Rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin tarvitaan yhtenäinen suomalainen menetelmä, jonka avulla eri rakennuksia voidaan arvioida vakioidulla tavalla. Menetelmän tulee soveltua sekä uudis- että korjausrakentamisen hankkeisiin sekä olla yhdensuuntainen rakennusten energiatehokkuuden säädösten kanssa. Lisäksi tavoitteena on kehittää arviointimenetelmästä yhteensopiva EN-standardien ja muissa maissa kehitteillä olevien vastaavien arviointimenetelmien kanssa.
Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 3.1.2019 mennessä SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella tai suoraan ympäristöministeriön lausuntopalvelussa.
Tutustu Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmäohje lausuntoversioon.
Taustalla
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointityökalu
Taustamuistio rakennusten elinkaariarvioinnin menetelmäohjeeseen
YM.fi: Vähähiilinen rakentaminen
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa.
Suomessa rakentamisen ympäristöohjaus on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta.
Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt arviointimenetelmä kattaakin rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.
“Rakennukset ovat erilaisia. Siksi on tärkeää, että koko elinkaaren vaikutuksia päästään arvioimaan. Näin voidaan löytää jokaisessa hankkeessa parhaat keinot vähentää ilmastovaikutuksia”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen sanoo.
Arviointimenetelmä on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden ja Green Building Council Suomen kanssa. Lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit sekä EU:n uudet rakennusten resurssitehokkuuden Level(s)-indikaattorit.
Arviointimenetelmästä apua arkkitehdeille ja insinööreille
Arviointimenetelmän tarkoituksena on auttaa pääsuunnittelijoita optimoimaan rakennusten hiilijalanjälkeä suunnittelun aikana. Näin rakennushankkeisiin ei välttämättä tarvittaisi lisää konsultteja, vaan arkkitehti tai insinööri voisi halutessaan tehdä arvioinnin itse.
“Hiilijalanjäljen laskennasta tulisi saada sujuva osa normaalia rakennussuunnittelun prosessia. Arviointiin on jo olemassa hyviä työkaluja ja ala kehittyy vauhdilla”, Matti Kuittinen kertoo.
Tietomalleja hyödyntämällä rakennuksen hiilijalanjäljen muodostumista voitaisiin seurata suunnittelun edetessä, ja arviointi voitaisiin myös tehdä joko yksinkertaistetulla tai tarkalla menetelmällä.
Yksinkertaistetussa menetelmässä hyödynnetään valmiita taulukkoarvoja rakennusten elinkaaren vaiheiden laskentaan, ja sillä pyritään helpottamaan menetelmän käyttöönottoa ja madaltamaan pääsuunnittelijoiden kynnystä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnille. Tarkennetussa menetelmässä elinkaaren eri vaiheet voidaan laskea erikseen, jolloin suunnittelu- ja tuoteratkaisujen edut pystytään näyttämään erittäin tarkasti.
Hiilikädenjälki kannustaa etsimään uusia ilmastoratkaisuja
Suomen arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja, sementtipohjaisten tuotteiden hitaita hiilinieluja ja rakennustuotteiden kierrätyksestä syntyviä hyötyjä. Hiilikädenjäljen arvioinnilla pyritään kannustamaan suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja eri tuotevalmistajia kehittämään innovatiivisia ilmastoratkaisuja.
