Blogi Sivu 39

Vaihto-oppilaana Namibiassa

Kalle Kanninen vaihto-oppilasaikanaan Etelä-Afrikan rajalla.

Kun TaLVIn nykyinen puheenjohtaja Kalle Kanninen lähti vaihto-oppilaaksi Namibiaan, hän odotti näkevänsä savimajoja. Pääkaupungin länsimaalaisuus yllätti. ”En saanut mitään suuria kulttuurishokkeja, mutta toki isot tasoerot pistivät silmään. Toiset asuivat slummeissa, toiset kerrostaloissa. Hintataso oli joissakin elintarvikkeissa melkein sama kuin meillä, mutta yleinen palkkataso huono”, kertoo Kanninen nyt muutama vuosi vaihto-oppilasajan jälkeen. Kanninen opiskeli talotekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. ”Vaihto-oppilaskohteita oli kymmeniä eri vaihtoehtoja. Namibia kuulosti eksoottiselta paikalta, jossa tuskin tulisi käytyä muuten. Hain sinne, Tšekkeihin ja Thaimaahan”.

Polytechnic Namibiassa opiskeli yhtä aikaa kahdeksan vaihtaria, joista yllättäen kolme oli kotoisin Suomesta. Vain yksi vaihto-oppilaista oli nainen. ”Itse koulussa oppilaita oli aika 50-50, ehkä kuitenkin naisia oli oppilaista enemmän. Opetus oli englanniksi, vaikka maassa puhutaan kolmeatoista eri heimokieltä, pääasiassa afrikaansia. Opetustyyli oli mielestäni hyvin perinteistä, pidettiin kolmen tunnin kalvosulkeisia, eikä opettajan auktoriteettia saanut missään nimessä kyseenalaistaa. Toiset oppilaat vähän hämmästelivät jos aloitti keskustelun opettajan kanssa”.

Kanninen tovereineen kiersi mm. Victoria Fallseilla, Botswanassa ja Zimbabwessa, mutta myös koulu järjesti vaihto-oppilaille ohjelmaa, kuten vierailun paikallisella vedenpuhdistamolla. ”Sen korkea tekniikan taso yllätti”, kertoo Kanninen. ”Kyllä suomalaisella osaamisella olisi silti jalansijaa enempikin Afrikassa ja Namibiassa”.

Kuvat Janne Gustafssonin blogista ”9379 kilometriä”.

Pätevä suunnittelija antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle

Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolella, nk. haja-asutusalueilla monen vakinaisen asukkaan jätevedet johdetaan yhä lähimpään ojaan muutaman kaivon kautta. Ja jollei ei paikallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta ole vetänyt alueelle vesijohtoa, juomavesi otetaan omasta kaivosta.

” Vanhimmat järjestelmät voivat olla jopa 60 vuotta sitten rakennettuja ja koostuvat yleensä 1-3:sta huonokuntoisesta saostuskaivosta, joista menee purkuputki suoraan avo-ojaan. Tämä on erittäin tavallista”, kertoo yrittäjä Heikki Pietilä vesihuollon suunnittelua tekevästä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.

Terveysriskit voidaan käytännössä poistaa

Kaivovesien yleisin pilaantumisen syy onkin juomaveteen joutuneet ulostebakteerit. Oikein suunnitellulla, rakennetulla ja hoidetulla jätevesijärjestelmällä terveysriskit voidaan käytännössä poistaa. Päivitetyn haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn mukaan alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevien kiinteistöjen täytyy täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä.

Vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle.
”Pelkästään senkään takia ei kannata mennä suin päin ostamaan jotain tiettyä laitetta ennen suunnittelua, että kaikki laitteet tai menetelmät eivät ole hyväksyttyjä kaikille alueille. Juuri tämän takia jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on luvanvaraista hommaa. Toisena esimerkkinä huonosta valinnasta voidaan pitää tilannetta, jossa kiinteistön omistaja ostaa rautakaupan alennuspäiviltä viiden kuution umpisäiliön, kun halvalla sai, ja johtaa siihen nelihenkisen perheensä kaikki jätevedet. Yllätyksenä saattaa tulla, että loka-auto käy tyhjentämässä säiliön 10 päivän välein ja tyhjennys maksaa 150 euroa per kerta. Pätevä suunnittelija olisi osannut antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle käyden läpi eri vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitohinnat”, kertoo Pietilä kokemuksistaan.

SYKE ylläpitää tietopankkia ja FISE pätevyysrekisteriä

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille sivustoa, jolla on laajasti tietoa eri jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Henkilöpätevyyspalvelu FISE ylläpitää rekisteriä, johon on listattu pätevyyden hankkineet suunnittelijat.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain (Finlex: maankäyttö- ja rakennuslaki) ja valtioneuvoston asetuksen (Finlex: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) pohjalta. Pätevyysluokat ovat b (tavanomaiset kohteet) ja a (vaativat kohteet). Sihteerijärjestö on Suomen LVI-liitto SuLVI ry.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus ja FISE-pätevyystentti järjestetään seuraavan kerran syksyllä.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Antti Heinonen, p. 050 327 6592, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
Insinööri Heikki Pietilä, p. 050 913 2771, Insinööritoimisto Heikki Pietilä

 

Uutista muokattu 16.4.2018 vaihtamalla kansikuva.

TAMK voitti LVI-alan opiskelijakilpailun

Talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen välinen valtakunnallinen opiskelijakilpailu järjestettiin jo yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna kilpailua isännöi Oy Grundfos Pumput Ab ja kilpailu pidettiin yrityksen tiloissa Vantaalla. Opiskelijat saivat näyttää osaamistaan isäntäyrityksen ja kilpailun tuomareina toimivien opettajien laatimissa käytännön tehtävien ja teoriatehtävien parissa sekä SuLVIn laatimassa rakentamismääräysten hallintaan liittyvässä tehtävässä. Kilpailun voitti Tampereen ammattikorkeakoulu. Toiselle sijalle kiri Satakunnan ammattikorkeakoulun joukkue ja Oulun ammattikorkeakoulun joukkueen sijoittui kolmanneksi.

Jo vuodesta 2008 lähtien vuosittain järjestettyyn kilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava talotekniikkateollisuuden yritys ja eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo laatii teoriakysymykset.

Isäntäyrityksellä voi olla yksi tai kaksi kilpailutehtävää, joista toinen on tasapistetilanteet ratkaiseva bonustehtävä. Toinen tehtävä on teorian ja käytännön yhteensovittamista testaava tehtävä, joka laaditaan opettajan kanssa yhdessä. Isäntien tehtävät ovat kattaneet heidän tuotteisiinsa liittyen laboratoriomittauksia, tuotteiden ja järjestelmien mitoitusta ja käyttöönottoa, käytännön tilanteen ratkaisua tai vaikkapa myyntiesittelyä.

Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelevät ilmanvaihtoa, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmätekniikkaa sekä rakennusautomaatiota.

ääräystenhallintaa testataan esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä.
”Digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättä myös talotekniikka-alan kehitykseen. Fakta on, että ala tarvitsee koulutettuja huippuosaajia. Me Grundfosilla toivomme, että tämän tyyppiset opiskelijakilpailut edesauttavat talotekniikka-alan vetovoimaisuutta ja haluammekin näin omalta osaltamme tukea nuoria tulevaisuuden tekijöitä”, toteaa Oy Grundfos Pumput Ab:n toimitusjohtaja Mikael Strandell.

Kilpailun tuomaristo koostuu mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Talotekniikkateollisuus ry:n ja Säätiö LVY:n edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi Kaj Karumaa Arcada ammattikorkeakoulusta ja sihteerinä toimi SuLVIn teknisen toimikunnan edustajana Siru Lönnqvist.

”On todella hienoa seurata alalle opiskelevien nuorten ammattimaista ja innostunutta asennetta haastavien tehtävien parissa. Kilpailussa pärjääminen vaatii oman osaamisen lisäksi myös ryhmätyötaitoja, kestävyyttä ja intoa. On tärkeää, että saamme osaavia ihmisiä alalle. Kilpailu on mukava tapa tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa”, toteaa Juhani Hyvärinen Talotekniikkateollisuus ry:stä.

”Kilpailu on osa järjestöjen oppilaitosyhteistyötä ja se tarjoaa oppilaitosten opettajille mahdollisuuden tavata ja keskustella ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista”, toteaa SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Kilpailun voittaneen Tampereen ammattikorkeakoulun joukkueessa kilpailivat Tuomas Korkee, Lauri Louhi, Joel Mertanen ja Antero Lamminmäki.

Kilpailun sponsorit
Talotekniikkateollisuus ry
Säätiö LVY
Oy Grundfos Pumput Ab

Kilpailuun osallistuvat oppilaitokset:
Ammattikorkeakoulu Arcada
Metropolia ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Lisätietoa:
Oy Grundfos Pumput Ab mstrandell@grundfos.com
tkauppala@grundfos.com
Talotekniikkateollisuus ry juhani.hyvarinen@teknologiateollisuus.fi
SuLVI ry tiina.strand@sulvi.fi

SuLVI ja Opteam koeponnistivat opiskelijayhteistyötä

Suomen LVI-liiton ja Opteamin yhteistyöllä pyritään edistämään alan opiskelijoiden kesätyöpaikkatyöllistymistä ja helpottamaan alan resurssipulaa.

Neljätoista Metropolian ja Aalto yliopiston opiskelijaa kokoontui tiistaina 25.4. Opteamin tiloihin Mikonkadulle kuulemaan kesä- ja opinnäytetyömahdollisuuksista talotekniikka-alalla. Suomen LVI-liiton viestintäsuunnittelija Anne Valkama kertoi liiton olevan yhteistyöjärjestö, jonka kautta jäsenet verkostoituvat paitsi paikallisesti tulevien työnantajien, asiakkaiden, kollegoiden tai kilpailijoiden kanssa, mutta myös valtakunnallisesti alan ammattilaisten kanssa. Liiton tarkoituksena on myös huolehtia jäsenten ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja alan pätevyyksien kouluttamisesta ja toteamisesta.

Espoon LVI-yhdistyksestä Joni Hartikainen edusti kaikkia pääkaupunkiseudun jäsenyhdistyksiä. Hartikainen kertoi mitä hyötyjä hänelle on yhdistystoiminnasta ollut ja kuinka täysin toisella tavalla on tutustunut alan ihmisiin kuin esimerkiksi opiskelijariennoissa aikoinaan. Lisäksi Hartikainen myös painotti yhdistysten järjestämien yritysvierailujen merkitystä oman osaamisensa kehittämisessä.

Juha Laine Opteamilta kertasi Opteamin olevan suomalainen henkilöstöalan yritys, jonka Barona Group osti helmikuussa. Näin Baronasta ja Opteamista tuli alan suurin yritys, joka kattaa ulkomaisten toimipisteiden lisäksi 56 paikkakuntaa Suomessa. Muutamaa opiskelijaa kiinnostikin erityisesti Baronan kautta aukeavat mahdollisuudet työllistyä ulkomaille. Laineen asiakaskuntaa ovat nimenomaan rakennus- ja konsulttialan yritykset, joilla on valtava pula alan työntekijöistä. Valitettavan usein yritykset reagoivat rekrytointitarpeeseen melko viime metreillä ja toivovat löytävänsä lyhyellä varoitusajalla tekijöitä, joilla olisi jo vähintään kolmen tai neljän vuoden työkokemus.

Opiskelijan kesätyöpaikka on oman aktiivisuuden varassa

Opiskelijat puolestaan kertoivat, että kesätyöpaikan löytyminen riippui hyvin pitkälti omasta aktiivisuudesta ja henkilökohtaisista verkostoista. Moni opiskelija haki vain yhteen tai kahteen yritykseen eikä välttämättä ollut saanut vastausta hakemukseensa laisinkaan. Laine kertoi, että tämä todennäköisesti johtuu ruuhkautuneista HR-osastoista, jotka joillakin alan yrityksillä ovat vielä hyvin pieniä.

Opiskelijoista ratkaisu resurssipulaan

Alalla on kysyntää osaaville tekijöille. Yritysten onkin hyvä huomata, että opiskelijoiden palkkaaminen kesätyöntekijöiksi on valtava mahdollisuus kasvattaa tulevaisuuden henkilökuntaa ja samalla välttää kiivainta kilpailua jo työkokemusta keränneistä ammattilaisista.

Opiskelijat innoissaan palvelusta

Ilta oli hyvin onnistunut ja opiskelijoiden antama välitön palaute kannustavaa. Moni koki CV:n työstämisen vaikeaksi ja piti hyvänä sitä, että Laineen parina työskentelevä rekrytoija tarvittaessa kommentoi ja antaa palautetta CV:stä. Opteam-yhteistyöllä toivomme, että pystymme jatkossa tarjoamaan entistä merkittävämmän edun opiskelijajäsenille ja alan opiskelijoille ylipäätään, kuten myös omalta osaltamme helpottamaan alan vaikeaa resurssipulaa.

Vuoden putkiremontin teetti As Oy Kaarenkeiju

Osanottajien joukosta erottui karsintavaiheessa kolmen kärki ja niistä selväksi ykköseksi nousi vantaalaisen As Oy Kaarenkeijun teettämä putkiremontti. Tuomaristo antoi lisäksi kunniamaininnat lahtelaiselle As Oy Kilpikoivulle ja helsinkiläiselle As Oy Ulvilantie 10:lle.

Kaikille finalisteille tunnusomaista oli putkiremontin hyvä ennakointi ja huolella tehty suunnittelu, jonka aikana remontin edellytykset ja tekniset vaihtoehdot kartoitettiin asiantuntijoiden avulla. Remonttien laajuus ja käynnistämisaika päätettiin osakkaiden kesken perusteellisen valmistelun jälkeen. Tuomariston huomiota kiinnitti erityisesti pitkäjänteisyys putkiremontin valmistelussa ja rahoituksessa.

  • Tilaaja: As Oy Kaarenkeiju
  • Isännöitsijä: Tiina Päivinen, Louhelan Huolto Oy
  • Urakoitsija: Fira Palvelut Oy, työpäällikkö Mikko Hyle
  • Suunnittelija: Vahanen Oy, Atte Stambej
  • Projektijohtaja: Vahanen Oy, Atte Stambej ja Minttu Raukola.
  • Kunniamaininnat
  • Tilaaja: As Oy Kilpikoivu
  • Isännöitsijä: Suoma Jokinen, Etelä-Päijänteen OP-Kiinteistökeskus Oy
  • Urakoitsija: Picote Oy Ltd, työnjohtaja Kasimir Hytönen
  • Suunnittelija: LTV Virta Oy, Marko Virta
  • Projektinjohtaja LTV Virta Oy, Marko Virta
  • Tilaaja: As Oy Ulvilantie 10
  • Isännöitsijä: Olli Vesterinen, MAH-Isännöinti Oy
  • Urakoitsija: Consti Talotekniikka Oy, Kari Heinonen
  • Suunnittelija: Insinööritoimisto ETC Oy, Ahti Mustapuro
  • Projektijohtaja: Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy, Sami Koskela ja Timo Tähtivalo.

Onnea voittajille.

Vuoden Putkiremontti -kilpailun järjestää Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhdessä Suomen LVI-liiton, LVI-TU ry:n, RT ry:n ja SKOL ry:n kanssa.

Väärin mitoitettu, sijoitettu tai asennettu lämpöpumppu ei vastaa koviin odotuksiin

Kiinteistön lämmitysvaihtoehtona lämpöpumppujen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Siirtyminen hinnaltaan edullisempaan ja ekologisempaan vaihtoehtoon kiinnostaa monia. Väärin asuntoon mitoitettu, sijoitettu, asennettu ja käytetty lämpöpumppu saattaa kuitenkin jopa aiheuttaa ongelmia kiinteistössä.

“Lämpöpumppu hankitaan kiinteistöön isoilla odotuksilla ja lupauksilla säästöistä”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. “Pitkällä aikavälillä vajaasti toimiva lämpöpumppu aiheuttaa epätasapainoa kiinteistössä. Kun kokonaisuutta ei ole katsottu, saattaa esimerkiksi ilmanvaihto kiinteistössä kärsiä ja aiheuttaa ongelmia”.

Usein lämpöpumpun hankinnassa unohtuu ottaa huomioon koko kiinteistön lämmitys ja ilmanvaihto. Hankitaan laite, joka sovitetaan kiinteistöön. Sen sijaan tilaajan tulisi valita ensimmäiseksi pätevä LVI-suunnittelija, joka kartoittaa kiinteistön olosuhteet ja tarpeet ja sen perusteella valitsee laitteen tai järjestelmän, joka soveltuu juuri kyseiselle kiinteistölle.

“Myös suunnittelijoilla itsellään on peiliin katsomisen paikka. Osa suunnittelijoista on taipuvaisia käyttämään laitevalmistajan valmiita suunnitelmia ja mitoituksia. Onhan kyseessä myös LVI-suunnittelijoille työmahdollisuus – suunnittelijoiden täytyisi aktiivisesti tarjoutua avustamaan kiinteistöjä myös lämpöpuolen suunnittelussa”, jatkaa Strand.

Lämpöpumppuihin perehtyneitä LVI-suunnittelijoita tarvitaan lisää

Suomen LVI-liitto vastaa henkilöpätevyysrekisteri FISEn ilmanvaihdon (IV) suunnittelijoiden ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) suunnittelijoiden pätevyyteen johtavista koulutuksista, mutta lämmitysjärjestelmien osalta pätevyysvaatimuksia tai henkilörekisteriä ei vielä ole, ja tämä on osin antanut kentän vapaaksi laitevalmistajille. “Laitetoimittajat hallitsevat argumentaatiota, osatehomitoitus on toisen mielestä hyvä, toisen mielestä huono”, Suomen LVI-liiton koulutuspäällikkö Antti Heinonen kertoo.

Suunnitelma kannattaa tilata lämpöpumppuihin perehtyneeltä LVI-suunnittelijalta

“Osaavia tekijöitä ei ole riittävästi ja kiinteistön omistajilla ei ole riittävästi tietoa siitä, keneltä suunnitelma kannattaa tilata”, Heinonen jatkaa.

Suomen LVI-liitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys järjestävät yhdessä lämpöpumppukoulutusta LVI-suunnittelijoille.

LVI-alan toimihenkilöistä on pulaa – koulutusta ja osaamista tarvitaan

LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden syksyllä 2016 tekemän suhdannekyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä piti toimihenkilöiden saatavuutta heikkona. Myös suunnittelutoimialalla ja valmistavassa teollisuudessa tarpeeseen nähden riittävät koulutusmäärät nähdään tärkeänä keinona vaikuttaa alan kilpailukykyyn ja toimintaedellytysten parantamiseen. SKOLin 2016 tekemän kyselyn mukaan jäsenyrityksissä välitön rekrytointitarve lisähenkilöstölle LVI-/ talotekniikkasektorilla on 11 %. Tuore ROTI 2017 -selvitys nostaa myös osaavan työvoiman riittävyyden tärkeyden.

LVI-/ talotekniikka-alan koulutusta tarvitaan ja opiskelijat/ valmistuneet työllistyvät hyvin. Koko Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että varmistetaan riittävä ja myös alueellisesti kattava LVI-alan koulutus. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tarvitsevat nykyistä enemmän LVI-osaajia. Taloteknisten järjestelmien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Myös digitalisaatio tuo uudenlaista osaamistarvetta. Tämä näkyy sen osuutena rakennusinvestoinneista, mutta erityisesti sisäilmaolosuhteiden ja energiatehokkuuden korostumisena.

Osaavan työvoiman riittävyydestä on huolehdittava

LVI-insinöörien koulutusmäärät ovat viime vuosina olleet riittämättömät yritysten tarpeisiin. LVI-insinöörien ikärakenteesta johtuen seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu paljon eläkepoistumaa ja tilalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia. Jo tällä hetkellä on paikoitellen tunnistettavissa epätervettä kilpailua työvoimasta, mikä kielii riittämättömästä osaavien henkilöiden määrästä.

LVI-ala kiinnostaa nuoria. Hakijoita aloituspaikkoihin on ollut runsaasti. Aloituspaikkoja voisi lisätä, koska työpaikkoja olisi myös tarjolla. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä siihen liittyvien asetuksen edellyttämät pätevyysvaatimukset tuovat mukanaan sen, että LVI-alan diplomi-insinöörejä ja insinöörejä tullaan tarvitsemaan jatkossa nykyistä merkittävästi enemmän.

Alan järjestöt katsovat, että LVI-alan niin suomen- kuin ruotsinkielinen koulutus- ja tutkimusresurssien säilyttäminen ja pikemminkin vahvistaminen on välttämätöntä. Myös opiskeluun liittyvien käytännön laboratorioharjoitusten mahdollistaminen on tärkeää.

Lisätietoja

Suomen LVI-liitto SULVI ry

Toiminnanjohtaja Tiina Strand, p. 040 505 5445, tiina.strand@sulvi.fi

Purkaa, hyödyntää vai myydä — vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki avattu

Ympäristöministeriö on avannut verkkopalveluunsa tietopankin, jossa kiinteistönomistajat ja korjaajat voivat hakea tietoa rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista.

Tietopankki löytyy osoitteesta: ymparisto.fi/rakennusmateriaalit.

Rakennusvirheiden keruukampanja on käynnissä

FISE tehostaa toteutuneiden rakennusvirheiden keräämistä rakennusvirhepankkiin. Osana rakennusvirhepankin kehittämishanketta on käynnistetty virheiden keruukampanja. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattavasti ilmoituksia toteutuneista, virheiksi tulkituista ongelmatilanteista rakentamisen ja ylläpidon kaikilta osapuolilta. Tietoa kampanjasta ja virheiden ilmoittamisesta löydät tästä tiedotteesta: FISE-Tiedote-Rakennusvirhepankki.

Tutustu uudistettuun rakennusvirhepankkiin: fise.fi/rakennusvirhepankki/

Pätevä suunnittelija antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle

Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolella, nk. haja-asutusalueilla monen vakinaisen asukkaan jätevedet johdetaan yhä lähimpään ojaan muutaman kaivon kautta. Ja jollei ei paikallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta ole vetänyt alueelle vesijohtoa, juomavesi otetaan omasta kaivosta.
” Vanhimmat järjestelmät voivat olla jopa 60 vuotta sitten rakennettuja ja koostuvat yleensä 1-3:sta huonokuntoisesta saostuskaivosta, joista menee purkuputki suoraan avo-ojaan. Tämä on erittäin tavallista”, kertoo yrittäjä Heikki Pietilä vesihuollon suunnittelua tekevästä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.

Terveysriskit voidaan käytännössä poistaa

Kaivovesien yleisin pilaantumisen syy onkin juomaveteen joutuneet ulostebakteerit. Oikein suunnitellulla, rakennetulla ja hoidetulla jätevesijärjestelmällä terveysriskit voidaan käytännössä poistaa. Päivitetyn haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn mukaan alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevien kiinteistöjen täytyy täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä.

Vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle.
”Pelkästään senkään takia ei kannata mennä suin päin ostamaan jotain tiettyä laitetta ennen suunnittelua, että kaikki laitteet tai menetelmät eivät ole hyväksyttyjä kaikille alueille. Juuri tämän takia jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on luvanvaraista hommaa. Toisena esimerkkinä huonosta valinnasta voidaan pitää tilannetta, jossa kiinteistön omistaja ostaa rautakaupan alennuspäiviltä viiden kuution umpisäiliön, kun halvalla sai, ja johtaa siihen nelihenkisen perheensä kaikki jätevedet. Yllätyksenä saattaa tulla, että loka-auto käy tyhjentämässä säiliön 10 päivän välein ja tyhjennys maksaa 150 euroa per kerta. Pätevä suunnittelija olisi osannut antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle käyden läpi eri vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitohinnat”, kertoo Pietilä kokemuksistaan.

SYKE ylläpitää tietopankkia ja FISE pätevyysrekisteriä

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille sivustoa, jolla on laajasti tietoa eri jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Henkilöpätevyyspalvelu FISE ylläpitää rekisteriä, johon on listattu pätevyyden hankkineet suunnittelijat.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain (Finlex: maankäyttö- ja rakennuslaki) ja valtioneuvoston asetuksen (Finlex: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) pohjalta. Pätevyysluokat ovat b (tavanomaiset kohteet) ja a (vaativat kohteet). Sihteerijärjestö on Suomen LVI-liitto SuLVI ry.

Lisätietoja: Suomen LVI-liitto SuLVI ry
Insinööri Heikki Pietilä, p. 050 913 2771, Insinööritoimisto Heikki Pietilä