Blogi Sivu 19

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voitti uudenaikaisesti tehty perinteinen putkiremontti

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittaja on Asunto Oy Untuvaisentie 2, Helsinki

Voittajaksi erottui yhteistoimintamallilla tehty perinteinen putkiremontti

  • Taloyhtiön hankeselvitys ja kuntotutkimukset tehtiin kustannustehokkaasti yhdessä
    alueen identtisten sisartalojen kanssa.
  • Yhtiökokous valitsi normaalia suuremman hallituksen hankesuunnittelun alkaessa ja
    laajensi näin osaamistaan ja tiedotusresurssejaan.
  • Yhtiö kilpailutti ja valitsi urakoitsijan hankesuunnittelun perusteella.
  • Hankkeen toteutussuunnittelu tehtiin yhteistyössä yhtiön, suunnittelijoiden ja
    urakoitsijan kesken. Muun muassa urakoitsijan materiaali- ja asennustapaosaamista
    hyödynnettiin suunnittelussa.
  • Hankkeen johtaminen on ollut erityisen ammattitaitoista, yhtiön hallitus on
    osallistunut laajalti suunnitteluun, päätöksenteon valmisteluun ja
    osakastiedotukseen.
  • Remontin aikana kohteella oli kokoaikainen työnjohto ja hankkeella kokoaikainen
    tiedottaja.
  • Peruskorjauksen lisäksi taloyhtiö rakennutti uuden kerhotilan kattoterasseineen ja pesutuvan. Lisäksi hankesuunnittelun yhteydessä hallitus selvitti kiinteistön muut jalostusmahdollisuudet ennen kuin teki yhtiökokoukselle ehdotuksensa urakan laajuudesta.
  • Hankkeen laajuudesta huolimatta hankkeen hinta alitti budjetoidun hinnan yli 10
    prosentilla ja se oli vertailukelpoisten putkiremonttien hintahaarukan alalaidassa.

Vuoden Putkiremontti 2018 -kilpailun voittaja on
Asunto Oy Untuvaisentie 2, Helsinki

Kiinteähintainen yhteistoimintamalli (Sweco)
Perinteinen putkiremontti, IV-järjestelmän uusiminen, yhteistilojen perusparannus.

Hallituksen puheenjohtaja  Jaakko Olli
Isännöitsijä  Aki-Pekka Hietanen, Roihuvuoren Lämpö Oy
Urakoitsija Bravida Finland Oy, Juha Silovaara
Pääsuunnittelija  Jussi Jaakola, Sweco Taloyhtiöpalvelut
Projektijohtaja  Kaisu Lindqvist, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Asukasvastuuhenkilö  Janika Lehtinen, Bravida Finland Oy

Voittajalle luovutetaan seinään kiinnitettävä messinkilaatta, isännänviiri ja 1 000 euron stipendi asukasviihtyvyyttä parantaviin hankintoihin.

Kaksi kunniamainintaa hyvin suunnitelluille ja hallitusti toteutetuille peruskorjauksille ahtaissa kaupunkikortteleissa

Asunto Oy Porvoonkatu 33, Helsinki
Helsingin Alppilassa sijaitseva taloyhtiö valitsi neuvottelemalla urakoitsijan, jonka palvelukonsepti vakuutti yhtiön hallituksen ja osakkaat. Valinnan perusteita olivat muun muassa lyhyt asunto- ja putkilinjakohtainen asumishaitta, pitkälle viety työmaalogistiikka, työmaan johtaminen, päätöksenteko ja tiedottaminen. Urakoitsijan palvelu ’suunnittele ja toteuta’ -projektinjohtourakka teki myös hankkeesta ajallisesti tiiviin. Yhtiökokous valitsi urakoitsijan vuoden 2016 lopulla ja urakka valmistui jo 2018 tammikuussa.

Tavoitehintainen projektinjohtourakka (Fira)
Perinteinen LVIS-saneeraus.

Hallituksen puheenjohtaja Juhani Saukkonen
Isännöitsijä Simo Lähteensuo, Astala Isännöinti Oy
Urakoitsija Fira Oy, Ilmo Pöntinen
Pääsuunnittelija Jani Riihinen, RT-konsultit Oy
Projektijohtaja Jarmo Halonen, Fira Oy
Asukasvastuuhenkilö Marianna Henriksson, Fira Oy

Asunto Oy Vuori, Helsinki
Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevan suuren taloyhtiön laajaan peruskorjaukseen kuului putkiremontin lisäksi painovoimaisten kiviaineisten poistoilmahormien korjaus ja yhtiön piharakennuksen vesikaton uusinta. Hanke käynnistyi kolme vuotta ennen urakoitsijavalintaa ja toteutussuunnittelun aloitusta. Yhtiökokousten lisäksi taloyhtiön osakkaat ja hallitus käsittelivät aktiivisesti hankkeen tavoitteita tiedotus- ja keskustelutapaamisissaan.

Urakan toteutusta johdettiin ja valvottiin tiiviisti yhtiön hallituksen ja toteuttajan taajaan pitämillä työmaakokouksilla ja osakäyttöönottotarkastuksilla.

Tavoitehintainen projektinjohtourakka
Perinteinen LVI-saneeraus ja useita lisäurakoita.

Hallituksen puheenjohtaja Ritva Suurnäkki
Isännöitsijä Janne Lehtonen, Priman Oy
Urakoitsija Peab Oy, Tero Vehmaa
Pääsuunnittelija Kari Kemppainen, Vahanen PRO Oy
Projektijohtaja Atte Stambej (alku) ja Kati Jääskeläinen (myös päävalvoja), Vahanen PRO Oy
Asukasvastuuhenkilö Heidi Viiman, Peab Oy

Kunniamaininnan saajille luovutetaan seinään kiinnitettävät messinkilaatat, isännänviirit ja
400 euron stipendit asukasviihtyvyyttä parantaviin hankintoihin.

Yhteiskuvassa sekä palkittujen että raadin paikalla olleet edustajat.

Lisätietoja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja, DI Arto Krootila, 0400 740 584 tai info(at)vuodenputkiremontti.com.

Vuosittaisen Vuoden Putkiremontti -kilpailun järjestävät yhdessä

  • Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry
  • Suomen LVI-liitto SuLVI ry
  • LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
  • Rakennusteollisuus RT ry ja
  • Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Kilpailun palkitsemista tukee Suomen Messusäätiö.

MiLVIn aktiivijäsenet aloittivat vuoden 2019 vierailulla Pursialan voimalaitokselle

MiLVIn menestys huomioitiin myös Mikkelin kaupunkilehdessä.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.01.19 Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksella. Vierailuun osallistui yhteensä n. 20 yhdistysten jäsentä ja isäntänä ESE:llä toimi tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Tutustumisen kohteena oli hiljattain valmistunut polttoaineiden vastaanottoasema. Polttoaineen vastaanottoasemainvestointi oli suuruudeltaan n. 16-17milj. euroa ja nyt ei ole vähään aikaan suunnitelmissa yhtä suuria investointeja.

Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esitteli aluksi noin tunnin mittaisella ”kalvosulkeisella” ESE-konsernin osakkuusyhtiöiden historiaa ja nykypäivää strategioiden, toimintatapojen ja tunnuslukujen muodossa. Kolme kantavaa periaatetta ovat Paikallisuus, Luotettavuus ja Ympäristöystävällisyys.

Pursialan voimalaitoksen päätuotteet ovat kaukolämpö ja sähkö. Vuoden 2018 tuotantoluvut eivät vierailuajankohtana olleet vielä käytettävissä, mutta vuonna 2017 laitos tuotti 584MWh energiaa, josta ¾-osaa oli kaukolämpöä ja loput sähköä ja teollisuuslämpöä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 130 MW ja sähköteho n. 60MW.Polttoainevarastojen yhteenlaskettu tilavuus on n.31000m3 ja varapolttoaineena käytettävää öljyä varastoidaan n.200m3. Polttoaineesta n.80% on energiapuuta ja 20% turvetta.

Polttoaineiden varmuusvarastointi on myös varsin laajamittaista, koska energiapuun kuljetukset ovat hyvin sää- ja hakkuuriippuvaisia. Turvesoilla polttoainetta on 100GWh ja energiapuuterminaaleissa 50GWh. Lisäksi Venäjällä toimii ESE:n omistama puunhankintayritys, jonka hankkima puu edustaa n. 5% koko puupolttoainemäärästä.
Lasse Lahtisen esityksen loppuosa käsitteli Mikkelin kaukolämpöverkkoa, huippu- ja varalämpökeskuksia sekä yhtiön roolia koskienergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamisessa. Myös energianhallintalaiteita markkinoiva Foremica ja Spector käsiteltiin lyhyesti.

Viimeisinä esittelyvuorossa olivat biokaasua valmistava osakkuusyritys BioHauki Oy sekä tekniikkapainotteiset ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Laitoksen aluetyöllistämisvaikutus on n. 200 henkilöä/a. Pursialassa työskentelee n. 20 henkilöä.

ESE-konsernin toiminta tuli tarkasteltua hyvin kattavasti ja vain ydinvoimaosuudet jäivät käsittelemättä. Esityksen tässä vaiheessa kahvikupit alkoivat olla tyhjinä ja lisäkysymyksiä ei tullut, joten lähdimme laitoskierrokselle.

Laitoskierroksella keskityttiin pääteemaan eli polttoaineen vastaanottoasemaan. Koko laitos sijaitsee alavalla Saimaan ranta-alueella ja rakentaminen tällä tontilla on vaatinut massiivisia putkipaalutustöitä.

Toteutettu investointi on ns. korvausinvestointi, sillä aikaisempi puupolttoaineen vastaanottoasema jäi kapasiteetiltaan liian pieneksi. Uudella polttoaineenvastaanottoasemalla varmistetaan riittävä polttoaineiden vastaanottokyky, jotta laitosta voidaan ajaa tarvittaessa maksimiteholla. Vastaanottokapasiteetin lisäksi investointi paransi polttoaineen tasalaatuisuutta seulomon ja näytteenoton kautta. Polttoaine varastoidaan myös pääosin katettuun siiloon, joten se ei kostu lisää välivarastoinnin aikana. Tämän investoinnin yhteydessä uusittiin myös käynnistysölysäiliö.
Kaikki käytettävät polttoainejakeet sisältävät hyvin hienoja ja pölyäviä jakeita, joten niiden kertymiseen rakenteiden päälle ja niiden poissiivoamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisin teknisin ratkaisuin. Myös kiinteät sammutusjärjestelmät ovat varsin kattavat.

Vierailupäivänä puhalsi kylmä pohjoisviima ja vierailijat totesivat olevan erinomainen asia, että Mikkelin kaupungissa lämmitysjärjestelmät ovat nykyaikaiset ja luotettavat sekä osaavissa käsissä, joten voi turvallisin mielin mennä lämpimään kotipirttiin viettämään iltaa.
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

Kommentoi rakennesuunnittelun tehtäväluetteloita

Rakennustieto pyytää kommenttejanne seuraaviin rakennesuunnittelun tehtäväluetteloihin:

Kerro mielipiteesi 22.2.2019 mennessä tällä lomakkeella. Suomen LVI-liitto koostaa kommenteistanne lausunnon.

Kommentoi rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämistä

FISE Oy pyytää lausuntoanne oheisesta rakennuksen kuntoarvioijan osaamis- ja pätevyysvaatimuksia käsittelevästä esityksestä.

Lausunnossa pyydetään keskittymään esityksen asiasisältöön rakennuksen kuntoarvioijan RKA osaamis- ja pätevyysvaatimusten osalta (luku 2).

Kerro mielipiteesi 30.1.2019 mennessä tällä lomakkeella SuLVIn koostamaa lausuntoa varten tai 4.2.2019 mennessä suoraan FISEen.

FISE – Hankkeen Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen ehdotettu esitys.

Esitys on tuotettu osana FISEn vetämää hanketta ”Rakennuksen rakennusteknisen kunnon arvioijien pätevyyksien ja koulutuksien kehittäminen”, jonka tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä. Nyt lausunnolla oleva esitys pohjautuu hankkeessa tehtyyn nykytilan kartoitukseen ja vertailuun kosteusvaurion korjaustyön erityisalan 2015 käyttöön otettuihin pätevyyksiin.

Hanketta rahoittavat STM ja YM. Hankkeen projektiryhmässä on toiminut seuraavien organisaatioiden asiantuntijat:

  • Asianajotoimisto Alfa Oy
  • Finanssiala ry
  • Raksystems
  • Insinööritoimisto Oy
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
  • Kiinteistöliitto ry
  • Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Omakotiliitto ry
  • Rakennustieto Oy
  • Ramboll Finland Oy
  • Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
  • Sitowise Oy
  • Suomen Kiinteistövälittäjät ry
  • Talokeskus Yhtiöt Oy
  • Vahanen
  • Rakennusfysiikka Oy
  • Kiwa Inspecta

Kommentoi RT-ohjekorttiehdotusta uimahallien suunnittelusta

Rakennustietosäätiö RTS on lähettänyt lausunnolle uimahallien suunnittelua käsittelevän RT-ohje-ehdotuksen. Ohje on tarkoitettu arkkitehdille ja pääsuunnittelijalle, ja sitä voidaan käyttää apuna hankesuunnittelun tehtävissä. Uimahallihankkeen käynnistämisestä ja kulusta valmistuu erillinen tilaajan ohje; talotekniikkaa ja vedenkäsittelyä käsitellään erillisissä LVI-ohjeissa.

Teknisesti uimahallien suunnittelu ja rakentaminen on erikoisalue, jossa on toiminnallisuuden lisäksi otettava huomioon uimahallien erityisolosuhteet. Veden haihtuvuus, suuri suhteellinen kosteus,  korkea lämpötila ja kemikaaleista aiheutuva lisärasitus asettavat ilmanvaihdolle, rakenteille, materiaaleille ja sisätilojen hygienialle erityisvaatimuksia. Energiankäytön tehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin on suunnittelussa kiinnitettävä huomiota yhä enemmän.

Tutustu ohje-ehdotukseen.

Kommentoi tällä lomakkeella 28.1.2019 mennessä.

 

EPoLVIn perinteinen ekskursio

Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen perinteinen ekskursio suuntautui tällä kertaa naapurimaamme Viron pääkaupunkiin Tallinnaan. Vuosittain on EPoLVIssa pyritty järjestämään retki joko yksin tai yhdessä toisen LVI-yhdistyksen kanssa (esimerkiksi viime vuonna kävimme yhdessä KePoLVIn kanssa Amsterdamin messuilla). Niinpä marraskuun sateisena torstaiaamuna kokoontui liki kahdenkymmenen LVI-alan ammattilaisen joukko Seinäjoen ABC-asemalle odottelemaan Kunin Jussin bussia. Jussin bussi oli ajallaan ja pian pääsimme matkaan.

Bussimatka satamaan kului rattoisasti. Laivamatkalla Tallinnaan tarjosi LVI-Dahl, nykyiseltä nimeltään lyhyesti ja ytimekkäästi Dahl, maittavan illallisen. Varsinaiseen retkikohteeseen, eli ETS Nordin tehtaalle, siirryttiin seuraavana aamuna, heti aamiaisen jälkeen. Laaja ja kattava esittely sisälsi muun muassa tiivistetyn kertomuksen yrityksen koko 20-vuotisesta historiasta, jossa ohimennen mainittiin myös Recairin osto, sekä uudesta palopeltijärjestelmästä, uusista huuvista ja huuvajärjestelmästä. Esittelyn jälkeen tutustuimme itse tuotantotiloihin, joissa kaikki Suomessa käytettävät kanavaosat valmistetaan. Suomessa tuotetaan vain suorat kanavat. Tilat ovat Tallinnan tehtaallakin jäämässä pieneksi, mutta tammikuussa otetaan uutta tuotantotilaa käyttöön.

Kierroksen jälkeen siirryimme kokoustiloihin nauttimaan lounasta ja keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä isännille. ETS Nordin tehdasvierailun jälkeen tutustuimme vielä itse kaupunkiin ja kävimme tuliaisia ostamassa. Paluumatkan illallisen tarjosi Onninen.

Ensi vuonna taas matka, valmistelut ovatkin jo käynnissä. Kiitokset kaikille osallistujille ja matkan mahdollistaneille osapuolille!

Esa Haavisto
Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys, EPoLVI
www.epolvi.fi

Kommentoi päivitettyä KiinteistöRYLin lukua Operatiivinen kiinteistöjohtaminen

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää kommenttejanne KiinteistöRYLin operatiivista kiinteistöjohtamista käsittelevään lukuun.

Luku koostuu kahdesta osasta RTS 18-41 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen. Asuntoyhtiöt RTS 18-42 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen. Toimitilakiinteistöt

Kommentoi, kerro ehdotuksiasi tai ajatuksiasi 18.1.2019 mennessä.

Toivomme, että kommentteja kerätään organisaatioiden sisällä laajemminkin.

1.1 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen. Asuntoyhtiöt
1.2 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen. Toimitilakiinteistöt

Vastauslomake

Kommentoi RTS-ympäristöluokituksen ylläpidon alustavat kriteerit 0.5 -ehdotusta

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoanne ”RTS-ympäristöluokituksen ylläpidon alustavat kriteerit 0.5 -ehdotus” -asiakokonaisuudesta. Lausuntomateriaali sisältää alustavan ehdotuksen RTS-ympäristöluokituksen uusiksi kriteereiksi olemassa oleville kiinteistöille. Kriteeristöehdotus on laadittu niin, että sisältö tukisi mahdollisimman hyvin kiinteistöpäällikön tehtäviä ja toimisi kannustimena jatkuvaan kehittämiseen.

Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön ja kommentoimaan kriteereitä ja vaatimuksia sekä mahdollisesti esitettyä painoarvoa kokonaisuudessa.

Kerro mielipiteesi, ehdotuksesi tai kommentoi Rakennustietosäätiön ehdotusta tällä lomakkeella 16.1.2019 mennessä.

RTS Käyttö kriteeristö v0.5
RTS Käyttö v0.5 Yhteenveto

Ensi vuonna liittokokous Kuopiossa 22.-23.11.2019!

Sanna Uura, Kuopion LVI-yhdistyksen puheenjohtaja.

Vuosittain järjestettävä liittokokous mm. vahvistaa ehdotetun toiminta- ja taloussuunnitelman aina tulevalle vuodelle. Jokainen jäsenyhdistys saa äänivaltaa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten yhteismäärän (31.12.) perusteella.

Liittokokoukset ovat myös tärkeitä kokoontumisia jäsenillemme. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu oman alueensa ammattilaisiin, mutta liiton tapahtumissa tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät. Yhdistystoiminnan merkitys painottuu yhä vahvemmin verkostoitumiseen ja läheisiin suhteisiin alan ammattilaisten kesken.

Ensi vuonna liittokokous järjestetään 22.-23.11.2019 Kuopiossa, ja samalla juhlimme 60 -vuotiasta Kuopion LVI-yhdistystä KuLVIa.

Esittelyssä Kuopion LVI-yhdistys, KuLVI

Sanna Uura on toiminut KuLVIn puheenjohtajana vuoden 2017 alusta lähtien. “KuLVIn jäsen olen ollut kymmenisen vuotta, lähes yhtä kauan olen ollut alalla ylipäätään. Alun
perin olen koulutukseltani sähköinsinööri. Yhdistyksemme tarkoitus on edistää alaa
sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Jäsenen tehtävä on osallistua, kantaa kortensa
kekoon. Vain siten voi yhdistys toimia tarkoituksensa mukaisesti.

Vaikka usein siltä voikin vaikuttaa, LVI-yhdistys ei ole eläkeläisten torikahvila, vaan eläkeläiset ovat tärkeä ja merkittävä toiminnan pyörittäjä. Nuorten ja työssäkäyvien
ajasta kilpailevat monet eri tahot ja heidän elämänsä on täynnä vaatimuksia. Itsekin
työelämässä kiinni olevana koen usein riittämättömyyden tunnetta, kun samaan
aikaan pitäisi olla kannustamassa lasta urheilukentän laidalla, pilkkiä yhdistyksen ja
toisaalla yrityksen pilkkikisoissa, hakata naulaa koivupuuhun ikioman käsityöharrastuksen
kimpussa tai opetella uutta soittotunnilla. Valintoja on tehtävä.

Miten yhdistys voisi kirkastaa omaa toimintaansa ja tarkoitustaan laajemmin koko
jäsenistöä kiinnostavammaksi? Siihen haluaisin löytää vastauksia. Uskon, että sisukas
eteenpäin puurtaminen tuo tuloksia, jos vaikka sitten hieman hitaammassa
aikataulussa kuin toivoisimme. Nuorille ja työssäkäyville yhdistysten jäsenille haluaisin
lähettää kutsun: kokeilkaa osallistumista, tämä on sitä uutta teille. Hallitustoiminta
voidaan hyvällä omallatunnolla jättää kokeneille järjestöaktiiveille, nauttikoon
jäsenistö sen työn hedelmistä. Jäsenistöltä odotan kuitenkin avauksia siitä, millaista
toimintaa yhdistyksessä voisi olla, toimintasuunnitelmaan saa vaikuttaa!

Paikallisyhdistyksessä toimimisen kulmakivi on mukava seura ja mielekäs toiminta. Asiat, joiden ympärillä pyörimme liittyvät työhömme, mutta voimmehan tehdä sen mukavassa
porukassa ja ilolla.

 

Sanna Uuran ja Kuopion LVI-yhdistyksen esittely on alunperin julkaistu Suomen LVI-liiton jäsenlehdessä 3/2018.

SuLVIn hallituksen puheenjohtajan tervehdys

Tervehdys Ammattilaiset!

SuLVIn tämän vuoden teemat ovat jäsenpysyvyys ja jäsenhankinta. Voisi ehkä myös laajentaa jäsenpysyvyyden käsitettä jäsenten aktiivisuuden ja aktiivisten jäsenten lisäämiseen.

Monelle SuLVI saattaa näkyä vain alan johtavana ammattijulkaisuna, eivätkä monet jäsenet hyödynnä jäsenyyttään sataprosenttisesti. Tähän aiheeseen tulemme vuonna 2019 paneutumaan ja innostamaan jäseniämme aktiivisuuteen.

Myös paikallisyhdistyksiltä toivoisin oman toimintansa aktivointia. Kun tilaisuuksia järjestetään, niin se tuo kiinnostusta ulkopuolelta, mikä puolestaan tuo uusia kasvoja mukaan toimintaan.

Uudet ihmiset rikastuttavat toimintaa

Ilolla katselin liittokokouksessa Kokkolassa, kuinka monet yhdistykset ovat alkaneet ”nuorentua” ja uusia kasvoja näkyy monessa yhdistyksessä. Tämä tuo meille uskoa tulevaisuuteen, ideoita ja uusia katsontakantoja. Puhumattakaan uusista tavoista kommunikoida.

Toki nuorentuminen ei ole itsetarkoitus, kuin ei ole myöskään eläköityminen. Se on jotain sieltä välistä. Emmekä saa myöskään missään vaiheessa unohtaa nykyisiä jäseniä – ovatpa sitten nuoria tai senioreita. Yhdistystoiminta on yhteisöllistä toimintaa, jonne mahtuu mukaan kaikki. Itse näen, että nuorissa on meidän tulevaisuus. Onkin erittäin merkittävä asia, että otamme nuoret mukaan toimintaan mahdollisimman alussa opiskelutaipaleella. Opiskelijoille jäsenyys antaakin todella paljon, jos ymmärtää yhdistyksen tarkoitusperiä. Jäsenyys on oiva tapa tutustua alaan ja alan toimijoihin. Tätä kautta harjoittelupaikat ja työpaikat on helppo kartoittaa ja päästä jopa valitsemaan mielekkäimpiä mahdollisuuksia.
Itse olen ollut jäsenenä yhtä jaksoisesti nyt yksitoista vuotta. Opiskeluaikana olin jäsenenä toiset yksitoista vuotta, mutta sitten totesin, että en enää halua maksaa ”kallista” jäsenmaksua yhdistykselle, jonka toiminnasta en tiedä mitään. Ymmärrän hyvin opiskelijoita tässä kohtaa. Kun ei ole kontaktia yhdistykseen, sitä etääntyy nopeasti yhdistyksen tarkoitusperistä ja tuntee maksavansa turhaan jäsenmaksua. Siksi jäsenaktivointi onkin ensiarvoisen tärkeää. Itse näen, että paras tapa aktivoida nuoria on antaa vastuuta. Vastuuta tulee jakaa, jotta kaikki voivat rikastuttaa sitä omalla panoksellaan.

Uudenvuoden haasteeni teille, jäsenet

Viime vuonna teimme uuden ennätyksen yhteistoimintajäsenten määrässä. Tulevaisuudessa tulemme kehittämään tätä sektoria. Ajatuksemme on järjestää yritysjäsenille useampia verkostoitumistilaisuuksia ja näin luoda tilaisuuksia toimia ketterämmin LVI-alan toimijoiden kesken.

Kuten tuossa mainitsin, niin olen ollut yksitoista vuotta yhdistyksen jäsen. Tuona aikana olen tuonut yksitoista jäsentä yhdistykseen – yhden joka vuosi. Toki olen käynyt luennoimassa opiskelijoille ja haalinut mukaan kerralla luokallisen jäseniä, mutta nyt tarkoitankin heitä, joiden kanssa teen päivittäistä työtä. Harva on sanonut, että enpä tule mukaan. Päinvastoin. Useimmille on helpompaa tulla mukaan, kun joku tuttu tasoittaa tietä ja tarvittaessa pitää vaikka kädestä kiinni.

Haastankin teidän kaikki tekemään saman tänä vuonna. Näin saamme kaikki alan toimijat yhden katon alle ja toimimaan yhteisen hyvän eteen!

Hyvää loppu vuotta! Olkoon kaikki toimintanne menestyksekästä ja kantakoon se ison hedelmän.

Terveisin

Mikko Liljeberg
SuLVIn hallituksen puheenjohtaja

1...181920...40Sivu %Ko. sivu% yhteensä %kaikista sivuista%
© Copyright: SuLVI 2017. Sivusto: Viidakkorumpu