Tag Archive for: direktiivi

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyy kommentteja ehdotukseen valtioneuvoston asetukseksi lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutustiedoista, laskuista ja kustannusten jakamisesta. Kaikki kommenttipyynnöt ovat nähtävissä Lausuntopalvelussa.

Kommentoi ehdotusta tällä lomakkeella 31.12.2020 mennessä ja me kokoamme teidän jäsenten yhteiseksi lausunnoksi.

Asetuksen taustalla

Muutosdirektiivi edellyttää kattavaa ja yksityiskohtaista kansallista sääntelyä siitä, miten ja kuinka usein lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta laskutetaan ja mitä tietoja loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle on laskutuksesta ja kulutuksesta toimitettava. Jo säädetyillä laeilla on pantu nämä vaatimukset osittain täytäntöön, mutta myös asetustasoinen sääntely on tarpeen.

Asetusehdotuksen tavoitteena on, paitsi varmistaa energiatehokkuusdirektiivin riittävä täytäntöönpano Suomen osalta, myös parantaa energian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Viime kädessä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen pienentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.

 

Nykylainsäädäntö ei sisällä säännöksiä lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusten jakamisesta, joten niitä koskeva tässä ehdotettu sääntely on kokonaisuudessaan uutta.

Asumista koskevassa lainsäädännössä ei ennen muutosdirektiivin täytäntöönpanoa ole ollut nimenomaisia säännöksiä vesimaksuvastikkeesta tai muusta korvauksesta eikä veden kulutus- ja laskutustiedoista.

perustelumuistio_luonnos.docx –

Asetusluonnos.docx –

 

Lyhyesti

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait

  • energiatehokkuuslain
  • asunto-osakeyhtiölain
  • asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
  • vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
  • aravarajoituslain
  • vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
  • asumisoikeusasunnoista annetun lain
    muuttamisesta osittain direktiivissä määritellyn mukaiseksi.

Direktiivin keskeisenä sisältönä ovat aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksesta ja mittaukseen perustuvasta laskutuksesta sekä loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle laskutuksen yhteydessä tai muuten toimitettavista tiedoista.  Direktiivillä pyritään energiatehokkuuden parantamisen avulla saamaan aikaan ympäristöhyötyjä, parantamaan ilmanlaatua ja sen myötä kansanterveyttä, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiaturvallisuutta vähentämällä riippuvuutta unionin ulkopuolelta tuotavasta energiasta, alentamaan kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia, lievittämään energiaköyhyyttä, parantamaan kilpailukykyä sekä lisäämään työpaikkoja ja toimintaa kaikilla talouden sektoreilla.

Laeilla pannaan osaksi täytäntöön direktiivissä määriteltyjen sähkön, kaasun, kaukolämmön ja –jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden mittaamista ja laskutusta sekä niihin liittyvien tietojen antamista ja kustannusten laskuttamista koskevien artikloiden muutokset. Energiatehokkuusdirektiiviä pannaan täytäntöön myös muilla toimin, kuten valtiovallan ja eri toimijoiden välillä solmituilla energiatehokkuussopimuksilla.

Lisäksi muutoksenhakua koskevat säännökset saatetaan yhdenmukaisiksi  1.1.2020 uudistuneen lainsäädännön “oikeudenkäynnistä hallintoasioissa” kanssa. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös laki tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta, sekä muutettavaksi energiatehokkuuslain 32 §:ää (muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen).

Rakennusten energiatehokkuuden tärkeys ilmastonmuutoksen torjunnassa aletaan pikkuhiljaa tunnistaa, mutta edelleen on vallalla sekä vääriä käsityksiä että vastaamattomia kysymyksiä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on kokonaisuus, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Euroopan unionin alueella. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rakennuksen energiatehokkuuden määritteleminen, joka tapahtuu laatimalla rakennukselle energiatodistus.

Energiatodistusta varten käydään paikan päällä

Energiatodistuksia laativat energiatodistusten laatijoiksi pätevöityneet talotekniikka-, energiatekniikka- ja rakennusalan ammattilaiset. Laatija käy kiinteistössä paikan päällä, vain uudisrakennuksissa laskelmat tehdään suunnitelmien ja piirustusten perusteella. Uudisrakennuksen laskelmat tarkistetaan ja päivitetään vastaamaan toteutunutta lopputarkastuksen yhteydessä.

Todistusta varten kiinteistössä tarkistetaan esimerkiksi ulkovaipan tiiveys, käytössä oleva tekniikka sekä kiinteistön lämmitystapa.
– Energiatodistuksen voi ajatella ikään kuin rakennuksen tuoteselosteena, jossa asiantuntija avaa rakennuksen tekniset ominaisuudet energiatehokkuuden kannalta, Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

Energiatodistus on kuin rakennuksen tuoteseloste

Energiatodistus määrittää kiinteistön energialuokan ja antaa vinkkejä sen energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä kautta kiinteistönomistaja säästää ympäristön lisäksi myös rahaa.
Energiatodistuksen hinta on Motivan tutkimuksen mukaan olemassa olevalle pientalolle noin 300–400 euroa ja rakennusluvan yhteydessä uudisrakennukselle noin 150–200 euroa. Investointina energiatodistus maksaa itsensä kiinteistön kustannustehokkuuden paranemisella takaisin, Könkön arvion mukaan lähtötilanteesta riippuen noin 1–10 vuodessa. Sen jälkeen syntyy säästöä.

Toimenpiteet tärkeysjärjestykseen

Energiatodistuksen laatija laskee rakennukselle E-luvun ja määrittää energiatehokkuusluokan. Laskelma perustuu kiinteistön teknisten ominaisuuksien pohjalta tehtyyn laskennalliseen energiankulutukseen. Energiatodistus vertaa siis toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia. Todistukseen merkitään kuitenkin myös kiinteistön käyttäjien energiankulutus, jos se on luotettavasti tiedossa.

Energiatodistuksen laatija voi antaa kiinteistönomistajalle myös vinkkejä esimerkiksi kiinteistön energianlähteen vaihtamisesta tai vesikaton uusimisesta. Könkön mukaan toimenpiteet ja niiden kustannukset kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen ja jakaa tuleville vuosille.

– Esimerkiksi 15 vuotta vanhoja ikkunoita ei kannata ehkä uusia ensimmäiseksi, jos kiinteistön öljykattila on peräisin 1960-luvulta, Könkö sanoo.

Säädöt kohdilleen

Kiinteistöjen energia- ja kustannustehokkuus saattaa parantua jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteellä, kuin laitteiden säädöillä. Esimerkiksi ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vedon tunnetta ja sen täytyy toimia oikeilla ilmamäärillä. Kulutukseen ja mukavuuteen tasaisen sisälämpötilan kautta vaikuttava lämmönsäätöautomatiikkakin voi olla säädetty väärin.

– Ja jos esimerkiksi vesikiertoisten järjestelmien huonekohtaisissa säädöissä termostaatit ovat tiensä päässä ja anturit putoilevat, se vaikuttaa suoraan kulutukseen ja asumismukavuuteen.

Joidenkin asuntojen myynti-ilmoituksissa lukee edelleen, ettei kiinteistöllä ole lain edellyttämää energiatodistusta. Siihen on laadittu sanktiomenettely, mutta ensisijaisesti kiinteistönomistajat yritetään saada ymmärtämään energiatodistuksen hyödyt ilman sanktioitakin.

– Energiatodistus on aidosti hyvä juttu. Se kannattaa nähdä ohjekirjana rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle, eli kustannusten leikkaamiselle sekä etuna rakennusta myydessä – osoittavathan tehty tilannekatsaus ja sen pohjalta toteutetut tai suunnitellut parannukset hyvää huolenpitoa omasta omaisuudesta, Könkö summaa.

Tämä tiedote on julkaistu ePressi-palvelussa 9.9.2019.

Unkarista kotoisin oleva Anita Derjanecz johtaa eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn toimintaa. ”Kun minut palkattiin alun perin projektipäällikön tehtäviin, oli se hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä ensimmäistä kertaa REHVAan palkattiin henkilö, jolla ei ollut teknillistä koulutusta”, Anita kertoo.

Derjaneczilla on kuitenkin hyvin vaikuttava tausta. Hän toimi Unkarissa aluekehityksen tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, joista viimeiset neljä osastonjohtajana ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Hänellä on tutkinnot kulttuuriantropologiasta ja kielitieteistä sekä maisterintutkinto aluekehittämisestä. Sen lisäksi hän on suorittanut opintoja muun muassa immateriaalioikeuksien hallinnasta ja innovaatiojohtamisesta.

Työskennellessään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa hän tutustui Zoltán Magyariin, joka on muun muassa unkarilaisen ÉTE:n (LVI-asiantuntijoiden yhdistys) varapuheenjohtaja. Magyar oli tuolloin myös REHVAn hallituksen jäsen ja rohkaisi Anitaa hakemaan REHVAssa avoinna ollutta tehtävää.

Teknillisen koulutustaustan puute ei suinkaan ole ollut haaste, vaan jopa etu, Anita kertoo. ”REHVAn päätehtävä on levittää ammatillista informaatiota ja työ vaatii erityisesti projektinhallinnan osaamista. Olemme menestyneet hyvin, sillä REHVAlla on nyt useita merkittäviä projekteja. Verrattuna tilanteeseen seitsemän vuotta sitten olemme lisänneet merkittävästi läpimenneiden ehdotusten määrää Euroopan Unionin komissiossa.”

REHVAn kautta vaikutamme Euroopan unionin alueen lainsäädäntöön

REHVAn toiminnanjohtamisen lisäksi Derjanecz edustaa organisaatiota EU-tasolla sekä muiden vastaavien järjestöjen parissa. Yhdessä teknologia ja tutkimus -komitean (TRC) puheenjohtajan Jarek Kurnitskin kanssa he koordinoivat ja seuraavat REHVAn vaikuttamista. He kokoavat REHVAn jäsenliittojen, kuten suomalaisen FINVACin sekä asiantuntijoiden antamat kommentit lausunnoksi, jonka REHVAn hallituksen täytyy vielä hyväksyä ennen julkaisua. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) päivitys.

REHVA osallistuu useisiin eurooppalaisiin energiatehokkaita, älykkäitä ja terveellisiä rakennuksia tutkiviin ja kehittäviin projekteihin. ”Käytännön tehtävissä toimivat Matteo Urbani, Giulia Marenghi sekä Andrei Litiu, itse osallistun strategisesti merkittävimpiin projekteihin”, Anita kertoo.

Derjaneczin mielestä REHVAn tulee kehittyä aiempaakin vaikuttavammaksi asiantuntijaksi ja luoda lisäarvoa myös uusille järjestöille, joita syntyy jatkuvasti. ”Olemme tällä hetkellä tiedon välittäjiä, luomme oppaita ja opintomateriaaleja. Seuraavaksi meidän tulee osallistaa jäseniämme projekteihin. Nyt syksyllä aloitamme uuden projektin U-CERTin kanssa ja seitsemän jäsenliittoa tulee olemaan mukana. Projekti tähtää käyttäjälähtöiseen energiatehokkuuden arviointiin ja sertifiointiin, joka edesauttaa rakennusten energiatehokkuuden standardisointia EU-maissa.”

REHVA on tiedonvälittäjä ja luo tärkeitä verkostoja

EU-projekteihin osallistuu useita erilaisia organisaatioita. ”Täytyy muistaa, että roolimme ja vahvuutemme on olla ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ei esimerkiksi koordinoija tai tutkija. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten yliopistojen verkostostamme, sillä niillä on yleensä tieteellisen osaamisen lisäksi kyky ja mahdollisuudet hallinnoida projekteja. Yliopistojen lisäksi pyrimme aina osallistamaan alan yrityksiä: valmistajia ja konsultteja, jotta voimme varmistaa, että kehitteillä olevat ratkaisut ovat myös markkinakelpoisia. On mielestäni myös tärkeää mainita, että usein jäsenorganisaatioillamme ei ole kokemusta tai kapasiteettia toimia EU -projekteissa. Monet osallistuvat ensimmäisiin EU-projekteihinsa juuri REHVAn kautta”, Anita huomauttaa lopuksi.

REHVA vaikuttaa moni eri tavoin. Suurin osa jäsenistä ja uutiskirjeiden tilaajista saavat ensikäden tietoa alaan vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Myös REHVAn järjestämät seminaarit ja workshopit ovat merkittävä mahdollisuus päästä kuulemaan suoraan EU:n lainsäätäjiä itseään.

Sekä EU:n että kansallisen tason lainsäätäjät ovatkin avainkohderyhmä. ”Euroopan Unionin komissio tunnistaa meidät keskeisenä sidosryhmän edustajana, joten REHVA kutsutaan aina tapahtumiin tai konsultoimaan, kun kyse on esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudesta”, Anita kertoo. Konkreettisena esimerkkinä REHVAn työstä hän mainitsee SRI:n (suomeksi älyratkaisuvalmiusindikaattorin) kehitystyön. ”Tapasimme hiljattain Suomessa Aalto-yliopistolla, professori Risto Kososen vetämässä asiantuntijatapaamisessa, jossa käsittelimme kriittisiä pisteitä ja suosituksia käytännön tutkimustulosten perusteella.”

Merkittävin projekti ei välttämättä kehitä teknologiaa vaan laatua

Kysyttäessä merkittävimmästä EU-projektista tähän mennessä, Anita epäröi tovin. ”On vaikea arvioida merkittävintä projektia, sillä ne ovat monitahoisia, lähestyen tehtäviä eri näkökulmista. Projektit kuten hybridGEOTABS ja TRI-HP ovat keskittyneet kehittämään hybridilämpöpumppujen teknologiaa, kun taas PROF-TRAC projekti keskittyi lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) koulutukseen.”

Anitalle itselleen mikä tahansa projekti, joka vaikuttaa Euroopan alueen rakennuskantaan parantaen niiden energiatehokkuutta ja samaan aikaan varmistaen mukavat ja terveelliset sisäolosuhteet, on erityisen tärkeä. ”Eikä niissä välttämättä ole kysymys teknologian kehittymisestä, vaan pikemminkin prosessi- ja laadunhallinnan varmistamisesta ja siitä, että eri sidosryhmät kuten insinöörit, arkkitehdit, suunnittelijat, tilaajat ja omistajat ymmärtävät toisiaan ja toimivat yhteistyössä.”

Tutustu käynnissä oleviin projekteihin REHVAn sivuilla

 

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää edustamanne tahon kommentteja liitteenä olevasta ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnoksesta. Toimeenpanosäädös koskee paikallisia tilalämmittimiä.

Lisäksi pyydetään kommentteja liitteenä olevasta keskustelupaperista paikallisten tilalämmittimien ja ilma-ilmalämpöpumppujen energiamerkinnän yhdistämisestä.

Asetuksen muutos pitää sisällään säädöksessä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme kommenteista yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Suomen LVI-liitto SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. FINVAC on puolestaan kansainvälisten järjestöjen SCANVACin, REHVAn ja ASHRAEn jäsen.

”FINVACin hallitus uudistui maaliskuun lopuilla”, kertoo toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist. ”Hallituksessa jatkavat Jorma Säteri (SIY), Tuomo Niemelä (LIVI) sekä minä ja Mikael Nystedt (VSF). Uusina jäseninä aloittivat SuLVIa edustavat Risto Kosonen ja Jussi Kummu. Puheenjohtajana jatkaa Olli Seppänen ja hallituksen ulkopuolisina asiantuntijoina Tiina Strand (SuLVI) ja Mervi Ahola (SIY)”.

Toimeksiantoja sekä ympäristöministeriöstä että REHVAlta

Edessä on kiireinen kevät, sillä toimeksiantoja on saatu niin Suomen ympäristöministeriöltä kuin eurooppalaiselta LVI-järjestöjen katto-organisaatiolta REHVAltakin.
”Keräsimme ympäristöministeriön toimeksiannosta palautetta ilmanvaihdon mitoituksen oppaista, Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaasta sekä asetuksesta uuden rakennuksen sisäilmastolle ja ilmanvaihdolle. Saimme hyviä kommentteja sekä palautekyselyn että käytyjen keskusteluiden kautta”, Siru kiittää.

Palauteseminaari järjestetään syyskuun lopussa ja raportti on toimitettava ympäristöministeriölle marraskuun loppuun mennessä, joten seuraavaksi työryhmät ryhtyvät päivittämään mitoitusoppaita ja tekevät yhteenvedot asetuksen ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto-oppaan täsmennys- ja kehitystarpeista.

”Suurimmaksi osaksi oppaista saamamme palaute on ollut positiivista. Asetuksen osalta moni kokee yhä, että aiempi tilanne, jolloin ohjeet olivat rakennusmääräyksen yhteydessä, oli helpompi. Tämä kuitenkin antoi ohjeille ikään kuin korkeamman statuksen. Uusien asetusten tavoite oli yhtenäistää ja helpottaa työtä antamalla myös lisää vapautta suunnitteluun. Käytännössä kompasteluita on kuitenkin tullut, mutta onhan tilanne vielä suhteellisen uusi”, Siru tiivistää.

REHVA puolestaan kartoittaa tietoja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) myötä tulevien vaatimusten ja laatukriteerien taustaksi. ”Ensimmäinen kartoitus koski IV-tarkastuksia ja niiden erilaisia toteutustapoja eri EU-maissa. Toisessa kyselyssä aiheena on nk. Building renovation passport. Tämä olisi vapaaehtoinen, energiatodistuksia täydentävä dokumentti, joka ohjeistaisi pitkän aikavälin vaiheittaista korjaussuunnitelmaa rakennuksille, tavoitteena parantaa rakennuksen energiatehokkuutta”.

Toukokuussa CLIMA, REHVAn kokous ja opiskelijakilpailu

Edessä on myös REHVAn vuosikokous CLIMA -konferenssin yhteydessä. ”Vuosikokouksen yhteydessä myös eri työryhmät tapaavat toisiaan. Meitä on lähdössä melko vakiintunut ydinryhmä paikalle, kukin osallistuu oman vastuualueensa tapaamisiin”. Siru kehuu kokousta ja keskusteluita merkittäväksi kokemukseksi ja toivoo lisää henkilöitä edustamaan FINVACia. ”Eurooppalaisen kattojärjestön kokouksiin osallistuminen on aivan samoin yhdistystoimintaa kuin oman paikallisen yhdistyksen toimintaan osallistuminenkin”.
Yhtenä odotettuna kohokohtana on REHVAn opiskelijakilpailu, jossa Suomea edustaa Aleksi Mäki, työllään Demand response of space heating using model predictive control in an office building. ”Työssä on analysoitu kysyntäjoustoa mallipohjaisella menetelmällä ja lisäksi optimointia hyödyntäen. Se myös liittyy samaan projektiin ja aihealueeseen kuin edellisvuonna kilpailun voittaneen Kristian Martinin työ”.

SCANVAC palkitsee keväällä nuoren tutkijan

REHVAn kokouksen yhteydessä kokoontuvat myös Pohjoismaiden LVI-järjestöjen liiton, SCANVACin edustajat omaan vuosikokoukseensa. Vuosikokouksessa valitaan seuraava hallitus ja suunnitellaan tulevan vuoden yhteistä toimintaa. Keskeisimmät tapahtumat ovat vuonna 2020 järjestettävä RoomVent (Torino, Italia) sekä 2021 järjestettävä Cold Climate HVAC (Tallinna, Viro). ”Lisäksi jaamme tänä keväänä nuoren tutkijan palkinnon”, kertoo Siru, joka toimii myös SCANVACin toiminnanjohtajana. ”Ehdotuksia pyydettiin kaikista pohjoismaalaisista yliopistoista ja toivon, että pääsemme kokouksemme jälkeen julkistamaan palkinnonsaajan nimen”.

FINVAC – The Finnish Association of HVAC Societies
SCANVAC – Scandinavian Associations of HVAC Engineers
REHVA – Federation of European Heating and Airconditioning Associations

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Ammattilaisille on tarvetta

Asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen niin uusissa kuin korjattavissakin rakennuksissa merkitsee runsaasti töitä alan ammattilaisille. Viime vuosina talotekniikka-ala on kärsinyt jatkuvasta työvoimapulasta. LVI-alan järjestöt pyrkivät osaltaan vaikuttamaan nuoriin, jotta he valitsisivat talotekniikan ammatikseen. Alasta kerrotaan kattavasti esimerkiksi uudistetulla LVI-ala.fi -verkkosivuilla.

Talotekniikan hiilijalanjälki

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti on saanut ihmiset pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään. Jokainen voi vaikuttaa muuttamalla ruokailutottumuksiaan, palveluiden ja tavaroiden kulutusta ja vähentämällä henkilöautoilua. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja asuminen ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä niiden osuus on lähes 40 % kasvihuonepäästöistä.

LVI-alan järjestöjen tavoitteena on kertoa rakennusten talotekniikan merkityksestä, niin että ihmiset käyttävät ja huollattavat taloteknisiä järjestelmiä omassa asumisessaan ja pienentävät asumisen kustannuksia ja siten myös rakennusten kasvihuonepäästöjä.

Jokainen voi osallistua

Jokainen voi tehdä jo kohtuullisen pienellä vaivalla merkittäviäkin tekoja.

  • Pienennä huonelämpötilaa. Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta, mutta mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa on tutkittu asumisen viihtyvyyttä 18 asteen huonelämpötilassa.
  • Asennuta veden kulutusta vähentävät suuttimet ja vähennä lämpimän veden kulutustasi. Resurssiviisas asuminen -hankkeen tulokset osoittivat toimenpiteiden vaikuttaneen myös tasapuolisempaan vedenjakeluun kerrostalossa.
  • Nykyaikaista ilmanvaihto energiatehokkaaksi ja älykkääksi järjestelmäksi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Talotekniikka-asioissa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Yleensä jo taloteknisten järjestelmien huollolla ja oikealla käytöllä syntyy paitsi vähemmän päästöjä, myös euromääräisiä kustannuksia. Jokainen voi siis osallistua, mutta ala myös tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa heitäkin entistä enemmän.

Myös julkinen ohjaus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen

Rakennusten energiakäyttöä ohjataan monilla erilaisilla EU-säädöksillä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Sen myötä on jo otettu käyttöön mm. energiatodistukset ja edellytys lähes nollaenergiarakennuksista. Direktiivin tavoitteena on, että rakennusten aiheuttama kasvihuonepäästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on keskeinen rooli vuoden 2018 rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, joka ohjaa rakennusautomaation tehokkaampaan käyttöön sekä energiajärjestelmien säädön parantamiseen.

 

Vetovoima-hanke

Talotekniikka-ala on jo pidemmän aikaa kärsinyt työvoimapulasta, erityisesti päteville työnjohtajille ja projektijohdolle olisi kysyntää. Ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä! LVI-liittojen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan houkuttelevuutta nuorten silmissä ja lisätä alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää.

Yhteistyössä

LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergiayhdistys, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, Suomen LVI-Liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland.

Lisätiedot
Anne Valkama, viestintäsuunnittelija
Suomen LVI-liitto ry
p. 050 572 2228, anne.valkama (at) sulvi.fi

Pipsa Hiltunen, viestintäasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen (at) lvi-tu.fi
Tausta-aineisto: Sitran Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns –raportti

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio

Kesällä voimaan tulleen, uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2018/844) yksi pykälä käsittelee rakennuksen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön. Näiden ominaisuuksien arviointi direktiivissä kiteytyy yhteen indeksiin ”Smart Readiness Indicator (SRI)”. Alkuperäiselle englanninkieliselle termille on direktiivin suomenkielisessä käännöksessä löydetty vähän kömpelöltä kuulostava vastine ”älyratkaisuvalmiusindikaattori”, lyhyesti ”älyindikaattori”. Direktiivi määrää komission kehittämään yksinkertaisen indikaattorin, jolla voitaisiin vertailla rakennusten ja niiden teknisten ratkaisujen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön.

Tarkasteltavana kymmenen teknistä järjestelmää

Älyratkaisuvalmiusanalyysissä tarkastellaan kymmentä teknistä järjestelmää: lämmitys, lämmin käyttövesi, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, rakennuksen dynaaminen vaippa, tehontarpeen tasaus, energiantuotto, sähköajoneuvojen lataus, seuranta ja säätö (ylimmät laatikot kuvassa).

Rakennuksen tekniset järjestelmät tuottavat edelleen palveluita, jotka on määritelty teknologista/valmistajasta riippumattomalla tavalla. Kuvassa yhtenä esimerkkinä ilmanvaihdon ilmavirran säätö, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla (eri tasoisesti). Nollatason lisäksi kuvassa näkyy neljä laatutasoa. Mitä korkeampitasoinen laatutaso sitä suurempi positiivinen vaikutus sillä on älyindikaattoriin.

Indikaattorilla kahdeksan tavoitetta

Jokainen rakennuksen teknisen järjestelmän palvelu vaikuttaa kahdeksaan suurempaan tavoitealueeseen, jotka ovat

  • rakennuksen energian säästö
  • joustavuus jakeluverkkojen kannalta
  • paikallinen energian tuotanto
  • viihtyisyys
  • käyttömukavuus
  • hyvinvointi ja terveys
  • huolto ja vikadiagnostiikka
  • käyttäjäinfo
  • Tavoitealueet näkyvät kuvassa alimpina.

Kunkin teknisen järjestelmän vaikutus saadaan sen tuottamien palvelujen tasosta. Yksittäisten palvelujen vaikuttavuuden lukuarvo saadaan tasoluokan (0, 1, 2, 3, 4) perusteella.

Tässä vaiheessa projektin keskeisessä palveluluettelossa on esitetty 112 teknistä palvelua teknologiasta riippumattomalla tavalla kahdeksalle tekniselle järjestelmälle, joiden jokainen tekninen palvelu on kuvattu 3-5 laatutasolla.

Älyvalmiusratkaisujen arviointijärjestelmä on joustava. Indeksin laskentaan ei tarvitse ottaa kaikkia teknisiä palveluita mukaan vaan siinä voidaan määritellä tai sopia tapauskohtaisesti eri rakennustyypeille sopivat mukaan otettavat tekniset palvelut. Asuinrakennusten arvioinnissa tullaan toimeen harvempien teknisten järjestelmien palvelujen arvioinnilla kuin monimutkaisen toimistorakennuksen arvioinnissa. Painokertoimia voidaan myös muutella kansallisten tavoitteiden mukaisesti.

Käytännössä nopeasti toteutettavissa

Arviointimenetelmä tuntuu monimutkaiselta, mutta käytännössä arvioinnin suorittaminen on suhteellisen nopeaa vaikka vain taulukkolaskennan avulla. Valmiiseen malliin syötetään valittujen teknisten palvelujen laatutaso, tämähän on Suomessa tuttua mm. sisäilmaluokituksessa käytetystä järjestelmästä. Mallin vaikuttavuus/painokertoimien määrittely on kertaluonteinen tehtävä. Niidenhän tulee olla vakioituja, jotta indeksi soveltuisi rakennusten älyratkaisuvalmiuden vertailuun.

Älyratkaisuvalmiusindikaattori on yksi uusittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin lisätty uusi idea, jolla tavoitellaan merkittävää energian käytön tehostumista automatiikan avulla. Se tulee varmasti käytössä lisäämään kiinnostusta älykkääseen rakennusten energiajärjestelmien säätöön.

Kiinnostus herännyt Suomessa

Kun saman aikaisesti Suomessakin on kiinnostus kasvamassa rakennusten älykkyyttä kohtaan tämä uusi indeksi olisi hyvä integroida tavalla tai toisella meneillään olevaan kehitykseen. Se tulee tarjoamaan automatiikkateollisuuden vapaaehtoisena järjestelmänäkin työkalun uusien palveluiden markkinointiin. Suomessa kehitteillä on älyindeksiin liittyvä hanke, jota vetää Aalto-yliopisto, mukana ovat mm. STUL, STEK, STK ja useita muita alan järjestöjä.

Indikaattorin käyttöönotto on joko tapauksessa jäsenvaltioiden omista toimista kiinni, mutta koska automatiikkateollisuus on niin kansainvälistä niin voisi olettaa, että EU-laajuisia edistämistoimia tulee näkymään.

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori