Tag Archive for: energiatehokkuus

Kiinteistöjärjestelmät-ohjekortissa annetaan perustietoja suurissa kiinteistöissä käytettävistä lämpöpumppuihin perustuvista poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmistä ja Pientalot-ohjekortissa pientaloissa käytettävistä poistoilmalämpöpumppujärjestelmistä. Ohjekortit on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille sekä LVI-urakoitsijoille.

Lähetä kommenttisi meille ja kokoamme jäsenten kommentit yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle. Voit myös kommentoida suoraan Rakennustiedon lausuntopyynnöt -sivustolla.

Lähetä kommenttisi liiton yhteistä lausuntoa varten tästä linkistä 11.12.2020 mennessä.

Poistoilmalämpöpumput pientaloihin

Ohjekortti on tarkoitettu LVI-suunnittelijoille ja -urakoitsijoille. Ohjekortti sisältää ohjeistuksen poistoilmalämpöpumpun toimintaan (lämmön talteenotto, kylmäpiirin toiminta on/off -kompressorilla ja kylmäpiirin toiminta invertteriohjatulla kompressorilla), poistoilmalämpöpumppujärjestelmän suunnitteluun (uudisrakennuksessa, perusparannuskohteessa sekä sähkö ja tiedonsiirto ja asennustila).

Ohjeessa on myös poistoilmalämpöpumpun kytkennät muihin järjestelmiin, kuten ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, tuloilman viilennys ja käyttövesi. Ohjeessa käsitellään järjestelmän käyttöönotto, toimintakokeet, säätö, käytönopastus ja luovutus sekä yleisimmät ongelmatilanteet. Lopuksi otetaan kantaa toiminnan seurantaan ja huoltoon.

Tutustu ohjekorttiehdotukseen tästä.

Poistoilmalämpöpumput kiinteistöjärjestelmiin

Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille sekä LVI-urakoitsijoille. Ohjekortissa käsitellään kiinteistön poistoilmalämpöpumppujärjestelmän toiminta ja suunnittelu. Suunnittelussa käsitellään hankesuunnittelu, mitoitus, LTO-putkisto, asennustila sekä sähköjärjestelmät, tiedonsiirto ja etäohjaus

Lisäksi käsitellään kiinteistön poistoilmalämpöpumpun kytkennät muihin järjestelmiin, kuten ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys ja viilennys sekä käyttövesi. Ohjeessa käsitellään käyttöönoton vaiheet: urakoitsijan omatarkastukset, toimintakokeet, säätö, käytönopastus, luovutus sekä toiminnan seuranta ja järjestelmän viritys. Lopuksi käydään lävitse yleisimmät ongelmatilanteet.

Tutustu ohjekorttiehdotukseen tästä.

 

DI Viktoria Nádas, EQUA Simulation Finland Oy, palkittiin opinnäytetyöstään “Advanced design and control strategies to optimize a deep borehole field as long-term thermal storage” WEC Finlandin järjestämässä Energiapäivässä 20.10.2020. WEC Finland on energia-alan järjestö, joka toimii myös Maailman Energianeuvoston (World Energy Council, WEC) Suomen jäsenkomiteana.

Viktoria Nádas Kuva: M. Vuolle

Laajat ulkoiset tekijät, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja väestön keskittyminen ovat vaikuttaneet vahvasti rakennusalan lainsäätäjiin, kirjoittaa Nádas tutkielmassaan. Aiemmin on asetettu vaatimuksia sekä rakennuksille että niiden järjestelmille: energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energianlähteiden integrointia, fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä akkujen tai energiavarastoinnin käyttöiän pidentämistä. Energiatehokkuus ja talteenotto ovat pohjoismaiden LVI-suunnittelun keskiössä: paikallisen maalämmön hyödyntäminen ja varastointi ovat yhä suositumpia ja koneoppimiseen perustuva reaaliaikainen energiankulutuksen hallinnointi kiinnostaa yhä enemmän.

Nádas tutki opinnäytetyössään hiljattain rakennetun keskisyvän poranreikäkentän (BTES) toiminta- ja optimointimahdollisuuksia IDA ICE -simulointiohjelman avulla. Poranreikäkenttä yhdessä lämpöpumppujen kanssa olivat tarkasteltavan energiaratkaisun keskeisiä elementtejä. Ne palvelevat ympäri vuoden ja tuottavat sekä lämmitystä että jäähdytystä rakennuskompleksille. Lämmityskuorma on hallitseva.
Suunnitelmien mukaisesti toteutetun energiaratkaisun toimivuusanalyysien jälkeen kehitettiin ja testattiin energiaratkaisun lisäohjausmekanismeja. Pitkäaikaista lämpöteknistä käyttäytymistä (25 vuoden aikajänne) analysoitiin simuloimalla tarkoituksena saavuttaa haluttu lämpötilakäyttäytyminen poranreikäkentässä: lämpötekninen tasapaino ja lämmönvarastointi tarpeen mukaan. Edistynein ohjausstrategia perustui pallomaiseen 3-sektoriseen kenttäohjaukseen, mikä on tämän tutkimuksen kiistaton uutuus.

Tutkimuksessa osoitettiin, että tällaisen strategian avulla voidaan saavuttaa tasapaino ilman epäsuotuisaa poranreikäkentän pitkäaikaista jäähtymistä. Opinnäytetyössä esitettiin lähestymistapa myös simulointimalliparametrien kalibrointiin BTES-kentän lämpövastetestin (TRT) tulosten perusteella. Käyttämällä BTES-kentän optimoituja ja kalibroituja parametreja, voidaan sen lämpöteknistä toimintaa ja fysikaalisia prosesseja analysoida huomattavasti realistisemmin kuin ilman kalibrointia. Lisäksi tutkimuksessa esitettiin perusteltuja näkemyksiä simulointien (digitaalisten kaksosten) hyödyntämisestä maaperän lämpöä hyödyntävien paikallisten matalalämpötilaisten lämmitysverkkojen ohjauksessa ja säädössä. Opinnäytetyön tuloksilla on tieteellistä arvoa ja ne soveltuvat hyvin myös käytäntöön sovellettavaksi.

 

Vastuuprofessori: Markku J. Virtanen
Professor (Professor of Practice), DSc. (Tech)
Energy Efficiency and Systems/Department of Mechanical Engineering
Ohjaaja: Mika Vuolle

 

Pysyvä linkki Nádaksen opinnäytetyön tiivistelmään: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202006213918 Julkaisu käytettävissä vain digitaalisessa muodossa Harald Herlin -oppimiskeskuksessa ja sitä voi toistaiseksi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla Otaniemessä.

 

Edit 21.10. Tarkennettu järjestön tehtävää ja lisätty kuva palkitsemistilaisuudesta.

Päivitetty 15.10.2020:

Renovation wave strategy aims at doubling the rate of deep energy renovation of European buildings, meaning to renovate 35 million building units by 2030. The renovation wave shall contribute to the EU goals of cutting CO2 by 60% by 2050. Read the press release.

Ympäristöministeriö: ”Energiatehokas rakennuskanta on ilmastoteko ja korjaaminen elvyttää taloutta.” Lue tiedote.

Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti ensimmäisen Unionin tilaa koskevan puheensa 16.9.2020. Von der Leyen ilmoitti komission pyrkivän nostamaan päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi 37 % NextGenerationEU-rahastosta investoidaan nk. Green Deal tavoitteisiin.

Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan vähintään 55% päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös Suomen etu. ”Tiukempi EU-tason tavoite auttaa meitä saavuttamaan omat tavoitteemme, tasaa pelikenttää ja luo markkinoita puhtaiden ratkaisujen viennille”, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotteessa.

Von der Leyen vahvisti,että nk. Renovation Wave, eli rakennuskannan korjausrakentamista, tullaan kiihdyttämään. Lisäksi Von der Leyen kertoi “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.

LVI-järjestöjen yhteisö REHVA kertoi olevansa tyytyväinen komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja siihen, että rakennusten kunnostaminen on yhä strategian ytimessä.

REHVA:n johtaja Anita Derjanecz peräänkuulutti kuitenkin konkreettisia suunnitelmia. “Energiakomissaari Kadri Simsonin lupaama kunnostussuunnitelma näyttää viivästyvän. REHVA tukee täysin rakennusten peruskorjausten merkittävää lisäystä, mutta peruskorjaukset on tehtävä laadukkaasti, mikä johtaa todelliseen suorituskyvyn kasvuun käytön aikana. Energiakorjauksen on parannettava sisäilmaston laatua ja luotava terveelliset sisäympäristöt kansalaisille. Nykyinen pandemia tekee rakennusten hyvän ilmanlaadun kiireellisestä tarpeesta entistä selvemmän”, kirjoitetaan REHVAn lehdistötiedotteessa.

“Tarvitsemme energiatehokkaita ja terveellisiä rakennuksia samanaikaisesti, joten ne voivat auttaa myös vähentämään COVID-19: n tai vastaavien virusten leviämisriskiä. Renovation Wave on loistava tilaisuus saavuttaa tämä.” Derjanecz kertoi myös toivovansa, että toimenpiteet kohdistetaan ensinnä kouluihin ja että poliittiset päättäjät määrittelisivät viipymättä selkeät ja pakolliset kriteerit kunnostushankkeiden toteutukseen. Tähän Derjanecz myös tarjosi REHVAn tukea ja asiantuntija-apua.

Juuri päivää ennen von der Leyenin puhetta, REHVA allekirjoitti kahdeksan teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteisen avoimen kirjeen, joka osoitettiin presidentille ja muille Euroopan Unionin korkean tason virkamiehille ja vaatien kunnostustoimia viipymättä.

Rakennuskanta uusiutuu vain n. 1,5% vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan päästöjä on pienennettävä voimakkaasti. Etenkin vanhempien asuinkerrostalojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää energiaremonteilla kustannustehokkaasti parhaimmillaan jopa n. 80% (SYKE 2019).

“Hallituksen budjettiriihessä asuinrakennusten energia-avustuksia aiotaan jatkaa 40 miljoonalla eurolla. Tuet, kuten myös komission päästötavoitteet ja investoinnit Green Deal -tavoitteeseen tuovat alalle lisää töitä ja mahdollisuuksia. Luonnollisesti myös etua loppukäyttäjille”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun. Tarkemmat ohjeet löytyvät palvelun verkkosivuilta www.lausuntopalvelu.fi.

Voit myös vapaamuotoisemmin kirjoittaa kommenttejasi tällä lomakkeella ja Suomen LVI-liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen lausunnoksi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

Ehdotetun asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2020

Asetuksella tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain energiatehokkuutta koskevan 117 g §:n teknisiä järjestelmiä koskevia vaatimuksia.

Asetuksen tavoitteena on edistää rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta toimintaa siten, että sisäilmaston laatutaso varmistetaan. Lisäksi asetuksella edistetään paikallisen sähköntuotantojärjestelmän energiatehokasta toimintaa.

Lyhyesti

Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Uusiin rakennuksiin on asennettava itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvien laitteiden on säädettävä erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa.

Jos rakennukseen suunnitellaan ja rakennetaan rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä tai paikallinen sähköntuotantojärjestelmä, on järjestelmän täytettävä energiatehokkuuden vaatimukset. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä on suunniteltava siten, että sillä pystytään ohjaamaan ja valvomaan rakennuksen energiankulutuksen kannalta keskeisiä teknisiä järjestelmiä ja laitteita. Järjestelmä on suunniteltava ja mitoitettava toimimaan yhdessä rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa energiankäytön optimoimiseksi. Suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon sisäolosuhteiden tavoitetasot, rakennustyyppi ja energiansäästömahdollisuus.

Erityissuunnittelijan on suunniteltava ja mitoitettava paikallinen sähköntuotantojärjestelmä
energiatehokkaaksi ottaen huomioon rakennustyyppi ja rakennuksen käyttö, energiansäästömahdollisuus, energian varastointikyky, sähköenergian kustannussäästö, paikalliset olosuhteet sekä rajoitteet, jotka voivat vaikuttaa mitoitukseen.

Ehdotuksessa käsitellään myös järjestelmän asianmukainen käyttöönotto, ohjaaminen sekä järjestelmän kokonaisenergiatehokkuuden tarkastus ja dokumentointi.

Asetusluonnos (pdf)

Luonnos perustelumuistioksi (pdf)

 

Korona-viruksen aiheuttama huoli on saanut monet pohtimaan miten voisi tukea paikallista yrittäjää. Kotioloihin eristäytymisen hiljainen aika kannattaa hyödyntää tilaamalla LVI-suunnitelma nyt ja panostaa oman kodin aiempaa parempaan energiatehokkuuteen ja vaikkapa terveellisempään sisäilmaan. Sekä suunnittelu- että asennus- ja huoltotöihin on tarjolla erilaisia taloudellisia tukia.

Suomen LVI-liitto julkaisi helmikuussa LVI-suunnittelua tarjoavien henkilöjäsentensä yhteystiedot. Palvelu on tarkoitettu erityisesti omakotitaloasujille ja pienille taloyhtiöille. Listaus kattaa lähes koko Suomen, joten oman paikkakunnan suunnittelijan löytää tarvittaessa helposti.

Ammattimaisen LVI-suunnittelun edut

LVI-suunnitelmassa huomioidaan kokonaisuus, jossa kodin järjestelmät optimoidaan energiatehokkaasti ja järjestelmävalinnat tehdään puolueettomasti. Suunniteltu toiminta on myös pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampaa, kun yhden korjaustyön yhteydessä tiedetään jättää varaukset tuleviin. Kun suunnitelmat on hyvin tehty, niiden pohjalta on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia ja kilpailuttaa urakoitsijoita.

Etuna on myös se, että suunnittelija laatii suunnitelman etänä, omalla toimistollaan. Suurin osa suunnitelman laatimiseen tarvittavista tiedoista on saatavilla sähköisesti. On huomioitava, että tilanteen mukaan osa tarvittavista tiedoista voidaan kartoittaa vain paikan päällä käyden. Kun olet koonnut alla luetellut tiedot, keskustele suunnittelijan kanssa muista tarvittavista lähtötiedoista.

Selvitä ennen tarjouspyyntöä kiinteistön

  • rakennusvuosi
  • aikaisemmin tehdyt korjaukset
  • rakennuksen tilavuus, asuinhuoneistojen määrä, huoneistoluettelo
  • pinta-ala
  • lämmitysjärjestelmä ja siinä mahdollisesti havaitut puutteet
  • ilmanvaihtoratkaisu
  • käyttövesijärjestelmä

Suunnitelman ensimmäisenä tavoitteena voi olla vaikka terveellisempi sisäilma

LVI-suunnitelman laatiminen alkaa lähtötilanteen lisäksi tavoitteiden kartoittamisesta. Juuri nyt, kun oleskellaan paljon sisätiloissa, on esimerkiksi puhtaan ja raikkaan sisäilman merkitys korostunut entisestään.

Jo aiempina vuosina kuumat kesät ovat innostaneet kuluttajia hankkimaan ilmalämpöpumppuja jäähdytykseen. Lämpötilan hallinnan ja lämmityskustannusten pienentämisen lisäksi ilmalämpöpumpuilla on ajankohtainen tärkeä ominaisuus. Jos huonetilassa on ilmalämpöpumppu, jossa on sähköpurkaukseen perustuva ilmanpuhdistustekniikka, se voi poistaa ilmasta epäpuhtauksia kuten allergeeneja, bakteereita ja viruksia. Asunnossa jo olevan laitteen ominaisuudet kannattaa varmistaa sen asentajalta tai myyjältä. Yhtä ainoaa kaikkiin laitteisiin liittyvää ohjetta ei ole mahdollista antaa, sillä jokainen rakennus on oma kokonaisuutensa, jossa on monta eri tekijää. Siksi sekä suunnittelu- että asennus- ja huoltotöissä kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen.

Hyödynnä energia-avustus tai kotitalousvähennys

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen pienentää asumisen kustannuksia ja sen ympäristövaikutuksia. Siksi energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin on mahdollista saada taloudellista tukea. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Hakemukseen tarvitaan suunnitelma ja lopputulos todennetaan ammattilaisen laatimalla energiatodistuksella.

Omakotiasujien tai vain omaan asuntoonsa korjaustyötä teettävien kannattaa hakea kotitalousvähennystä. Vähennystä saa tehdyn työn osuudesta ja se on henkilökohtainen. Toisin sanoen vähennystä voi hakea myös laissa erikseen eriteltyjen lähisukulaisten asuntoon tai vapaa-ajan asuntoon tehtyihin töihin.

Lyhyesti

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait

  • energiatehokkuuslain
  • asunto-osakeyhtiölain
  • asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
  • vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
  • aravarajoituslain
  • vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
  • asumisoikeusasunnoista annetun lain
    muuttamisesta osittain direktiivissä määritellyn mukaiseksi.

Direktiivin keskeisenä sisältönä ovat aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksesta ja mittaukseen perustuvasta laskutuksesta sekä loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle laskutuksen yhteydessä tai muuten toimitettavista tiedoista.  Direktiivillä pyritään energiatehokkuuden parantamisen avulla saamaan aikaan ympäristöhyötyjä, parantamaan ilmanlaatua ja sen myötä kansanterveyttä, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiaturvallisuutta vähentämällä riippuvuutta unionin ulkopuolelta tuotavasta energiasta, alentamaan kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia, lievittämään energiaköyhyyttä, parantamaan kilpailukykyä sekä lisäämään työpaikkoja ja toimintaa kaikilla talouden sektoreilla.

Laeilla pannaan osaksi täytäntöön direktiivissä määriteltyjen sähkön, kaasun, kaukolämmön ja –jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden mittaamista ja laskutusta sekä niihin liittyvien tietojen antamista ja kustannusten laskuttamista koskevien artikloiden muutokset. Energiatehokkuusdirektiiviä pannaan täytäntöön myös muilla toimin, kuten valtiovallan ja eri toimijoiden välillä solmituilla energiatehokkuussopimuksilla.

Lisäksi muutoksenhakua koskevat säännökset saatetaan yhdenmukaisiksi  1.1.2020 uudistuneen lainsäädännön “oikeudenkäynnistä hallintoasioissa” kanssa. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös laki tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta, sekä muutettavaksi energiatehokkuuslain 32 §:ää (muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen).

Kommentoi hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta. Voit kommentoida myös esityksen yleisperusteluita, vaikutuksia, yleisiä säännöksiä, ottaa kantaa valvontaviranomaisiin.

Alkuperäinen lausuntoehdotus käsittelee myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä. Jos haluat kommentoida myös lukua 2 (Sähköajoneuvon latauspiste ja latausvalmius rakennuksessa), siirry suoraan ympäristöministeriön lausuntopyyntöön osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Kommentoi tällä lomakkeella 1.11.2019 mennessä. Asiantuntijamme kokoaa kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi ympäristöministeriön lausuntopalveluun.

Materiaalit

Direktiivi EU 2018/844

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta Luonnos 3.10.2019 (pdf)

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä. Ehdotetulla lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU 2018/844).

Lailla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, lisäämään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia.

Laissa säädettäisiin myös velvollisuuksia suunnitella ja rakentaa isoihin, muihin kuin asuinrakennuksiin automaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Lain valvontaviranomaisena toimisi kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavan maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että toimenpidelupaa tarvittaisiin tietynlaisen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä luku 3 luku

11 §. Uuden rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa uuden muun kuin asuinrakennuksen rakentamiseen, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatiojärjestelmä.

Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän teho olisi yli 290 kilowattia.
Lämmityksen osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellislämpötehoa lämmitysjärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Lämpimän käyttöveden tarvitsemaan lämmitystehoa ei lasketa mukaan nimellislämpötehoon. Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaan rakennuksen lämmitysteho on mitoitettava rakennuksen sijaintipaikkakunnan mukaisen mitoittavan ulkoilmalämpötilan mukaan. Ilmastoinnin osalta nimellisteholla tarkoitetaan valmistajan vahvistamaa suurinta nimellistä jäähdytystehoa ilmastointijärjestelmien osalta kilowatteina käytön aikana. Yleensä järjestelmät koostuvat useammasta kuin yhdestä osasta, jotka toimivat yhdessä. Tällöin nimellisteho vastaa yksittäisten yksikköjen nimellistehojen summaa. Nimellislämpöteho ja nimellinen jäähdytysteho lasketaan erikseen eikä niitä lasketa yhteen.

Laskettaessa lämmitysjärjestelmän nimellistehoa yhdistetyssä tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmässä lasketaan yhteen tilojen lämmitysjärjestelmän teho ja ilmanvaihtojärjestelmän tarvitsema lämmitysteho. Lämmöntalteenotto pienentää lämmitystehon tarvetta. Yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on järjestelmään asennettujen eri lämmönkehittimien nimellistehojen summa.

Laskettaessa ilmastointijärjestelmän nimellistä jäähdytystehoa yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän osalta lasketaan yhteen järjestelmässä olevien laitteiden nimelliset
jäähdytystehot. Uusille rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

12 §. Korjaus- ja muutostyön kohteena olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän mukaan haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaista rakennuslupaa tai 126 §:n mukaista toimenpidelupaa korjaus- ja muutostyöhön lämmitys-, ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmää koskien muussa kuin asuinrakennuksessa, rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava, että rakennukseen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen koskisi rakennusta, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, ja rakennusta, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho olisi yli 290 kilowattia. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä.

Korjaus- ja muutostyön kohteena oleville rakennuksille olisi syytä säätää samat vaatimukset kuin EPBD 2018-direktiivin 14 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 4 kohta edellyttää vastaaville jo olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille, jotta rakennusta ei tarvitsisi alkaa uudelleen varustamaan automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 13 §:n mukaan vuoteen 2025 mennessä.

13 §. Olemassa olevan rakennuksen varustaminen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä. Pykälän 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka lämmitysjärjestelmien tai yhdistetyn tilojen lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho olisi yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksen omistajan olisi huolehdittava, että käytössä oleva muu kuin asuinrakennus, jonka ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, olisi varustettava rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä. Nimellistehot laskettaisiin kuten 11 §:ssä. Olemassa olevan rakennuksen nimellislämpötehoa voi arvioida rakennuksen iän, ominaisenergiankulutuksen ja rakennuksen sijainnin perusteella määräytyvän mitoituslämpötilan mukaan.
Pykälän 1 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan mukainen ja pykälän 2 momentin määräaika rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamiselle olisi 15 artiklan 4 kohdan mukainen.

14 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän vaatimukset. Pykälän mukaan 11–13 pykälässä säädetyn rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän olisi kyettävä a) jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan sen mukauttaminen; b) tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuuden heikkeneminen ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista; ja c) mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa
sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta. Vaatimus vastaisi EPBD 2018 -direktiivin 14 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia ja 15 artiklan 4 kohdan a–c alakohtia.

15 §. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskeva poikkeus. Pykälän mukaan mitä 12 ja 13 §:ssä olisi säädetty ei sovellettaisi, jos automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen ei olisi teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa tai rakennuksen lämmitys- tai ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmä ei olisi sellainen, jota voitaisiin automaatiolla ohjata, tai rakennuksessa on jo 14 §:n vaatimukset täyttävä rakennuksen automaatioja ohjausjärjestelmä tai 14 §:n vaatimukset voitaisiin täyttää useamman järjestelmän kokonaisuudella.

Pykälän mahdollistaisi rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentamisvelvollisuutta koskevat poikkeukset korjaus- ja muutostöiden ja olemassa olevien rakennusten osalta. Rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen on lähtökohtaisesti teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa sellaisen uuden rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa, mitä ehdotettava laki koskisi. Pykälällä toimeenpantaisiin 14 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause ja 15 artiklan 4 kohdan ensimmäinen lause.

1.2 Laki maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta

126 §. Toimenpidelupa. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimenpidelupa tarvittaisiin myös rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen, josta säädettäisiin sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:ssä. Edellä mainitun lain mukaiseen rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseen tarvittaisiin hankkeen suuruudesta riippuen joko toimenpidelupa tai rakennuslupa.

Ehdotuksen tarkoituksena olisi, että maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n 2 momentin kohdassa 1—7 mainitut rakennukset olisivat myös sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmästä annetun lain 10—12 §:n velvoitteiden piirissä. Muilta osin momentin sisältöön ei tehtäisi muutoksia.

Rakennusten energiatehokkuuden tärkeys ilmastonmuutoksen torjunnassa aletaan pikkuhiljaa tunnistaa, mutta edelleen on vallalla sekä vääriä käsityksiä että vastaamattomia kysymyksiä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on kokonaisuus, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Euroopan unionin alueella. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rakennuksen energiatehokkuuden määritteleminen, joka tapahtuu laatimalla rakennukselle energiatodistus.

Energiatodistusta varten käydään paikan päällä

Energiatodistuksia laativat energiatodistusten laatijoiksi pätevöityneet talotekniikka-, energiatekniikka- ja rakennusalan ammattilaiset. Laatija käy kiinteistössä paikan päällä, vain uudisrakennuksissa laskelmat tehdään suunnitelmien ja piirustusten perusteella. Uudisrakennuksen laskelmat tarkistetaan ja päivitetään vastaamaan toteutunutta lopputarkastuksen yhteydessä.

Todistusta varten kiinteistössä tarkistetaan esimerkiksi ulkovaipan tiiveys, käytössä oleva tekniikka sekä kiinteistön lämmitystapa.
– Energiatodistuksen voi ajatella ikään kuin rakennuksen tuoteselosteena, jossa asiantuntija avaa rakennuksen tekniset ominaisuudet energiatehokkuuden kannalta, Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

Energiatodistus on kuin rakennuksen tuoteseloste

Energiatodistus määrittää kiinteistön energialuokan ja antaa vinkkejä sen energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä kautta kiinteistönomistaja säästää ympäristön lisäksi myös rahaa.
Energiatodistuksen hinta on Motivan tutkimuksen mukaan olemassa olevalle pientalolle noin 300–400 euroa ja rakennusluvan yhteydessä uudisrakennukselle noin 150–200 euroa. Investointina energiatodistus maksaa itsensä kiinteistön kustannustehokkuuden paranemisella takaisin, Könkön arvion mukaan lähtötilanteesta riippuen noin 1–10 vuodessa. Sen jälkeen syntyy säästöä.

Toimenpiteet tärkeysjärjestykseen

Energiatodistuksen laatija laskee rakennukselle E-luvun ja määrittää energiatehokkuusluokan. Laskelma perustuu kiinteistön teknisten ominaisuuksien pohjalta tehtyyn laskennalliseen energiankulutukseen. Energiatodistus vertaa siis toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia. Todistukseen merkitään kuitenkin myös kiinteistön käyttäjien energiankulutus, jos se on luotettavasti tiedossa.

Energiatodistuksen laatija voi antaa kiinteistönomistajalle myös vinkkejä esimerkiksi kiinteistön energianlähteen vaihtamisesta tai vesikaton uusimisesta. Könkön mukaan toimenpiteet ja niiden kustannukset kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen ja jakaa tuleville vuosille.

– Esimerkiksi 15 vuotta vanhoja ikkunoita ei kannata ehkä uusia ensimmäiseksi, jos kiinteistön öljykattila on peräisin 1960-luvulta, Könkö sanoo.

Säädöt kohdilleen

Kiinteistöjen energia- ja kustannustehokkuus saattaa parantua jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteellä, kuin laitteiden säädöillä. Esimerkiksi ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vedon tunnetta ja sen täytyy toimia oikeilla ilmamäärillä. Kulutukseen ja mukavuuteen tasaisen sisälämpötilan kautta vaikuttava lämmönsäätöautomatiikkakin voi olla säädetty väärin.

– Ja jos esimerkiksi vesikiertoisten järjestelmien huonekohtaisissa säädöissä termostaatit ovat tiensä päässä ja anturit putoilevat, se vaikuttaa suoraan kulutukseen ja asumismukavuuteen.

Joidenkin asuntojen myynti-ilmoituksissa lukee edelleen, ettei kiinteistöllä ole lain edellyttämää energiatodistusta. Siihen on laadittu sanktiomenettely, mutta ensisijaisesti kiinteistönomistajat yritetään saada ymmärtämään energiatodistuksen hyödyt ilman sanktioitakin.

– Energiatodistus on aidosti hyvä juttu. Se kannattaa nähdä ohjekirjana rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle, eli kustannusten leikkaamiselle sekä etuna rakennusta myydessä – osoittavathan tehty tilannekatsaus ja sen pohjalta toteutetut tai suunnitellut parannukset hyvää huolenpitoa omasta omaisuudesta, Könkö summaa.

Tämä tiedote on julkaistu ePressi-palvelussa 9.9.2019.

Unkarista kotoisin oleva Anita Derjanecz johtaa eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn toimintaa. ”Kun minut palkattiin alun perin projektipäällikön tehtäviin, oli se hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä ensimmäistä kertaa REHVAan palkattiin henkilö, jolla ei ollut teknillistä koulutusta”, Anita kertoo.

Derjaneczilla on kuitenkin hyvin vaikuttava tausta. Hän toimi Unkarissa aluekehityksen tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, joista viimeiset neljä osastonjohtajana ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Hänellä on tutkinnot kulttuuriantropologiasta ja kielitieteistä sekä maisterintutkinto aluekehittämisestä. Sen lisäksi hän on suorittanut opintoja muun muassa immateriaalioikeuksien hallinnasta ja innovaatiojohtamisesta.

Työskennellessään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa hän tutustui Zoltán Magyariin, joka on muun muassa unkarilaisen ÉTE:n (LVI-asiantuntijoiden yhdistys) varapuheenjohtaja. Magyar oli tuolloin myös REHVAn hallituksen jäsen ja rohkaisi Anitaa hakemaan REHVAssa avoinna ollutta tehtävää.

Teknillisen koulutustaustan puute ei suinkaan ole ollut haaste, vaan jopa etu, Anita kertoo. ”REHVAn päätehtävä on levittää ammatillista informaatiota ja työ vaatii erityisesti projektinhallinnan osaamista. Olemme menestyneet hyvin, sillä REHVAlla on nyt useita merkittäviä projekteja. Verrattuna tilanteeseen seitsemän vuotta sitten olemme lisänneet merkittävästi läpimenneiden ehdotusten määrää Euroopan Unionin komissiossa.”

REHVAn kautta vaikutamme Euroopan unionin alueen lainsäädäntöön

REHVAn toiminnanjohtamisen lisäksi Derjanecz edustaa organisaatiota EU-tasolla sekä muiden vastaavien järjestöjen parissa. Yhdessä teknologia ja tutkimus -komitean (TRC) puheenjohtajan Jarek Kurnitskin kanssa he koordinoivat ja seuraavat REHVAn vaikuttamista. He kokoavat REHVAn jäsenliittojen, kuten suomalaisen FINVACin sekä asiantuntijoiden antamat kommentit lausunnoksi, jonka REHVAn hallituksen täytyy vielä hyväksyä ennen julkaisua. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) päivitys.

REHVA osallistuu useisiin eurooppalaisiin energiatehokkaita, älykkäitä ja terveellisiä rakennuksia tutkiviin ja kehittäviin projekteihin. ”Käytännön tehtävissä toimivat Matteo Urbani, Giulia Marenghi sekä Andrei Litiu, itse osallistun strategisesti merkittävimpiin projekteihin”, Anita kertoo.

Derjaneczin mielestä REHVAn tulee kehittyä aiempaakin vaikuttavammaksi asiantuntijaksi ja luoda lisäarvoa myös uusille järjestöille, joita syntyy jatkuvasti. ”Olemme tällä hetkellä tiedon välittäjiä, luomme oppaita ja opintomateriaaleja. Seuraavaksi meidän tulee osallistaa jäseniämme projekteihin. Nyt syksyllä aloitamme uuden projektin U-CERTin kanssa ja seitsemän jäsenliittoa tulee olemaan mukana. Projekti tähtää käyttäjälähtöiseen energiatehokkuuden arviointiin ja sertifiointiin, joka edesauttaa rakennusten energiatehokkuuden standardisointia EU-maissa.”

REHVA on tiedonvälittäjä ja luo tärkeitä verkostoja

EU-projekteihin osallistuu useita erilaisia organisaatioita. ”Täytyy muistaa, että roolimme ja vahvuutemme on olla ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ei esimerkiksi koordinoija tai tutkija. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten yliopistojen verkostostamme, sillä niillä on yleensä tieteellisen osaamisen lisäksi kyky ja mahdollisuudet hallinnoida projekteja. Yliopistojen lisäksi pyrimme aina osallistamaan alan yrityksiä: valmistajia ja konsultteja, jotta voimme varmistaa, että kehitteillä olevat ratkaisut ovat myös markkinakelpoisia. On mielestäni myös tärkeää mainita, että usein jäsenorganisaatioillamme ei ole kokemusta tai kapasiteettia toimia EU -projekteissa. Monet osallistuvat ensimmäisiin EU-projekteihinsa juuri REHVAn kautta”, Anita huomauttaa lopuksi.

REHVA vaikuttaa moni eri tavoin. Suurin osa jäsenistä ja uutiskirjeiden tilaajista saavat ensikäden tietoa alaan vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Myös REHVAn järjestämät seminaarit ja workshopit ovat merkittävä mahdollisuus päästä kuulemaan suoraan EU:n lainsäätäjiä itseään.

Sekä EU:n että kansallisen tason lainsäätäjät ovatkin avainkohderyhmä. ”Euroopan Unionin komissio tunnistaa meidät keskeisenä sidosryhmän edustajana, joten REHVA kutsutaan aina tapahtumiin tai konsultoimaan, kun kyse on esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudesta”, Anita kertoo. Konkreettisena esimerkkinä REHVAn työstä hän mainitsee SRI:n (suomeksi älyratkaisuvalmiusindikaattorin) kehitystyön. ”Tapasimme hiljattain Suomessa Aalto-yliopistolla, professori Risto Kososen vetämässä asiantuntijatapaamisessa, jossa käsittelimme kriittisiä pisteitä ja suosituksia käytännön tutkimustulosten perusteella.”

Merkittävin projekti ei välttämättä kehitä teknologiaa vaan laatua

Kysyttäessä merkittävimmästä EU-projektista tähän mennessä, Anita epäröi tovin. ”On vaikea arvioida merkittävintä projektia, sillä ne ovat monitahoisia, lähestyen tehtäviä eri näkökulmista. Projektit kuten hybridGEOTABS ja TRI-HP ovat keskittyneet kehittämään hybridilämpöpumppujen teknologiaa, kun taas PROF-TRAC projekti keskittyi lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) koulutukseen.”

Anitalle itselleen mikä tahansa projekti, joka vaikuttaa Euroopan alueen rakennuskantaan parantaen niiden energiatehokkuutta ja samaan aikaan varmistaen mukavat ja terveelliset sisäolosuhteet, on erityisen tärkeä. ”Eikä niissä välttämättä ole kysymys teknologian kehittymisestä, vaan pikemminkin prosessi- ja laadunhallinnan varmistamisesta ja siitä, että eri sidosryhmät kuten insinöörit, arkkitehdit, suunnittelijat, tilaajat ja omistajat ymmärtävät toisiaan ja toimivat yhteistyössä.”

Tutustu käynnissä oleviin projekteihin REHVAn sivuilla

 

LVI-suunnittelija tuo rakennukseen säädettävyyttä, käytettävyyttä, mukavuutta sekä kustannus- ja energiatehokkuutta. Suomen LVI-liitto ehdottaakin, että leikkausten sijaan kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin.

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin 40 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Kun rakennusten lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät mitoitetaan energiatehokkaiksi ja kohdilleen, säästyy sekä rahaa että energiaa. Tässä LVI-suunnittelulla on merkittävä rooli.

Suomen LVI-liitto ehdottaakin, kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Suunnittelija valitsee ja mitoittaa rakennuksen LVI-järjestelmät kohdilleen. Kun verotus kannustaisi ammattisuunnittelijan käyttämiseen, saisimme rakennuksiimme parempaa
energiatehokkuutta, käytettävyyttä, toimivuutta ja sisäilmaa. Kustannustehokkuuden kautta investointi suunnittelijaan myös maksaa itsensä ajan kanssa takaisin.

– Ammattilaisen avulla oikeat ratkaisut saadaan oikeaan paikkaan ja kokonaisuudet toimiviksi, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVIn Samuli Könkö.

Kuntotutkimuksesta suunnitteluun

LVI-suunnittelun lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin voisi hyväksyä laajemmin myös rakennusten kuntotutkimukset. Ne kulkevat suunnittelun kanssa ikään kuin parivaljakkona: kun rakennuksen kunto ja sen tarvitsemat toimenpiteet ovat tiedossa, remontin pystyy aikatauluttamaan ja rytmittämään oikein.

Ilman suunnitelmia lopputulos ei välttämättä toimi toivotulla tavalla ja luvatut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.

– Pahin tilanne on tehdä remontti ilman mitään suunnitelmia. Se voi sattumalta onnistua hyvinkin, mutta usein remontti ei silloin mene niin kuin on ajateltu. Jälkeenpäin asioita on vaikea korjata, jos mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Varsinkin, jos urakastakaan ei sovita kunnolla, Könkö sanoo.

Kokonaisuus hallintaan

LVI-suunnittelijoita käytetään paljon uusissa rakennuksissa, ja tietyt isommat peruskorjaustyöt edellyttävätkin suunnittelijoita ja työnjohtajia. Kotitalousvähennyksen laajentamisesta hyötyisi siksi eniten korjausrakentaminen.

– Ammattisuunnittelijan käyttö on hyödyksi vähänkin isommassa remontissa, kuten järjestelmien uudistamisessa tai maalämmön rakentamisessa, Könkö kertoo.

Asiantunteva osaaminen näkyy siis rakennuksen laitteissa ja olosuhteissa. Ja kun tekeminen on huolellisesti suunniteltua, myös urakoitsijan työ helpottuu.

– Suunnittelija huomioi rakennuksen kokonaisuuden, jolloin jokaista palikkaa ei toteuteta erikseen. Nykyään monissa rakennuksissa on useampia järjestelmiä, kuten aurinkosähköä ja hybridijärjestelmiä. Niiden on tärkeää toimia kokonaisuutena.

 

Artikkeli julkaistu ePressissä 16.8.2019

Tag Archive for: energiatehokkuus

Rakennusten energiaseminaari järjestetään 7.5.2025 Pikku-Finlandiassa, Helsingissä. Seminaarin pääteemana on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja sen implementointi. Rakennusten energiaseminaarissa kohtaavat jälleen rakentamisen, suunnittelun ja konsultoinnin alan ihmiset. Seminaari on täsmäisku kaikille rakennusalan ammattilaisille, joiden työhön energiakysymykset liittyvät. On hyvä tietää, mitä energia-asioissa vaaditaan, osataan ja tehdään nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaarisivulle →

Mitä energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano tuo tullessaan?
Mitä uudet energiamääräykset tuovat työarkeemme?

Rakennusten energiaseminaarin ohjelma jakautuu neljään sessioon.

Ensimmäisessä sessiossa kuulemme, missä EPBD:n implementoinnissa mennään.

Toisessa sessiossa keskitytään siihen, miten pääsemme kohti päästötöntä rakennuskantaa niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Session päättää kiinnostava paneelikeskustelu, jossa kuulemme energiatehokkuusmääräysten ja hiilijalanjälkisääntelyn vaikutuksista eri sektoreille.

Kolmannessa sessiossa keskitymme uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja energian varastoimiseen rakennuksissa.

Rakennusten energiaseminaarin viimeisessä sessiossa “työnnämme kädet saveen”. Ajankohtaiset caset kertovat konkreettisesti energiansäästöön tähtäävien toimenpiteiden tuloksista.

Rakennusten energiaseminaarin ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa 3.3. seminaarisivulla.

Rakennusten energiaseminaarissa etsitään energiaratkaisuja

Keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi etsitään kuumeisesti. Mitkä ovat teidän ratkaisujanne? Tuokaa ne seminaarivieraiden tietoisuuteen Rakennusten energiaseminaarin tapahtumakumppaniständillä.

Seminaarivieraat toimialoittain (pdf)
Seminaarivieraat ammattinimikkeittäin (pdf)

Seminaarin yhteydessä järjestetään tuttuun tapaan myös näyttely. Näyttelymyynti on jo täydessä vauhdissa. Varaa paikkasi pikimmiten täältä!

Tervetuloa Rakennusten energiaseminaarin 2025 tapahtumakumppaniksi!

Tarjoamme teille mahdollisuutta tapahtumakumppanuuteen, joka sisältää:

  • näkyvän, peruskalustetun näyttelyosaston tapahtuman keskiössä
  • näkyvyyden seminaarin esitysaineistoissa ja tapahtumasivulla
  • Tapahtumakumppani-bannerit yrityksen markkinointiviestinnän käyttöön
  • Pääsyn näyttelyn keskustelualustalle, myös ennen tapahtumaa ja sen jälkeen
  • 2 seminaariosallistujaa

Lisätietoja Rakennusten energiaseminaarista tapahtuman verkkosivuilta.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-liitto SuLVI ry sekä VVS Föreningen i Finland rf.