Blogi Sivu 9

Uusi asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä FINVACin oppaat julkaistu

Uudet asetukset rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä uuden rakennuksen energiatehokkuudesta tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11).

Suunnittelulle enemmän vapauksia

Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin asetuksessa korostetaan vastuuta ja osaamista suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rakennuksen hyvä sisäilmasto, josta ei tingitä energiansäästön vuoksi.

Lähes nollaenergiarakentamisen velvoite

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Tällä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.

Keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkossakin laskennallisen energiatehokkuuden vertailu (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaihtoehtona asuinrakennukset voivat osoittaa kelpoisuuden rakenteellisella energiatehokkuudella, ilman E-luvun laskentaa. Uusiutuvan energian tuotanto rakennukseen kuuluvalla laitteella otetaan huomioon siltä osin kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Asetus mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon muuallakin kuin kiinni rakennuksessa.

Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivellytty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin, jotka astuvat voimaan samaan aikaan.

Oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf, tallentuu omalle koneelle). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääräyskokoelmaan.

Uudet asetukset 2018 -kiertue

Suomen LVI-liitto järjestää kevään aikana Uudet asetukset 2018 -kiertueen, joka antaa perustiedot asetusmuutosten merkityksestä LVI- ja energia-alan toimijoille.

Aamupäivällä käydään läpi vesi- ja viemärilaitteistot ja sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetukset, iltapäivällä energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus.

Ilmoittautuminen sekä aamu- että iltapäivän osioihin tapahtuu samalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkista kiertueaikataulu ja paikkakunnat koulutussivuiltamme.

 

 

Uudet asetukset 2018 -kiertueella käydään läpi myös uudistunut energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus

Uudistunut asetus rakennuksen energiatodistuksesta muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön kanssa ja kannustaa määräystasoa energiatehokkaampaan rakentamiseen.

Energiatodistusasetuksen muutostarpeiden taustalla on rakennusten energiatehokkuutta koskeva EU-direktiivi. Direktiivin myötä maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu siten, että 1.1.2018 lähtien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Keskeisimmät muutokset

Korvautuvaan asetukseen (176/2013) verrattuna keskeiset muutokset koskevat terminologian selkeyttämistä, laskentasääntöjä ja rakennusten ryhmittelyä energialuokituksissa. Myös energiatodistuslomaketta ja sen täyttöohjetta on päivitetty.

Jatkossa uusi rakennus voi saada energiatodistuksessa A-luokituksen aiempaa kustannustehokkaammin. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä uusi rakennus sijoittuu jatkossa lähtökohtaisesti B-luokkaan, aiemman C-luokan sijaan.

Muutos ei edellytä vanhojen todistusten uusimista

Jos rakennuksella on jo voimassa oleva energiatodistus, mikään ei edellytä uuden todistuksen hankkimista myynti- tai vuokraustilanteeseen, ennen kuin 10 vuotta voimassa oleva todistus vanhenee. Halutessaan taloyhtiöt ja rakennusten omistajat voivat kuitenkin hankkia uusien säännösten mukaan tehdyn todistuksen. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa kerrottuun asunnon energialuokkaan liitetään jatkossa alaindeksillä vuosiluku, joka osoittaa, minkä vuoden asetuksen perusteella energialuokka on laskettu.

Energiatodistusrekisteri päivitetään alkuvuoden aikana

ARAn ylläpitämä energiatodistusrekisteri päivitetään alkuvuoden 2018 aikana vastaamaan energiatodistuslakiin ja -asetukseen tehtyjä muutoksia. Siirtymävaiheen aikana energiatodistukset laaditaan aiemman energiatodistuslain (50/2013) ja energiatodistusasetuksen (176/2013) mukaisesti.

Uudet asetukset 2018 -kiertue

Suomen LVI-liitto järjestää kevään aikana Uudet asetukset 2018 -kiertueen, joka antaa perustiedot asetusmuutosten merkityksestä LVI- ja energia-alan toimijoille.

Aamupäivällä käydään läpi vesi- ja viemärilaitteistot ja sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetukset, iltapäivällä energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus.

Ilmoittautuminen sekä aamu- että iltapäivän osioihin tapahtuu samalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkista kiertueaikataulu ja paikkakunnat koulutussivuiltamme.

Lisätiedot:

motiva.fi/energiatodistus

Ympäristöneuvos Maarit Haakana, ympäristöministeriö, p. 0295 250 069, etunimi.sukunimi(at)ym.fi (energiatodistusasetus)

Asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy, p. 0400 464 787, etunimi.sukunimi(at)motiva.fi (energiatodistusneuvonta)

Rakennustieto RTS lausuntopyynnöt jäsenillemme

Rakennustietosäätiö RTS on lähettänyt seuraavat lausuntopyynnöt. Tutustu lausuntomateriaaliin ja lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle (jorma.railio(at)gmail.com) alla mainittuihin päivämääriin mennessä.

Projektinjohtourakkaa käsittelevät sopimusmallit ja tehtäväluettelo

  • RTS 17:57 Projektinjohtourakkasopimuksen laatiminen tavoitehinnalla
  • RTS 17:58 Projektinjohtourakkasopimuksen laatiminen tavoitebudjetilla
  • RTS 17:59 Projektinjohtourakan tehtäväluettelo

Katso lausuntopyyntö, jakeluluettelo ja ohje-ehdotukset ja lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten 12.1.2018 mennessä.

InfraRYLin kuivatusrakenteita koskevat luvut

Rakennustietosäätiö RTS on asettanut lausunnolle InfraRYL:n infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten työnosa –luvun pääryhmästä 10000, Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, Kuivatusrakenteet. Tutustu lausuntomateriaaliin ja lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten 22.12.2017 mennessä.

Sofiaa kiinnostaisi omaan ympäristöön vaikuttaminen

Sofia Norjassa partioreissulla.

Studia on lukiolaisten, toisen asteen opiskelijoiden sekä ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna jo 25:ttä kertaa. Suomen LVI-liitto ja yhteistyöjärjestöt: VVS Föreningen i Finland rf (VSF), Talotekniikkateollisuus, LVI-tekniset urakoitsija LVI-TU ry, LVI-Teknisen kaupan liitto ry, SKOL ja Kylmäyhdistys osallistuivat messuille yhteisellä osastolla.

Yhtenä vetonaulana osastollamme oli UE BOOM 2 bluetooth-kaiuttimen arvonta ja yli 800 osallistujan joukosta arpaonni suosi jyväskyläläistä Sofiaa!

Schildtin lukiossa, Viitaniemessä lukion vasta toista luokkaa käyvä Sofia lähti vapaaehtoisesti mukaan messumatkalle kohti Helsinkiä, sillä hän halusi saada vähän osviittaa tulevaisuuden jatko-opinnoille jo nyt. ”On aika auki, että mitä lähtisin opiskelemaan ja oikeastaan en vieläkään tiedä täysin mikä ammatti minua eniten kiinnostaisi”, Sofia kertoo. ”Tykkään liikkua luonnossa ja harrastan partiota, joten mahdollisesti metsätalous tai jokin ympäristöalaan liittyvä kiinnostaisi minua”.

LVI-alalla teet töitä puhtaamman tulevaisuuden puolesta

LVI-alalla pääsee vaikuttamaan yhteiskunnan ja ympäristön välisen suhteen kehittymiseen monella eri tavalla. Alallamme töitä tehdään kestävän kehityksen ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Sofia kertoo jääneensä Studia-messuilla juttelemaankin toviksi osastollemme, mutta myöntää ettei edelleenkään ole varma, mitä lyhenne LVI tarkoittaa. Tämä onkin alamme suuri haaste: kuinka kertoa talotekniikka- ja erityisesti LVI-alasta ammattiaan valitseville nuorille. LVI-alan ammattilainen järjestää sopivan huonelämpötilan, juoksevan ja puhtaan veden sekä toimivan ja terveellisen ilmanvaihdon. Vaan onko hän näkymätön sankari, jonka tärkeys huomataan vasta, kun hommat eivät toimi?

Selvitys: Suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuosina 2017-2025

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

Osaajavajetta syntyykin kokonaisuudessaan vähintään 9000, pahimmillaan yli 14 000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017–2025.

 

Suomen LVI-liitto täyttää 90 vuotta vuonna 2020

Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten“, sanoi jo Adolf Ehrnrooth. ”SuLVI 75 vuotta” julkaistiin vuonna 2005, ohessa lyhyesti referoitu versio tästä teoksesta.

Suomen LVI-liiton voidaan katsoa saaneen alkunsa vuonna 1930, kun DI Usko Pöysälä kutsui yksitoista alan miestä keskustelemaan hankkeesta. Perustettiin Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Kerho. Kokouksissa esitelmät tarjosivat jäsenille haluttua ammattitietoa, jota maassa ei silloin ollut kahta saksankielistä oppikirjaa enempää. Kerho myös tarjosi monille ensi kertaa tilaisuuden keskustella työhön liittyvistä asioista työpaikan ulkopuolella.

Kerhosta yhdistykseksi, joka tuotti lehteä ja tuki tutkimustyötä

Kerho vaihtoi nimeään Lämpö- ja Vesiteknikkojen yhdistykseksi ja päätti perustaa ensimmäisen lehtensä 1948. Vuoteen 1952 mennessä lehti oli vakiinnuttanut asemansa ja sen talous mahdollisti ammattilehtitasoisten kirjoituspalkkioiden maksamisen. Seuraavana vuonna perustettiin Säätiö LVY teknillisen tutkimustyön tukemiseksi. 1950-luvulla aloitettiin myös ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat.

Järjestelmällisen koulutustoiminnan pohja luotiin 1956. Kauppakorkeakoulussa järjestettiin ensimmäiset kertaus- ja täydennyskurssit vesi- ja viemärijohtosuunnittelijoille.

1960 -luvun puoliväliin mennessä yhdistyksen organisaatioihin oli perustettu vaalilautakunta, lehden toimitusvaliokunta ynnä muita toimikuntia. Helsingin ulkopuolella toimi kymmenen kerhoa ja Hotoraudan vääntäjien korkeasta raadista oli tullut jo perinne. Koulutus- ja suhdetoiminta laajeni. Vuonna 1966 julistettiin ehdotus alan pätevyysvaatimuksista ja pätevyyden toteamismenettelystä, joita ryhtyi sittemmin hoitamaan LVI-Keskusliitto. Lämpö- ja Vesiteknikkojen yhdistys oli keskusliiton merkittävä jäsen.

Ilmastointi mukaan ja SuLVIn synty

1971 yhdistyksen nimeen lisättiin myös ilmastointi ja paikallisista kerhoista perustettiin paikallisia yhdistyksiä. Katto-organisaatioksi perustettiin Suomen LVI-yhdistys, josta vakiintui nimilyhenne SuLVI. Ryhdyttiin laatimaan pitkän tähtäimen koulutusohjelmaa ja ottamaan julkisesti kantaa teknisten parannusten puolesta.

Koulutuksen ja lehden lisäksi järjestettiin ensimmäiset LVI-päivät vuonna 1974. Päivät alkoivat suuntautua myös jäsenyhdistysten ulkopuolisille 1980-luvun puolivälissä. (Toim. huom: vuonna 2010 järjestettiin LVI-päivät Jyväskylässä, mutta tämän jälkeen ei ole tietoa päivien järjestämisestä. Tilalle on tullut SuLVIn suunnittelijapäivä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 2017.)

Yhdistyksen lehden tarkoitus oli levittää ammattitietoa, etenkin kun alan kirjallisuutta oli rajoitetusti saatavilla. 1985 lehden, LVI-uutisten ja koulutusten kustannustoiminta siirrettiin LVI-kustannus Oy:lle. Muutama vuosi myöhemmin LVI-uutiset siirtyivät lehden väliin jäsenliitteeksi kustannussyistä ja lehti alkoi ilmestyä kerran kuussa.

Koulutuksen huippuvuodet

1956 käynnistetty järjestelmällinen koulutustoiminta kasvoi nopeassa tahdissa. 1972 tehtiin päätös, että koulutuksen tuli olla itsekannattavaa ja suuntautua lähinnä LVI-insinööreille ja -teknikoille. Koulutuksen huippuvuodet koettiin 1982-83, kun lähinnä viranomaismääräyksistä SuLVI järjesti kursseja massoittain. SuLVI teki myös konsulttisopimuksen rakentamismääräykskokoelman osan D1 uusimisesta sisäasiainministeriön kanssa. 1987 koulutustoiminnan toteutuksesta vastasi LVI-Kustannus Oy, suunnittelu toteutettiin SuLVIssa.

1986 löydettiin sopivat tilat Kannelmäestä, mukana siirtyivät LVI-Kustannus, LVI-Keskusliitto, VSF jne… Vuosikymmenen trendeinä olivat ATK, digitalisoituminen ja sisäilman merkityksen ymmärtäminen. Yksittäiset seminaarit eivät johtaneet haluttuun edistykseen, mikä johti Sisäilmayhdistyksen perustamiseen. Lämpöpumppuja tuotiin markkinoille, mutta heikko laatu pilasi tekniikan maineen pitkäksi aikaa.

Lama verotti jäsenmäärää, mutta yhdistystoiminnan kautta löytyi työpaikkoja ja tukea

Lama yllätti suomalaisen yhteiskunnan perusteellisesti 1990. SuLVI oli varakas liitto, jolla oli sekä jäseniä että omaisuutta eikä lama aluksi häirinnyt järjestötyötä. Toimintaa keskitettiin koulutukseen, yrittäjien aktivointiin ja kansainväliseen toimintaan. Laman seurauksena jäsenmäärä putosi radikaalisti. Samaan aikaan yhdistystoiminnasta löytyi tukea, kun yhteyksien kautta löydettiin uusia työpaikkoja ja ”kaverihenkeä”.

SuLVIn yksin omistama LVI-Kustannus Oy meni konkurssiin ja aiheutti tappiota puoli miljoonaa Suomen markkaa (n. 100 000 euroa). Uusi julkaisuyhtiö Talotekniikka-Julkaisut Oy perustettiin laajemmassa omistuksessa alan 16 eri järjestön kanssa, SuLVIn jäädessä yhä suurimmaksi omistajaksi. Tästä syystä lehteen jäi myös nimenomaan SuLVIn jäsenliite.

Hometietoisuus ja huoli opiskelijoiden riittävyydestä

1990-luku toi mukanaan hometietoisuuden. Keskustelu oli laajaa ja paikoin vailla faktatietoja olevaa kiivasta syyttelyä. ISO 9000 -laatujärjestelmät pyrkivät ryhdistämään yritysten toimintaa. Samaan aikaan alettiin yritystoiminnassa korostamaan asiakaslähtöisyyttä. Kysymys oli merkittävästä näkökulman muutoksesta.

1997 OPO-toiminta vakiintui, sillä huoli opiskelijoiden riittävyydestä lisääntyi. Joillakin jäsenyhdistyksillä oli paikallisissa kouluissa kummiluokkia ja jaettiin stipendejä. 2004 LVI-ala oli suosituin vaihtoehto peruskoulunsa päättäneiden keskuudessa.

2005 – 2020

Kuluneelta vuosikymmeneltä ei historiikkia ole erikseen kirjattu, mutta jokainen meistä tunnistaa yhdistystoiminnan merkityksen muuttuneen ja LVI-suunnittelun olevan teknologisen kehityksen ja nyt myös pian voimaan astuvien määräysmuutosten myötä jälleen uuden kynnyksellä. Suomen LVI-liitto täyttää 90 vuotta vuonna 2020, millaisena sinä näet 90-vuotiaan SuLVIn?

 

Suomen LVI-liiton liittokokous Kouvolassa 24.-25.11.2017

LVI-liiton päätösvaltaa käyttää vuosittain järjestettävä liittokokous. Liittokokoukset ovat merkittäviä kokoontumisia jäsenillemme, sillä liiton tapahtumissa tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Yhdistystoiminnan merkitys painottuukin yhä vahvemmin verkostoitumiseen ja läheisiin suhteisiin alan ammattilaisten kesken. Toki, jos miettii asiaa puhtaasti bisneksen kannalta, tutustuu yhdistystoiminnan myötä myös potentiaalisiin asiakkaisiin, työnantajiin ja myös kilpailijoihin.

Liittokokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä toimikaudelta. Lisäksi vahvistettiin toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi ja määrättiin jäsenmaksujen suuruus.

Suomen LVI-liiton jäsenmaksut 2018

Liittovaltuuston kokous vahvisti jäsenyhdistyksiltä kunkin jäsenen osalta perittäviksi SuLVIn jäsenmaksuiksi vuodelle 2018:

  • varsinaisen jäsenen jäsenmaksu 82 euroa
  • opiskelijajäsenen jäsenmaksu 0 euroa
  • yhteistoimintajäsenen jäsenmaksu 960 euroa
  • perhejäsenmaksu 41 euroa
  • vakinaisen jäsenen lehtimaksu 40 euroa
  • Liittymismaksuja EI peritä miltään jäsenryhmältä.
  • Jäsenmaksuun liitetään oman jäsenyhdistyksen jäsenmakuosuus.
  • Opiskelijajäsenyys kestää enintään neljä vuotta. Jatkoaikaa voi anoa.
  • Jäsenmaksujen alennukset.

Liiton puheenjohtajat ja hallituksen kokoonpano 2018-2019

Vaalivaliokunta tekee esityksen SuLVIn hallitukselle liiton puheenjohtajistosta, tilintarkastajista, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja jäsenistä. Liiton puheenjohtajana jatkaa Risto Kosonen ja varapuheenjohtajina Jarek Kurnitski ja Jarmo Kuitunen.

Hallituksen 2018 jäsenet ja varajäsenet

  • Mikko Liljeberg (Rami Korkkula)
  • Tapio Kanerva (Tapio Jalo)
  • Marko Haavikko (Janne Järlström)
  • Harri Hahkala (Sanna Hietaoja)
  • Ari Hyvärinen (Jussi Lindroos)
  • Erkki Råman (Jaakko Puputti)
  • Johanna Hokkanen (Vesa Lassila)
  • Jorma Kauppinen (Seppo Ahlbom)
  • Pentti Kuurola (Rauno Ala-Aho)

Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mikko Liljeberg ja varapuheenjohtajaksi Tapio Kanerva.

Vaalivaliokuntaan 2018 arvotut jäsenyhdistykset (suluissa vaalialue)

  • Forssan LVI-yhdistys (I)
  • Saimaan LVI-yhdistys (II)
  • Pieksämäen LVI-yhdistys (III)
  • Satakunnan LVI-yhdistys (IV)
  • Raahen LVI-yhdistys (V)

Hallituksen myöntämät ansiomerkit

Tunnustuksena Suomen LVI-liiton ja sen jäsenyhdistyksen toiminnassa osoitetuista ansioista voi liiton hallitus harkintansa mukaan myöntää jäsenyhdistyksen jäsenelle SuLVIn ansiomerkin. Liiton hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää ansioituneelle ja vähintään 10 vuotta jäsenenä tai 5 vuotta liiton tai jäsenyhdistyksen toimielimissä toimineelle jäsenyhdistyksen jäsenelle. Kultainen ansiomerkki taas voidaan myöntää erittäin ansioituneelle ja vähintään 20 vuotta jäsenenä tai 10 vuotta liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimielimissä toimineelle jäsenyhdistyksen jäsenelle, joka aikaisemmin on saanut hopeisen ansiomerkin.

Liittokokouksen jälkeen KoLVIn 50-vuotisjuhlissa seuraavat KoLVIn jäsenet saivat ansiomerkin kiitoksena työstään yhdistystoiminnan hyväksi:

Kultaisen ansiomerkkien saajat

  • Aalto Kari
  • Hyvärinen Ari
  • Hyvärinen Seppo
  • Härkönen Eino
  • Juutilainen Pentti
  • Pipatti Pasi
  • Rauta Juha

Hopeisen ansiomerkkien saajat

  • Lemmetti Hannu
  • Pullinen Mika
  • Suuronen Hannu
  • Tolvanen Otso
  • Vesalainen Jari
  • Väyrynen Seppo

Uudet Hotoraudanvääntäjät

Hotoraudanvääntäjien korkea raati on LVI-yhteisömme epävirallinen seniorikerho, tapa osoittaa kunnioitusta pitkään yhdistystoiminnassa mukana olleille. Illan juhlissa vihittiin kolme uutta neuvosta.

  • Tapio Kanerva: Ruoka- ja viini-intoinen PätevöintiNeuvos
  • Pekka Lecklin: Etelä-Karjalaisten yhdistysten Tuki- ja TalkooNeuvos
  • Jukka Pantsar: Lintubongaava baletisti ja kuntoliikkuva PerhokalastusNeuvos

Vuoden LVI-Yhdistys

Valittaessa vuoden 2017 yhdistystä jakautuivat äänet viiden jäsenyhdistyksen kesken, jotka kaikki ovat mainitsemisen ja palkitsemisen arvoisia. Hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kiittivät iltajuhlassa:

  • erinomaisesta tiedottamisesta ja näkyvyydestä omalla paikkakunnallaan Kymen LVI, KyLVIä
  • sinnikkäästä työstä yhdistystoiminnan kehittämiseksi Saimaan LVI-yhdistys, SaLVIa
  • määrätietoisesta toiminnansuunnittelusta Pohjois-Karjalan LVI-yhdistys PoKaLVIa ja
  • Pieksämäen LVI-yhdistystä, PiLVIä, jossa Kari Yrjänäisen pitkäjänteinen työ Pieksämäen yhdistystoiminnan eteen on todellakin esimerkillistä.

Lopulta paljastettiin, että Vuoden LVI-yhdistys 2017 on Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry. Pitkällä tähtäimellä jäsenet ovat yhdistyksen tärkein resurssi ja uudet ihmiset pitävät toiminnan elävänä, sillä he tuovat mukanaan kokonaan uusia verkostoja, joista hyötyvät pitkällä tähtäimellä kaikki. Tämän ovat TaLVIlaiset omalla toiminnallaan osoittaneet ymmärtävänsä. Palkinnon pokkasi TaLVIn puheenjohtaja Kalle Kanninen.

Kiitos KoLVI!

Onnea vielä 50-vuotiaalle KoLVIlle ja lämmin kiitos onnistuneista järjestelyistä ja hienoista juhlista, joista nauttivat lähes kaksi sataa juhlavierasta. Kouvolan LVI-yhdistys oli valinnut iltajuhlan sijainniksi erittäin viehättävän ravintola Koskelan Kuusankoskelta.

Lausuntopyyntö: Allianssimallia käsittelevät ohjeet ja sopimusasiakirjat

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoanne seuraavista allianssimallia käsittelevistä ohjeista ja sopimusasiakirjoista. Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle (jorma.railio(at)gmail.com) 29.12.2017 mennessä.

Ohjeet:
RTS 17:40 Allianssi rakennushankkeen toteutusmuotona. Allianssin yleiskuvaus.
RTS 17:41 Allianssi rakennushankkeen toteutusmuotona. Allianssin palveluntuottajien hankintamenettely
RTS 17.42 Allianssin kaupallisten ehtojen laatiminen

Sopimusasiakirjat:
RTS 17:43 Allianssin yleiset sopimusehdot
RTS 17:44 Rakennushankkeen allianssisopimus (täytettävä lomake)
RTS 17:45 Kehitysvaiheen allianssisopimus (täytettävä lomake)
RTS 17:46 Toteutusvaiheen allianssisopimus (täytettävä lomake)
RTS 17:47 Allianssin kaupalliset ehdot (täytettävä lomake)
RTS 17:48 Allianssin korvattavat kustannukset (täytettävä lomake)

Lausuntopyyntö ja ohje-ehdotukset.

Lausuntopyyntöjä: RIL 270 Palokatkojen suunnittelu, toteutus ja huolto ja Kiinteistön kunnossapitosuunnitelman laatimista käsittelevä KH-ohje

Lausuntopyyntö: RIL 270 Palokatkojen suunnittelu, toteutus ja huolto

RIL pyytää mielipiteitä RIL 270 Palokatkojen suunnittelu, toteutus ja huolto luonnosversion sisältöön. Lähetä kommenttisi suoraan osoitteella gunnar.astrom(at)ril.fi viimeistään 29.11.2017.

Lausunnoissa pyydämme ottamaan kantaa tekstin sisältöön erityisesti seuraavasti:
– onko julkaisun laajuus sopiva? (huom: liitteet eivät ole mukana)
– onko teksti selkeä?
– onko asioita käsitelty sopivan syvällisesti?
– onko joitakin asioita käsitelty liikaa tai puuttuko jotain?
– ovatko esitetyt toimintamallit ja prosessikuvaukset toimivia ja tarkoituksenmukaisia?
Lisäksi näkemykset detaljiasioista muutosehdotuksineen ovat myös erittäin arvokkaita. Kommentoinnissa toivotaan että käytätte hakemistossa olevaa lausuntolomaketta. Myös vapaamuotoiset kommentit ovat tervetulleet.
Kirjan luonnosversio ja lausuntolomake.

Kiinteistön kunnossapitosuunnitelman laatimista käsittelevä KH-ohje

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää lausuntoanne Kiinteistön kunnossapitosuunnitelman laatimista käsittelevästä KH-ohje-ehdotuksesta.  Ohjeessa esitetään toimintamalli, jonka avulla laaditaan kiinteistön kunnossapitosuunnitelma. Ohje on tarkoitettu asunto-osakeyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja muille kiinteistönpidosta vastaaville tahoille. Ohjetta voidaan käyttää soveltaen myös muiden kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön. Linkki aineistoon.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle (jorma.railio(at)gmail.com) 7.12.2017 mennessä.

 

Uutista on päivitetty 17.11. lisäämällä Rakennustietosäätiö RTS sr lausuntopyyntö.

Esittelyssä jäsentoimikunnan uudet kasvot

Suomen LVI-liiton jäsentoimikunnan tehtävänä on kehittää ja pitää yllä SuLVIn ja sen jäsenten, jäsenyhdistysten ja yhteistoimintajäsenten välistä yhteistoimintaa ja viestintää. Haimme jäsentoimikuntaan uutta jäsentä syyskuussa ja joukkomme vahvistui peräti kahdella aktiivisella jäsenellä!

Ville Myllylä, LVI-tekniikan kandidaatti KoLVIsta

Ville Myllylä, Kouvolan LVI-yhdistyksen jäsen, haluaa tuoda nuorekkaan näkökulman jäsentoimikuntaan. Ville on LVI-tekniikan kandidaatti ja opiskelee parhaillaan Aalto-yliopistossa. Hänellä on paljon kokemusta erilaisista yhdistystoiminnasta, sillä hän on toiminut muun muassa Teekkarien LVI-kerhon rahastonhoitajana sekä Koneinsinöörikillan hallituksen keulapaikoilla. Tällä hetkellä Ville kuuluu Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen vastuullaan mm. järjestöasiat, eli hänen tehtävänsä on toimia linkkinä hallituksen ja ylioppilaskunnan järjestösektorin välillä.

Ville Myllylä

Villen toiveissa on kehittää Suomen LVI-liiton toimintaa sähköisten palveluiden, selkeiden toimintaympäristöjen ja toimivaksi havaittujen toimintamallien jakamisen kautta.
”Kehittäisin SuLVIn viestintää esimerkiksi hyödyntämällä videoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja painottaisin kohderyhmittäin oikean viestintämateriaalin ja kanavan tärkeyttä. Mielenkiintoa herättävien julkaisujen ja jakojen kautta aktiivinen seuraajajoukko kasvaisi ja tätä kautta mielenkiinto myös muuta sisältöä kohtaan voisi lisääntyä. Nuorien mielenkiinto alaa kohtaan pitää ehdottomasti saada herätettyä jo peruskoulun aikana, johon ikäluokassa suositut some-julkkikset voisivat olla vastaus”, Ville kaavailee.

Paula Veikkolainen, LVI-suunnittelija KeLVIstä

Paula Veikkolainen oli aikaisemmalta ammatiltaan lastentarhanopettaja. Uusien haasteiden kaipuu ajoi hänet opiskelemaan talotekniikkaa 2010. Neljä vuotta Tampereella ja TaLVIn opiskelijajäsenenä toivat vähän uutta perspektiiviä tähän paljasjalkaiseen järvenpääläiseen, jonka sukujuuretkin ovat osin vankasti juurtuneet Järvenpään maaperään.

Paula Veikkolainen

KeLVIn jäseneksi Paula siirtyi 2015 ja KeLVIn hallitukseen vuoden 2017 alusta. ”Siirtyminen opiskelijajäsenyydestä TaLVIsta KeLVIin varsinaiseksi jäseneksi osoittautui hyväksi ajatukseksi. Nyt on syntynyt uusia ja antoisia verkostoja oman paikkakunnan läheisyyteen ja pääkaupunkiseudulle. Jäsenyys myös auttaa pysymään ajanhermolla ja on mahdollistanut omalla kohdallani myös työllistymisen. Ja mikä mukavinta, uusilta tuttavuuksilta ja ystävyyssuhteilta ei ole päässyt välttymään”, kertoo Paula.

Paula toivoisi jäsenten, jäsenyhdistysten, yhteistoimintajäsenten ja SuLVIn yhteistoiminnan palvelevan kumpienkin tarpeita, jotta toiminnasta voidaan saada tavoitteellista ja mielekästä. Lisäksi hän haluaisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten jo olemassa oleviin jäseniin pidetään yhteyttä. ”Unohdettu jäsen ei kohta ole enää jäsen. Ja jäseneksi ei tulla, jos yhdistyksen olemassaoloa ei tiedosteta. Viestinnän pitäisi tavoittaa myös tulevat potentiaaliset jäsenet ja näin myös alalle aikovat”, päättää Paula.

Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa sinua kiinnostavan asian puolesta. Yhdistystoiminnassa voit myös vaikuttaa omaan alaasi ja toimia oman yhteisösi hyväksi.

Sinustako SuLVIn koulutuspäällikkö – hakuaikaa jatkettu 26.11. saakka

Etsimme aktiivista ja vuorovaikutustaitoista koulutuspäällikköä vastaamaan SuLVIn koulutus- ja pätevyystoiminnan organisoimisesta ja kehittämisestä, sekä koulutusten suunnittelusta ja koulutustarjonnan valmistelusta ja osallistumaan SuLVIn kehitys- ja yhteistyöhankkeisiin, nyt nykyisen koulutuspäällikkömme siirtyessä uusien haasteiden pariin.

Tehtävän hoitaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä alan yritysten, organisaatioiden ja jäsenyhdistysten kanssa.

Tarjoamme

  • haastavan ja mielenkiintoisen tehtävän
  • näköalapaikan toimialan keskeisessä henkilöjärjestössä ja monipuolisen työympäristön.

Edellytämme

  • LVI-alan tuntemusta, aloitteellisuutta, joustavuutta ja itsenäistä toimintaotetta
  • hyviä organisointi-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja
  • soveltuvaa, vähintään AMK-/opistotason tutkintoa
  • hyvää englanninkielen suullista ja kirjallista taitoa.

Arvostamme

  • ammatillisen aikuiskoulutuksen tuntemusta ja pedagogista osaamista
  • ymmärrystä järjestötoiminnan merkityksestä jäsenillemme
  • aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta.

Kiinnostuitko?

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV 26.11.2017 mennessä osoitteella tiina.strand@sulvi.fi.
Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tiina Strand, sähköpostitse tai puh. 040 505 5445.

Suomen LVI-liitto SuLVI ry

Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Lisäksi vastaamme kansallisen pätevyydentoteamiselimen FISE Oy:n osakkaana ja sihteerijärjestönä LVI-alan suunnittelijoiden ja työnjohdon, energiatodistuksen laatijan ja LVV-kuntotutkijan toteamisesta.

SuLVIlla on 31 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 4 500 henkilöjäsentä. Jäsenistö koostuu rakennuttajista, suunnittelijoista, urakoitsijoista, työnjohtajista, tarkastus- ja valvontahenkilöistä, myynti- ja markkinointihenkilöistä, maahantuojista, opettajista, yrittäjistä, kiinteistö- ja huoltohenkilöistä ja teknisistä isännöitsijöistä.