Jukka Aalto, eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö, haluaisi ratkaista LVI-laitteiden käyttäjien yleisimmän ongelman – ja kohtuullisen yksinkertaisilla ehdotuksilla. ”Olen koulutukseltani koneinsinööri, mutta käytännössä seurannut LVI-puolta läpi työurani. Hankin aikoinaan KVV-työnjohtajan pätevyyden ja olen toiminut LVI-valvojana ja rakennusvalvojana vajaassa parissakymmenessä omakotitalon rakennusprojektissa – viimeisimmässä nyt kuluvana vuonna. Näissä tehtävissä olen toistuvasti törmännyt samaan haasteeseen”, kertoo Jukka.
Hän vietti useita vuosia Saksassa voimalaitospäällikkönä. ”Vastasin Pöyry-yhtiöiden palveluksessa ollessani kaikista mekaanisen puolen hankinnoista. Purnasin jo silloin 90-luvun alussa toimittajien lähettämiä dokumentteja. Sain aina mappitolkulla paperia – myös muista, kuin itse toimitetuista laitteista. Se oli mielestäni käsittämätöntä jo tuolloin”.
Päivittämättä jääneitä, vaikeasti luettavia ohjekirjoja
Suomeen palattuaan hän törmäsi samaan ongelmaan. ”On mielestäni turhaa harmitella, että asukkaat eivät huolla tai seuraa laitteitaan, kun käytännössä urakoitsija on lyönyt hänelle ison mapin käteen urakan päätteeksi”, Jukka toteaa ja kertoo esimerkkinä oman kotinsa lämminvesivaraajan.
”Lämminvesivaraajamme hajosi ja vaihdoimme uuteen vastaavaan. Siinä ilmeni kahden kuukauden jälkeen hitsisaumassa pistemäinen vuoto. Olin tietenkin saanut hienon ohjekirjan edellisen säiliön mukana. Uusi säiliö oli hieman erilainen, mutta sen mukana saatu ohjekirja oli aivan sama vanha”, Jukka kertoo. ”Uuden säiliön tyyppi oli hapotettu ja se on merkinnältään VLS HAP. Tätä merkintää ei ollutkaan ohjeessa. Keskustelin asentajan kanssa ohjeesta, jossa kerrottiin, että lämminvesivaraajalle edellytetään varoventtiilin koestusta 3-4 kk:n välein. Ohjekirjasta vaan joutuu katsomaan kolmelta eri sivulta, että tämän oppii tekemään”. Eikä tässä vielä kaikki, sillä samalla keskustelulla kävi ilmi, että uuden lämminvesivaraajan varoventtiili on ohjekirjan kuvaan verraten aivan erilainen.
Pakkausmateriaaliin muistilista
Ohjeiden huonon luettavuuden lisäksi Jukka kritisoi pakkausmerkintöjä – tai pikemminkin pakkausmateriaalin hyödyntämistä asiakaslähtöisesti. ”Olen itse tehnyt yksinkertaisen taulukon lämmöntalteenottolaitteen suodattimen paketin päätyyn. Siinä on selkeästi merkitty mikä suodatin, milloin vaihdettava ja milloin vaihdettu”.
Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi jo pelkästään sillä, että taloteknisiä laitteita kunnossapidetään ja huolletaan. ”Tämä saattaa kuulostaa tällaiselta yksinäiseltä huudolta korvesta, mutta onhan tämä nyt merkittävä asia”, Jukka naurahtaa.
Laitetoimittajien tarjoama koulutus on tärkeää
Jukka ehdottaa käytettävyydeltään parempien ohjeiden ja pakkausmateriaalin hyödyntämisen lisäksi laitetoimittajien aktiivisuutta. ”Esimerkiksi tietoiskuja ammattikouluissa, nuoret kuuntelevat kyllä”, hän kannustaa. Luonnollisesti myös Suomen LVI-liiton jäsenyhdistykset ovat hyvä kohde käydä pitämässä esittelyilta. Pienillä paikkakunnilla tavoittaa yhtä yritystä enemmän alan ammattilaisia, kun ottaa yhteyttä paikalliseen LVI-yhdistykseen.
Toisaalta Jukka rohkaisee myös tilaajia. ”Uskaltakaa vaatia! Kaikilla ei ole esimerkiksi autoa, mutta jokainen ihminen kohtaa LVI-laitteita ihan joka päivä. Olen itse sitä mieltä, että LVI-urakoitsija on työnsä tehnyt, kun on luovuttanut mapin, jossa on selkeästi merkattu, mitä laitteita on asennettu ja miten niitä kuuluu huoltaa”.
