Kesällä voimaan tulleen, uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2018/844) yksi pykälä käsittelee rakennuksen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön. Näiden ominaisuuksien arviointi direktiivissä kiteytyy yhteen indeksiin ”Smart Readiness Indicator (SRI)”. Alkuperäiselle englanninkieliselle termille on direktiivin suomenkielisessä käännöksessä löydetty vähän kömpelöltä kuulostava vastine ”älyratkaisuvalmiusindikaattori”, lyhyesti ”älyindikaattori”. Direktiivi määrää komission kehittämään yksinkertaisen indikaattorin, jolla voitaisiin vertailla rakennusten ja niiden teknisten ratkaisujen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön.
Tarkasteltavana kymmenen teknistä järjestelmää
Älyratkaisuvalmiusanalyysissä tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa).
Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen palveluita, jotka on määritelty teknologista/valmistajasta riippumattomalla tavalla. Kuvassa yhtenä esimerkkinä ilmanvaihdon ilmavirran säätö, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla (eri tasoisesti). Nollatason lisäksi kuvassa näkyy neljä laatutasoa. Mitä korkeampitasoinen laatutaso sitä suurempi positiivinen vaikutus sillä on älyindikaattoriin.
Indikaattorilla kahdeksan tavoitetta
Jokainen rakennuksen teknisen järjestelmän palvelu vaikuttaa kahdeksaan suurempaan tavoitealueeseen, jotka ovat
- rakennuksen energian säästö
- joustavuus jakeluverkkojen kannalta
- paikallinen energian tuotanto
- viihtyisyys
- käyttömukavuus
- hyvinvointi ja terveys
- huolto ja vikadiagnostiikka
- käyttäjäinfo
- Tavoitealueet näkyvät kuvassa alimpina.
Kunkin teknisen järjestelmän vaikutus saadaan sen tuottamien palvelujen tasosta. Yksittäisten palvelujen vaikuttavuuden lukuarvo saadaan tasoluokan (0, 1, 2, 3, 4) perusteella.
Tässä vaiheessa projektin keskeisessä palveluluettelossa on esitetty 112 teknistä palvelua teknologiasta riippumattomalla tavalla kahdeksalle tekniselle järjestelmälle, joiden jokainen tekninen palvelu on kuvattu 3-5 laatutasolla.
Älyvalmiusratkaisujen arviointijärjestelmä on joustava. Indeksin laskentaan ei tarvitse ottaa kaikkia teknisiä palveluita mukaan vaan siinä voidaan määritellä tai sopia tapauskohtaisesti eri rakennustyypeille sopivat mukaan otettavat tekniset palvelut. Asuinrakennusten arvioinnissa tullaan toimeen harvempien teknisten järjestelmien palvelujen arvioinnilla kuin monimutkaisen toimistorakennuksen arvioinnissa. Painokertoimia voidaan myös muutella kansallisten tavoitteiden mukaisesti.
Käytännössä nopeasti toteutettavissa
Arviointimenetelmä tuntuu monimutkaiselta, mutta käytännössä arvioinnin suorittaminen on suhteellisen nopeaa vaikka vain taulukkolaskennan avulla. Valmiiseen malliin syötetään valittujen teknisten palvelujen laatutaso, tämähän on Suomessa tuttua mm. sisäilmaluokituksessa käytetystä järjestelmästä. Mallin vaikuttavuus/painokertoimien määrittely on kertaluonteinen tehtävä. Niidenhän tulee olla vakioituja, jotta indeksi soveltuisi rakennusten älyratkaisuvalmiuden vertailuun.
Älyratkaisuvalmiusindikaattori on yksi uusittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin lisätty uusi idea, jolla tavoitellaan merkittävää energian käytön tehostumista automatiikan avulla. Se tulee varmasti käytössä lisäämään kiinnostusta älykkääseen rakennusten energiajärjestelmien säätöön.
Kiinnostus herännyt Suomessa
Kun saman aikaisesti Suomessakin on kiinnostus kasvamassa rakennusten älykkyyttä kohtaan tämä uusi indeksi olisi hyvä integroida tavalla tai toisella meneillään olevaan kehitykseen. Se tulee tarjoamaan automatiikkateollisuuden vapaaehtoisena järjestelmänäkin työkalun uusien palveluiden markkinointiin. Suomessa kehitteillä on älyindeksiin liittyvä hanke, jota vetää Aalto-yliopisto, mukana ovat mm. STUL, STEK, STK ja useita muita alan järjestöjä.
Indikaattorin käyttöönotto on joko tapauksessa jäsenvaltioiden omista toimista kiinni, mutta koska automatiikkateollisuus on niin kansainvälistä niin voisi olettaa, että EU-laajuisia edistämistoimia tulee näkymään.
Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori
