Blogi Sivu 18

Saitko kaksi jäsenlaskua – maksa jälkimmäinen

Pahoittelemme harmillista sekaannusta jäsenlaskutuksessamme. Järjestelmävirheen vuoksi osalle jäsenyhdistystemme jäseniä on lähtenyt virheellinen jäsenlasku 28.2.2019.

Kaikille jäsenille on postitettu uusi jäsenlasku 4.3.2019. Tämä lasku korvaa aiemman, virheellisen laskun.
Jos olet ehtinyt jo tehdä maksusuorituksen ensimmäisen laskun mukaisesti, maksa erotuksena jäävä summa 4.3.2019 lähetetyn laskun viitenumerolla.

Jos olet saanut kaksi samanlaista laskua suuruudeltaan, etkä ole vielä tehnyt maksusuoritusta, käytä jälkimmäisen, 4.3.2019 lähetetyn laskun viitenumeroa.
Jos olet saanut kaksi samanlaista laskua suuruudeltaan ja olet jo tehnyt maksusuorituksen ensimmäisen jäsenlaskun perusteella, voit hävittää jälkimmäisen, 4.3.2019 lähetetyn laskun.

Jos sinulla on kysymyksiä, otathan yhteyttä sulvi(at)sulvi.fi – puhelinpalvelumme saattaa olla ruuhkautunut.

MiLVIn tiedotus- ja koulutustilaisuus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit järjestivät 20.2.2019 tiedotus- ja koulutustilaisuuden haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 22 yhdistysten jäsentä.

Aihe on hyvin ajankohtainen ja voisi jopa sanoa, että asialla alkaa olla kiire. Lainsäädäntö ja määräykset ovat olleet valmiina jo melko pitkään, mutta täytäntöönpano on viivästynyt erimerkkisistä syistä luvattoman kauan. Nyt takaraja on lähellä, sillä jätevesien käsittelyn tulisi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä vastata nykyisen lain vaatimuksia.

Isolla osalla haja-asutusalueiden kiinteistöjä jätevesien käsittely perustuu vielä vuoden 1961 vesilakiin. Jätevedet johdetaan niissä jonkinlaisen kaivorakenteeseen perustuvan saostuksen kautta maastoon. Saostuskaivon pohjalle laskeutuva liete tyhjennetään imuautolla yleensä vasta kaivon tulviessa tai kerran vuodessa.

Vanhoihin kiinteistöihin jätevesien käsittelyn uudistaminen on kallista ja usein teknisesti myös haastavaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja nykyaikaisia laite- ja komponenttivaihtoehtoja hyödyntäen se on täysin mahdollista.

Viranomaisilta neuvoja ongelma- ja poikkeustilanteissa

Tilaisuudessa alustuksen piti vastaava jätevesineuvoja Päivi Karhunen ja hän keskittyi lähinnä määräyksiin ja jätevesilainsäädäntöön. Hänen viestinsä oli, että ympäristönsuojelumääräyksiä tulee noudattaa muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa kaikissa ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Paikalliset olosuhteet saattavat merkittävästi vaikuttaa tehtävään tekniseen ratkaisuun. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kaava- ja pohjavesiolosuhteet, tontin koko ja muoto, maaperän laatu, talon rakenneratkaisut jne.

Päivin alustuksen jälkeen seurasi vilkas keskustelu ja tehtiin myös vaikeita kysymyksiä. Välillä juotiin kahvia ja jatkettiin keskustelua.

Pienen virkistäytymistauon jälkeen jatkettiin hieman teknisemmässä hengessä Henrik Sjögrenin esitellessä eri laite- ja varustetoimittajia sekä heidän tuotteitaan. Tässä osiossa kerrattiin mm. jätevesiin liittyvää terminologiaa käymällä läpi Jäteveden ABC, käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyn periaatteita, imeytys- ja suodatuskenttien perusratkaisuja, pienpuhdistamoja ja erilaisia kuivakäymälä ratkaisuja.

Hyvällä suunnittelulla ratkaisu löytyy

Loppukeskustelussa todettiin, että vanhoissa kiinteistöissä jätevesien erottelu on monesti lähes mahdotonta, mutta hyvällä suunnittelulla tähänkin löytyy kyllä ratkaisu. Paljon on vielä tehtävää ja kaikkien osapuolten tulee ”ryhdistäytyä” tämän tärkeän ympäristökysymyksen kuntoon saattamiseksi. Toteutusta, valvontaa ja lupaprosesseja tulee kaikkia tehostaa aikataulussa pysymiseksi.

 

Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

 

Rakennuksen digitaalisesta turvallisuudesta RT-ohjekortit työn alla

Rakennuksen tietosuojaan ja –turvaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvien RT-ohjekorttien laatiminen on aloitettu Rakennustietosäätiö RTS sr:n perustamassa toimikunnassa.

Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on jo pitkään hyödynnetty hyvinkin monipuolisesti rakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja omistamisessa.
Tavoiteltaessa kustannustehokkuutta ja alhaisia ilmastovaikutuksia koko rakennuksen elinkaaren aikana digitaalisten järjestelmien ja digitaalisen turvallisuuden hallinta korostuvat entisestään. Digitalisaatioon liittyvien uhkien ja riskien hallinnassa on kuitenkin parantamisen varaa.

Tavoitteena on laatia rakennusten digiturvallisuuden hallintaan ja parantamiseksi seuraavat RT-ohjekortit:
• Tilaajan ohje rakennushankkeeseen ryhtyvälle tavoiteasettelun tueksi
• Suunnittelijan ohje eri suunnittelualueiden ja -vaiheiden tueksi
• Kiinteistönpidon ohje kiinteistöhallinnon, -liiketoiminnan ja ylläpidon tueksi.

Ohjekorttiehdotukset lähetetään ennen julkaisua kattavalle lausuntokierrokselle.
Ohjekortit tullaan julkaisemaan Rakennustiedon kortistoissa ja Sähköinfon ST-kortistossa kuluvan vuoden 2019 aikana.

Toimikunnassa ovat mukana HVK Digipooli (Teknologiateollisuus), Sähköinfo Oy, Integrio Oy, Eou-palvelut Oy, Senaatti-kiinteistöt, Rakennusteollisuus RT ry, ISS-palvelut Oy, Rakli, Suomen kiinteistöliitto ry ja Rakennustieto.

Lisätietoja antavat:
Ilkka Friman, tuotepäällikkö, Rakennustieto Oy
ilkka.friman(at)rakennustieto.fi 0207 476 424

Antti Nyqvist, valmiuspäällikkö, Digipooli, Teknologiateollisuus ry
antti.nyqvist(at)teknologiateollisuus.fi 040 861 9446

Ari Järvinen, KyberGuide
ari.jarvinen(at)eou-palvelut.fi 040 736 4253

 

Uutista muokattu 21.2. lisätty toimikuntaan Suomen kiinteistöliitto ry.

Vastine TM Rakennusmaailman artikkeliin

Kuvituskuva, kuvan rakennukset eivät liity juttuun.

TM Rakennusmaailma julkaisi 11.02.2019 artikkelin “Selvitys yllätti: Vanhojen kaupunkitalojen energiatehokkuus on erinomainen”, jossa selitetään Helsingin vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta paksujen umpitiiliseinien massalla.

”Helenin datasta tehdyissä päätelmissä on oiottu mutkia reippaasti”, toteaa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori, Suomen LVI-liitto SuLVIn puheenjohtaja Risto Kosonen.

”Vanhoissa rakennusmääräyksissä oli määritelty massiivisuudelle erilaiset U-arvot. Tosin jo tuolloin 1980-luvun puolivälissä epäiltiin, etteivät ne ole kohdallaan. VTT päätyi rakennuttamaan kaksi koetaloa, joista tehnyt mittaukset osoittivat, ettei eroa ole”. Rakennuksen vaipan ominaisuuksista on jo siis olemassa kokemusperäistä aineistoa. ”Toki massiivisuudella on muita vaikutuksia, mutta se on asia erikseen. Massiivisuus ei vaikuta kulutukseen tässä artikkelissa esitetyllä tavalla. Kulutusjakauma on yhtä kuin ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja vaippa (ikkunoineen). Vaikka vaippaan vaikutettaisiin, on yhä jäljellä kaksi muuta tekijää. Eivät termodynamiikan lämpösäännöt ole muuttuneet”, Kosonen jatkaa.

”Vanhoissa keskustan rakennuksissa on ominaiskulutus pieni muun muassa koska massoittelu ja ulkoseinäpinta-alaa on suhteellisen vähän tiiviin korttelirakenteen takia, ilmanvaihto on pientä (1/h) ja rakennuksissa asuu usein vanhoja ihmisiä pienissä talouksissa ja lämpimän käyttöveden kulutus on pientä”, Kosonen selittää artikkelin päätelmiä.

Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa

Energiatehokkuus- ja energiatodistusasetusten kouluttaja ja asiantuntija Mika Vuolle toteaa lyhyesti saman. ”Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa. Energiatehokkuus on tuotoksen ja panoksen suhde. Helenin kokoamasta datasta ei voida tehdä päätelmää energiatehokkuudesta, vaan luvuista näkee myydyn energiamäärän Helenille ilmoitettua rakennus-m3 kohden”, toteaa Vuolle ja jatkaa ”Ulkoseinän osuus kokonaislämpöhäviöistä, joka on siis yhtä kuin vaipan johtumislämpöhäviöt, vuotoilman lämpöhäviöt ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt yhteensä, on kerrostaloissa noin 10 %. Eli jos ulkoseinän U-arvo kaksikertaistuu niin kokonaislämpöhäviö kasvaa suunnilleen 10 %”.

Vuolle viittaa 2009–2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. ”Lyhyesti kerrottuna tutkimuksessa todettiin, että ostoenergia pienenee eristystason parantuessa”.

Artikkelissa viitataan Tuusulaan 2001 rakennettuun asuinkerrostaloon. ”En tunne kyseistä hanketta, en voi sanoa. Mutta kun mennään mittaamaan kohdetta, täytyy selvittää myös käyttäjiä ja käyttötottumuksia”, toteaa Vuolle.

Artikkelissa kerrotaan myös eurooppalaisista hankkeista, mutta niitä ei tarkenneta. Suomen LVI-liiton asiantuntijat pyytävätkin kyseisistä hankkeista lisätietoa, jotta tutkimustapaan ja tuloksiin voidaan tutustua tarkemmin.

TM Rakennusmaailman artikkeli

Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa, Tampereen Teknillinen yliopisto

 

 

Kommentoi nyt: ilmanvaihdon mitoitus ja suunnitteluoppaat

Huono sisäilma aiheuttaa Suomessa miljardien eurojen menetykset vuodessa sairauksina ja työajan menetyksinä. Oikean suuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta, koska ilmanvaihdon osuus Suomen energiankäytöstä on 10-15 %. Nyt on aika arvioida, ovatko suomalaisten säädösten ohjearvot kohdallaan ja millaisia muutostarpeista niissä on.

Pyydämme asiantuntemukseesi ja kokemukseesi perustuvia kommentteja ilmanvaihdon säädösten ja oppaiden parantamiseksi.

Tarkasteltavana on 4 asiakirjaa

  1. Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen
  2. Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa
  3. Sisäilmasto ja ilmanvaihto-opas
  4. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017)

Asetuksen teksti on sitova, oppaat ohjeellisia. Nopeimmin muutokset saadaan kolmeen ensin mainittuun oppaaseen, asetuksen muuttaminen on hitaampaa.

Voit kommentoida yhtä tai useampaa asiakirjaa. Pienikin muutos saattaa olla suuri parannus käytännössä. Rohkeasti mukaan vaikuttamaan. Asiantuntemustasi tarvitaan!

Palautekysely

Voit kommentoida asuinrakennusten sekä muiden kuin asuinrakennusten mitoitusoppaita (jotka ovat korvanneet D2, liitteen 1 taulukot) sekä itse asetusta nettikyselyn kautta 13.2-31.3.2019.

Palautekyselyyn

Sisäilma ja ilmanvaihto ‑opas käsittelee ilmanvaihtotekniikkaa ja korvaa vanhan D2:n teknisen ohjetekstin. Sen voit kommentoida suoraan oppaaseen osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.

Aloitusseminaari

Hankkeen aloitusseminaari järjestetään 14.3.2019 klo 15.00-16.30 (Sisäilmastoseminaarin yhteydessä), salissa 102, Messukeskuksen Siivessä, Helsingissä

Ohjelma

  1. Avaus ja hankkeen esittely – Olli Seppänen, FINVAC
  2. Asetus ja sen kommentointi – Olli Seppänen, FINVAC
  3. Oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen ja niiden kommentointi – Siru Lönnqvist, FINVAC
  4. Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ja sen kommentointi – Juhani Hyvärinen, Talteka
  5. Oppaiden merkitys suunnittelussa – Urpo Koivula, AX-Suunnittelu
  6. Oppaiden merkitys rakennustarkastuksessa – Ilkka Räinä, Rakennustarkastusyhdistys
  7. Keskustelu

Jos olet osallistumassa Sisäilmastoseminaariin voit ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittautua myös tähän tilaisuuteen.

Mikäli haluat osallistua ainoastaan hankeen aloitusseminaariin, voit ilmoittautua tästä.
Palautteen kerää ympäristöministeriön toimeksiannosta FINVAC, jonka muodostavat Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen i Finland (VSF) ja LIVI.

 

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija löytyi

Palkitsemalla työiältään nuoren ja urallaan jo merkittäviä projekteja vetäneen henkilön Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan tittelillä, haluamme tuoda talotekniikka- ja tarkemmin LVI-alaa esille ja samalla kannustaa alaa entistäkin parempiin suorituksiin.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiatehokkuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen laadun energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Pyysimme ehdokkaiksi henkilöitä, jotka työmenestyksensä lisäksi vaikuttavat positiivisesti työilmapiiriin, onnistuvat asiakassuhteissaan ja omalla persoonallaan vaikuttavat projektin onnistumiseen. Ammattinsa osaavat, hyvät tyypit toimivat alamme ”brändilähettiläinä” – ja innostavat alalle muitakin.

Vuoden 2019 nuori LVI-suunnittelija on Vikke Niskanen

Vikke Niskanen oli myös puhujana SuLVIn suunnittelijapäivässä.

Niskanen on aloittanut LVI-alan työt vuonna 2011. Hän on edennyt urallaan LVI-suunnittelun projektipäälliköstä mm. Ähtäri Zoo Pandatalon TATE-pääsuunnittelijaksi ja vastaavaksi LVI-suunnittelijaksi. Parhaillaan Niskanen on mukana kahdessa allianssimallin hankkeessa. Lisäksi hän myös aloittanut LVI-suunnittelun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuoden 2018 alussa.

Työssään Niskanen huomioi mahdollisimman paljon tilaajan ja käyttäjän asioita suunnitteluratkaisuissa, ja pyrkii valitsemaan suunnitteluratkaisun aina hankkeen tavoitteiden mukaisesti. ”Kustannus- ja ylläpitoasiat huomioidaan aina suunnittelussa. Elinkaarisuunnittelu otetaan aina merkittäväksi osaksi LVI-suunnittelun toimeksiantoa ja valinnat tehdään energia- ja kustannustekijät huomioiden. Mikäli Vikellä on mahdollisuus hanketavoitteiden asetantaan, niin pääsääntöisesti kohteet suunnitellaan A-energialuokkaan ja niihin toteutetaan uusiutuvia energialähteitä”, kuvailee Niskasta ehdottanut Granlund Oy:n Sairaalasuunnittelun osastonjohtaja Santeri Kondakov.

Aktiivinen verkostoituja

Raadin puolesta palkinnon ja diplomin luovutti Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand. Yrityspalkinnon lahjoitti Gebwell Oy.

Lisäpisteitä valitulle ropisi aktiivisesta verkostoitumisesta ja vapaaehtoisesta työstä alan hyväksi. Niskanen on ollut Suomen LVI-liitto SuLVIn jäsen vuodesta 2011 ja paikallisen jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen 2013-2017. Lisäksi hän on toiminut ja toimii parhaillaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyyslautakunnissa Suomen LVI-liiton edustajana.

Myös Viken ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä otetta suunnitteluhankkeisiin kiiteltiin ehdokaslomakkeessa. ”Vikke pyrkii suunnittelussa toimimaan aina mahdollisimman yhteistyökykyisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä tekemään asiakkaan työn helpoksi. Hän toimii projekteissa eri suunnittelu- ja konsultointialat kokoavana voimana ja myötävaikuttaa tiedonsiirtoon sidosryhmien välillä. Hän ottaa projekteissa monipuolisesti käyttöön viestinnän ja tehtävänhallinnan työkaluja, jolloin myös oman työn organisointi Granlundin sisällä toimii hyvin ja työilmapiiri pysyy hyvänä, kun muut suunnittelijat tietävät projektien tehtävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, kertoo Kondakov.

Palkitsemislautakunta
Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-Julkaisut

SuLVIn suunnittelijapäivän ilmoittautuminen 10.2.2019 saakka

SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelmaan on lisätty kaksi huikeaa puheenvuoroa. Johtuen viime hetken puhujalisäyksistä, jatkamme myös ilmoittautumisaikaa 10.2. saakka!

“Mixed Reality in the Real World”, Kim Nyberg, Trimble
VR-laseilla suunnittelija näkee lisätyn todellisuuden, eli hologrammeja tosimaailman päällä. VR-lasien avulla rakennuksen tietomallia voi katsella hologrammina ja esimerkiksi verrata todellisuutta malliin. Trimble julkaisi juuri uuden version Trimble Connect for HoloLensistä. Aiheesta lisää kertoo teknologiajohtaja Kim Nyberg.

Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli
Ari Järvinen käsittelee SuLVIn suunnittelijapäivän puheenvuorossa talotekniikkaan kohdistuvia kyberuhkia, kybervaikuttamisen eri tapoja sekä niihin varautumisen mahdollisuuksia. Hän on mukana Rakennusten digiturvallisuusohjeistoa laativassa työryhmässä.

Katso koko SuLVIn suunnittelijapäivän ohjelma ja ilmoittaudu mukaan.

Kutsu REHVAn opiskelijakilpailun kansalliseen opinnäytetyö-karsintaan 2019

FINVAC pyytää ehdotuksia kansalliseen opinnäytetyökarsintaan 31.3.2019 mennessä osoitteeseen info(at)finvac.org.

Ehdotetuista opinnäytetöistä valitaan yksi, joka lähetetään REHVAn opiskelijakilpailuun 2019. FINVAC maksaa opiskelijan matkakulut kilpailuun. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kilpailevat samassa sarjassa.

Euroopan LVI-yhdistysten liitto, REHVA järjestää vuosittain eurooppalaisen opiskelijakilpailun. Kansallinen jäsenyhdistys valitsee edustamansa maan ehdokkaan kilpailuun. Ensi vuoden REHVA opiskelijakilpailu järjestetään REHVAn vuosikokouksen yhteydessä Bukarestissa, Romaniassa. Opiskelijat esittelevät lopputyönsä 27.5.2019 tuomaristolle. Kolme parasta ilmoitetaan ja palkitaan CLIMA 2019 kongressin yhteydessä 29.5.2019. Voittaja pitää samassa yhteydessä myös esityksensä kongressiyleisölle. Kilpailun voittaja pääsee myös edustamaan koko Eurooppaa opiskelijakilpailuun, jossa käydään kisaa maailman-mestaruudesta.

Kilpailua varten tulee valmistella:

  1. 15 minuutin englanninkielinen suullinen esitys opinnäytetyöstä (max 15 kalvoa)
  2. 3 paperikopiota 6 sivun englanninkielisestä kirjallisesta yhteenvedosta
  3. Koon A1 tekninen posteri (englanniksi)

Tässä vaiheessa riittää ehdotus suomeksi tai englanniksi, jonka tulee sisältää:

  • opinnäytetyön nimi
  • opiskelijan nimi
  • työn valvojan nimi
  • oppilaitoksen nimi, osoite sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite
  • työn valmistumisvuosi
  • lyhennelmä opinnäytetyötä

FINVACin hallitus valitsee huhtikuun aikana opinnäytetyön, joka lähetetään REHVAn kilpailuun. FINVACin tulee lähettää ehdotus REHVAn opiskelijakilpailuun viimeistään 3.5.2019.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Siru Lönnqvist (siru.lonnqvist(at)finvac.org)

Suomi on pärjännyt hienosti viime vuodet REHVAn kilpailussa

Vuonna 2018 Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun opinnäytetyöllään ” Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Kristian pääsi edustamaan koko Eurooppaa maailmanmestaruuskisoihin Kiinaan, jossa hän sijoittui hienosti toiseksi. Pari vuotta aikaisemmin, 2016, Tuomo Niemelä sijoittui toiseksi aiheella ” Cost Optimal Renovation Solutions in the 1960s Apartment Buildings” REHVAn opiskelijakilpailussa.

FINVAC on yhteinen edustuksemme kansainvälisissä kohtaamisissa

FINVAC on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii Suomen LVI-Liitto, SuLVI:n, VVS Föreningen i Finland rf:n, LIVI:n, Sisäilmayhdistyksen yhteistyöelimenä päätehtävänään jäsenyhteisöjensä keskinäisen yhteistyön edistäminen ja kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.

Yhdistys kuuluu jäsenenä SCANVACiin (Scandinavian Associations of HVAC Engineers), REHVAan (Federation of European Heating and Airconditioning Associations) sekä ASHRAEen (American Society of Heating, Refrigerating and Airconditioning Engineers, Inc.)

Kommentoi toimitilakiinteistön kuntoarvion ja kiinteistön kuntoluokan määräytymisen ohjeita

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle toimitilakiinteistön kuntoarvioon ja kiinteistön kuntoluokan määräytymiseen liittyvät ohjeet.

RTS 19:05 Toimitilakiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje Ohjekortissa käsitellään kiinteistön kuntoarviota tilaajan näkökulmasta.

RTS 19:06 Toimitilakiinteistön kuntoarvio. Kuntoarvioijan ohje Ohjekortissa käsitellään kiinteistön kuntoarviota kuntoarvioijan näkökulmasta.

RTS 19:07 Kiinteistön kuntoarvio. Kuntoluokan määräytyminen Ohjekortissa esitetään, kuinka kiinteistön kuntoarvioraportissa esitettävien rakennusosien ja teknisten järjestelmien korjaustarpeen kiireellisyyttä kuvaavat kuntoluokat määräytyvät.

Kerro kokemuksia tai kommenttejasi tällä lomakkeella SuLVIn lausuntoa varten 22.2.2019 mennessä.

 

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Seuraavaksi nipistetään asumisesta – ja jokainen voi osallistua

Tutustu uudistettuun LVI-ala.fi -sivustoon.

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Ammattilaisille on tarvetta

Asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen niin uusissa kuin korjattavissakin rakennuksissa merkitsee runsaasti töitä alan ammattilaisille. Viime vuosina talotekniikka-ala on kärsinyt jatkuvasta työvoimapulasta. LVI-alan järjestöt pyrkivät osaltaan vaikuttamaan nuoriin, jotta he valitsisivat talotekniikan ammatikseen. Alasta kerrotaan kattavasti esimerkiksi uudistetulla LVI-ala.fi -verkkosivuilla.

Talotekniikan hiilijalanjälki

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti on saanut ihmiset pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään. Jokainen voi vaikuttaa muuttamalla ruokailutottumuksiaan, palveluiden ja tavaroiden kulutusta ja vähentämällä henkilöautoilua. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja asuminen ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä niiden osuus on lähes 40 % kasvihuonepäästöistä.

LVI-alan järjestöjen tavoitteena on kertoa rakennusten talotekniikan merkityksestä, niin että ihmiset käyttävät ja huollattavat taloteknisiä järjestelmiä omassa asumisessaan ja pienentävät asumisen kustannuksia ja siten myös rakennusten kasvihuonepäästöjä.

Jokainen voi osallistua

Jokainen voi tehdä jo kohtuullisen pienellä vaivalla merkittäviäkin tekoja.

  • Pienennä huonelämpötilaa. Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta, mutta mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa on tutkittu asumisen viihtyvyyttä 18 asteen huonelämpötilassa.
  • Asennuta veden kulutusta vähentävät suuttimet ja vähennä lämpimän veden kulutustasi. Resurssiviisas asuminen -hankkeen tulokset osoittivat toimenpiteiden vaikuttaneen myös tasapuolisempaan vedenjakeluun kerrostalossa.
  • Nykyaikaista ilmanvaihto energiatehokkaaksi ja älykkääksi järjestelmäksi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Talotekniikka-asioissa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Yleensä jo taloteknisten järjestelmien huollolla ja oikealla käytöllä syntyy paitsi vähemmän päästöjä, myös euromääräisiä kustannuksia. Jokainen voi siis osallistua, mutta ala myös tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa heitäkin entistä enemmän.

Myös julkinen ohjaus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen

Rakennusten energiakäyttöä ohjataan monilla erilaisilla EU-säädöksillä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Sen myötä on jo otettu käyttöön mm. energiatodistukset ja edellytys lähes nollaenergiarakennuksista. Direktiivin tavoitteena on, että rakennusten aiheuttama kasvihuonepäästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on keskeinen rooli vuoden 2018 rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, joka ohjaa rakennusautomaation tehokkaampaan käyttöön sekä energiajärjestelmien säädön parantamiseen.

 

Vetovoima-hanke

Talotekniikka-ala on jo pidemmän aikaa kärsinyt työvoimapulasta, erityisesti päteville työnjohtajille ja projektijohdolle olisi kysyntää. Ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä! LVI-liittojen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan houkuttelevuutta nuorten silmissä ja lisätä alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää.

Yhteistyössä

LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergiayhdistys, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, Suomen LVI-Liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland.

Lisätiedot
Anne Valkama, viestintäsuunnittelija
Suomen LVI-liitto ry
p. 050 572 2228, anne.valkama (at) sulvi.fi

Pipsa Hiltunen, viestintäasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen (at) lvi-tu.fi
Tausta-aineisto: Sitran Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns –raportti