Tag Archive for: FISE

Sisäilmaongelmien takana on yleensä monia syitä, joiden selvittämiseksi joudutaan rakennuksessa tekemään erilaisia selvityksiä ja mittauksia. Oli rakennuksessa sitten selvä sisäilmaongelma tai häiriöitä ilmanvaihdossa, kannattaa itse ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kunto selvittää.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus on perusteltua tehdä aina, kun ilmanvaihdossa tai sisäilmaolosuhteissa epäillään tai on havaittu puutteita. Se on tärkeä työkalu myös energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuntotutkimus sopii hyvin myös toteuttavaksi energiakatselmuksen jälkeen, etenkin jos kohteessa havaitaan katselmuksen yhteydessä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien toimintaan liittyviä ongelmia. Lisäksi kuntotutkimuksella voidaan hyvin selvittää tarkemmin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin liittyviä säästöehdotuksia, kertoo johtava asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä.

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimuksella selvitetään järjestelmien käyttökelpoisuus, korjaustarve ja parantamismahdollisuudet. Kuntotutkimus on kaksivaiheinen; ensin tarkastetaan asiakirjat ja tehdään järjestelmien yleisarviointi ja tarkastus.

Yleisarvioinnin jälkeen suunnitellaan tarkentavat laite- tai komponenttikohtaiset selvitykset ja mittaukset tarpeen mukaan – näin päästään pureutumaan järjestelmän niihin kohtiin, joissa on havaittu ongelmia. Monessa tapauksessa jo yleisarvioinnin aikana selviävät syyt järjestelmän toimintaongelmiin ja ne päästään nopeasti korjaamaan. Tällaisia ovat olleet mm. asuinkerrostalojen painesuhdeongelmat, jotka huomataan jo perustarkastuksessa.

”Ilmanvaihto on tärkeä osa rakennusta ja on tärkeää, että se toimii oikein, jotta sisäilma on puhdasta ja se vaihtuu riittävän usein. Ilmanvaihto huolehtii omalta osaltaan myös siitä, että rakennuksen osiin ei pääse kertymään kosteutta tai sisäilmaongelmia aiheuttavia epäpuhtauksia”, korostaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

Myös energiatehokkuuden kannalta toimiva ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä on tärkeä tekijä: energiatehokkuus ei ole vain energiansäästöä: energiankäytön ja hyvän sisäilman tulee olla tasapainossa. Ilman tulee vaihtua, vaikka rakennuksessa ei olisi toimintaa – näin itse rakennus pysyy kunnossa. Jos ongelmia ilmenee, käytetään niiden ratkaisemiseen usein turhaan energiaa – ilmanvaihdon asetusarvoja muutetaan, vaikka todellinen ongelma olisikin ratkaistava jollain muulla tavalla.

”Toimivalla ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmällä on mahdollisuus ylläpitää rakennuksessa hyvää sisäilmastoa maltillisella energiankäytöllä. Kuntotutkimus auttaa järjestelmän mahdollisten korjaustarpeiden selvittämisessä, ja antaa myös tietoa siitä, miten järjestelmää olisi parannettava, jotta se toimisi tehokkaammin”, muistuttaa Heinaro.

Kuntotutkijaksi aikovalle tarjolla koulutusta

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta lähipäivästä, sekä harjoitustehtävänä toteutettavasta kuntotutkimuksesta. Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea kuntotutkijan pätevyyttä. Koulutusta tarjoaa Suomen LVI-liitto ja pätevyyttä haetaan FISE Oy:stä.

”Koulutusta on järjestetty jo useamman vuoden ajan ja koulutukseen on osallistunut jo liki 100 henkeä”, kertoo Samuli Könkö. Pätevyyttä on voinut FISEstä hakea vuodesta 2016 alkaen.

Siirry Suomen LVI-liiton koulutuskalenteriin.

 

Teksti: Kirsi-Maaria Forssell
Asiantuntija | Kiinteistöjen energiatehokkuus
MOTIVA OY

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön.

Pätevyyskäsitteisiin toivotaan nyt kommentteja. Kommentoi sanastoluonnosta SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella 23.5.2019 mennessä. Kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita, eikä niiltä edellytetä virallista muotoa – SuLVIn asiantuntija kokoaa kommenttinne viralliseksi lausunnoksi lausuntopyynnön tekijälle.

Tutustu sanastoluonnokseen (alk. s. 4)

Voit myös kommentoida suoraan. Silloin pyydämme lähettämään sanastoa koskevan lausunnon tällä lausuntopohjalla (huom. tallennusmuoto on pdf. Pyydä halutessasi Word-tiedosto sähköpostitse anne.valkama(at)sulvi.fi) Sirpa Suhoselle osoitteeseen sirpa.suhonen(at)tsk.fi 27.5.2019 mennessä.

Taustalla

FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin Pätevyyteen liittyvät käsitteet. Projektin tavoitteena on määritellä rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Työ laajentaa vuonna 2016 julkaistua Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeistä sanastoa ja lisäksi päivittää joitain aiemmin määriteltyjä käsitteitä.

Valtionhallinnon tehtävänä on sovittaa yhteen rakennetun ympäristön erilaisia sanastotarpeita ja viedä tulokset osaksi rakennetun ympäristön tietoalueen sanastoa (ks. Sanastot-työkalu, rakennettu ympäristö). Yhteinen käsitteistö tukee kaikenlaista viestintää olipa sitten kyse viranomaisviestinnästä tai arkisista vuorovaikutustilanteista. Sanasto tukee myös kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa. Lisäksi sanastoa käytetään muun muassa lainsäädännön ja direktiivien valmistelussa. Erityisesti tavoitteena on tukea parhaillaan käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistustyötä.

Nyt lausunnolla on 53 pätevyyteen liittyvää käsitettä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.

Sanastotyö tehdään työryhmissä, joihin osallistuu kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologeja. Pätevyyteen liittyvien käsitteiden lausuntoluonnoksen laatineeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet:

  • Juha-Pekka Maijala, rakennusneuvos, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
  • Katja Outinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Minna Perähuhta, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
  • Leena Salmelainen, valvontajohtaja, Turun kaupunki / Rakennustarkastusyhdistys RTY ry
  • Pia Selroos, erityisasiantuntija, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
  • Sirpa Suhonen, sanastoprojektin terminologi, Sanastokeskus TSK

Pätevyyteen liittyvien käsitteiden sanastoprojektia on koordinoinut FISE Oy, ja sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn on rahoittanut ympäristöministeriö. Työssä on ollut mukana myös Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry.

FISEn pätevyysmaksuihin tehdään muutos koskien uudis- ja korjausrakentamisen pätevyyden samanaikaista hakua 1.1.2019 alkaen. Molempien pätevyyksien hinta on 400 €.

Hinnankorotus koskee uudis- ja korjausrakentamisen pätevyyden samanaikaista hakua. Pätevyyshakemusten käsittelystä ja rekisteröinnistä peritään jatkossa normaali 400 € maksu kummastakin eli yhteensä kaksi pätevyyttä maksaa jatkossa 800 € + alv 24 %.

Muutoksen jälkeen pätevyysmaksut ovat seuraavat:

  • 400 € / yksi pätevyys, voimassa 7 vuotta
    • Käsittelymaksu 190 €
    • Rekisteröintimaksu 210 €
  • 100 € / energiatodistuksen laatija, voimassa 7 vuotta
    • Rekisteröintimaksu 100 €
    • Lisäksi SuLVI laskuttaa käsittelymaksun 190 €
  • 340 € / kosteusvaurion kuntotutkija, voimassa 5 vuotta
    • Käsittelymaksu 190 €
    • Rekisteröintimaksu 150 €
  • Myös hylätyistä hakemuksista laskutetaan käsittelymaksu. FISEn muiden palvelujen voimassa olevat hinnat löytyvät osoitteessa www.fise.fi.

Ennen vuodenvaihdetta saapuneisiin hakemuksiin sovelletaan nykyistä hinnoittelua.

FISE panostaa uuteen digitaaliseen pätevyyspalveluun, joka on otettu tähän mennessä käyttöön 18 pätevyydessä. Loput pätevyydet tuodaan uuteen palveluun alkuvuonna 2019. Palvelu helpottaa hakemuksen tekemistä ja omien tietojen ajantasaista ylläpitämistä.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
Eija Haapaniemi, FISE Oy:n toimisto

etunimi.sukunimi(at)fise.fi

Uuden jätevesiasetuksen mukaisesti ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunnostukseen on aikaa enää reilu vuosi ja pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

Pääsääntöisesti kaikkien haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai lähellä vesistöjä tai merta. Ennen työhön ryhtymistä jätevesijärjestelmän kunnostus pitää suunnitella. Suomen LVI-Liitto SuLVI ry vastaa haja-asutusalueiden vesihuollon suunnittelijapätevyyksistä. FISE on henkilöpätevyyspalvelu, joka tarjoaa rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan pätevyydet ja niiden rekisterin riippumattomasti. FISEn pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä kuitenkin vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

”Pätevöityneitä suunnittelijoita on ollut haasteellista saada lisää, koska asetuksessa määriteltyjä aikatauluja on siirretty eteenpäin ja loivennettu vaatimustasoa. Suunnittelijoita on kaikonnut muille aloille, kun töitä ei ole ollut”, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand kertoo.

Mikäli jätevesijärjestelmän kunnostus on edessä, suunnittelijaa kannattaakin ryhtyä etsimään mahdollisimman nopeasti. ”Voi olla, että ensi keväänä on jo niin paljon kysyntää, että hinnatkin voivat olla korkeammat”, Strand sanoo.

Jätevesijärjestelmiä voi toki suunnitella myös ilman FISE-pätevyyttä, mikäli osaamista vain riittää. Hämeen ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa taho, joka järjestää haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutusta.

”Pelkästään meidän ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä järjestämän koulutuksen on läpikäynyt 250–300 suunnittelijaa sen jälkeen, kun asetus annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Lainsäädäntö on vain ollut niin pitkään sekavassa tilassa, ettei koulutukselle ole ollut kysyntää. Nyt kiinnostus on herännyt ”, tutkijayliopettaja Harri Mattila Hamkista sanoo.

Suunnittelijan palkkaaminen voi tuoda jopa tuhansien eurojen säästöt

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että jätevedet käsitellään asiaankuuluvasti. Mitään patenttiratkaisuja ei ole tarjolla, sillä paras ratkaisu riippuu kiinteistöstä, veden käytöstä ja ympäristöstä. Hyvä jätevesisuunnitelma takaa, että kiinteistölle hankitaan oikein mitoitettu ja kohteeseen sopiva järjestelmä.

”Järjestelmä pitää mitoittaa käytön mukaan. Esimerkiksi pienpuhdistamoissa järjestelmä ei toimi oikein, jos se ei ole oikein mitoitettu eikä jätevettä tule tarpeeksi. Suunnittelija ottaa kantaa järjestelmävalintaan ja oikeaan mitoittamiseen sekä sijoittamiseen”, Strand kuvaa.

Pätevä suunnittelija pystyy myös arvioimaan, voidaanko vanhaa olemassa olevaa järjestelmää hyödyntää joltain osin uudessa järjestelmässä.

”Satojen eurojen panostuksella suunnitteluun säästää helposti tuhansia euroja. Markkinoilla on kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Kun pätevä suunnittelija tekee suunnitelmat, järjestelmä myös toimii. Ilman suunnittelijaa esimerkiksi käyttökustannukset voivat tulla kalliimmiksi kuin jollain toisella laitteella. Pätevä suunnittelija osaa myös opastaa, miten järjestelmää kannattaa huoltaa ja kunnossapitää”, Mattila sanoo.

Jätevesijärjestelmän uudistamisessa liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ja selvittämällä, mitä järjestelmältä edellytetään. Paljon hyödyllistä tietoa löytyy myös ympäristöministeriön sivuilta.
Päteviä suunnittelijoita voi löytää FISE:n rekisterin lisäksi kysymällä oman kunnan rakennusvalvonnasta tai vesiensuojeluyhdistyksistä.

FISE-pätevöityneet haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat
Ympäristöministeriön sivusto, kiinteistön jätevesien käsittely

Tiedote 28.5.2018

FISEssä on käynnistetty hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä.

FISEssä on tällä hetkellä kaksi rakennuksen kuntoarviointiin liittyvää pätevyyttä. Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys on kehitetty rakennusteknisen kunnon arvioinnin tarpeisiin asuntokaupan yhteydessä. Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyys palvelee kiinteistön säännöllistä kuntoarviointia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Lainsäädännön kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista tarkastella näiden pätevyyksien koulutuksia ja pätevyyksiä osana laajaa kokonaisuutta.

Hankkeessa lähdetään liikkeelle toimintaympäristön keskeisten muutosten kartoittamisella, jossa selvitetään aistinvaraisten ja kokemusperäisten kuntoarvioiden tilannetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Selvitysten kautta tuotetaan kehitysehdotukset pätevyyskoulutuksiin ja pätevyysvaatimuksiin sekä tunnistetaan yhteydet läheisiin muihin vastaaviin koulutuksiin ja pätevyyksiin.

Nykytoiminnan tuntemus on perusedellytys tavoiteltaessa konkreettisia hyödynnettäviä tuloksia. Hankkeen laajassa projektiryhmässä on mukana 13 aihealueen asiantuntijaa seuraavista organisaatioista:

  • Asianajotoimisto Alfa Oy
  • Vahanen Rakennusfysiikka Oy
  • Ramboll Finland Oy
  • Talokeskus Yhtiöt Oy
  • Insinööritoimisto Raksystems Oy
  • Kiinteistöliitto ry
  • Finanssiala ry
  • Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
  • Suomen Kiinteistövälittäjät ry
  • Omakotiliitto ry
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
  • Rakennustieto Oy

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2018. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä vuoden kuluttua. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan FISEn verkkosivuilla www.fise.fi.

FISEn pätevyydet rakennetaan aina noudattaen vakiintuneita periaatteita. Näin toimien koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen, asiantuntijaverkoston avulla ylläpidettävä pätevyysjärjestelmä muodostuu helppokäyttöiseksi työkaluksi, joka on tunnettu ja jonka hyödyntäminen on vaivatonta.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Tiedote 8.5.2018

FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä.

Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat:

  • DI Tiina Strand, SuLVI
  • ins. Siru Lönnqvist, VSF
  • TkT Tarja Merikallio, BY
  • arkkit. Jyrki Iso-Aho, SAFA
  • RI Kimmo Sandberg, RIA
  • DI Toni Pakkala, JSY
  • TkT Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus
  • MBA Heidi Husari, RATEKO
  • DI Matti Kiiskinen, SKOL
  • TkT Jaakko Ruuskanen, MTR
  • DI Kyösti Ratia, SGY
  • KTL Jaana Lehto, KIINKO
  • RI Hannu Järveläinen, RKL
  • ins. (M. Eng) Hannu Saarikangas, IL
  • Prof. Markku Hedman, RTS
  • TkT Miimu Airaksinen, RIL

Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen kannustamalla alan ammattilaisia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja jakamalla luotettavaa  tietoa pätevöityneistä henkilöistä.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi, p. 050 574 5099

Janne Tähtikunnas, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry.
janne.tahtikunnas(at)terasrakenneyhdistys.fi, p. 0400 893 583

Tiedote 4.5.2018

FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä
haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu
sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena
on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana.

patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan
pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn
verkkosivuilla PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija ohjautuu
digitaaliseen pätevyyspalveluun PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä
suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tällä
hetkellä käytössä on mobiilivarmenne tai pankkitunnistautuminen.

Vaiheistetussa digitaalisessa hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä
koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan profiilille. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös kesken täytön ja jatkaa myöhemmin. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu sen jälkeen palvelun välityksellä.

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa. Koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata palveluun koska vaan ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Näin ollen pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Tavoitteena on saada FISEn kaikki 78 pätevyyttä uuteen palveluun tämän vuoden loppuun
mennessä. Siirtyminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu toimintakatkoksia ja kaikki
pätevyydet ovat koko ajan normaalisti haettavissa. Hakija toimii pätevyyskohtaisen
ohjeistuksen mukaan.

FISEn verkkosivusto osoitteessa www.fise.fi

Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pia Selroos, lautakunnan sihteeri, SAFA ry
pia.selroos(at)safa.fi

FISEn henkilöpätevyyspalvelu on koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen järjestelmä, jonka laaja asiantuntijaverkosto varmistaa pätevyyksien luotettavuuden. Vastaavat järjestelmät ovat yleisesti käytössä rakennusalalla myös muissa maissa.

Suomen LVI-liitto vastaa FISE Oy:n sihteerijärjestönä LVI-pätevyyksien toteamisesta.

Rakentamismääräyskokoelman määräysten tilalle tulleet uudet asetukset ovat olleet voimassa nyt noin kolmen kuukauden ajan, mutta Suomen LVI-liitto SuLVIn tekemän Facebook -kyselyn mukaan n. 80 % vastanneista on vielä hieman epävarma uusien asetusten sisällöstä.

Facebook -kyselyn mukaan n. 80 % vastanneista on vielä hieman epävarma uusien asetusten sisällöstä.

”Tiedonjano on kova, sillä odotetut asetukset julkaistiin niin lähellä voimaantulopäivämäärää”, toteaa iltapäivän Energiatehokkuus- ja energiatodistusasetusten kouluttaja Mika Vuolle. ”Tunnelmat koulutuspäivistä ovat olleet poikkeuksetta positiiviset ja vastaanotto hyvä”. Samaa kertovat myös Sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetusten koulutuksesta vastaava Jorma Railio ja Vesi- ja viemärilaitteistot -asetusten koulutuksesta vastaava Jarmo Mäenpää.

”Ensimmäinen tilaisuus marraskuun lopussa Turussa oli todella haastava, kun asetuksia ei vielä ollut saatavilla lopullisessa muodossaan. Tämän vuoden puolella pidetyt tilaisuudet ovat sujuneet hyvin positiivisissa merkeissä, yleisöä on ollut yllättävänkin runsaasti ja keskustelu on ollut ajoittain vilkasta. Ilmanvaihdon kohdalla kysymyksiä on herättänyt mahdollisuus ilman ulospuhallukseen seinästä kerrostaloissa, vaatimus tulo- ja poistoilmavirtojen tasapaino – ja myös kysymyksen painovoimaisen ilmanvaihdon soveltuvuudesta”, kertoo Railio.

Oman paikkakunnan rakennusvalvonnan edustajat mukana koulutuspäivässä

Jarmo Mäenpää kiittelee paikallisten viranomaisten osallistumista koulutuspäiviin. ”Niillä paikkakunnilla, joissa rakennusvalvonnan edustaja on päässyt paikalle, ovat tilaisuudet olleet hyvin onnistuneita. Paikallisella tulkinnalla on suuri merkitys. Toki tässä on myös mahdollisuus viranomaisilla tulla tutummaksi suunnittelijoiden kanssa. Usein olemme tilanteessa, jossa suunnittelija kysyy viranomaiselta neuvoa, miten suunnitella jokin kohde. Ei tämä ole kuitenkaan viranomaisen tehtävä. Uusien asetusten henki on täysin erilainen. Nyt tiedossa on vain velvoite ja tämä pakottaa suunnittelijat pohtimaan miten se saavutetaan mahdollisimman hyvin.”

”Tilaisuuksissa joissa on ollut rakennusvalvonnan edustajia mukana, on tullut runsaasti kysymyksiä rakennusvalvonnan roolista ja asetustekstien tulkinnoista”, vahvistaa myös Railio.

Pohjoismainen kehityssuunta – käyttöä vasten, käyttäjiä varten

”Uusien asetusten myötä aikaisemmat rakentamismääräysten ohjeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne ovat siirtyneet päivitettyinä oppaisiin, jotka on julkaistu Talotekniikkainfon sivustolla. Oppaat ovat sähköisessä muodossa, joten niitä on mahdollista päivittää joustavasti tarpeen mukaan”, toteaa Mäenpää ja jatkaa, ettei suunnittelijoita saakaan kahlita liikaa. Hän toivoo uusien asetusten innostamaan uusiin innovaatioihin, joista koko suunnittelijoiden ala hyötyy.

”Nyt olemme samalla linjalla kuin muissakin pohjoismaissa”, toteaa myös Vuolle. Hän näkee uusien asetusten kasvattavan LVI-suunnittelun arvostusta. ”Jatkossa ei ole valmista sabluunaa, nyt joutuu oikeasti suunnittelemaan. Myös täytyy vaatia tilaajalta oikeat ja riittävät lähtötiedot. Pitää suunnitella suunniteltua käyttöä vasten ja käyttäjiä varten”.

Riskinä rimanalitukset?

Onko uusien asetusten myötä riski kilpailun vääristymiseen, jos osa suunnittelijoista tarjoaa vain asetusten vaatiman perustason ja toiset näkevät kauas tulevaisuuteen, ottavat huomioon rakennuksen elinkaaren kokonaisuutena sekä sen energiatehokkuuden? ”Tilaajahan lopulta kertoo mitä hän haluaa ja suunnittelija miettii, miten tämä voidaan toteuttaa. Pätevä suunnittelija tarjoaa myös vaihtoehtoja”, toteaa Suomen LVI-liitto SuLVIn koulutuspäällikkö Samuli Könkö. ”Asetus takaa tietyn tason, parempaakin saa suunnitella”.

Mäenpää, Railio ja Vuolle pitävät rimanalituksia epätodennäköisenä. ”Toisaalta on vielä ennenaikaista sanoa mitään. Paljon riippuu siitä, kuinka pian ja kuinka laajalti valveutuneet suunnittelijat ja tilaajat löytävät uudet mahdollisuudet. Aika näyttää. Toki pahimmassa tapauksessa lähdetään hakemalla hakemaan systeemistä porsaanreikiä, jolloin edelleenkin tuijotetaan vain halvinta hintaa laadukkaan työn sijaan”, myöntää Railio.

Ratkaisuksi Railio ehdottaa referenssien keräämistä ja peräänkuuluttaa Suomen LVI-liiton mahdollisuutta nostaa hyviä esimerkkejä esiin. Könkö muistuttaa pätevöitymisestä. ”FISE -pätevöityminen on suunnittelijoille vapaaehtoista, mutta toki tilaajalle helpottaa valintaa, kun henkilön pätevyyden on todennut neutraali, puolueeton toimija. FISE -pätevyys kertoo siitä, että tämä henkilö haluaa hoitaa työnsä astetta paremmin ja todella panostaa osaamiseensa, sillä eihän pätevöityminen ilmaista ole. Se vaatii aikaa ja sitoutumista osaamisen ylläpitoon”.

Katso oman paikkakuntasi tilaisuudet ja ilmoittaudu mukaan

Uudet asetukset 2018 -kiertue antaa perustiedot asetusmuutoksen merkityksestä LVI-alan toimijoille. Kiertue painottaa viranomaisten ja suunnittelijoiden käyttöön tulevaa laajaa ohjeistusta, mutta soveltuu kaikille LVI-alalla toimiville.

Aamupäivän aikana käydään läpi Sisäilmasto ja ilmanvaihto ja Vesi- ja viemärilaitteistot uudet asetukset ja oppaat, iltapäivän aikana Energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus. Voit osallistua molempiin osuuksiin tai vain toiseen. Katso oman paikkakuntasi tilaisuudet ja ilmoittaudu mukaan.

Myös kotia täytyy huoltaa, jotta asumismukavuus ja energiankulutus säilyvät jatkossakin toivotunlaisina. Kuntoarviointi ja kuntotutkimus antavat sinulle tärkeää tietoa kotisi kunnosta.

Jotkut yrittäjät tarjoavat palveluitaan nk. kotimyyntinä. Kotimyyntiä on, kun kaupasta sovitaan jossain muualla kuin myyjän toimitiloissa. Siis esimerkiksi messuilla tai asiakkaan kotona. Koti-, tai ovelta ovelle -myynti on laissa sallittu tapa tarjota tuotteita tai palveluita. Merkitystä ei ole sillä, tehdäänkö sopimus myyjän vai ostajan aloitteesta. Kts. kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet.

Yrittäjä, perehdy lakiin huolellisesti

Yrittäjän kannattaa perehtyä lakiin huolellisesti ja varmistaa, että sopimusta tehtäessä on selvitetty tarkasti mitä ollaan myymässä, kuka myy, mistä hänet tavoittaa, kokonaishinta veroineen tai hinnan määräytymisen perusteet sekä tieto muista mahdollisista kuluista, kuten toimitus- tai laskutuskuluista.

Erityisen tärkeää on kertoa peruutusehdot, määräajat ja -menettely sekä maksu- ja toimitusehdot sekä valitusta tai riitautusta koskevat käytännöt. Annettavien tietojen määrä on laaja, joten yrittäjälle on tärkeää huolehtia, että asiakirjat peruutusehtoineen ovat lainmukaiset.

Jos myyjän kotimyyntiasiakirjat eivät ole asianmukaiset, voi asiakas vaatia rahat takaisin jopa vuoden kuluttua kaupoista, normaalin 14 vuorokauden peruutusajan sijasta.

Huoli vanhuksista ja yksinasuvista

Valitettavana kääntöpuolena kotimyynnille ovat huijarit ja tilanteet, joissa vanhuksille on myyty muun muassa kalliita putkiremontteja ja muita remonttipalveluita, kuntotutkimuksia tai lämmitysjärjestelmiä. Toisinaan tilanteiden on raportoitu olevan jopa uhkaavia, mikä aiheuttaa lisähuolta yksinasuvien puolesta.

Poliisi ja Vanhustyön keskusliitto julkaisivat kesällä kirjan ”Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi”, jossa neuvotaan ennen ostopäätöstä harkitsemaan asiaa rauhassa, tekemään hintavertailuja ja kysymään neuvoa. Mitään paperia ei tule allekirjoittaa perehtymättä siihen ensin tarkasti. Jos tilanne on uhkaava, voit kertoa soittavasi poliisille.

Pätevöityneen kuntotutkijan tiedot löytyvät FISEn palvelusta

Kuntoarvioijille ja kuntotutkijoille on olemassa aktiivinen henkilöpätevyyspalvelu. Tiedot löytyvät osoitteesta www.fise.fi. FISE Oy on kattava ja aktiivinen henkilöpätevyyspalvelu, joka toteaa rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä ja ylläpitää pätevyysrekisteriä.

SuLVI vastaa pätevyyspalvelu FISE Oy:n sihteerijärjestönä seuraavien LVI-pätevyyksien toteamisesta:

  • Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien (IV) kuntotutkija
  • Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkija
  • Energiatodistuksen laatija
  • Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS)
  • Ilmanvaihdon (IV) suunnittelija
  • Ilmanvaihtolaitteiston (IV) rakentamisesta vastaava työnjohtaja
  • Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) rakentamisesta vastaava työnjohtaja
  • Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) suunnittelija

Energiatodistusten laatijoiden tiedot löytyvät ARAn rekisteristä.

Keskitettyjen viemäriverkostojen ulkopuolella, nk. haja-asutusalueilla monen vakinaisen asukkaan jätevedet johdetaan yhä lähimpään ojaan muutaman kaivon kautta. Ja jollei ei paikallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta ole vetänyt alueelle vesijohtoa, juomavesi otetaan omasta kaivosta.

” Vanhimmat järjestelmät voivat olla jopa 60 vuotta sitten rakennettuja ja koostuvat yleensä 1-3:sta huonokuntoisesta saostuskaivosta, joista menee purkuputki suoraan avo-ojaan. Tämä on erittäin tavallista”, kertoo yrittäjä Heikki Pietilä vesihuollon suunnittelua tekevästä Insinööritoimisto Heikki Pietilästä.

Terveysriskit voidaan käytännössä poistaa

Kaivovesien yleisin pilaantumisen syy onkin juomaveteen joutuneet ulostebakteerit. Oikein suunnitellulla, rakennetulla ja hoidetulla jätevesijärjestelmällä terveysriskit voidaan käytännössä poistaa. Päivitetyn haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn mukaan alle sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueesta sijaitsevien kiinteistöjen täytyy täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä.

Vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu kannattaa antaa asiantuntevalle suunnittelijalle.
”Pelkästään senkään takia ei kannata mennä suin päin ostamaan jotain tiettyä laitetta ennen suunnittelua, että kaikki laitteet tai menetelmät eivät ole hyväksyttyjä kaikille alueille. Juuri tämän takia jätevesijärjestelmän rakentaminen tai saneeraus on luvanvaraista hommaa. Toisena esimerkkinä huonosta valinnasta voidaan pitää tilannetta, jossa kiinteistön omistaja ostaa rautakaupan alennuspäiviltä viiden kuution umpisäiliön, kun halvalla sai, ja johtaa siihen nelihenkisen perheensä kaikki jätevedet. Yllätyksenä saattaa tulla, että loka-auto käy tyhjentämässä säiliön 10 päivän välein ja tyhjennys maksaa 150 euroa per kerta. Pätevä suunnittelija olisi osannut antaa useampia vaihtoehtoja jäteveden käsittelylle käyden läpi eri vaihtoehtojen investointi- ja ylläpitohinnat”, kertoo Pietilä kokemuksistaan.

SYKE ylläpitää tietopankkia ja FISE pätevyysrekisteriä

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille sivustoa, jolla on laajasti tietoa eri jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Henkilöpätevyyspalvelu FISE ylläpitää rekisteriä, johon on listattu pätevyyden hankkineet suunnittelijat.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain (Finlex: maankäyttö- ja rakennuslaki) ja valtioneuvoston asetuksen (Finlex: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) pohjalta. Pätevyysluokat ovat b (tavanomaiset kohteet) ja a (vaativat kohteet). Sihteerijärjestö on Suomen LVI-liitto SuLVI ry.

Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus ja FISE-pätevyystentti järjestetään seuraavan kerran syksyllä.

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Antti Heinonen, p. 050 327 6592, Suomen LVI-liitto SuLVI ry
Insinööri Heikki Pietilä, p. 050 913 2771, Insinööritoimisto Heikki Pietilä

 

Uutista muokattu 16.4.2018 vaihtamalla kansikuva.