Tag Archive for: Suomen LVI-liitto

Suomen LVI-liitto on luotettava talotekniikan asiantuntija, kertovat kyselyn tulokset

Julkaisimme kesällä kyselyn, jolla halusimme kysyä sekä omien jäsentemme että muiden seuraajiemme mielipiteitä. Ymmärrettävästi helteinen kesä vaikutti vastaajien määrään, joten vastauksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Näin sanoen, saimme teiltä upeaa palautetta luotettavuudestamme ja alan asiantuntijuudestamme, suuri kiitos siitä!

Jäsenemme arvostavat lehteä, nopeaa tiedottamista ja vaikuttamista alan säätelyyn

Olemme talotekniikka-alan ammattilaisten koulutus- ja verkostoitumista edistävä järjestö, jolla on kolmekymmentä jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Suurin osa vastauksen antaneista jäsenistä edusti Helsingin Seudun LVI-yhdistys HeLVIä tai Tampereen LVI-yhdistys TaLVIa. He olivat keskimäärin 30–50-vuotiaita tai jo eläkeiän ylittäneitä LVI-konsultoinnin ja suunnittelun ammattilaisia. Vastanneista jäsenistä lähes puolet osallistuvat harvakseltaan Suomen LVI-liiton tai oman jäsenyhdistyksensä järjestämiin tapahtumiin tai retkille, vajaa kolmannes usein.

Tarjoamme jäsenetuna jäsenillemme Talotekniikka-lehden. Jäsenetuna lehti koettiin tärkeimmäksi ja lehden sisältöön oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Verkostoituminen alan ammattilaisten kanssa oli toiseksi tärkein jäsenetu ja kolmanneksi merkittävin etu on omaan alaan vaikuttaminen.

Suomen LVI-liiton tärkeä tehtävä on koota jäsentemme kommentit lausuntopyyntöihin. Pystymme kokoamaan yhteen suuren määrän arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista. Olette työhömme tyytyväisiä, mutta voimme parantaa vielä yhden pykälän verran, saavuttaaksemme parhaimman arvosanan! Tiedotus- ja koulutuspalvelumme saivat lähes täydet pisteet, se oli hienoa nähdä.

Enemmän kansainvälisyyttä ja laajemmin näkyvyyttä kuluttajille

SuLVIn kansainväliset yhteydet on kanavoitu pääosin FINVACin kautta, joka on SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys. Tällä yhteistyöllä haemme paitsi resurssien tehokkuutta, myös vaikuttavuutta useamman kansallisen tekijän ”lyödessä hynttyyt yhteen”. Yhteisen edustajan kautta toimiminen vaikuttaa selvästi mielikuvaan SuLVIn kansainvälisyydestä, sillä niin jäsenet kuin muutkaan seuraajamme eivät koe SuLVIa kansainvälisesti aktiivisena toimijana. Tässä siis meille skarppauksen paikka ja jotta jatkossa välittäisimme tietoa muualta maailmasta aktiivisemmin.

Talotekniikan imago ja houkuttelevuus ammattina huolettaa tasaisesti kaikkia. Meiltä toivotaan enemmän näkyvyyttä kuluttajien parissa ja että vahvistaisimme talotekniikan arvostusta. Alan järjestöt jakavat huolenne ja ovat siksi yhdessä järjestäytyneet LVI-alan vetovoimahankkeeseen, jolla tavoitellaan pitkäjänteisempää työtä talotekniikka-alan brändin vahvistamiseksi.

Myös koulutustoiminnalta toivotaan lisää lyhyitä tietoiskuja, webinaareja, sekä kursseja niin perusasioiden kertauksesta kuin digitalisaatiostakin. Myös näiden tehtävien osalta aiomme tehdä parhaamme, jotta toimintamme vastaisi entistäkin paremmin toiveitamme.
Kiitos kaikille vastaajille.

Olemme arponeet vastanneiden, yhteystietonsa jättäneiden kesken yhden 200 euron ja kaksi 100 euron lahjakorttia Suomen LVI-liiton omiin koulutuksiin. Voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille vastaajille!

Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn esittely

Hei Pirkko Karjala, Oulun LVI-yhdistyksen OuLVIn puheenjohtaja ja hotorautaneuvos. Kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?

Olen toiminut Oulun LVI-yhdistyksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta tämän vuoden lopussa.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?

Olen yhdessä hallituksen kanssa ajanut pääasiassa koulutus- ja jäsenten virkistystapahtumia. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös virkistys-, koulutus-ja tiedotustoimikunnan puheenjohtajat. Opiskelijoilla on oma edustaja hallituksen kokouksissa. Meillä toimii myös Olli Hiltusen stipendirahasto.

Keitä ovat jäsenenne?

Meillä on yli 300 jäsentä, ikäjakauma on 20-90 vuotta. Jäseninä on pääasiassa LVI-opiskelijoita, suunnittelijoita, urakoitsijoita, tavarantoimittajia, eläkeläisiä ja opettajia.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?

Järjestämme koulutus- ja virkistystapahtumia, pikkujoulut ja jonkin kesätapahtuman. Tutustumisia erilaisiin LVI-teknisesti kiinnostaviin kohteisiin.

Miten keräätte varoja toimintaanne?

Kuulumme paikalliseen YTR:ään (yhteistyöryhmä, johon kuuluu SAFA, RIL, RIA, Rakennusmestarit ja OuLVI-yhdistys). YTR valitsee joka vuosi vuoden rakennusteon. Keräämme varoja nykyään pääasiassa koulutuksesta. Aikaisemmin keräsimme varoja noin kaksikymmentä vuotta Rakentajamessuilla omalla LVI-osastollamme.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?

Teemme yhteistyötä eri tukkuliikkeiden ja tavarantoimittajien kanssa.

 

Sisäilmastoluokitus osana asetusten ja oppaiden kokonaisuutta

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen

Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.

”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.

Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”

”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.

”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”

Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?

Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.

Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.

21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.

Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?

Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).

Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?

Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.

Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?

Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!

Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.

Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.

Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääryskokoelmaan.

Pidetään yhteyttä ja tiedot turvassa

Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.

Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta

Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.

Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.

Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?

Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!

Joukko vaikuttaa vahvemmin kuin yksilö

Suomen LVI-liitto sai vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän lausunto- tai kommentointipyyntöä valmisteilla olevista laki- tai asetusmuutoksista, oppaista, sopimusmalleista tai kriteereistä, jotka voimaantultuaan vaikuttavat niin tilaajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden jokapäiväiseen työhön.

Tiina Strand

Liiton rooli jäsentensä kommenttien kokoajana on merkittävä, sillä näin pystytään kokoamaan yhteen suuri määrä arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand ja jatkaa ”Liitto on myös rekisteröity, oikeuskelpoinen toimija, mikä antaa omalta osaltaan uskottavuutta sen kannanottoihin.”

Järjestäytymällä voi yhä vaikuttaa parhaiten

Järjestäytyneeseen yhdistykseen tai liittoon kuuluen voi siis edelleen vaikuttaa parhaiten, vaikka sosiaalinen media ja kansalaisten sähköiset aloitepalvelut ovatkin helpottaneet yksilön mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Silti useat yhdistykset kamppailevat jäsenkadon kanssa ja etenkin nuorten aikuisten osuus on vähäinen. Työelämän kiristynyt tahti ja hämärtynyt raja sekä epävarmuus työn jatkuvuudesta on tunnettu ja selkeä syy järjestäytymisinnon sammuttajana. Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen
tutkimuksessa kotitalouksien palkattomasta tuotannosta vuonna 2001-2009 todettiin kotitöihin käytetyn ajan supistuneen ja vastaavasti perheet kuluttavat yhä enemmän aikaa pienten lastensa hoitamiseen. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan termit ”lasten ehdoilla” ja ”lapset ensin” kuvastavat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alkanutta ajattelutavan muutosta.

Kaikki jäsenyys on tärkeää

Elämäntilanteemme vaihtelevat ja mahdollisuus vaikuttaa, osallistua tai kehittää omaa osaamistaan sen myötä. Liiton ja yhdistyksen jäsenyyden hyöty mietitäänkin varmasti aiempaa tarkemmin. Jäsenyys voi olla pelkistetyimmillään osoitus siitä, että arvostaa omaa ammattiaan ja pitää tärkeänä, että on olemassa liitto, joka edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Liitolle tällainenkin jäsenyys on äärimmäisen tärkeää, sillä jäsenmäärä vaikuttaa
omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Suomalaisille tunnustuksia REHVAn vuosikokouksessa

Tuomo Niemelä sai nuoren tutkijan palkinnon.

Euroopan LVI-järjestöjen liiton REHVAn 62. vuosikokous järjestettiin 22. huhtikuuta Brysselissä. Isännöivänä tahona toimi Belgian LVI-liitto ATIC, joka samalla juhli 80-vuotisjuhliaan.

Suomen LVI-liitto SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys FINVAC on REHVAn jäsen. FINVACia edustivat Brysselissä Siru Lönnqvist, Tiina Strand, Tuomo Niemelä sekä Risto Kosonen. Vuosikokouksessa todettiin muun muassa, että REHVA on vuonna 2018 ollut mukana kuudessa eri EU-hankkeessa.

Katso REHVAn sivuilta puheenvuorot sekä kuvia tapahtumasta.

Suomalaisten voittokulkua

Risto Kososelle myönnettiin REHVAn teknologiapalkinto.

Aalto yliopiston professori Risto Kososelle myönnettiin REHVAn teknologiapalkinto ja Tuomo Niemelälle nuoren tutkijan palkinto. Myös Uponorin juhlavuosi huomioitiin, huomionosoituksen vastaanotti toimitusjohtaja Jyri Luomakoski. Uponorin pitkäaikaisesta jäsenyydestä REHVAn kannattajana kiiteltiin. Luomakosken haastattelu on luettavissa uusimmasta REHVA Journalista.

 

Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun.

Suomalaisten voittokulku jatkui opiskelijakilpailussa, kun voittajaksi valittiin Kristian Martin diplomityöllään ”Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti REHVAn opiskelijakilpailun. Yhteensä kilpailijoita osallistui kymmenestä eri maasta. Jokainen kilpailija osallistui kuusisivuisella tekstillä sekä viidentoista minuutin esitelmällä, jonka jälkeen tuomaristo esitti kysymyksiä. Martin suoriutui omasta osiostaan loistavasti ja Tuomo Niemelä, joka toimii Martinin ryhmäpäällikkönä Granlundilla, oli syystäkin hänestä erittäin ylpeä.

Samoja tunteita oli myös professori Risto Kososella, joka toimi Martinin työn ohjaajana Aalto-yliopistolla. REHVAn opiskelijakilpailun voittaja edustaa Eurooppaa syksyllä Kiinassa maailmanmestaruuskisoissa.

SCANVAC Award Swegon Air Academylle

SCANVAC on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan LVI-alojen liittojen pohjoismainen yhteistyöelin, joka myöntää joka toinen vuosi palkinnon pohjoismaisille yksityishenkilöille, yrityksille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet LVI-tekniikkaa. Tänä vuonna oli Swegon Air Academyn vuoro vastaanottaa tämä arvostettu palkinto. Lue koko tiedote.

Edit: lisätty linkit REHVAn kuviin ja puheenvuoroihin 27.4.2018.

SCANVAC Award Swegon Air Academylle

SCANVAC Award myönnetään joka toinen vuosi pohjoismaisille yksityishenkilöille, yrityksille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet LVI-tekniikkaa. Vuonna 2018 oli Swegon Air Academyn vuoro vastaanottaa tämä arvostettu palkinto.

Swegon Air Academy

Swegon Air Academy on lisännyt yleistä tietoisuutta sellaisista asioista kuin energiansäästö ja terveellinen sisäilmasto sekä tietoa ilmanvaihdosta. Yhdessä johtavien LVI-asiantuntijoiden kanssa palkinnon saaja on selittänyt mutkikkaita ongelmia selkeällä tavalla siten, että tavalliset ihmisetkin ymmärtävät niitä. Niin Swegon Air Academy kuin me Scanvacilla olemme täysin vakuuttuneita siitä, että huonosti toimivia rakennusjärjestelmiä voidaan parantaa merkittävästi tarjoamaan terveellisempi sisäilmasto kohtuulliseen hintaan, jos vain osataan selittää mistä kulloinkin on kysymys ja kiikastaa.

Swegon Air Academy jakaa tietoa seminaareissa, webinaareissa ja verkossa esitettävillä videoilla, osallistumalla aktiivisesti konferensseihin ja näyttelyihin, sekä rakennusten omistajille ja konsulteille suunnatuilla koulutusohjelmilla. Swegon Air Academy on vuodesta 2005 järjestänyt yli 16 000 osallistujalle yli 350 tapahtumaa, joissa on esiintynyt yli 500 tunnettua kansainvälistä luennoitsijaa.

Julkaisut

Swegon Air Academy harjoittaa myös julkaisutoimintaa. Julkaisuista mainittakoon: “AIR Swegon Air Academy”, 622 sivua asiaa hyvästä sisäilmastosta ja energiatehokkaasta ilmanvaihdosta; “Simply EPBD” – opas rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin; “Simply GREEN” rakennusten energia- ja ympäristösertifioinnista sekä “HISTORY of Ventilation Technology” – ilmanvaihtotekniikkaa menneisyydestä nykyhetkeen.

Swegon Air Academy työskentelee aktiivisesti yhteistyössä REHVA- ja ASHRAE-järjestöjen kanssa ja tuottaa aineistoa kirjoihin ja tieteellisiin aikakausijulkaisuihin. Swegon Air Academyn verkkosivustolla (www.swegonairacademy.com) on jatkuvasti kiinnostavia uutisia omalta alaltamme.

Swegon Air Academy -tiimi

Swegon Air Academyn ensimmäinen vetäjä oli vuodesta 2005 Conny Nilsson; nyt johdossa ovat Mikael Börjesson, Swegon Groupin Competence Director sekä Petra Vladykova Bednarova. Swegon Air Academyn toimintaan osallistuu lukuisia henkilöitä, esimerkiksi Satu Palmgren, Henrik Paulsson, Catharina Danielsson, Catarina Holstein-Krag, John Woollett ja monenmonta muuta.

Online ja tulevaisuus

Swegon Air Academy on erinomainen aloite, joka on luonut meille ja monille muille alan ammattilaisille areenan, jossa voi tuoda esille alalle tärkeitä asioita. Se on monille myös arvokas ”verkostoitumisareena”, joka mahdollistaa parhaiden käytäntöjen positiivisen jakamisen. Tulevaisuudessa lisäämme ominaisuuksia, jotka linkittyvät muille osaamisalueille.

SCANVAC on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan LVI-alojen liittojen pohjoismainen yhteistyöelin, joka edustaa yli 20 000:ta LVI-alan ammattilaista (www.scanvac.info); päätoimisto sijaitsee nyt Suomessa, puheenjohtajana toimii professori Olli Seppänen ja sihteeristöä johtaa Siru Lönnqvist.

Artikkelia muokattu 25.4.2018 lisäämällä kuva.

Vuoden 2018 LVI-alan opiskelijakilpailun voitti Oulun ammattikorkeakoulun joukkue

Kilpailun voittaneen Oulun ammattikorkeakoulun joukkueessa kilpailivat Juuso Karhumaa, Perttu Karjalainen, Mikko Mörsäri ja Jani Sipola. Toiselle sijalle kiri Tampereen ammattikorkeakoulun joukkue ja Metropolia ammattikorkeakoulun joukkue sijoittui kolmanneksi.

Opiskelijakilpailu järjestettiin jo kymmenettä kertaa

LVI-alan ammattikorkeakoulujen välinen opiskelijakilpailu järjestettiin jo kymmenettä kertaa. Kisassa opiskelijat saivat näyttää osaamistaan isäntäyrityksen ja kilpailun tuomareina toimivien opettajien laatimissa käytännön tehtävien ja teoriatehtävien parissa sekä SuLVIn laatimassa rakentamismääräysten hallintaan liittyvässä tehtävässä.

LVI-alan opiskelijakilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava Talotekniikkateollisuuden yritys ja eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo laatii teoriakysymykset.

Isäntäyrityksellä voi olla yksi tai kaksi kilpailutehtävää, joista toinen on tasapistetilanteet ratkaiseva bonustehtävä. Toinen tehtävä voi olla teorian ja käytännön yhteensovittamista testaava tehtävä, joka laaditaan opettajan kanssa yhdessä. Isäntien tehtävät ovat kattaneet heidän tuotteisiinsa liittyen laboratoriomittauksia, tuotteiden ja järjestelmien mitoitusta ja käyttöönottoa, käytännön tilanteen ratkaisua tai vaikkapa myyntiesittelyä.

Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelevät ilmanvaihtoa, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmätekniikkaa sekä rakennusautomaatiota. Määräystenhallintaa testataan esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä.

Tämän vuoden isäntänä Koja Oy

Tänä vuonna kilpailua isännöimään oli valittu Koja Oy ja kilpailu pidettiin huhtikuun 18. päivänä Kojan tiloissa Tampereella.

”Me Kojalla uskomme vahvasti kotimaiseen osaamiseen ja olemme viime vuosina panostaneet mittavasti teknologiaan sekä tuotantoon Suomessa. Tärkeimpänä kilpailutekijänä nyt ja tulevaisuudessa pidämme osaavaa henkilöstöä ja olemmekin ilolla mukana tukemassa alan koulutusta ja tapaamassa tulevia huipputekijöitä. Osana investointihankettamme olemme avanneet Tampereella uuden tuotekehitys- ja testauskeskuksen, joka mielestämme tarjoaa ainutlaatuiset puitteet opiskelijakilpailun järjestämiseen.” kertoo Kojan toimitusjohtaja Matti Sippola.

Kilpailu järjestetään alan järjestöjen yhteistyönä

Kilpailujen järjestelytoimikunta ja tuomaristo koostuvat kaikkien mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Talotekniikkateollisuus ry:n ja Säätiö LVY:n edustajista. Tuomariston sihteerinä toimii edustaja SuLVIn teknisestä toimikunnasta ja tuomariston puheenjohtajaksi valitaan yksi oppilaitosten opettajista.

“On taas ollut ollut hienoa seurata nuorten ammattimaista ja innostunutta asennetta vaikeiden kilpailutehtävien parissa. Kilpailussa pärjääminen vaatii oman osaamisen lisäksi myös ryhmätyötaitoja, kestävyyttä ja intoa. Se on näyttöpaikka tuleville alan asiantuntijoille ja antaa oppilaitoksillekin vertailukohdan oman toiminnan arviointiin. Tänä vuonna kilpailu käytiin Kojan upouuden R&D-keskuksen vaikuttavissa tiloissa ja se loi kilpailuun oman tunnelmansa”, toteaa Juhani Hyvärinen Talotekniikkateollisuus ry:stä.

SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand Kojalla.

“Kilpailu on osa järjestöjen oppilaitosyhteistyötä ja tarjoaa isäntäyritykselle keinon kohdata opiskelijoita ja toisin päin opiskelijoille mahdollisuuden tutustua alan vaikutusvaltaisin yrityksiin oman osaamisen haastamisen lisäksi. Kilpailu tarjoaa oppilaitosten opettajille myös mahdollisuuden tavata keskenään ja keskustella ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista”, toteaa SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Kilpailun sponsorit

Talotekniikkateollisuus ry
Säätiö L.V.Y.
Koja Oy

Kilpailuun osallistuvat oppilaitokset

Metropolia ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Lisätietoa

Talotekniikkateollisuus ry, juhani.hyvarinen(at)teknologiateollisuus.fi
Suomen LVI-liitto SuLVI ry, tiina.strand(at)sulvi.fi

 

Hotorautaneuvosten kevätretki suuntasi Riihimäelle

Helmikuun neuvoslounaalla perinteisen hotojen kevätretken kohteeksi valikoituivat Fortumin nykyään omistama Waste Solutions Oy (entinen Ekokem), Suomen metsästysmuseo sekä viereisen Lasimuseon uudestaan avautuva kahvila. Kohderyhmänä Hotot olivat juuri ja juuri siinä rajalla, että meidät otettiin jätekäsittelylaitokselle vastaan. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään vain tiistaisin, joskus perjantaisin ja silloinkin lähinnä vain erilaisille ympäristöasioihin liittyville ryhmille.

Retkellämme oli mukana yhteensä 18 neuvosta, joista kaksi noviisia, valitettavasti neljä ilmoittautunutta neuvosta joutui erilaisten yhteensattumiensa vuoksi jäämään pois kevätretkeltä.

Jätevoimala lämmittää Riihimäen ja puolet Hyvinkäätä

Fortumin opas Teuvo Heinonen kertoi hieman Fortumin Ekokemin historiasta ja kyseli neuvoksilta, mitkä asiat kiinnostaisivat. Keskustelimme jätteenkäsittelystä, uusiokäytöstä ja laitoksen prosesseista syntyvistä tuotteista. Selvisi, ettei laitos ole enää pelkästään vaarallisten jätteiden käsittelylaitos, vaan sen toinen osa, yhteiskuntapuoli toimii käsittelylaitoksena ja jätevoimalana, joka lämmittää Riihimäen ja vielä puolet Hyvinkäätä. Lajitellusta muovijätteestä valmistetaan uusioraaka-aineita teollisuuden käyttöön. Mm. Orthex ja Plastex valmistavat näistä granulaateista eli muoviryyneistä ainakin ämpäreitä ja kastelukannuja. Moni lieneekin jo tutustunut terassien uusiomuovisiin lattialankkuihin.

Laitoskierroksella tutustuttiin jätteiden lajitteluun ja jätevoimalaan. Voimala toimii lähes samoin kuin Vantaan jätevoimalakin – iso kahmari kerää automaattisesti ja manuaalisti sekajätteen suppilon kautta arinalle, jossa jäte palaa yli 800 asteen lämpötilassa jopa ilman tukiliekkiä. Kattila tuottaa höyryä generaattoreiden pyörittämiseen, loppu energiasta siirretään lämmönsiirtimien kautta kaukolämpöverkkoon. Laitoksen valmistumisvaiheessa keskusteltiin ympäristövaikutuksista, mutta ei juurikaan enää, kun on todettu laitoksen olevan turvallinen ja ympäristöystävällinen.

Suomen Metsästysmuseo oli vaikuttava kokemus

Tunnin tehdaskierroksen jälkeen kiitimme Teuvoa ja siirryimme bussilla takaisin kaupunkiin Suomen metsästys¬museoon, jossa aluksi tutustuimme museon oppaan johdolla Jari Niskasen metsästys-valokuviin. Kuviin oli hienosti onnistuttu sieppaamaan metsästystilanteita, joissa oli samassa kuvassa metsästäjä, saalis ja jopa ruudin savu. Museossa oli lisäsi kattava kokoelma Afrikassa metsästettyjen eläinten sarvista ja päistä tehtyjä seinälle ripustettavia matkamuistoja. Näillä halutaan kunnioittaa saaliin arvoa eläimenä ja osana luontoa.

Museoaseet, eri aikakausien metsästysasut ja vanhat aseiden valmistuksessa käytetyt työstökoneet olivat myös hyvin esillä. Viimeinen osasto olikin jo saalistuksen, metsästyksen ja metsästystapojen esittelyä. Museo erilaisine interiöineen oli todella mielenkiintoinen kokemus.

Kevätretki päätettiin viereisen lasimuseon kahvilan herkulliseen kahvi- ja kakkutarjoiluun. Kahvila Kehrä oli sopivasti ensimmäistä päivää avoinna ja halusi toivottaa uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi tiloihinsa.

 

Retken järjestäjien puolesta kaikkia osallistujia kiittäen
Komissioneuvos Ilkka Ilomäki

Esittelyssä Lapin LVI-yhdistys, LapiLVI

Hei Marko Haavikko, kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?
Tämä on nyt ensimmäinen kauteni puheenjohtajana. Aiemmin puheenjohtajana toimi Petri Kuisma. Olen myös SuLVIn hallituksen jäsen.

Mitä asioita ajat puheenjohtajana?
Haluan tehdä LVI-alaa tunnetuksi ja olla esikuvana nuorille – alalle tuleville ja jo oleville.

Ketä teillä on LapiLVIssa jäseninä?
Jäsenemme ovat asiantuntijoita, suunnittelijoita, opettajia, yrittäjiä ja alan opiskelijoita.

Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Järjestämme jäsenillemme koulutuksia, verkostoitumistapaamisia ja yksi suosikki on pilkkikilpailut.

Miten keräätte varoja toimintaanne?
Julkaisemme alueella LVI-lehteä, osittain varoja kerätään järjestämällä koulutuksia, ja tietysti alueemme yhteistoimintajäsenten tuki on meille tärkeää.

Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Teemme pääsääntöisesti yhteistyötä alueemme oppilaitosten ja yrittäjien kanssa.

Lue lisää Markon ajatuksia ja tutustu myös muihin SuLVIn hallituksen jäseniin jutussamme “Kuusi kysymystä SuLVIn hallitukselle“.