellä hengitysvyöhykettä”, tiivistää Kosonen.

Pandemian odotetaan kiihdyttävän ilmanvaihtoteknologian innovaatioita

Covid-19 viruksesta koottava tieto tullee synnyttämään uusia innovaatioita siitä, miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan pienhiukkasten liikkumiseen tilassa, arvioivat Suomen LVI-liiton asiantuntijat.

”Riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVI-suunnittelijoiden kesken”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Taustatietoa:

 

 

Edit: artikkelia on päivitetty lähdetietojen osalta 28.5.2020

Eurooppalaiset järjestöt Eurovent ja REHVA julkaisivat 8.4.2020 yhteisen vetoomuksen, jossa he kehottavat viranomaisia tunnustamaan lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysalan yritykset yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi toimialoiksi. Useat valtiot ympäri maailmaa ovat COVID-19 -pandemian leviämistä hillitäkseen määränneet yhteiskunnan kannalta ei-kriittisten toimialojen yritykset suljettaviksi. Suomessa lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysalan yritystoimintaa ei ole viranomaismääräyksellä suljettu.

Euroventin ja REHVAn vetoomus koskee HVACR (Heating, Ventilation, Air Conditioning, Refrigeration) -laitteiden valmistusta, jakelua, sekä asennus-, huolto- ja korjaustöitä. Järjestöjen mukaan HVACR-ala on merkittävä terveydenhuollon, ruoan kylmäketjujen, datakeskusten ja rakennusalan toiminnan tukena. Alan yritysten toiminnan sulkemisella tai rajoituksilla saattaa olla vakavia seurauksia COVID-pandemian aikana ja jälkeen.

Lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteet mahdollistavat lääkkeiden ja elintarvikkeiden tuotannon, kuljetuksen ja varastoinnin, ne täydentävät ja säätävät ilmaa sairaaloissa ja ruokakaupoissa sekä varmistavat tietokeskusten ja tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnan.

Järjestöt tukevat kaikkia pandemian hillitsemiseen tarvittavia toimenpiteitä ja rajoituksia, mutta kehottavat EU:n jäsenvaltioita koordinoimaan toimenpiteitään niin, että kriittisen infrastruktuurin osalta toimitusketjut säilyvät katkeamattomina.

COVID-19 industry shutdown must exclude HVACR businesses – Joint Eurovent-REHVA Position Paper

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA julkaisi tällä viikolla yhteenvedon Korona-viruksen (SARS-CoV2) leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avasi nettisivut Korona-viruksesta.

LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen suomensi keskeisimmät kohdat FINVACin verkkosivuille. Alla suora lainaus Seppäsen blogista.

Raportissa käydään ensiksi läpi viruksen leviämisreitit

  1. Kosketustartunnassa virus voi levitä pinnoilta ihmisestä toiseen kosketusten mukana, virus voi elää pinnoilla vuorokausia.
  2. Pisaratartunta, sairastavan henkilö aivastuksen, yskimisen tai puheen synnyttämistä pisaroista. Pisarat leviävät vain 1-2 metriin saakka, jolloin niissä oleva vesi on myös haihtunut.
  3. Jäljelle jäävä virus voi levitä sellaisenaan tai tarttua ilmassa oleviin hiukkasiin ja levitä niiden mukana. Ilmassa leviävän viruksen merkityksestä ollaan vielä epävarmoja, mutta SARS -epidemiassa se oli merkittävä.
  4. Vähän toistaiseksi esillä on ollut WCn huuhtelun pisarointi. Se oli merkittävä leviämisreitti SARS epidemiassa.

REHVAn yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia. Yhteenvedossa esitetään seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä näkökohtia Korona-viruksen leviämistä koskien:

  • riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta
  • ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon
  • ei palautusilmaa
  • ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi
  • huoneilman kosteudella ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80 %
  • huonelämpötilalla ei ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 C lämpötiloissa
  • alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen
  • mahdollisten vuotojen vuoksi regeneratiivista lämmöntalteenottoa vältettävä epidemian aikana
  • kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin)
  • ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm)
  • huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen että suodatin HEPA-tasoa.