Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle rakennusten suunnittelua koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen. Muutos helpottaa väestönsuojien ja taloteknisten järjestelmien rakentamista sekä edistää hyviä ääneneristävyysratkaisuja ja matkapuhelinten sisätilakuuluvuutta.

Hallituksen esitys on osa hallituksen rakentamisen normitalkoot -kärkihanketta, millä kevennetään sääntelyä ja byrokratiaa sekä vähennetään kustannuksia.
Muutoksen myötä rakennettavaksi sallitun kerrosalan voi ylittää väestönsuojan osalta. Rakennusoikeudesta voidaan siten käyttää entistä suurempi osa huonealaan. Osa kunnista on jo sallinut kerrosalan ylitykset, joten muutos yhtenäistää eri kuntien rakennusvalvontojen käytäntöä.

Rakennettavaksi sallittu kerrosala voidaan ylittää jatkossa myös huoneistoa rajaavien, yli 200 mm paksujen väliseinien osalta. Muutos edistää väliseinien ääneneristävyyden hyvää suunnittelua rakennusmateriaalista riippumatta. Esimerkiksi puisten väliseinien rakentaminen helpottuu.

Rakennusoikeuden ylitys koskisi myös taloteknisten järjestelmien edellyttämiä kuiluja, hormeja ja yleisiin tiloihin avautuvia teknisiä tiloja. Muutos edistää riittävän tilavien talotekniikan nousukuilujen ja esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon hormien rakentamista. Talotekniikan huollon ja korjaamisen tilantarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.

Hallituksen esitys siirtää maankäyttö- ja rakennusasetuksen lakiin kuuluvat perussäännökset asuin-, majoitus- ja työtilojen suunnittelemisesta sekä kokoontumistiloista lain tasolle ja säätää asetuksenantovaltuuksista liittyen käynnissä olevaan Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistamiseen. Asetuksenantovaltuudet antavat mahdollisuuden edistää teknisillä ratkaisuilla matkaviestinten sisätilakuuluvuutta. Esityksessä täsmennetään myös laajennuksen käsitettä sekä rakennusluvan edellytyksiä asemakaava-alueella.
Lisätietoja
Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi, p. 02952 50177, etunimi.sukunimi@ym.fi

RIL 268-2017 KIINTEISTÖÄ KEHITTÄVÄ LINJASANEERAUS – strategia, suunnittelu ja toteutus

Lausuntoaikaa on jatkettu. Lähetä SuLVIn lausuntoa varten kommenttisi 3.8.2017 mennessä Jorma Railiolle (jorma.railio(at)gmail.com).

RIL 252-2009 Asuinkerrostalojen linjasaneeraus vuodelta 2009 ollaan nyt uusimassa tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Yhteiskunta asettaa kasvavia vaatimuksia asuntokiinteistölle erityisesti energiatehokkuuden ja esteettömyyden parantamisessa. Samalla digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia rakennusten ja asukkaille tarkoitettujen palvelujen kehittymiselle. Nämä yhdessä muodostavat lähtökohdan linjasaneeraukselle, joka ei vain säilytä kiinteistön ominaisuuksia, vaan systemaattisin keinoin pyrkii niitä kehittämään ja parantamaan.

Julkaisu korostaa taloyhtiön strategian tärkeyttä, kuvaa hankeprosessin vaiheita sekä esittää älyrakentamiseen ja ekotehokkuuteen liittyviä teknisiä järjestelmiä ja ratkaisuja. Ohje on tarkoitettu suunnittelijoille, rakennuttajille, isännöitsijöille, urakoitsijoille sekä osittain myös taloyhtiöiden hallitusjäsenille.

Lausunnoissa pyydämme ottamaan kantaa tekstin sisällön mm. seuraavasti:
– onko luvun laajuus sopiva?
– onko teksti selkeä?
– onko asioita käsitelty sopivan syvällisesti?
– onko joitakin asioita käsitelty liikaa tai puuttuko jotain?

Lisäksi näkemykset detaljiasioista muutosehdotuksineen ovat myös erittäin arvokkaita.

Ohjeen luonnosversio (pdf)

Hei Tero Sihvo, kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana ja mitä asioita ajat puheenjohtajana?

Olen aloittanut tämän vuoden alusta puheenjohtajana. Haluan avointa ja rehtiä yhdessä tekemistä, nuorten aktivoimista ja lisäarvon tuottamista yhdistyksen jäsenille sekä satakuntalaisen yhteistyön tasa-arvoista vaalimista ja yhteen hiileen puhaltamista.

Ketä teillä on SataLVIssa jäsenenä?

Jäseniä meillä löytyy laidasta laitaan. Jäsenemme ovat suunnittelijoita, opettajia, asentajia, LVI-alan myyjiä, kaupungin virkamiehiä, tukkuportaan edustajia ja yrittäjiä – lista on hyvin pitkä. Jäsenten keski-ikä on suhteellisen korkea ja nuoria pitääkin kannustaa mukaan yhteiseen tekemiseen.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Sääntöjen mukaisten kokousten lisäksi meillä on mielenkiintoisia yritysesittelyitä ja excursoita paikallisiin työmaakohteisiin. Perinteiset golf-kisat järjestetään myös joka vuosi. Lisäksi suunnitteilla on muitakin aktiviteetteja varsinkin nuorten aktivoimiseksi. Mainittakoon vielä viime vuonna liittokokouksen yhteydessä järjestetyt yhdistyksen 50-vuotisjuhlat, joita juhlittiin Porin Yyterissä noin 250 hengen voimin.

Miten keräätte varoja toimintaanne?

Jäsenmaksujen jäsenyhdistykseen kotiutuvan osuuden lisäksi on suunnitteilla pienimuotoista koulutuspakettia vielä tähän syksyyn. Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä? Yhteistyö on erittäin virkeää ja molemmin puolin antoisaa kaikkien
paikallisten valmistavan LVI-teollisuusyritysten kanssa. Mainittakoon heistä nyt ainakin satakuntalaisten lippulaiva Oras.

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle Elinkaariasiantuntijan tehtäväluettelon ELINK17, joka korvaa vuonna 2013 julkaistun tehtäväluettelon ELINK2. Tehtäväluettelo on tarkoitettu talonrakennusta koskevan energia- ja elinkaariasiantuntijan tehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi kaikenlaisissa kohteissa kaikkien hankinta- ja palkkiomuotojen kanssa. Tutustu aineistoon.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 11.8.2017 mennessä.

Yhteistoimintajäsenten tuella SuLVI edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Yhteistoimintajäsenyys on meille aatteellinen tuki, jolla yritys osoittaa olevansa alan aktiivinen toimija, joka tukee liiton työtä. Mutta miltä näyttää kolikon kääntöpuolella? Mitä etua yhteistoimintajäsenyydestä on yritykselle?

Saarijärveläisen Aritermin toimitusjohtaja Petteri Korpioja muistelee yrityksen olleen Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen jo kauan ennen kuin hän aloitti tehtävässään. Pienkattilavalmistuksesta ponnistanut yritys on kasvanut alallaan Suomen toiseksi suurimmaksi ja Korpioja pitääkin yhtenä menestyksen tärkeänä tekijänä näkyvyyttä asiakaskunnassa. Ja Ariterm todella näkyy aktiivisesti paitsi SuLVIn yhteistoimintajäsenenä, myös Lämmitysenergia yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja Bioenergia ry:n jäsenenä.

”LVI-alan toimijat ovat meille tärkeää asiakaskuntaa ja yhdistystoiminta on luonteva tapa kohdata alan tekijöitä. Lopulta kaupanteko on kuitenkin aina ihmisten välistä toimintaa, joten verkostoituminen on tärkeää”, kertoo Korpioja. ”Aatteellisuus on välillinen tekijä. Kun tukee toimialaa, on luonnollisesti halu tukea omaa liiketoimintaa. Verkostoituminen ja yhdistystoiminta helpottaa oman pelikentän hahmottamista, sillä asiakaskunnastamme ei ole olemassa selkeää yhtenäistä dataa kuten vaikka kännykkämarkkinoista”.

Yhteistoimintajäsenen jäsenet

Riittääkö yhteistoimintajäsenyys? Yhdistystoiminta on ihmisten kohtaamista, ja kuten Korpiojakin korostaa, liiketoiminta on ihmisten välistä toimintaa. Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan asiakkaat, potentiaaliset kollegat ja kilpailijat. Lisäksi SuLVIn koulutukset ovat aina edullisempia jäsenille, joten jos työnantaja kustantaa koulutuksen, kyllähän sekin etu kolahtaa lopulta yrityksen kassaan!

Lue lisää yhteistoimintajäsenyydestä