Blogi Sivu 31

Talotekniikkaoppaat-hanke etenee

Muuttuneita määräyksiä ja ohjeita sovelletaan 1.1.2021 jälkeen käynnistyvissä uusissa suunnittelukohteissa.

Uudet asetukset sisältävät vain vaatimustekstiä, eivät enää ohjeita. Toimialalla laaditaan entisten ohjeiden tilalle oppaita.

Osana Talotekniikkaoppaat-hanketta valmistettu Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas on nyt julkaistu. Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. Oppaat julkaistaan osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.

FINVAC on laatinut kaksi opasta ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf).

Nämä oppaat ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ovat rinnakkaisia, eivät päällekkäisiä – molempia siis tarvitaan.

Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Parhaillaan on käynnissä syksyn 2017 aikana kirjoitetun Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan kommenttikierros.  Vaikuta oppaan sisältöön ja lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen sinettiä vaille valmis – sähköautojen latausmahdollisuuksia vauhditetaan

Ympäristöministeriön tiedote 1.2.2018

EU-maiden suurlähettiläät ovat eilen saavuttaneet Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin.
Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

“Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. Energia- ja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustaa

Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä.
EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. EU-suurlähettiläiden tänään saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun.

Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta.

Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Lisätietoja:
Maarit Haakana, ympäristöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 069,
Sari Rapinoja, lainsäädäntöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 320, etunimi.sukuimi(at)ym.fi

Säätiö LVY sr myöntää apurahaa erilaisiin LVI-alan hankkeisiin

2016 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat säätiöitä, selkeän enemmistön mielikuva säätiöiden toiminnasta on melko hyvä tai erittäin hyvä.

Säätiörekisteriä ylläpitää PRH. Tällä hetkellä säätiörekisterissä on noin 2 700 säätiötä, joista noin 800 on apurahasäätiöitä. Säätiöt tukevat vuosittain yli 0,5 miljardilla eurolla suomalaista tiedettä, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia. Säätiöiden myöntämä tuki yksinomaan tieteelle on kasvanut sadassa vuodessa 50 000 -kertaiseksi.

Säätiöillä on mahdollisuus rahoittaa myös epävarmoja hankkeita ja tukea luovuutta ilman edellytystä voiton tuottamiselle. Juuri tämä mahdollisuus tekee säätiöistä tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Maaliskuussa 2018 tulee täyteen 65 vuotta Säätiö LVY:n toimintaa

Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry (sittemmin Suomen LVI-liitto SuLVI ry) perusti maaliskuun 5. päivänä 1953 teknisen tutkimustyön tukemiseksi ”Säätiö L.V.Y.” -nimisen säätiön.

Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää talotekniikka-alaa ja sitä käsittelevää teknillis-tieteellistä tutkimustyötä. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan jakamalla avustuksia, apurahoja, stipendejä ja palkintoja. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.

Säätiö LVY myöntää apurahoja erilaisiin LVI-alan hankkeisiin. Apurahaa voi anoa LVI-talotekniikkaan liittyvään tutkimukseen väitöskirjan, diplomityön tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekemistä varten. Tutkimuksella on oltava merkitystä LVI-talotekniikan koulutukseen tai käytännön suunnittelu- ja toteutusratkaisujen uudistamiseen. Säätiön hallitus kokoontuu noin kolmen kuukauden välein ja käsittelee hakemukset.

Apurahojen hakemiselle ei ole määrämuotoista ajankohtaa eli apurahahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti.

Tue LVI-alan tutkimustyötä lahjoituksin

Voit myös itse tukea LVI-alan tutkimustyötä tekemällä lahjoituksen Säätiö LVY:lle. Säätiö voi ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia, kunhan näihin ei liity ehtoja, joiden säätiön hallitus katsoo olevan ristiriidassa säätiön etujen ja tarkoituksen kanssa.

Lahjoittaja voi myös neuvotella säätiön kanssa lahjoituksensa suuntaamisesta haluamalleen LVI-talotekniikan koulutuksen tai tutkimuksen alueelle. Näin lahjoitus ja sen tuella tehtävä tutkimustyö edistävät juuri sitä aluetta, joka on lahjoittajalle tärkeä.

Lahjoituksella voi myös onnitella juhlivaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä. Omana merkkipäivänä voi myös ohjata onnittelut säätiön toiminnan tukemiseen. Tuloverolain mukaan yhteisöt saavat vähentää vähintään 850 ja enintään 50 000 euron suuruisen lahjoituksen verotuksessa.

Lähde: Liisa Suvikumpu, PRH ”Säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa”, saatiolvy.sulvi.fi, Tuloverolaki 57§ Lahjoitusvähennys.

Päivitetty 10.9.2018 sanamuotoja korjattu

Kuusi kysymystä SuLVIn hallitukselle

Liiton puheenjohtajat ja hallituksen kokoonpano kaudelle 2018-2019 vahvistettiin liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajana jatkavat Risto Kosonen ja varapuheenjohtajina Jarek Kurnitski ja Jarmo Kuitunen. Ketä ovat Suomen LVI-liitto SuLVIn hallituksen jäsenet ja mitkä ovat heille tärkeitä asioita? Näin he vastasivat kuuteen kysymykseen:

1. Nimi
2. Jäsenyhdistys
3. Työpaikka ja toimi
4. Mitä yhdistystoiminta on antanut sinulle
5. Elämänohjeesi
6. Mikä on merkittävin asia, jota haluat viedä eteenpäin SuLVIn hallituksessa

1. Mikko Liljeberg
2. Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI
3. Olen toimitusjohtajana Komfovent Oy:ssä. Olemme Liettualaisen emomme tytäryhtiö, joka myy ilmanvaihtokoneita ja komponentteja.
4. Toiminta on antanut minulle paljon ystäviä ja kontakteja. Myös hauskaa yhdessä oloa ja paljon excursiota mitä moninaisempiin paikkoihin.
5. Elämän mottona minulla on ollut; Do or do not, there is no try – eli tee tai älä tee, yrittämistä ei ole olemassakaan. Tämä varastettu pieneltä vihreältä mieheltä Tähtien sota -elokuvista, eli Yodalta.
6. Haluan, että kaikki jäsenet tuntevat kuuluvansa LVI-ammattilaisten aktiiviseen joukkoon

1. Tapio Kanerva
2. Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys, KeLVI
3. Fläkt Woods Oy, Johtava asiantuntija
4. Hyvää alan verkostoitumista, paljon hyviä ystäviä, sisältöä sekä työ- että vapaa-aikaan.
5. Teen asiat parhaani mukaan, se yleensä riittää!
6. Markkinointi-ihmisenä ajattelen aina arvostusta, brändäystä, näkyvyyttä. Näitä asioita kehittämällä SuLVI toimii ja kehittyy hallitusti pitkällä tähtäimellä. Työ ei ole väliaikaista, vaan jatkuvaa.

1. Marko Haavikko
2. Lapin LVI-yhdistys, LapiLVI
3. Koulutus Redu Jokiväylä, Talotekniikka, päätoiminen tuntiopettaja, lämpöpumppulaitteistotyöt vastuukouluttaja/ tutkintovastaava, Kemijärvi Rakennustekniikka, päätoiminen tuntiopettaja.
4. Verkostoitumista, hyviä ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollisuuden vaikuttaa.
5. Pitkä päätyyn ja perään. Ihminen ei ole koskaan valmis. Tunne elämä joka hengenvedolla – ja älä unohda hengittää.
6. Haluan edustaa Lappia ja koko LVI-alaa.

1. Harri Hahkala
2. Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI, aiemmin ELVI
3. Metropolia AMK,projekti-insinööri
4. Uusia kontakteja,mielenkiintoisia kohde-ekskursioita
5. Tekemällä fiksusti, pääsee helpommalla
6. Paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen ja heitä auttavien koulutuskonseptien kehittäminen

1. Ari Hyvärinen
2. Kouvolan LVI-yhdistys,KoLVI
3. AH COOL OY, Yrittäjä
4. Yhdistystoiminta on antanut hyvin paljon uusia ystäviä ja työelämässä saman alan henkilöiden tapaamisia, jotka helpottavat työtekoa, kun jo tunnet henkilöt muusta yhteydestä, hyviä koulutus- ja vierailutapahtumia yrityksiin ja valmistavaan teollisuuteen,
messumatkoja koti- ja ulkomaille.
5. Keskity siihen, mitä olet tekemässä, äläkä anna minkään kääntää päätäsi.
6. SuLVIn ja jäsenyhdistyksien välisen vuorovaikutuksen lisääminen.

1. Johanna Hokkanen
2. Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI
3. Teknocalor Oy:ssä taloteknisten mittalaitteiden myyntipäällikkönä
4. Alan kontakteja, tietoa, elämyksiä ja kokemuksia
5. Rehellisyys ja inhimillisyys ovat tärkeitä arvoja, työ ja toimeen tarttuminen ominaista.
6. Ovet auki ja yhteistyöllä eteenpäin. Jokainen paikallisyhdistyksen jäsen ja yhteistoimintajäsen mukaan vaikuttamaan.

1. Jorma Kauppinen
2. Kuopion LVIyhdistys, KuLVI
3. Insinööritoimisto LVI-Planor Oy
4. Verkostoituminen. Olen saanut tutustua muiden alan toimijoiden kanssa omassa kotikaupungissa ja sen ulkopuolella. Myös tieto ja koulutus on ollut tärkeää.
5. Edu Kettusen biisin sanoin ”Fiiliksellä beibi”. Pitää pystyä nauttimaan omasta työstään.
6. Haluan vaikuttaa LVI-suunnittelijoiden elämään koskeviin asioihin ja usein juuri
tätä näkökulmaa tuon esille hallituksen keskusteluissa.

1. Pentti Kuurola
2. Oulun LVI-yhdistys, OuLVI
3. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy, suunnittelupäällikkö
4. Yhdistystoiminta on antanut minulle mahdollisuuden tutustua alalla työskenteleviin ihmisiin myös työkuvioiden ulkopuolella. Epämuodollinen kanssakäyminen on luonut ystävyyssuhteita sekä kohtuullisen laajan kontaktipiirin, jota ei varmasti ilman yhdistystoimintaa olisi päässyt syntymään. Olin jo opiskeluaikana, 20 vuotta sitten, paikallisyhdistystoiminnassa mukana. Näiden kontaktien ansiosta osasin lähettää ”täsmätyöpaikkahakemuksen”, jonka ansiosta sain ensimmäisen työpaikkani.
5. Joskus aikaisemmin olen todennut ”Muut tekee mitä osaavat, minä teen mitä haluan”.
Tällä hetkellä, hieman vanhempana ja toivottavasti viisaampana, toteamus ”Tieto lisää tuskaa” tuntuu enemmän omalta.
6. Ilman jäseniä ja jäsenyhdistyksiä ei olisi SuLVIakaan. Lisäksi tähän yhtälöön tarvitaan
myös jatkuvuutta, jota opiskelijat ja nuoret LVI-osaajat tuovat. Hallitustyöskentelyssä
olen pyrkinyt tuomaan esille opiskelijoiden ja nuorten tarpeita, jotta yhdistystoiminnan tulevaisuus olisi myös tältä osin turvattu.

1. Erkki Råman
2. Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistys, KePoLVI
3. Ab Tallqvist Infra Oy:ssä, työmaapäällikkönä. Tehtäväkenttä on varsin lavea.
4. Yhdistystoiminta on ollut minulle rikkaus ja kunnia. Tämä siksi että olen saanut kuljettavakseni polun, josta voin ammentaa oppia, verkostoitua ja virkistäytyä.  Työelämässä näistä asioista on ollut suunnatonta hyötyä.
5. Yrittänyttä ei laiteta. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että aina kannattaa yrittää
parhaan kykynsä mukaan, mitä se sitten lieneekään.
6. Ajatuksenani on tuoda esille SuLVI:n hallituksessa INFRA-ALA. Mielestäni tämä
erittäin tärkeä osa-alue on jäänyt täysin huomiotta ja tässä uskon olevan sarkaa
mitä tulisi todellakin kehittää.

Samuli Könkö Suomen LVI-liiton koulutuspäälliköksi

Jokioisista kotoisin oleva Samuli aloitti SuLVIn uutena koulutuspäällikkönä 22.1.2018. ”Olen aina ollut tavalla tai toisella tekemisissä talotekniikan kanssa ja se on yksi intohimoni kohde. Talo ilman talotekniikkaa on pelkkä kuori. ”

Samuli Könkö

”Aloitin putkiasentajana ja vähitellen uran edetessä olen aina opiskellut lisää. Kun kiinnostuin alasta enemmän, opiskelin Teknisessä opistossa ja opiskeluiden ohella toimin suunnittelijana ja työnjohtajana. Tämän jälkeen tein töitä pienemmässä alan yrityksessä ja toimenkuvani oli laaja ja mielenkiintoinen. Tein urakointia, urakkalaskentaa ja osallistuin markkinointiin. Kokemusta karttui myös myyntityöstä, sillä tapasin näprätä iltaisin atk-laitteiden kanssa”, kertaa Samuli uraansa ja mainitsee, että hänellä on puolisonsa kanssa myös oma terveysalan yritys, jonka pyörittäminen on tosin päätynyt sittemmin vaimon vastuulle.

”Lopulta arvioin näyttöjä ja tässä yhteydessä minua kutsuttiin opettajaksi. Kieltäydyin aluksi, mutta viimein uteliaisuus vei voiton. Kävin siinä yhteydessä opettajakorkeakoulun.” Samuli siirtyykin SuLVIin Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä, jossa hän opetti mm. talotekniikkaa ja kiinteistöpalveluita.

”Olen ollut FoLVIn aktiivinen jäsen aina yhdistyksen perustamisesta lähtien, toiminut yhdistyksen puheenjohtajanakin. Seuraan Suomen LVI-liittoa aktiivisesti Facebookissa, sillä huomasin, että sinne on aina koottuna alan parhaat jutut. Näin huomasin myös ilmoituksen koulutuspäällikön hausta”, kiittelee Samuli.

Talotekniikka-ala on tärkeä!

Koulutuspäällikön tehtävissä Samuli haluaa korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä. ”Kouluttautuminen ei pääty siihen, että saa paperit käteensä. Siitä se vasta alkaa. Ala muuttuu jatkuvasti, asiakkaiden odotukset, asetukset ja lait muuttuvat. Haluaisin olla edelläkävijä, toteuttaa tänään sen, mitä toiset miettivät vasta huomenna.”

Samuli toteaa, että teemme työtä erittäin tärkeällä alalla, LVI-ammattilaiset ovat tärkeä voimavara ilmastonmuutosta torjuessa. Hän on opettanut myös kestävän kehityksen periaatteita ja muistuttaa, ettei kyse ole vain jostain lajittelusta – kestävällä kehityksellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.

”Fiksuilla ratkaisuilla tehdään tulevaisuus.”

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö
Samuli Könkö
050 327 6592
samuli.konko (at) sulvi.fi

Kommentoi: Talotekniikan oppaat, Vesi- ja viemärilaitteistot -opas

Talotekniikkateollisuus pyytää kommenttejanne opasluonnoksesta, joka sisältää opastavia tekstejä ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistosta tueksi. Opasluonnos on laadittu sähköisenä (siirry oppaan tervetuloa sivulle).

Voitte lähettää kommenttinne oppaan viimeistelyä varten SuLVIn kautta. SuLVI on yksi järjestötahoista, joilla on kommentointioikeus julkaisualustalle.

Lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

Aalto-yliopisto: Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen – veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet

Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset.

Kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen Meri Sipilän diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea.

Tutkimus paljasti, että hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lisäksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteistön hanan ja putkiston ikä sekä niissä käytetyt materiaalit.

”Nikkeliä liukeni veteen erityisesti kiinteistöissä, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteistöissä, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todennäköisesti peräisin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijyä voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista”, Meri Sipilä kertoo.

Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lainsäädännössä terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimmäisarvo 20 µg/l. Se ylittyi litran vesinäytteissä kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut käyttämättömänä yli 8 tunnin ajan. Enimmäisarvon ylittävissä näytteissä nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 21–80 µg/l. Sipilä kuitenkin korostaa, että nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sisällä seissyt vesi oli laskettu pois.

Lyhyemmillä seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdessä näytepisteessä. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi seisoneessa vedessä yhdessä näytepisteessä ja oli lisäksi lähellä raja-arvoa muutamassa näytepisteessä. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.

”Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu. Näin kiinteistön vesijärjestelmässä seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle”, Sipilä sanoo.

Huomio kiinteistöjen vesikalusteisiin

EU:n juomavesidirektiivin muutos edellyttää, että kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylmässä hanavedessä tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista. Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontanäytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen jälkeen, jolloin näyte vastasi käytännössä vesilaitoksen toimittamaa verkostovettä. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet täyttivät tässäkin tutkimuksessa reilusti lainsäädännön asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.

Uuden näytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteistöjen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikentävä vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa löydetään ylityksiä, selvitetään, löytyykö syy kiinteistön vesijärjestelmästä vai vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Sen jälkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.

Myös terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Meri Sipilän diplomityö ”Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit” hyväksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vetämään hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta.

Lisätietoja:

Meri Sipilä, projekti-insinööri, DI, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
p. 044 279 3587
meri.sipila(at)fcg.fi

Päivi Peltonen, prosessikemisti, FM, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
paivi.peltonen(at)fcg.fi

Riina Liikanen, vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry & Adjunct Professor, Aalto-yliopisto
p. 040 758 1418
riina.liikanen(at)vvy.fi

Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista lähteistä, terveysvaikutuksista ja enimmäispitoisuuksista löytyy Valviran julkaiseman Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16.

Palkitsemme suunnittelijapäivässä Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään muille, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea suunnannäyttäjä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.  Ehdotuksia Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi otettiin 15.1.2018 saakka ja palkinnon saaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivän yhteydessä 14.2.2018.

Ehdokkaat Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi ovat sosiaalisia ja tarkkoja työssään

LVI-suunnittelun merkitys kasvaa koko ajan, energiatehokkuus ja sisäilman laatu ovat tämän hetken trendejä. LVI-suunnittelijan onkin oltava perillä oman työnsä vaikutuksista rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen.

Näistä asioista ehdotettuja henkilöitä kiitettiin:

“Ehdottamani henkilö on rauhallinen ja erittäin järjestelmällinen ihminen. Hän pystyy omaksumaan nopeasti suuria kokonaisuuksia ja muistaa sopimansa, hänen kanssaan on helppo työskennellä.”

”Hän teki diplomi-insinöörityönsä rakennusten energiaoptimoinnista. Täysin uusi tapa tehdä simulointeja. Alalla ei ole vielä edes kunnolla tajuttu potentiaalia parametriselle simuloinnille.”

“Ehdokkaani haluaa jakaa tietoa ja edistää myös muiden ammattitaidon kehittymistä. Hän on selvästi pelaaja, joka tekee muista parempia. Hän on ulospäin suuntautunut, markkinointihenkinen ja kunnianhimoinen. Hänen vahvuuksiaan ovat asetusten, määräysten ja standardien tuntemus sekä projektin koordinointiin liittyvät taidot.”

”Hänellä on nuoresta iästä huolimatta erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta. Työkaveri kehuu hänen huumorintajuaan ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”.

”Nuoresta iästään huolimatta hän on erittäin kokenut tekijä työssään. Työnsä hän hoitaa sovitusti ja nopeasti, mutta huolella. Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa huomioiden kaikki tasapuolisesti. Valvojana hän on tarkka ja oikeudenmukainen. ”

”Hän on ripeä kokonaisuuksien hallitsija.”

”Hän on järjestelmällinen.”

”Hän on erittäin kiinnostunut ja innostunut etsimään uusia innovatiivisia vaihtoehtoja asiakkaille. Kyky tehdä vaativiakin kohteita nuoresta iästään ja vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Monipuolinen ja erittäin lahjakas suunnittelija.”

”Hän tulee hyvin toimeen kaikkien sidosryhmien kanssa ja omakotitalo-asiakkaiden palaute on ollut pelkästään positiivista. Hänen suunnitelmistaan ei ole tullut yhtään reklamaatiota ja asentajat kehuvat hänen suunnitelmiensa laatua.”

”Jos tarvitaan LVI-sanakirjaan kuva ”huipputyyppi, LVI-suunnittelija”, voitte lisätä siihen hänen kuvansa.  Hänen kanssaan on kiva tehdä töitä.  Hän tarttuu ennakkoluulottomasti töihin ja selvittää asiakkaan odotukset reippaasti. Hän on myös ottanut luottosuunnittelijan roolin urakoitsijan suuntaan.”

Kommentit ovat referoitu suosittelijoiden lähettämistä teksteistä.

Ring Ring, Mikko Tampereelta

Soitamme jälleen Suomen LVI-liiton jäsenille ja kysymme kuulumisia. Ring ring on juttusarja, jonka haastateltavat valitaan satunnaisesti Suomen LVI-liiton jäsenrekisteristä.

Mikko Aro aloitti LVI-suunnittelijan uransa tasan kymmenen vuotta sitten 2008 ja hyvin pian sen jälkeen tamperelaisen KnowTekin palveluksessa. KnowTek tarjoaa korjausrakentamisen LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä taloteknistä valvontaa liike- ja asuinkiinteistöihin. Perinteisiä putkiremontteja ja muuta LVISA-suunnittelua unohtamatta.

Mikko Aro

”LVI-suunnittelu on päätyöni, mutta olen tehnyt myös valvontaa, laatinut energiatodistuksia ja olen erikoistunut laatimaan energialaskelmia lämpöpumppujärjestelmään siirtymisestä. KnowTek on aiemmin ollut lähinnä saneerauksiin keskittyvä toimisto, mutta viime vuosien aikana olemme tehneet paljon myös uudisrakentamisen LVI-suunnittelua. Kohteet vaihtelevat asuinrakennuksista myymälähalleihin. Voin sanoa, että työ on todella ollut mielenkiintoista ja vaihtelevaa”, kertoo Mikko.

Jatkossa suunnittelijalle enemmän vastuuta

Mikko kokee, ettei suunnittelutyö ole muuttunut paljoakaan hänen työuransa aikana, mutta toteaa, että vaikka uusiin asetuksiin tutustuminen on vielä hiukan kesken, jatkossa suunnittelijalle annetaan enemmän vastuuta, eikä työ ole niin säänneltyä jatkossa. Koulutukseen hän on joka tapauksessa jo ilmoittautunut.

”Voisin itse asiassa olla aktiivisempikin kouluttautuja ja hyödyntää nimenomaan Suomen LVI-liiton tarjoamia jäsenhintaisia koulutuksia enemmän. En ole toistaiseksi osallistunut TaLVIn tapaamisiin sen aktiivisemmin. Minulle jäsenyyden tärkein etu on ollut tähän mennessä Talotekniikka-lehti, jota arvostan paljon. ”

LVI-alalla näytti riittävän työtä – ja riittää yhä

Mikko ei muista aivan varmaksi, miksi aikoinaan päätyi LVI-alalle – hänellä kun ei ollut sukurasitetta saatikka kutsumusta. Sen sijaan nuori mies oli katsellut, että alan työtilanne vaikutti hyvältä, töitä riittäisi ja lisäksi LVI-ala on niin laaja, että kouluttauduttuaan on mahdollista tehdä vaikka mitä.

LVI-insinööreistä onkin pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden syksyllä 2016 tekemän suhdannekyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä piti toimihenkilöiden saatavuutta heikkona. SKOLin kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa.

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui vuoden alusta

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui piirtämisestä suunnitteluun vuoden 2018 alussa, kun koko rakentamismääräyskokoelma uudistui. Kun aiemmin puhuttiin määräyksistä, jatkossa puhutaan asetuksista. Asetusten soveltamiseen jää aiempaa enemmän tulkinnan varaa ja niitä tuetaan oppailla, jotka toimivat tukimateriaalina, eivätkä ole velvoittavia. Muutos on merkittävä LVI-suunnittelijoiden työssä.

LVI-suunnittelija parempaa rakentamista varmistamassa

Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, joten niiden osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on merkittävä. Puhumattakaan siitä, että energiatehokkuudella on suora vaikutus asumiskustannuksiin. Talotekniikan keskeisin osa on LVI-tekniikka.

LVI-tekniikan tavoitteena on energiatehokas, terveellinen ja viihtyisä asuminen ja LVI-alan ammattilainen työskentelee puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Samaan aikaan LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tulevat tarvitsemaan nykyistä enemmän LVI-osaajia.

LVI-suunnittelijoille oma seminaari – SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018

Suomen LVI-liitto järjestää LVI-suunnittelijoille seminaarin, jossa ajankohtaisia asetusmuutoksia ja suunnittelijan työarjen haasteita lähestytään käytännöstä käsin. Seminaarin yhteydessä on vielä näyttely, jossa saa tutustua rauhassa alan uusimpiin ratkaisuihin. Yhden päivän aikana pyrimme tarjoamaan kiireisille suunnittelijoille koko paketin: verkostoitumista, tietoa ja tuotteita.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija tekee työtä hyvällä asenteella

Palkitsemme suunnittelijapäivässä myös Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan, sillä haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Ehdotuksia sopivasta henkilöstä otetaan vastaan 15.1.2018 saakka.

Lisätietoja osoitteessa sulvi.fi/sulvinsuunnittelijapaiva.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Tiina Strand, p. 040 505 5445

1...303132...41Sivu %Ko. sivu% yhteensä %kaikista sivuista%
© Copyright: SuLVI 2017. Sivusto: Viidakkorumpu