SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.
Rakenteiden huomioon ottamisesta LVI-suunnittelussa, tarkemmin sanoen reikäsuunnittelusta luennoivat Sari Linna (Granlund Oy) ja Katja Suovo (Ramboll).
”Kokemukseni mukaan reikäsuunnittelun pahimmat virheet voisi välttää yhteistyöllä ja kommunikaatiolla. LVI-suunnittelijan ei tarvitse osata rakennesuunnittelua eikä rakennesuunnittelijan LVI-suunnittelua, mutta eri tahojen tulee olla kiinnostuneita toimintaympäristöstään. Eli LVI-suunnittelijan olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää mikä on palkki ja tietää, että ontelolaattojen suunnitteluohjeet ovat reikien osalta hyvin tiukkoja. Toisaalta rakennesuunnittelijan tulisi tietää, että huoneistokohtainen ilmanvaihto vaatii tuloilmalle reiän julkisivuun joka asuntoon, eli ikkunoiden vieressä on oltava riittävästi betonipieltä. Yhteisissä projekteissa opitaan puolin ja toisin toistemme tekemisistä, kunhan muistetaan keskustella asioista. Pelkkä “ei onnistu, tee parempi” ei auta ketään. Pitää uskaltaa kysyä “miksi ei onnistu?”, ja toisaalta kysymys “miten toivoisit tämän ratkaistavan?” tai “voisiko tämän kohdan ratkaista toisin?” saattaa avata hedelmällisen keskustelun”, kertoo Katja Suovo.
Luonnontieteitä ja johtamisopintoja yhdistäen suunnittelupäälliköksi
Suovo toimii Rambollilla suunnittelupäällikkönä (rakennesuunnittelu, asuntosuunnittelu). Hän opiskeli Rakenne- ja ympäristötekniikan insinööritutkinnon (AMK) vuonna 2002 ja suuntautui tuolloin rakennetekniikkaan. Opiskelut jatkuivat 2016 Tietojohtamisen diplomi-insinööriksi, pääaineena tiedon ja osaamisen hallinta.
”Luonnontieteet ja tekniikka on kiinnostanut nuoresta asti. Partion kautta olen päässyt tutustumaan erilaisten ihmisten johtamiseen ja erityisesti yhdessä tekemisen luomiin mahdollisuuksiin. Nämä kun yhdistää, niin päästään siihen mikä motivoi minua työssäni tälläkin hetkellä: suunnittelualarajat ylittävä yhdessä tekeminen mahdollistaa hienojen asioiden saavuttamisen tehokkaasti ja mielekkäästi.
Töissä saa olla hauskaa. Olen saanut olla mukana tällaisissa projekteissa ja prosesseissa aiemmissa työpaikoissani Optiplanilla ja Vahasella, ja iloittelu jatkuu nyt Rambollilla. Kiinnostuin Rambollista työnantajana, kun huomasin viime syksynä, että täällä aletaan tosissaan panostaa asuntosuunnitteluun. Iso talo tuo mukanaan oman työuran kannalta mielenkiintoisia vaihtoehtoja: tietojohtamisen näkökulmasta voisin työllistää itseni niin infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kuin johdon konsultointiinkin”, kertoo Suovo taustastaan.
”Työni on pääasiassa suunnitteluprojektien johtamista sekä rakenne- ja elementtisuunnitteluratkaisujen laatimista, kommentointia ja tarkastusta. Lisäksi suunnitteluprosessin kehittämistä ja toimintamallien jalkauttamista”.
Katja Suovon vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin
Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.
Mikä on konsoli ja mitä se tekee?
Esimerkiksi seinässä tai pilarissa oleva uloke, jolla voidaan kannatella palkki. Konsolia ei yleensä voida rei’ittää vaan talotekniikan täytyy valitettavasti kiertää konsolit.
Saako palkkiin/pilarin tehdä porauksia* *10mm kannatuksesta tms. varten?
Poraus on yleensä ok, kuormitus varmistettava rakennesuunnittelijalta.
Onko elementtien reikävarauksessa koskaan ns. urakoitsijan reikävarauskiertoa?
Uudispuolen asuntosuunnittelussa harvoin.
Mitä eroa on kuilulla ja hormilla?
Rakennesuunnittelijan näkökulmasta hormi on usein esimerkiksi Elpo- tai Luja-hormi. Mutta käytännössä molemmissa on sama ongelma: välipohjaan tarvitaan iso reikä.
Minkä takia palkit ja konsolit kasvavat aina elementtisuunnittelun aikana?
Kaikkia kuormia ei välttämättä ole käytettävissä vielä projektin alkuvaiheessa, eikä aina muisteta tarkistaa, että kaikki raudoitteet ym kilkkeet mahtuvat käytännössä betonirakenteen sisälle → elementtisuunnittelijan täytyy suunnitella elementit niin, että rakenne on toteutettavissa tehtaalla (toleranssit huomioiden) ja asennettavissa työmaalla.
Onko reikämitoitus korkeus kertaa leveys?
Tuo kannattaa aina varmistaa reikäkuvasta, ja jos reikäkuvasta puuttuu reikien merkintäohje, pitää se pyytää rakennesuunnittelijalta.
Ajatuksia reikävarausten toimittamisesta IFCnä?
Ehdottomasti kyllä, kun suunnitellaan tietomallikohdetta. Elementtisuunnittelija rei’ittää elementit ifc:n avulla. Ja 2D-reikäkuvat tuotetaan tarvittaessa mallin kautta.
Kuinka usein arkkitehti osaa sijoittaa esimerkiksi wc-istuimet ontelojaon mukaan?
Yleensä ontelojako ei kiinnosta arkkitehtia. Olisikin hienoa, jos rak ja lvi voisivat antaa arkkitehdille lähtötiedoksi esimerkiksi metrimäärän, jonka etäisyydelle istuimen saa enintään sijoittaa verrattuna esimeriksi elpo-hormin sijaintiin.
Miten vanhoissa saneerauskohteissa käytännössä voidaan varmistaa LVI suunnittelun yhteydessä esim. 1960 luvun rakennuksissa esim. kylpyhuoneremonttien yhteydessä lattian kestävyys, jos halutaan tehdä lattialämmitysjärjestelmät, rakenteen kuorma kasvaa ja reititykset muuttuvat. Jos tilaaja haluaa tällaisen rakenteen kuka vastaa loppupelissä kestävyydestä?
Voidaan tutkia vanhoja rakennesuunnitelmia, mutta jos sellaisia ei jostain syystä löydy (rakennusvalvonnan arkistoistakaan), voi vastuullisen tahon löytäminen olla haastavaa. Laattaan voidaan tehdä “koeporauksia” ja raudoituksia voidaan yrittää skannata rakenneilmaisimella pinnan päältä.
Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 – varaa päivä kalenteristasi jo nyt.
