Blogi Sivu 8

Renovation wave: Päästövähennystavoitteet ja tuet tuovat alalle lisää työtä ja mahdollisuuksia

Päivitetty 15.10.2020:

Renovation wave strategy aims at doubling the rate of deep energy renovation of European buildings, meaning to renovate 35 million building units by 2030. The renovation wave shall contribute to the EU goals of cutting CO2 by 60% by 2050. Read the press release.

Ympäristöministeriö: ”Energiatehokas rakennuskanta on ilmastoteko ja korjaaminen elvyttää taloutta.” Lue tiedote.

Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti ensimmäisen Unionin tilaa koskevan puheensa 16.9.2020. Von der Leyen ilmoitti komission pyrkivän nostamaan päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi 37 % NextGenerationEU-rahastosta investoidaan nk. Green Deal tavoitteisiin.

Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan vähintään 55% päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen etu. ”Tiukempi EU-tason tavoite auttaa meitä saavuttamaan omat tavoitteemme, tasaa pelikenttää ja luo markkinoita puhtaiden ratkaisujen viennille”, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

Von der Leyen vahvisti,että nk. Renovation Wave, eli rakennuskannan korjausrakentamista, tullaan kiihdyttämään. Lisäksi Von der Leyen kertoi “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

LVI-järjestöjen yhteisö REHVA kertoi olevansa tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja siihen, että rakennusten kunnostaminen on yhä strategian ytimessä.

REHVA:n johtaja Anita Derjanecz peräänkuulutti kuitenkin konkreettisia suunnitelmia. “Energiakomissaari Kadri Simsonin lupaama kunnostussuunnitelma näyttää viivästyvän. REHVA tukee täysin rakennusten peruskorjausten merkittävää lisäystä, mutta peruskorjaukset on tehtävä laadukkaasti, mikä johtaa todelliseen suorituskyvyn kasvuun käytön aikana. Energiakorjauksen on parannettava sisäilmaston laatua ja luotava terveelliset sisäympäristöt kansalaisille. Nykyinen pandemia tekee rakennusten hyvän ilmanlaadun kiireellisestä tarpeesta entistä selvemmän”, kirjoitetaan REHVAn lehdistötiedotteessa.

“Tarvitsemme energiatehokkaita ja terveellisiä rakennuksia samanaikaisesti, joten ne voivat auttaa myös vähentämään COVID-19: n tai vastaavien virusten leviämisriskiä. Renovation Wave on loistava tilaisuus saavuttaa tämä.” Derjanecz kertoi myös toivovansa, että toimenpiteet kohdistetaan ensinnä kouluihin ja että poliittiset päättäjät määrittelisivät viipymättä selkeät ja pakolliset kriteerit kunnostushankkeiden toteutukseen. Tähän Derjanecz myös tarjosi REHVAn tukea ja asiantuntija-apua.

Juuri päivää ennen von der Leyenin puhetta, REHVA allekirjoitti kahdeksan teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen avoimen kirjeen, joka osoitettiin presidentille ja muille Euroopan Unionin korkean tason virkamiehille ja vaatien kunnostustoimia viipymättä.

Rakennuskanta uusiutuu vain n. 1,5% vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan päästöjä on pienennettävä voimakkaasti. Etenkin vanhempien asuinkerrostalojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää energiaremonteilla kustannustehokkaasti parhaimmillaan jopa n. 80% (SYKE 2019).

“Hallituksen budjettiriihessä asuinrakennusten energia-avustuksia aiotaan jatkaa 40 miljoonalla eurolla. Tuet, kuten myös komission päästötavoitteet ja investoinnit Green Deal -tavoitteeseen tuovat alalle lisää töitä ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti myös etua loppukäyttäjille”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Ajankohtaista 6/2020

LVI-tekniikan esiinmarssi!

Mitä suurempi ilmanvaihto, sitä pienempi on COVID-19-virusten määrä huoneilmassa. Ilmanvaihto noteerattiin myös Maailman terveysjärjestö WHO:n heinäkuussa julkaisemassa
yhteenvedossa yhdeksi tavaksi torjua viruksen leviämistä. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen mainitsee FINVACin verkkosivuilla pitämässä blogissaan, että kansainvälinen tutkijaryhmä, joukossa myös useita suomalaisia ja erityisesti talotekniikka- ja LVI-alan ammattilaisia, lähestyi WHO:ta peräti kahdesti, ennen kuin järjestö muutti kantaansa. Alan ammattilaisten yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää, sillä kansainväliseen terveys- ja turvallisuuspolitiikkaan onnistuttiin vaikuttamaan sinnikkäällä yhteistyöllä.

Seppänen on kääntänyt REHVAn tuottamaa ohjeistusta FINVACin verkkosivuille ja kirjoittanut ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa. Nyt hän on paitsi REHVAn COVID-työryhmän jäsen, myös WHO:n COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Jo REHVAn ensimmäisessä yhteenvedossa huomioitiin myös WC-huuhtelun pisarointi, mikä oli merkittävä leviämisreitti aiemmassa SARS-epidemiassa. Kansi auki huuhdellessa virusta leviää huoneilmaan aerosolipilven mukana. THL:n mukaan kyseisiä viruksia voi päätyä jätevesien mukana myös jätevesien puhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä, joten taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä.

Ihmisten terveyden kannalta LVI-järjestelmillä on siis suuri merkitys. Alan ulkopuolella
talotekniikka ja LVI on ehkä ollut vaikea mieltää niin vahvasti ihmisten terveyteen vaikuttavaksi, mutta toivottavasti tämä muuttuu pian. Licence to Breathe – tutkimushanke yhdistää lääke- ja biotieteelliset tulokset talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Hanketta johtaa talotekniikan industry professorina Tampereen yliopistossa toimiva Piia Sormunen. Sormunen aloitti tehtävässään keväällä. Professuurin rahoitusta tukee 14 keskeistä alan organisaatiota, mukana myös Suomen LVI-liitto.

Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.

Mihin jäi lehden 5/2020 Ajankohtaista? Kevään lehdessä kiitimme jäsenyydestä. Koronakevät on haastanut meitä kaikkia muuttamaan työtapoja, selviytymään rajoituksista
tai jopa yllättävästä työttömyydestä. Ajankohtaista 5/2020 keskittyi kertaamaan liiton historiaa ja kiittämään yhteistyöstä.

REHVA COVID-19 ohjeen soveltaminen Suomen oloihin

Kuvalähde: Pixabay

FINVACin verkkosivuille on koottu eurooppalaisessa yhteistyössä tuotetun REHVAn COVID-19 guidance documentista käännöksiä. Nyt REHVAn elokuun alussa päivittämän ohjeen osalta LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen on täsmentänyt ohjeita soveltaen niitä Suomen oloihin.

  1. Ohje antaa ilmanvaihdon käytöstä yöaikana vaihtoehtoja palvelurakennuksille, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä. Näkemyksemme on, että ilmanvaihtoa ei käytetä yöaikana, vaan kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja kaksi tuntia käytön jälkeen.
  2. WC-poistoja ei käytetä, kun rakennus ei ole käytössä.
  3. Ilmanvaihtoa käytetään maksimiteholla pandemian aikana. Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkeä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentamiseksi, jolloin esimerkiksi 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden. Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu.
  4. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää ilmanvaihdon suuruuden indikaattorina. Jos hiilidioksidipitoisuus on yli 950 ppm (SIY luokka 2), on tarpeen lisätä ilmanvaihtoa tai pienentää henkilökuormitusta. On huomattava, että hiilidioksidipitoisuus muuttuu dynaamisesti henkilömäärän mukaan ja mittaushetkellä pitoisuuden tulisi olla tasaantunut. Lisäksi on huomattava, että pitoisuus laskee huonetilassa hitaasti, jolloin CO2-ohjattu ilmanvaihto on tehostustilassa, vaikka tilassa olevien henkilöiden määrä olisi jo pienentynyt. Tämä nopeuttaa tilan huuhtelua käytön jälkeen.
  5. REHVAn ohjeessa kiinnitetään huomiota pyörivien lämmönsiirtimien vuotoihin. Suomessa on käytäntö ollut jo pitkään, että paine on tuloilma puolessa suurempi kuin poistoilmassa, jolloin vuodoista ei ilmanlaadun kannalta ole haittaa.
  6. Suutin- ja puhallinkonvektoreita koskevat osuudet eivät sovellu Suomeen, koska Suomessa on aina, jäähdytys- ja lämmitystavasta riippumatta ilmanvaihto.
  7. Tässä REHVAn ohjeessa on laaja, uusi kappale koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisriskistä, ilmanvaihdosta ja henkilökuormituksesta riippuvana. Kappaleessa esitetty malli kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat sairastumisriskin arviointiin. Tämän ns. Wells-Rileyn mallin perusteet ovat kymmeniä vuosia vanhat. Mallia voidaan käyttää erilaisen tilanteiden vertailuun stationaaritilassa, mutta ei kuitenkaan absoluuttisen riskin arviointiin. Mallin epävarmin lähtötieto koskee taudinaiheuttajien määrän arviointia (quanta/h). Ajasta riippuvia ihmisten kohtaamisia ja niiden vaikutusta pandemiaan mallilla ei voida arvioida.
  8. REHVAn opas esittää myös UV-säteilyn käytön perusteita mikrobien torjunnassa. Se ei esitä kuitenkaan mitoitusperusteita tai käyttösuosituksia. UV-säteilyn vaikutukset riippuvat säteilyn aallon pituudesta ja mikrobilajista sekä säteilyn intensiteetistä ja säteilytysajasta. UV-säteilyn vaikutuksesta Sars CoV-2 virukseen ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. UV-säteilyä tuotettaessa voi syntyä myös otsonia, joka on haitallista terveydelle. UV-säteily on vaarallista myös silmille. Tämä tulee ottaa huomioon laitteen valinnassa ja käytössä.
  9. Uuteen oppaaseen on otettu mukaan myös koulujen käyttö- ja opetushenkilökunnalle
    tarkoitettu ohje. Sen pohjana on ollut hollantilainen ohje. Suomessakin sen noudattamisesta olisi hyötyä.
  10. Uudessa oppaassa on myös potilashuoneiden ilmanvaihtoa koskeva ohje. Se on suunnattu erityisesti tilapäisten hoitotilojen ilmanvaihtoon. Potilashuoneen ohjeen noudattamisesta olisi myös Suomessa hyötyä.

Jäsen, ehdota Vuoden LVI-yhdistystä!

Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, joka muodostuu jäsenyhdistyksistä ja yhteistoimintajäsenistä.

Vuoden LVI-yhdistys on jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan henkilöjäseniään yhdistävä verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä tai vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Vuoden LVI-yhdistys julkistetaan liittokokouksessa ja te jäsenet ehdotatte voittajaa.

Vuoden 2020 LVI-yhdistystä voi ehdottaa 1.9.2020 – 14.10.2020. Tee oma ehdotuksesi.

LVI-kortiston laatiminen on yhteistyötä, jossa sinunkin mielipidettäsi arvostetaan

Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Rakennustiedon omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr.

Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Marko Pulliainen toimii Rakennustiedon talotekniikkatiimin vetäjänä ja vastaa LVI-kortiston sisällöstä. ”Tällä hetkellä suurin osa ajastani kuluu TalotekniikkaRYL-päivityksen kanssa, lisäksi työn alla on joitain ohjekorttiprojekteja muun muassa lämpöpumppuihin liittyen”, Marko kertoo.

Ohjekortit ja yleiset laatuvaatimukset

Nykyisin kaikkia Rakennustiedon julkaisemia ohjekortteja kutsutaan RT-ohjekorteiksi. RT-tietoväylän LVI-kortistossa julkaistaan sellaiset ohjekortit, joiden sisältö on suunnattu puhtaasti esimerkiksi LVI-suunnittelijoille tai -urakoitsijoille tai joiden sisältö on muuten tarpeellista LVI-kortiston tilaajille.

RT tietoväylän arkistosta löytyy kaikki historian aikana julkaistut ohjekortit. Eli eri aikakausien ohjeistuksia, ja muun muassa vanhat Rakentamismääräyskokoelman osat löytyvät RT tietoväylän arkistosta.

Ohjekortit ovat nimensä mukaisesti ohjeita, ne eivät ole määräyksiä tai asetusten kaltaisia velvoittavia säännöksiä. Niissä esitetään hyvän rakennustavan mukaisia ratkaisuja rakentamisalalle. Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä puolestaan esitetään rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia. RYLeissä esitetyt laatuvaatimukset astuvat voimaan, kun niihin viitataan sopimus- tai suunnitelma-asiakirjoissa.

Toimikunta laatii kortista ehdotuksen kommentoitavaksi

Marko Pulliainen vastaa LVI-kortiston sisällöstä.

Yksittäiset RT-ohjekortit laaditaan niitä varten perustettavissa toimikunnissa. Toimikuntaa muodostettaessa pyritään riittävän laajaan asiantuntijoiden määrään toimikunnan tehtävän vaatimalla tavalla. Toimikuntatyössä on mukana satoja alan asiantuntijoita. Osaaminen ja asiantuntemus tulee siis niiltä henkilöiltä, jotka osallistuvat RT-ohjekorttien käsikirjoittamiseen tai toimikuntatyöhön.

RT-ohjekortit lähetetään aina myös lausuntokierrokselle, jolloin kaikilla on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa ohjekorttien sisältöön. LVI-aiheisten ohjekorttien lausuntokierroksista pyritään tiedottamaan suoraan eri tahoja tai esimerkiksi SuLVIn uutiskirjeiden kautta.

Isoimpana haasteena on sopivien käsikirjoittajien sekä asiantuntijoiden löytäminen RT-ohjekorttien laadintaan. Asiantuntijoilla on myös usein sangen paljon kuormaa omien yritystensä töissä, eikä aika aina saata riittää toimikuntatyöhön osallistumiseen.

Palaute ja kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä

Rakennustiedossa tuotetaan kattavasti tietoa rakennusalan tarpeisiin, ja avuksi tähän tarvitaan laajasti osaamista ja osallistujia myös LVI-alalta. Otan mielelläni vastaan yhteystietoja henkilöiltä, jotka haluaisivat osallistua tiedontuotantoon alan yhteiseksi hyväksi. Myös palautetta nykyisistä sisällöistä tai ehdotuksia uusista ohjekorttiaiheista voi antaa. LVI-kortistossa on ohjekortteja, jotka kaipaavat päivitystä tai niissä on ainakin osittain vanhentunutta tietoa. Huomioita tällaisista ohjekorteista voi vapaasti ilmoittaa minulle.

 

Marko Pulliainen
Rakennustieto
marko.pulliainen(at)rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiö RTS sr on puolueeton ja yleishyödyllinen säätiö, joka omistaa Rakennustiedon. Säätiön tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiötä ja sen toimintaa ohjaavat hallitus ja edustajisto, jossa koko rakennus- ja kiinteistöala on edustettuna 55 järjestön ja yhteisön kautta.
Rakennustieto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan tietopalveluiden ja julkaisujen kustantajana. Tietopalveluita ja alan kirjallisuutta tuotetaan rakentamisen, infran, talotekniikan, sisustamisen ja kiinteistönpidon tarpeisiin sekä alan ammattilaisille että kuluttajille. Rakennustiedosta löytyvät ajankohtaiset rakennusalan säännökset, ohjeet ja tuotetiedot sekä vastaukset rakentamisen teknisiin ongelmiin. (Lähde Rakennustieto.)

Finnbuild ja opiskelijatapaaminen siirtyvät kevääseen 13.-15.4.2021

Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut FinnBuild ja sen yhteydessä opiskelijoille järjestettävä opiskelijatapahtuma siirtyvät kevääseen.

FinnBuild tapahtumakokonaisuus esittelee rakennus- ja talotekniikan uusimmat tuotteet ja palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut sekä runsas määrä alan asiantuntijaohjelmaa. FinnBuild on järjestetty jo vuodesta 1974 ja se kokoaa yhteen kaikki rakennusalan toimijat.

“Covid-19 -virus aiheuttaa epävarmuutta tapahtumien järjestelyyn ja nyt tarvittiin päätöksiä, joilla niin sanotusti pelataan varman päälle”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Opiskelijatapahtuma kokoaa yhteen yritykset ja pian valmistuvat opiskelijat

Suomen LVI-liiton päävastuuna FinnBuild-messujen yhteydessä on ollut järjestää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen talotekniikka- ja LVI-alan opiskelijoille ilta Oktoberfest -henkeen. “Ensin on tutustuttu alan yrityksiin messuilla ja sitten siirrytty yhteiseen vapaa-ajan viettoon illaksi. Oktoberfest on ollut yhteishengen nostatusta ja verkostoitumista tapahtumaa sponsoroivien yritysten ja alalle pian valmistuvien opiskelijoiden kesken”, Könkö kertaa.

Messujen siirtyessä keväälle Oktoberfest korvataan toisenlaisella verkostoitumistapahtumalla, josta infotaan myöhemmin.

Opiskelijoiden Oktoberfestin järjestävät FinnBuildin yhteydessä:

  • Suomen LVI-liitto SuLVI – LVI-alan ammattilaisten yhteistyö- ja koulutusjärjestö
  • Talotekninen teollisuus ja kauppa– Talteka on elinkeinopoliittinen yhteistyöjärjestö, joka kokoaa yhteen alan toimijoita. Se on yksi Rakennusteollisuus ry:n toimialoista ja sen jäseninä ovat alan merkittävimmät Suomessa toimivat laitevalmistajat.
  • LVI-tekniset urakoitsijat – LVI-TU – LVI-asennusalan toimiala-ja työnantajajärjestö
  • VVS Föreningen i Finland – Svenskspråkig förening som verksamhetsområde omfattar vatten-, värme-, ventilations-, styr- och regler-, kyl-, energi-, och miljöteknik samt drift och underhåll.

Hepa-suodattimilla varustettujen erillislaitteiden vaikutus koronaviruksen leviämiseen

Kuvalähde: Pixabay

“Onko ilmanvaihtojärjestelmissä realistisia mahdollisuuksia parantaa mahdollisten virusaerosolien suodatustehokkuutta joillakin kohtuullisilla toimenpiteillä? Auttavatko HEPA-suodattavat erillislaitteet?”

“Viruksen pitoisuus ilmassa pienenee ilmanvaihdon kasvaessa, jolloin virukselle altistumisesta johtuva annos (virusten määrä) ja sairastumisriski pienenevät keskimäärin eli mitä suurempi ilmanvaihto sen parempi. Huoneen keskimääräinen viruspitoisuus on kääntäen verrannollinen huoneen ilmanvaihtoon. Ilman suodattaminen HEPA-suodattimella vaikuttaa viruspitoisuuteen samalla tavoin kuin ilmanvaihto.

Jos suodattimen läpi kulkeva ilmavirta on suuruudeltaan yksi huonetilavuus tunnissa niin se vastaa yhtä ilmanvaihtoa tunnissa. Toisin sanon, jos ilmanvaihto on 2 kertaa tunnissa ja suodattimien läpi 1 kerta tunnissa niin kokonaisvaikutus on 3 kertaa tunnissa. Huonekohtaista suodatinta ei kuitenkaan saa sijoittaa piiloon huoneen nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle huoneessa.

Koska viruslähde on aina rakennuksen sisällä ei tuloilman parempi suodattaminen auta. Virukselle altistumiseen vaikuttaa myös huoneen ilmavirtaukset eli ilmanjako, joka onkin paljon mutkikkaampi juttu. REHVA on tiedostanut suodatinohjeistuksen puuttumisen, mutta ei ehtinyt saada sitä tehdyksi Keski-Euroopan elokuun lomien johdosta.”

 

Vastauksen antoi Olli Seppänen, LVI-tekniikan emeritusprofessori.
Olli Seppänen on REHVAn COVID-työryhmän jäsen, sekä WHOn COVID-19 torjunnan asiantuntijapaneelin jäsen.

Kysymys on esitetty Suomen LVI-liiton Twitterissä.
Seuraa meitä InstagramissaFacebookissaLinkedInissä ja Twitterissä.

Älyvalmiusindikaattori (SRI) loppusuoralla

Eurooppalainen LVI-järjestöjen liitto REHVA tiedottaa odottavansa EU:n säätävän Rakennusten älyvalmiusindikaattorista (SRI) kuluvan syyskuun aikana. Ehdotus SRI:n teknisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta perustuu toiseen SRI:n teknisen tuen tutkimukseen, jossa REHVA on muun muassa vetänyt ryhmän C toimintaa.

Professori Risto Kosonen (Aalto-yliopisto) on ollut mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on ollut muun muassa kehittää kolmatta arviointimenetelmää (C). ”Komissio tullee antamaan jäsenvaltioille suhteellisen vapaat mahdollisuudet soveltaa esimerkiksi käytettäviä painokertoimia”, arvioi Kosonen Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä julkaistussa haastattelussa huhtikuussa 2020. ”Älykäs automaatio avaa markkinoille paljon uutta liiketoimintaa, kun hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat uusiutuvan energian käyttöön”. Käytännössä tarkoittaa pitkälti tuulivoimaa, jonka tuotanto vaihtelee esimerkiksi sään mukaan.

Älyvalmiusindikaattori (SRI)

  • Arviointimenetelmä (A) asuntoihin
  • Arviointimenetelmä (B) palvelurakennuksiin
  • Arviointimenetelmä (C) on tarkoitettu olemassa olevien rakennusten arviointiin.

Lisätietoja älyvalmiusindikaattorista osoitteessa smartreadinessindicator.eu

 

Liity Suomen LVI-liiton jäseneksi

Olemme puolueeton, yleishyödyllinen järjestö, jonka tavoitteena on varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa. Jäsenenämme saat oman ammattitaidon kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla edullisempaan jäsenhintaan. Jäsenemme saavat jäsenetuna mm. Talotekniikka-lehden, jonka välissä ilmestyy oma jäsenliitteemme. Tutustu jäsenetuihin, jäsenmaksuihin ja täytä liittymislomake.

Kommentoi ehdotuksia uimahallin pää-, arkkitehti- ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloiksi 7.8.2020 mennessä

Rakennustieto on lähettänyt kommentoitavaksi ohje-ehdotuksia:

  • Uimahallin pääsuunnittelun tehtäväluettelo
  • Pääsuunnittelun tehtäväluettelon PS18 soveltaminen
  • Uimahallin arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo
  • Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelon ARK18 soveltaminen
  • Uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo, Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelon TATE18 soveltaminen.

Tehtäväluettelot sisältävät uimahallihankkeen pääsuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot, jotka on tarkoitettu uimahallihankkeen pää-, arkkitehti- ja taloteknisen suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Uimahallien tehtäväluettelokokonaisuuteen liittyvä ja ehdotuksissa mainittu ohjekortti Uimahallit, Tilaajan ohje on myös parhaillaan lausuntokierroksella ja lausuntoja voi antaa 3.7.-31.8.2020.

Ohjekorttiehdotus uimahallin taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo (pdf)

Anna kommenttisi yhteistä lausuntoa varten tästä linkistä.

Tämä uimahallihankkeeseen tehty, taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloon TATE18 perustuva tehtäväluettelo on tarkoitettu uimahallihankkeen taloteknisen (LVI-, RAU-, SÄH-) suunnittelun tehtävien ja laajuuden määrittelyyn. Liitteessä 1 on esitetty tässä tehtäväluettelossa esiintyvien suunnittelualojen (TATE, LVI, SÄH, RAU) taloteknisen suunnittelun tehtävät.

Kommentoi asuntoyhtiön korjaushankkeen läpivientiä käsittelevää ohjekorttia 2.8.2020 mennessä

Ohjeessa esitetään asunto-osakeyhtiön korjaushankkeen tyypilliset vaiheet ja niihin liittyvät keskeiset toimet. Ohje on tarkoitettu isännöitsijöille, asunto-osakeyhtiöiden hallituksille, suunnittelijoille, valvojille, urakoitsijoille, ja muille korjaushankkeisiin osallistuville.

Korjaushankkeen hankesuunnittelu on kaikissa toteutusmuodoissa samankaltainen, mutta sen jälkeen hankkeiden vaiheistukset, vastuut, tehtävät ja riskit poikkeavat eri toteutusmuodoissa. Tässä ohjekortissa on esitetty yleisimmän eli kokonaisurakan periaatteellinen vaiheistus ja tärkeimmät päätökset asunto-osakeyhtiön näkökulmasta.

Kommentoi tällä lomakkeella 2.8.2020 mennessä.

Tutustu ohje-ehdotukseen (pdf)