”Tulevaisuuden ennakointia ei voida tehdä, jos ei tunneta menneisyyttä ja toimintaympäristöä, jossa toimimme”. Näillä sanoilla aloitettiin Hämeenlinnan LVI-yhdistyksen tulevaisuustyöpaja. Työpajaan oli saapunut innokas kahdeksan jäsenen joukko. Mukana oli myös yhdistysten välisen yhteistyön nimissä Helsingin LVI-yhdistyksen nuorisoaktiivi Mikko Suhonen. Tilaisuus järjestettiin mukavan rennosti puheenjohtaja Antti Heinosen kotona syöden pitsaa ja salaattia. Näin tavoitettiin mukavan välitön tunnelma.
Työpajan aluksi käytiin läpi työn tavoitteita ja syitä miksi tulevaisuutta tulisi suunnitella. Työpajan tavoitteena oli hahmottaa sekä yhdistyksen menneisyyttä, ymmärtää yhteiskunnan muutosta, että löytää sellaiset kriittiset muutostekijät toimintaympäristöstä, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan tulevaisuudessa. Tavoitteena ei siis ollut yrittää keksiä käytännön toimintaa yhdistykselle seuraaville vuosille, käytännön toimet tulevat perässä, kun ymmärrys tulevaisuudesta on saatu riittävän korkealle tasolle.
Yhteiskunnan muutoksen vaikutukset
Ensimmäisenä ohjelmassa oli orientaatioluento yhteiskunnan muutoksesta ja murroksesta. Yhteiskunnan muutos modernin ajan selkeistä työurista, henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta, talkoohengestä ja täystyöllisyydestä kohti postmodernia aikaa alkoi käytännössä 1990-luvulla, kun tietoverkot alkoivat kehittymään.
Muutos on ollut raju ja se nopeutuu koko ajan, esityksessä käytiin läpi muutoksen vaikutuksia muun muassa työelämään ja yhteiskuntaan. Postmodernin ajan kolme merkkiä ovat näkyneet jo pitkään: ajan ja paikan välinen suhde on muuttunut epäselväksi, enää ei olla sidottuna paikkaan tai aikaan, mm. työelämä menee siihen suuntaan, että työ ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy. Sosiaalinen toiminta on irrottautunut sen paikallisesta yhteydestä, ihmiset eivät enää kokoonnu kovin helposti yhteen, sosiaalinen toiminta on jatkuvaa ja verkostot laajoja; virtuaalisesti. Olemme irrottautuneet perinteiden ketjusta, ”poika ei enää seuraa isäänsä”. Yleisen normin mukaista toimintamallia ei ole, vaan erilaisuus ja perinteistä irrottautuminen on trendikästä. Toisaalta tällekin saattaa tulla vastareaktio, eli perinteiden arvostaminen on omanlaisensa osoitus itsenäisyydestä ja omaperäisyydestä.
Maailma pienenee tietoverkkojen myötä
Muutoksen ymmärtäminen on tärkeää sen vuoksi, että ihmiseen vaikuttavat eniten uskomukset ja yhteiskunnan tuomat vaikutukset. Modernina aikana eläneet sukupolvet joutuvat kohtaamaan rajun muutoksen omasta näkökulmastaan. 1990-luvun jälkeen syntyneet sukupolvet elävät jo automaattisesti uutta postmodernia aikaa.
Tulevaisuuden tekijöille ei ole mikään ongelma hankkia 10-15 ammattia ja elää dynaamisesti erilaisissa tiloissa. Maailma pienenee tietoverkkojen kehittymisen kautta jatkuvasti, kulttuurien sekoittumista tapahtuu enemmän kuin koskaan. On täysin ymmärrettävää, että modernin ajan ja postmodernin ajan sukupolvet eivät tunnu ymmärtävän toisiaan. He elävät todellisuudessakin eri maailmoissa.
Perinteiden kunnioitus ja toiminnan uudistaminen kulkevat rinta rinnan
Yhdistystoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan murros vaikuttaa. Modernina aikana perustetut yhdistykset ja niiden aktiiviset jäsenet rakentavat toimintaa helposti yhä 
aikaisemman yhteiskunnan normien ja käytäntöjen mukaan. Toiminnan siirtäminen nuoremmalle polvelle tuntuu haastavalta, koska nuorempi polvi saattaa uudistaa toimintaa liian rajusti ja nopeasti ymmärtämättä modernin ajan perinnettä, joka tulisi säilyttää.
Tarvitaan siis sillanrakentajia, ihmisiä, jotka ymmärtävät eri sukupolvien välisen kuilun syyt. Sillanrakentajia tarvitaan sekä modernin ajan aktiivisista toimijoista että postmodernin ajan uusista aktiiveista. Yhdessä ymmärtämällä menneisyyden perinteet ja tulevaisuuden yhteiskunnan muutoksen saadaan toiminta jatkumaan. Tämän hetkinen tilanne, jossa yhdistykset ovat vaikeuksissa on aiheutunut yksinkertaisesti siitä, että muutos yhteiskunnassa on ollut niin nopea ja pääosin odottamaton, vain harvat ovat pystyneet muutoksen ennakoimaan.
Tulevaisuustyöpaja jatkui orientaatioluennon jälkeen jakautumalla kahteen ryhmään. Ryhmät tekivät kumpikin oman toimintaympäristöanalyysin käyttämällä PESTE -menetelmää. Usean kierroksen jälkeen saatiin rajattua muutostekijät kuuteen. Kuuteen muutostekijään, jotka tämän ryhmän mielestä ovat ne, jotka vaikuttavat HäLVIn toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.
Toimintaan vaikuttavat muutostekijät
- Tiede
- Energialähteet
- Vapaa-aika ja liikunta
- Vihreä energia
- Koulutus
- Kommunikaatioteknologia
Näiden tunnistettujen muutostekijöiden lisäksi käytiin läpi megatrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan yhdistystoimintaan, näitä ovat muun muassa digitalisaatio, globalisaatio ja glokalisaatio.
Yhdistystoiminnalle on tulevaisuudessakin kysyntää
Työpajassa keskusteltiin paljon ja jatkotyötä varten saatiin paljon materiaalia. Työpajaan osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että yhdistystoiminnalla on tulevaisuudessakin kysyntää. Nyt jo on näkyvissä tietoyhteiskunnan vastareaktiona tiedon tulvaan ”kyllästyminen”. HäLVIn perustehtävä oli vuonna 1974 ajantasaisen ja uuden tiedon jakaminen jäsenistölle. Näyttäisi siltä, että perustehtävä ei tulevaisuudessakaan juuri muutu, mutta sen muoto on eri. Tietoa ei enää tarvitse jakaa sen vuoksi, että sitä ei olisi. Tietoa tarvitsee jakaa sen vuoksi, että varmistetaan tiedon oikeellisuus. Yhdistystoiminnan perustehtävä onkin tulevaisuudessa siivilöidä tiedon tulvasta se oikea tieto jäsenilleen käyttöön.
Toinen puoli toiminnasta on sen sosiaalinen puoli. Glokalisaatio on noussut voimakkaasti uutena megatrendinä esiin. Glokalisaatio ajaa ihmisiä ja yhteiskuntia toisaalta laajempiin verkostoihin, mutta toisaalta tietoyhteiskunnan kyllästymisen vastareaktiona osallistumaan paikallisiin pieniin yhteisöihin, joissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunne. Jos ennakointi yhdistyksien osalta osuus oikeaan, niin vuonna 2024 yhdistystoiminta alkaa elämään uutta voimakasta kasvua, ihmiset haluavat hengähdyshetken kännyköistä ja sosiaalisesta mediasta. Tulevat sukupolvet siirtyvät tässä mielessä lähemmäksi modernin ajan maailmankuvaa. Tämä kuvaa muutoksen nopeutta, tarvetta olla ajan tasalla ja ennakoida.
Työ jatkuu HäLVIn osalta ja seuraavan kuukauden aikana kirjoitetaan tulevaisuuden skenaarioita vuoteen 2024 erillisellä työryhmällä. Tämän jälkeen hallitus laatii ja esittelee syyskokouksessa marraskuussa tulevaisuuden kuvan mukaisen HäLVI ry:n unelman ja polun, jota pitkin sinne kuljetaan.
Antti Heinonen
Hämeenlinnan LVI-yhdistys HäLVI ry
Puheenjohtaja
