Tag Archive for: Elinkaarisuunnittelu

Kommentoi Ympäristöministeriön menetelmää rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Ympäristöministeriö valmistelee rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden arvioinnin säädösohjausta. Valmistelua on tehty vuodesta 2016 alkaen. Osana tätä valmistelua on kehitetty Suomen oloihin soveltuva rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Tämä lausuntopyyntö koskee arviointimenetelmää.

 

Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnilla pyritään pienentämään rakennuksen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä huolellisen ennakkosuunnittelun avulla.
Suomi tavoittelee ilmastolain mukaan 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta lukien. Tavoite vaikuttaa myös rakennusalaan.

Rakennusten vähähiilisyyden arviointi on jo lakisääteistä Hollannissa ja Ranskassa. Ruotsissa arviointivelvoite astuu voimaan 2022. Ympäristöministeriön arviointimenetelmä perustuu Euroopan komission laatimaan Level(s)-menetelmään. Sen pohjana ovat eurooppalaiset kestävää rakentamista koskevat standardit (mm. EN 15643 –sarja, EN 15978 ja EN 15804) sekä aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus.

 

Miten voit kommentoida

Mahdolliset lausunnot pyydetään lähettämään vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntopyyntö on jaettu kahteen osaa. Ensimmäinen osa käsittelee rakennusten vähähiilisyyden arviointia yleisesti. Toisessa osassa on mahdollista antaa yksityiskohtaista palautetta erikseen kuhunkin arviointimenetelmän osaan.

Lausunnon antamista varten voit rekisteröityä ja kirjautua ympäristöministeriön lausuntopalveluun.  Huomaa, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne voidaan julkaista.

Voit myös antaa kommenttejasi Suomen LVI-liiton lomakkeella ja liiton asiantuntija kokoaa jäsenten antamat kommentit yhteen liiton yhteiseksi lausunnoksi. Merkitse lomakkeeseen tarkasti mitä kysymystä tai menetelmän teknistä kohtaa kommentoit. Kommentoi 2.6.2020 mennessä.

 

Kommentoi elinkaarihankkeen sopimusmalleja

Rakennustieto pyytää lausuntoja otsikon RT-ohjekorttiehdotuksista. Näiden ohjekorttien pohjalta laaditaan myös täytettävät sopimuslomakkeet Sopimuslomake.Net -palveluun.

Elinkaarihankkeiden markkinoiden kasvaessa ja kehittyessä on tilaajien, palveluntuottajien ja alan keskeisten järjestöjen edustajien toimesta nähty tarpeelliseksi luoda Kira-alalle yhtenäiset sopimusmallit. Uusien sopimusmallien tavoitteena on yhtenäistää sopimusten rakennetta kuitenkin mahdollistaen hankekohtaiset tarkennukset.

Sopimusmalliehdotukset

Elinkaarihankkeen puitesopimusmalli RTS 19:34

Elinkaarihankkeen sopimusmalli RTS 19:35

Kommentoi tällä lomakkeella

Kommentoi ehdotuksia tällä verkkolomakkeella 24.8.2019 mennessä.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Taustatietoja

Sopimusmallien laatimisen yhteydessä on pidetty työpaja alan toimijoiden kesken ja huomioitu työpajan tuloksena saadut palautteet ja kehittämisideat. Uusi sopimusmalli pohjautuu pääosin Asianajotoimisto Krogeruksen aikanaan laatimaan ja useammassa eri elinkaarihankkeessa viimeisen 7 vuoden aikana testattuun, kehiteltyyn ja hyväksi havaittuun sekä toimivaan sopimuspohjaan. Taustalla on myös aikanaan Kuntaliiton, RAKLIn, Rakennusteollisuus RT:n, palveluntuottajien ja sopimusjuristien laatima palvelusopimus-malli.

 

 

Elinkaariasiantuntijaa kiinnostavat alan uutiset laidasta laitaan

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Eerik Mäkitalo toimii elinkaariasiantuntijana Swecolla. ”Elinkaariasiantuntija pyrkii etsimään asiakkaan kannalta parhaita energiatehokkuusratkaisuja kustannustehokkaasti huomioiden energiakustannusten lisäksi huolto-, ylläpito ja uusimiskustannukset valitun elinkaaren aikana”, Eerik kuvailee.

Eerik Mäkitalo

Elinkaariasiantuntijan tehtäväluettelo julkaistiin joulukuussa 2017 ja Eerik kertookin, että tilaajat vaativat hankkeisiinsa erillistä elinkaariasiantuntijaa selkeästi aiempaa useammin. ”Halutaan suunnitella ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Nykypäivänä se on mahdollista tehdä hyvinkin kustannustehokkaasti.”

Elinkaariasiantuntijan työ painottuu erityisesti hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheeseen. ”Työni on niin sanotusti poikkitieteellistä moniosaajan työtä, koska täytyy ymmärtää mikä kaikki energiatehokkuuteen vaikuttaa. Minulle on selkeästi hyötyä LVI-painotteisesta koulutuksestani, jonka olen saanut Tampereen Teknillisessä yliopistossa.”

Suomen LVI-liiton LinkedInissä mielenkiintoisia julkaisuja

Eerik seuraa kiinteästi Suomen LVI-liiton julkaisuja LinkedInissä. ”SuLVI jakaa monipuolisesti uutisia alan asioista, vähän laidasta laitaan ja se tukee omaa ammattiani hyvin. Globaalisti ajatellen olemme pieni maa ja vaikka LVI-tekniikkamme on huippua, ei siihen suinkaan pidä tuudittautua. On todella positiivista, että SuLVI jakaa esimerkiksi eurooppalaisen REHVAn tiedotteita eteenpäin”, Eerik pohtii. ”Olen aina ollut avoimen tiedonjaon puolesta, tähän toki vaikuttaa ehkä se, että olen aikoinaan myös opettanut LVI-suunnittelua ja rakennusten energiasuunnittelua. Avoimuushan johtaa lopulta kaikkien parempaan osaamiseen. Ja etenkin kun alalla on työvoimapulaa, on tutkimus ja kehitys jäänyt pakostikin vähemmälle. Tässä mielessä SuLVIn merkitys uuden tiedon välittäjänä korostuu.”

Jatkossa Eerik toivoo, että jakaisimme enemmän tietoa energiatehokkuudesta. ”Passiivinen aurinkosuojaus on asia, joka tulee jatkossa vaikuttamaan LVI-asiantuntijan ja elinkaariasiantuntijan työhön yhä enemmän. Edellinen kesä oli erittäin kuuma ja ilmastonmuutoksen myötä kuumia kesiä tulee varmasti myös lisää. Toivoisin lisää tietoa myös aurinkopaneelien ja -keräinten mitoituksista, sillä niissä tehdään valitettavan paljon virheitä”, Eerik harmittelee. ”Tulevaisuuden osalta minua kiinnostavat erityisesti faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen lämmön varastoinnissa (phase change material, PCM) ja mahdolliset uudet markkinoille tulevat energiamuodot.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme vielä antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa.
“LinkedIn saa täydet viisi pistettä, sillä viime aikoina ollut ihan viimeisen päälle hyviä ja ajankohtaisia uutisia. En seuraa Facebookia enkä Twitteriä.”

LinkedIn *****
Facebook –
Twitter –

Kommentoi ympäristöministeriön menetelmää rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arvioimiseksi

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin tarvitaan yhtenäinen suomalainen menetelmä, jonka avulla eri rakennuksia voidaan arvioida vakioidulla tavalla. Menetelmän tulee soveltua sekä uudis- että korjausrakentamisen hankkeisiin sekä olla yhdensuuntainen rakennusten energiatehokkuuden säädösten kanssa. Lisäksi tavoitteena on kehittää arviointimenetelmästä yhteensopiva EN-standardien ja muissa maissa kehitteillä olevien vastaavien arviointimenetelmien kanssa.

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 3.1.2019 mennessä SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella tai suoraan ympäristöministeriön lausuntopalvelussa.

Tutustu Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmäohje lausuntoversioon.

Taustalla

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointityökalu
Taustamuistio rakennusten elinkaariarvioinnin menetelmäohjeeseen
YM.fi: Vähähiilinen rakentaminen

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa.

Suomessa rakentamisen ympäristöohjaus on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta.

Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt arviointimenetelmä kattaakin rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.

“Rakennukset ovat erilaisia. Siksi on tärkeää, että koko elinkaaren vaikutuksia päästään arvioimaan. Näin voidaan löytää jokaisessa hankkeessa parhaat keinot vähentää ilmastovaikutuksia”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen sanoo.
Arviointimenetelmä on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden ja Green Building Council Suomen kanssa. Lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit sekä EU:n uudet rakennusten resurssitehokkuuden Level(s)-indikaattorit.

Arviointimenetelmästä apua arkkitehdeille ja insinööreille

Arviointimenetelmän tarkoituksena on auttaa pääsuunnittelijoita optimoimaan rakennusten hiilijalanjälkeä suunnittelun aikana. Näin rakennushankkeisiin ei välttämättä tarvittaisi lisää konsultteja, vaan arkkitehti tai insinööri voisi halutessaan tehdä arvioinnin itse.
“Hiilijalanjäljen laskennasta tulisi saada sujuva osa normaalia rakennussuunnittelun prosessia. Arviointiin on jo olemassa hyviä työkaluja ja ala kehittyy vauhdilla”, Matti Kuittinen kertoo.

Tietomalleja hyödyntämällä rakennuksen hiilijalanjäljen muodostumista voitaisiin seurata suunnittelun edetessä, ja arviointi voitaisiin myös tehdä joko yksinkertaistetulla tai tarkalla menetelmällä.

Yksinkertaistetussa menetelmässä hyödynnetään valmiita taulukkoarvoja rakennusten elinkaaren vaiheiden laskentaan, ja sillä pyritään helpottamaan menetelmän käyttöönottoa ja madaltamaan pääsuunnittelijoiden kynnystä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnille. Tarkennetussa menetelmässä elinkaaren eri vaiheet voidaan laskea erikseen, jolloin suunnittelu- ja tuoteratkaisujen edut pystytään näyttämään erittäin tarkasti.

Hiilikädenjälki kannustaa etsimään uusia ilmastoratkaisuja

Suomen arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja, sementtipohjaisten tuotteiden hitaita hiilinieluja ja rakennustuotteiden kierrätyksestä syntyviä hyötyjä. Hiilikädenjäljen arvioinnilla pyritään kannustamaan suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja eri tuotevalmistajia kehittämään innovatiivisia ilmastoratkaisuja.