Blogi Sivu 40

Pohjois-Karjalan LVI-yhdistyksen esittely

Hei Heli Partanen, kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana ja mitä asioita ajat puheenjohtajana?
Olen toiminut puheenjohtajana vuoden 2016 alusta. Tehtävässäni mietin joka vuodelle oman teemansa. Viime vuonna panostettiin kuukausitapaamisien osallistujien määrän kasvattamiseen sekä jäsenten aktivoimiseen. Tänä vuonna teemana on opiskelijajäsenten aktivointi. Seuraavan vuoden teema on vielä salaisuus. Ylipäätään yhdistystoiminnan mielekkyys, yhdessä tekemisen meininki ja monipuolinen toimintakalenteri ovat mielestäni hyviä lähtökohtia ryhtyä kehittämään omaa yhdistystä.

Ketä teillä on jäsenenä?
Jäsenistössä on LVIA-alan urakoitsijoita, asentajia, suunnittelijoita, opettajia, viranomaisia, LVI-myyjiä ja edustajia, opiskelijoita, laite- / tavaravalmistajia, eläkeläisiä, aika lailla laaja-alainen jäsenistö. Ikäluokat painottuvat 50-65-vuotiaisiin, mutta tapaamisissa käy jonkin verran muitakin ikäluokkia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Joensuussa järjestettiin juuri huhtikuun alussa rakennusmessut, joissa PoKaLVI on mukana talkootehtävissä. Jäsenet pääsivät maksutta messuille. Meillä on neljä tapaamista vuodessa, joiden sisältöön ja paikkaan yritetään keksiä aina jotain uutta. Esimerkiksi huhtikuussa tapasimme Marttojen keittiöllä kokkausillan merkeissä. On myös järjestetty tapaamisia keilahallilla, yritysten omissa tiloissa – viime vuonna kokoonnuimme Joensuun rakennusvalvontaan. Tapaamisten lisäksi pidämme sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset. PokaLVI järjestää myös koulutuksia, esimerkiksi viime vuonna Sairaalakaasukoulutuksen ja tänä vuonna oli TATE 12-koulutuksen. Suunnittelemme tälle vuodelle myös pikkujouluja, excursiomatkoja ja yritys- ja tehdasvierailuja. Lisäksi pyrimme kehittämään muiden paikallisten rakennusalan yhdistysten kanssa yhteistoimintaa, kuten reissuja yritysvierailuja.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Jäsenmaksut, koulutukset sekä Ralvis Oy:n kautta tuloutuvat osingot. Lisäksi isompiin tapahtumiin olemme tehneet mainosmyyntiä, joilla pyritään kattamaan tapahtumasta aiheutuvat kustannukset.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Joensuun rakennusmestarit ja insinöörit ry, Pohjois-Karjalan RIA ry, SAFA ovat meidän yhteistyökumppaneitamme.

Lapin LVI-yhdistys mukana Lapin rakennusmessuilla

Pohjois-Suomen Messujen toimitusjohtaja Aila Jääski kertoi järjestäneensä Rakentajamessuja jo vuodesta 1975, jolloin messut olivat vielä kiertävä näyttely. Jääski totesi intoa puhkuen noiden 37 vuoden aikana messuvieraiden määrän olleen mahtavat 1, 5 miljoonaa kävijää, joten aivan pienistä messuista ei ole kyse.

Lapin LVI-yhdistys on omalla panoksellaan saanut olla mukana messujen järjestelyissä. Aila Jääski totesi messujärjestäjien ja Lapin LVI-yhdistyksen välisen yhteistyön jatkuneen hedelmällisenä jo 35 vuoden ajan ja samalla hän vakuutti yhteistyön jatkuva myös tulevaisuudessa. Kiitoksena yhteistyöstä Aila Jääski luovutti Lapin LVI-yhdistykselle Pohjois-Suomen Messujen historiikin.

Marko Haavikko kiitti Aila Jääskeä Lapin LVI-yhdistyksen puolesta ja totesi samalla yhteistyön jatkuvan yhdistyksen puolelta jatkossakin.
Messuvieraat ovat kiitelleet Lapin LVI-yhdistyksen Info-pisteen ammattitaitoista neuvontaa eri aloilta. Infossa asiantuntijuutta löytyy lämpöpumpuista, automatiikasta, talotekniikasta ja kaikesta muustakin.

Info-pisteessä on perinteisesti ollut yllätysarvonta tai huutokauppa johon messuvieraat ovat osallistuneet. arvontapalkintona Oraksen elektroninen keittiöhana, jonka oli luovuttanut Lämpölukko Oy:n Pentti Sieppi.

 

Kuvassa Lapin LVI-yhdistyksestä Marko Haavikko ja Antti Palovaara.

Pohjoismainen LVI-liitto palkitsi Per Rasmussenin

Pohjoismainen LVI-liitto, SCANVAC, palkitsi pitkäaikaisen puheenjohtajansa tanskalaisen Per Rasmussenin yhdistyksen kunniajäsenyydellä. Rasmussen on puheenjohtajakautensa aikana edistänyt merkittävästi yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian LVI-yhdistysten välillä sekä kehittänyt yhteistyötä SCANVACin ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Rasmussen on ollut aktiivinen kehittämään SCANVACin kansainvälistä näkyvyyttä mm. edistämällä SCANVAC kongressien järjestämisestä Pohjoismaiden ulkopuolelle mm. Koreassa, Kiinassa , Brasiliassa ja Kanadassa.

Per Rasmussen vastanotti palkintonsa Tanskassa Kongens Lyngby:ssä Tanskan teknillisessä korkeakoulussa (DTU) järjestetyssä tilaisuudessa, joka järjestettiin korkeakoulun Sisäilmatutkimuskeskuksen (International Centre for Indoor Environment and Energy) johtajan vaihdoksen johdosta. Professori Bjarne Olesen jätti keskuksen johtotehtävät. Hänen paikallaan keskuksen johtajana jatkaa apulaisprofessori Pawel Wargocki. Näillä molemmilla on läheiset yhteydet Suomeen monien vuosien ajan.

SCANVAC on tunnettu mm menestyksekkäistä kongresseistaan. Huoneilmavirtauksiin ja ilmanjakoon keskittyvä kongressi RoomVent on vetänyt vuosi vuodelta kasvan määrän osanottajia ensimmäisestä vuonna 1987pidetystä kongressista lähtien. Kongressi järjestettiin Suomessa vuonna 2007, professori Olli Seppäsen johdolla ja jälleen 2-5 kesäkuuta 2018 Otaniemessä Espoossa professori Risto Kososen johdolla. Molemmissa kongresseissa käytännön järjestelyt hoiti Sisäilmayhdistys Jorma Säterin koordinoimana. Toinen menestystä saavuttanut kongressisarja käsittelee LVI-tekniikkaa kylmässä ilmastossa, Tämä Cold Climate HVAC kongressisarja käynnistyi vuonna 1994 SuLVI toimesta Rovaniemellä, avainhenkilöitä olivat SuLVIn silloinen toiminnanjohtaja Ilpo Nousiainen ja Ekonon rakennusosaston johtaja Juha Gabrielsson. Seuraava Cold Climate HVAC kongressi pidetään Kiirunassa Ruotsissa maaliskuun 12-15 päivinä 2018.

SCANVAC edustaa noin 20 000 LVI-alan asiantuntijaa Pohjoismaissa, jäsenmäärältään suurin on Ruotsin yhdistys, sitten suuruusjärjestyksessä Suomi, Norja, Tanska ja Islanti. Lisätietoa SCANVACin toiminnasta löytyy osoitteesta www.scanvac.info. Suomessa SCANVACin jäsen on FINVAC, joka on SuLVIn , VSFn, LIVIn ja SIYn muodostama yhdistys

SCANVACin hallituksen puheenjohtajana toimii FINVACin hallituksen puheenjohtaja Olli Seppänen ja ma toiminnanjohtajana Siru Lönnqvist, VSFn toiminnanjohtaja.

Jäsenyhdistyksen esittely: Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI

Jussi Kuusela, olet juuri aloittanut VantaLVIn jäsenyhdistyksen puheenjohtajana. Mitä asioita aiot tehdä puheenjohtajakaudellasi?
Pyrin aktivoimaan jäsenistöä osallistumaan eri kokouksiin ja tilaisuuksiin, saamaan lisää nuoria mukaan, kuuntelemaan jäsenistöä ja ottamaan avoimesti vastaan eri kehityshankkeita, lisäämään yleistä tietoutta yhdistyksestämme (mm. Vantaan Sanomien jutuilla).

Ketä VantaLVIssa on jäsenenä, siis millaisia ammatteja, ikäluokkia edustettuna yleisimmin?
Taitaa olla läpileikkaus LVI alasta; on opiskelijoita, alan opettajia (ihmeen vähän, joten tähän myös tarkoitus puuttua), suunnittelijoita, urakoitsijoita, meitä myynnin ihmisiä. Keski-ikä valitettavan korkealla ja siksi panostusta mm. nuoriin. Naisten osuutta pitää myös lisätä.

Jussi Kuusela, VantaLVI
Jussi Kuusela, VantaLVI

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Meillä on pääkaupunkiseutujen LVI-yhdistysten yhteiset tilaisuudet, joiden järjestämiseen on perustettu yhteinen työryhmä, jossa jäseniä on kaikista pk-yhdistyksistä. Eri yhdistykset ovat vetovastuussa vuorotellen. Yhdistysten sivuilta löytyy lisätietoja tapahtumista. On viini- ja juusto-maistiaisia, petankki- ja golf-kisoja, kesäteatteria, panimo-kierroksia, yritysvierailuja ja niin edelleen. Näiden lisäksi meillä VantaLVIlla on ollut tapana käydä mm. kevätristeilyllä Tallinnassa, työmaihin tutustumisia.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Päätulonlähteet ovat Omakoti-messut Myyrmäessä sekä Verkostojen virtausmittaus-kurssit (4-5 kpl/vuosi).

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Teemme yhteistyötä IMI Hydronicin kanssa.

Vaihto-oppilaana Namibiassa

Kalle Kanninen vaihto-oppilasaikanaan Etelä-Afrikan rajalla.

Kun TaLVIn nykyinen puheenjohtaja Kalle Kanninen lähti vaihto-oppilaaksi Namibiaan, hän odotti näkevänsä savimajoja. Pääkaupungin länsimaalaisuus yllätti. ”En saanut mitään suuria kulttuurishokkeja, mutta toki isot tasoerot pistivät silmään. Toiset asuivat slummeissa, toiset kerrostaloissa. Hintataso oli joissakin elintarvikkeissa melkein sama kuin meillä, mutta yleinen palkkataso huono”, kertoo Kanninen nyt muutama vuosi vaihto-oppilasajan jälkeen. Kanninen opiskeli talotekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. ”Vaihto-oppilaskohteita oli kymmeniä eri vaihtoehtoja. Namibia kuulosti eksoottiselta paikalta, jossa tuskin tulisi käytyä muuten. Hain sinne, Tšekkeihin ja Thaimaahan”.

Polytechnic Namibiassa opiskeli yhtä aikaa kahdeksan vaihtaria, joista yllättäen kolme oli kotoisin Suomesta. Vain yksi vaihto-oppilaista oli nainen. ”Itse koulussa oppilaita oli aika 50-50, ehkä kuitenkin naisia oli oppilaista enemmän. Opetus oli englanniksi, vaikka maassa puhutaan kolmeatoista eri heimokieltä, pääasiassa afrikaansia. Opetustyyli oli mielestäni hyvin perinteistä, pidettiin kolmen tunnin kalvosulkeisia, eikä opettajan auktoriteettia saanut missään nimessä kyseenalaistaa. Toiset oppilaat vähän hämmästelivät jos aloitti keskustelun opettajan kanssa”.

Kanninen tovereineen kiersi mm. Victoria Fallseilla, Botswanassa ja Zimbabwessa, mutta myös koulu järjesti vaihto-oppilaille ohjelmaa, kuten vierailun paikallisella vedenpuhdistamolla. ”Sen korkea tekniikan taso yllätti”, kertoo Kanninen. ”Kyllä suomalaisella osaamisella olisi silti jalansijaa enempikin Afrikassa ja Namibiassa”.

Kuvat Janne Gustafssonin blogista ”9379 kilometriä”.

Pätevä suunnittelija antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle

Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolella, nk. haja-asutusalueilla monen vakinaisen asukkaan jätevedet johdetaan yhä lähimpään ojaan muutaman kaivon kautta. Ja jollei ei paikallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta ole vetänyt alueelle vesijohtoa, juomavesi otetaan omasta kaivosta.

” Vanhimmat järjestelmät voivat olla jopa 60 vuotta sitten rakennettuja ja koostuvat yleensä 1-3:sta huonokuntoisesta saostuskaivosta, joista menee purkuputki suoraan avo-ojaan. Tämä on erittäin tavallista”, kertoo yrittäjä Heikki Pietilä vesihuollon suunnittelua tekevästä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.

Terveysriskit voidaan käytännössä poistaa

Kaivovesien yleisin pilaantumisen syy onkin juomaveteen joutuneet ulostebakteerit. Oikein suunnitellulla, rakennetulla ja hoidetulla jätevesijärjestelmällä terveysriskit voidaan käytännössä poistaa. Päivitetyn haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn mukaan alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevien kiinteistöjen täytyy täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä.

Vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle.
”Pelkästään senkään takia ei kannata mennä suin päin ostamaan jotain tiettyä laitetta ennen suunnittelua, että kaikki laitteet tai menetelmät eivät ole hyväksyttyjä kaikille alueille. Juuri tämän takia jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on luvanvaraista hommaa. Toisena esimerkkinä huonosta valinnasta voidaan pitää tilannetta, jossa kiinteistön omistaja ostaa rautakaupan alennuspäiviltä viiden kuution umpisäiliön, kun halvalla sai, ja johtaa siihen nelihenkisen perheensä kaikki jätevedet. Yllätyksenä saattaa tulla, että loka-auto käy tyhjentämässä säiliön 10 päivän välein ja tyhjennys maksaa 150 euroa per kerta. Pätevä suunnittelija olisi osannut antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle käyden läpi eri vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitohinnat”, kertoo Pietilä kokemuksistaan.

SYKE ylläpitää tietopankkia ja FISE pätevyysrekisteriä

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille sivustoa, jolla on laajasti tietoa eri jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Henkilöpätevyyspalvelu FISE ylläpitää rekisteriä, johon on listattu pätevyyden hankkineet suunnittelijat.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain (Finlex: maankäyttö- ja rakennuslaki) ja valtioneuvoston asetuksen (Finlex: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) pohjalta. Pätevyysluokat ovat b (tavanomaiset kohteet) ja a (vaativat kohteet). Sihteerijärjestö on Suomen LVI-liitto SuLVI ry.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus ja FISE-pätevyystentti järjestetään seuraavan kerran syksyllä.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Antti Heinonen, p. 050 327 6592, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
Insinööri Heikki Pietilä, p. 050 913 2771, Insinööritoimisto Heikki Pietilä

 

Uutista muokattu 16.4.2018 vaihtamalla kansikuva.

TAMK voitti LVI-alan opiskelijakilpailun

Talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen välinen valtakunnallinen opiskelijakilpailu järjestettiin jo yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna kilpailua isännöi Oy Grundfos Pumput Ab ja kilpailu pidettiin yrityksen tiloissa Vantaalla. Opiskelijat saivat näyttää osaamistaan isäntäyrityksen ja kilpailun tuomareina toimivien opettajien laatimissa käytännön tehtävien ja teoriatehtävien parissa sekä SuLVIn laatimassa rakentamismääräysten hallintaan liittyvässä tehtävässä. Kilpailun voitti Tampereen ammattikorkeakoulu. Toiselle sijalle kiri Satakunnan ammattikorkeakoulun joukkue ja Oulun ammattikorkeakoulun joukkueen sijoittui kolmanneksi.

Jo vuodesta 2008 lähtien vuosittain järjestettyyn kilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava talotekniikkateollisuuden yritys ja eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo laatii teoriakysymykset.

Isäntäyrityksellä voi olla yksi tai kaksi kilpailutehtävää, joista toinen on tasapistetilanteet ratkaiseva bonustehtävä. Toinen tehtävä on teorian ja käytännön yhteensovittamista testaava tehtävä, joka laaditaan opettajan kanssa yhdessä. Isäntien tehtävät ovat kattaneet heidän tuotteisiinsa liittyen laboratoriomittauksia, tuotteiden ja järjestelmien mitoitusta ja käyttöönottoa, käytännön tilanteen ratkaisua tai vaikkapa myyntiesittelyä.

Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelevät ilmanvaihtoa, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmätekniikkaa sekä rakennusautomaatiota.

ääräystenhallintaa testataan esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä.
”Digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättä myös talotekniikka-alan kehitykseen. Fakta on, että ala tarvitsee koulutettuja huippuosaajia. Me Grundfosilla toivomme, että tämän tyyppiset opiskelijakilpailut edesauttavat talotekniikka-alan vetovoimaisuutta ja haluammekin näin omalta osaltamme tukea nuoria tulevaisuuden tekijöitä”, toteaa Oy Grundfos Pumput Ab:n toimitusjohtaja Mikael Strandell.

Kilpailun tuomaristo koostuu mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Talotekniikkateollisuus ry:n ja Säätiö LVY:n edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi Kaj Karumaa Arcada ammattikorkeakoulusta ja sihteerinä toimi SuLVIn teknisen toimikunnan edustajana Siru Lönnqvist.

”On todella hienoa seurata alalle opiskelevien nuorten ammattimaista ja innostunutta asennetta haastavien tehtävien parissa. Kilpailussa pärjääminen vaatii oman osaamisen lisäksi myös ryhmätyötaitoja, kestävyyttä ja intoa. On tärkeää, että saamme osaavia ihmisiä alalle. Kilpailu on mukava tapa tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa”, toteaa Juhani Hyvärinen Talotekniikkateollisuus ry:stä.

”Kilpailu on osa järjestöjen oppilaitosyhteistyötä ja se tarjoaa oppilaitosten opettajille mahdollisuuden tavata ja keskustella ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista”, toteaa SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Kilpailun voittaneen Tampereen ammattikorkeakoulun joukkueessa kilpailivat Tuomas Korkee, Lauri Louhi, Joel Mertanen ja Antero Lamminmäki.

Kilpailun sponsorit
Talotekniikkateollisuus ry
Säätiö LVY
Oy Grundfos Pumput Ab

Kilpailuun osallistuvat oppilaitokset:
Ammattikorkeakoulu Arcada
Metropolia ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Lisätietoa:
Oy Grundfos Pumput Ab mstrandell@grundfos.com
tkauppala@grundfos.com
Talotekniikkateollisuus ry juhani.hyvarinen@teknologiateollisuus.fi
SuLVI ry tiina.strand@sulvi.fi

SuLVI ja Opteam koeponnistivat opiskelijayhteistyötä

Suomen LVI-liiton ja Opteamin yhteistyöllä pyritään edistämään alan opiskelijoiden kesätyöpaikkatyöllistymistä ja helpottamaan alan resurssipulaa.

Neljätoista Metropolian ja Aalto yliopiston opiskelijaa kokoontui tiistaina 25.4. Opteamin tiloihin Mikonkadulle kuulemaan kesä- ja opinnäytetyömahdollisuuksista talotekniikka-alalla. Suomen LVI-liiton viestintäsuunnittelija Anne Valkama kertoi liiton olevan yhteistyöjärjestö, jonka kautta jäsenet verkostoituvat paitsi paikallisesti tulevien työnantajien, asiakkaiden, kollegoiden tai kilpailijoiden kanssa, mutta myös valtakunnallisesti alan ammattilaisten kanssa. Liiton tarkoituksena on myös huolehtia jäsenten ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja alan pätevyyksien kouluttamisesta ja toteamisesta.

Espoon LVI-yhdistyksestä Joni Hartikainen edusti kaikkia pääkaupunkiseudun jäsenyhdistyksiä. Hartikainen kertoi mitä hyötyjä hänelle on yhdistystoiminnasta ollut ja kuinka täysin toisella tavalla on tutustunut alan ihmisiin kuin esimerkiksi opiskelijariennoissa aikoinaan. Lisäksi Hartikainen myös painotti yhdistysten järjestämien yritysvierailujen merkitystä oman osaamisensa kehittämisessä.

Juha Laine Opteamilta kertasi Opteamin olevan suomalainen henkilöstöalan yritys, jonka Barona Group osti helmikuussa. Näin Baronasta ja Opteamista tuli alan suurin yritys, joka kattaa ulkomaisten toimipisteiden lisäksi 56 paikkakuntaa Suomessa. Muutamaa opiskelijaa kiinnostikin erityisesti Baronan kautta aukeavat mahdollisuudet työllistyä ulkomaille. Laineen asiakaskuntaa ovat nimenomaan rakennus- ja konsulttialan yritykset, joilla on valtava pula alan työntekijöistä. Valitettavan usein yritykset reagoivat rekrytointitarpeeseen melko viime metreillä ja toivovat löytävänsä lyhyellä varoitusajalla tekijöitä, joilla olisi jo vähintään kolmen tai neljän vuoden työkokemus.

Opiskelijan kesätyöpaikka on oman aktiivisuuden varassa

Opiskelijat puolestaan kertoivat, että kesätyöpaikan löytyminen riippui hyvin pitkälti omasta aktiivisuudesta ja henkilökohtaisista verkostoista. Moni opiskelija haki vain yhteen tai kahteen yritykseen eikä välttämättä ollut saanut vastausta hakemukseensa laisinkaan. Laine kertoi, että tämä todennäköisesti johtuu ruuhkautuneista HR-osastoista, jotka joillakin alan yrityksillä ovat vielä hyvin pieniä.

Opiskelijoista ratkaisu resurssipulaan

Alalla on kysyntää osaaville tekijöille. Yritysten onkin hyvä huomata, että opiskelijoiden palkkaaminen kesätyöntekijöiksi on valtava mahdollisuus kasvattaa tulevaisuuden henkilökuntaa ja samalla välttää kiivainta kilpailua jo työkokemusta keränneistä ammattilaisista.

Opiskelijat innoissaan palvelusta

Ilta oli hyvin onnistunut ja opiskelijoiden antama välitön palaute kannustavaa. Moni koki CV:n työstämisen vaikeaksi ja piti hyvänä sitä, että Laineen parina työskentelevä rekrytoija tarvittaessa kommentoi ja antaa palautetta CV:stä. Opteam-yhteistyöllä toivomme, että pystymme jatkossa tarjoamaan entistä merkittävämmän edun opiskelijajäsenille ja alan opiskelijoille ylipäätään, kuten myös omalta osaltamme helpottamaan alan vaikeaa resurssipulaa.

Vuoden putkiremontin teetti As Oy Kaarenkeiju

Osanottajien joukosta erottui karsintavaiheessa kolmen kärki ja niistä selväksi ykköseksi nousi vantaalaisen As Oy Kaarenkeijun teettämä putkiremontti. Tuomaristo antoi lisäksi kunniamaininnat lahtelaiselle As Oy Kilpikoivulle ja helsinkiläiselle As Oy Ulvilantie 10:lle.

Kaikille finalisteille tunnusomaista oli putkiremontin hyvä ennakointi ja huolella tehty suunnittelu, jonka aikana remontin edellytykset ja tekniset vaihtoehdot kartoitettiin asiantuntijoiden avulla. Remonttien laajuus ja käynnistämisaika päätettiin osakkaiden kesken perusteellisen valmistelun jälkeen. Tuomariston huomiota kiinnitti erityisesti pitkäjänteisyys putkiremontin valmistelussa ja rahoituksessa.

  • Tilaaja: As Oy Kaarenkeiju
  • Isännöitsijä: Tiina Päivinen, Louhelan Huolto Oy
  • Urakoitsija: Fira Palvelut Oy, työpäällikkö Mikko Hyle
  • Suunnittelija: Vahanen Oy, Atte Stambej
  • Projektijohtaja: Vahanen Oy, Atte Stambej ja Minttu Raukola.
  • Kunniamaininnat
  • Tilaaja: As Oy Kilpikoivu
  • Isännöitsijä: Suoma Jokinen, Etelä-Päijänteen OP-Kiinteistökeskus Oy
  • Urakoitsija: Picote Oy Ltd, työnjohtaja Kasimir Hytönen
  • Suunnittelija: LTV Virta Oy, Marko Virta
  • Projektinjohtaja LTV Virta Oy, Marko Virta
  • Tilaaja: As Oy Ulvilantie 10
  • Isännöitsijä: Olli Vesterinen, MAH-Isännöinti Oy
  • Urakoitsija: Consti Talotekniikka Oy, Kari Heinonen
  • Suunnittelija: Insinööritoimisto ETC Oy, Ahti Mustapuro
  • Projektijohtaja: Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy, Sami Koskela ja Timo Tähtivalo.

Onnea voittajille.

Vuoden Putkiremontti -kilpailun järjestää Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhdessä Suomen LVI-liiton, LVI-TU ry:n, RT ry:n ja SKOL ry:n kanssa.

Väärin mitoitettu, sijoitettu tai asennettu lämpöpumppu ei vastaa koviin odotuksiin

Kiinteistön lämmitysvaihtoehtona lämpöpumppujen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Siirtyminen hinnaltaan edullisempaan ja ekologisempaan vaihtoehtoon kiinnostaa monia. Väärin asuntoon mitoitettu, sijoitettu, asennettu ja käytetty lämpöpumppu saattaa kuitenkin jopa aiheuttaa ongelmia kiinteistössä.

“Lämpöpumppu hankitaan kiinteistöön isoilla odotuksilla ja lupauksilla säästöistä”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. “Pitkällä aikavälillä vajaasti toimiva lämpöpumppu aiheuttaa epätasapainoa kiinteistössä. Kun kokonaisuutta ei ole katsottu, saattaa esimerkiksi ilmanvaihto kiinteistössä kärsiä ja aiheuttaa ongelmia”.

Usein lämpöpumpun hankinnassa unohtuu ottaa huomioon koko kiinteistön lämmitys ja ilmanvaihto. Hankitaan laite, joka sovitetaan kiinteistöön. Sen sijaan tilaajan tulisi valita ensimmäiseksi pätevä LVI-suunnittelija, joka kartoittaa kiinteistön olosuhteet ja tarpeet ja sen perusteella valitsee laitteen tai järjestelmän, joka soveltuu juuri kyseiselle kiinteistölle.

“Myös suunnittelijoilla itsellään on peiliin katsomisen paikka. Osa suunnittelijoista on taipuvaisia käyttämään laitevalmistajan valmiita suunnitelmia ja mitoituksia. Onhan kyseessä myös LVI-suunnittelijoille työmahdollisuus – suunnittelijoiden täytyisi aktiivisesti tarjoutua avustamaan kiinteistöjä myös lämpöpuolen suunnittelussa”, jatkaa Strand.

Lämpöpumppuihin perehtyneitä LVI-suunnittelijoita tarvitaan lisää

Suomen LVI-liitto vastaa henkilöpätevyysrekisteri FISEn ilmanvaihdon (IV) suunnittelijoiden ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) suunnittelijoiden pätevyyteen johtavista koulutuksista, mutta lämmitysjärjestelmien osalta pätevyysvaatimuksia tai henkilörekisteriä ei vielä ole, ja tämä on osin antanut kentän vapaaksi laitevalmistajille. “Laitetoimittajat hallitsevat argumentaatiota, osatehomitoitus on toisen mielestä hyvä, toisen mielestä huono”, Suomen LVI-liiton koulutuspäällikkö Antti Heinonen kertoo.

Suunnitelma kannattaa tilata lämpöpumppuihin perehtyneeltä LVI-suunnittelijalta

“Osaavia tekijöitä ei ole riittävästi ja kiinteistön omistajilla ei ole riittävästi tietoa siitä, keneltä suunnitelma kannattaa tilata”, Heinonen jatkaa.

Suomen LVI-liitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys järjestävät yhdessä lämpöpumppukoulutusta LVI-suunnittelijoille.